Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.12.2020 21:44 | Tapio Keränen | ||
| Suunnittelun lähtökohtana on ollut höyryveturi: kattilan tilalle muuntaja ja sylinterien tilalle sähkömoottori. Kankivälitys oli jo tuttua höyryveturitekniikkaa. Kuljettajan hytti kattilan, ei vaan muuntajan taakse. Kokonaisuuden muotoilu oli ainakin mielenkiintoinen. | ||||
|
04.12.2020 21:12 | Kari Kuusela | ||
| Kuin pieneen tilaan ängetty pienoisrautatie liian lyhyin vaihtein. | ||||
|
04.12.2020 20:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Venäjän rautateiden arkkitehdit näyttävät olevan uskollisia perinteellisille puolikaariteemoille, vaikka tässä näkyy myös häivähdys stalinismia...? | ||||
|
04.12.2020 20:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni tuo dronekuvaaminen on loistoidea! Saa paljon paremman käsityksen, kuin maanpinnalla katsellessaan. Hyviä kuvia! | ||||
|
04.12.2020 20:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "asiakastulva"! Heko heko! | ||||
|
04.12.2020 20:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä kellotornissa on ollut enemmänkin mainoksia. | ||||
|
04.12.2020 20:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keskimmäinen vaunu, Ek 1076, oli valmistunut 1945 ja se hylättiin 1968. Sitä ei siten muutettu virkatarvekäyttöön tai autovaunuksi. Minulle uutta on, ettei kaikissa Ek:n sivuikkunoissa ollut avattavaa yläosaa. |
||||
|
04.12.2020 20:12 | Matias Kauramäki | ||
| Hauskana yksityiskohtana oikeanpuoleisen veturitallin kääntöpöydällä kansiareenan pienoismalli. Siitä varmaan saadaan aikanaa vastaava ilmakuva | ||||
|
04.12.2020 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi Tammerfors - Nikolaistad - radan ensimmäisen julkaistun aikataulun [AT27, voimassa 1.10. (19.9.) 1883 alkaen] mukaan tällä radalla kulki kolme junaparia päivän aikana: Blandadt tåg N:o 81 Tf - Nkl, lähti klo 8.30, före middag, saapui klo 9.35 efter middag. Kulki joka päivä. Pidemmät pysähdykset Orihvesi 13 min (kohtasi tavarajuna 182:n), Keuru 6 min, Myllymäki 25 min, Alavo 8 min,, Östermyra 8 min ja Tervajoki 14 min. Myllymäellä juna 81 kohtasi parinsa, 82:n, Östermyrassa kohtasi tavarajuna N:o 182:n ja Tervajoella sotilasjunan N:o 150. Matkan pituus oli 286 werst. Blandadt tåg N:o 82 Nkl - Tf, lähti 8.00 f. m., saapui 9.00 e. m., kulussa joka päivä. Pidemmät pysähdykset Tervajoella, Östermyrassa, Alavossa, Myllymäellä (25 min), Kolhossa ja Orihvedellä. Kohtaukset Orismalassa (juna 181), Myllymäellä juna 81, Pihlajavedellä juna 149 ja Lylyssä juna 181. Sekajunien muut pysähdysajat asemilla olivat 1 - 2 minuuttia. Tavarajunat: Godståg N:o 181 Tf - Nkl, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti 2.45 e. m. ja saapui Myllymäelle 9.30 e.m. Täällä oli nattqvart eli yömaja. Godståg 181 jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin, lähtö Myllymäeltä klo 4.50 f.m. ja saapui Nikolaistadiin klo.12. midd. Kohtasi Lylyssä junan 82 ja Orismalassa toistamiseen junan 82. Godståg N:o 182 Nkl - Tf, kulussa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, lähti klo 3. e.m. Saapui Myllymäelle 10.10 e.m. ja tälläkin junalla oli nattqvart. Jatkoi matkaansa tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 5.15 f.m. ja saapui Tammerforsiin 11.55 f.m. Kohtasi Östermyrassa junan 81, Sydänmaalla sotilasjunan 149. Kohtasi edelleen Orihvedellä junan 81 toistamiseen ja Suinulassa junan 149, samoin toistamiseen. Sotilasjunat: Militärtåg N:o 149, Tf - Nkl, kulussa vid behof, lähti klo 10.20 f.m. Suinulassa kohtasi junan 182, ja sivuuttaen pysähtymättä. Sydänmaalla kohtasi junan 182 edelleen pysähtymättä, samoin Kaukolassa, jossa kohtasi junan 150. Saapui Nikolaistadiin 11.30 e.m. Pysähdykset: Keuru 10 min, Pihlajavesi 21 min (kohtasi junan 82), Myllymäki 26 min, Alavo 10 min, Östermyra samoin 10 min ja myöskin Tervajoella 10 min. Militärtåg N:o 150, Nkl - Tf, kulussa vid behof, lähti klo 7.05 e.m. Kohtasi Tervajoella junan 81 ja Kaukolassa junansa parin 149. Pysähdyskäyttäytyminen: Tervajoki 10 min, Kaukola 4 min, Östermyra 10 min, Alavo 10 min, Myllymäki 10 min, Kolho 10 min ja Orihvesi 10 min ja saapui Tammerforsiin yli yön kuljettuaan klo 7.40 före middag. Toisin sanoen: varsin verkkaista menoa, veturisarja oli C5 "Bliksti" ja suurin sallittu ajonopeus 25 virstaa tunnissa. Ilmeisesti Myllymäellä tehtiin miehistön ja veturin vaihdot, tästä en ole varma. Sekajunilla oli ilmeisesti ruokatauko henkilökunnalle ja matkustajille Myllymäellä. Suomen virsta oli otettu käyttöön 1827 ja sen pituus metreinä oli 1068,80 m. Venäjän virsta taasen oli 1066,80 m ja sen pituus samalla oli 500 Venäjän syltä, eli sashenia. Metrijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön 1887. Paikkakunnista: Orihvesi = Orivesi, Keuru = Haapamäki, Alavo = Alavus, Östermyra = Seinäjoki, (Etseri = Inha, epäselvyyksien välttämiseksi!), Kaukola = Ylistaro, Orismala = Isokyrö ja Nikolaistad = Vaasa. Muuten, vesi- ja polttoainetäydennyspaikat Nikolaistadin radalla olivat: Suinula, Orihvesi, Lyly, Kolho, Keuru, Myllymäki, Töysä, Alavo, Sydänmaa (ei ollut aseman kohdalla, vaan linjalla, suurinpiirtein paikassa, johon myöhemmin sijoitettiin Kuorasjärven seisake), Östermyra, Kaukola, Tervajoki, Toby ja Nikolaistad. Tammerforsissahan oli varikko, jo vuodesta 1876. Kun koko rataosaa rakenneltiin halvalla, niin se tietysti näkyi, oli mutkaa ja mäkeä. Vetokalustokin oli sen mukaista, Suomen pienimmät linjaveturit (Höyryveturit valtionrautateillä-kirjan mukaan). Kerronpa samasta lähteestä nyt vaikka C5:n tendereistä: vesitila 4,5 m3, halkoja 4,6 m3 ja hiilitilaa 3,00000 tonnia. Veturin vetovoiman kerrotaan olevan kauhistuttavan valtava 4 020 kg! |
||||
|
|
04.12.2020 19:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoja ja informatiivisia kuvia! | ||||
|
04.12.2020 19:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
04.12.2020 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitähän noissa isoissa valkoisissa putkimuotoisissa nyssäköissä oikein oli? | ||||
|
04.12.2020 18:54 | Jyrki Längman | ||
| Mahtava kuva. Kuvassa näkyy paljon kadonnutta Rautatie ja kylämaisemaa. Lisäksi kuvassa näkyisi olevan Helsinki-maaseutu liikenteen linja-auto | ||||
|
04.12.2020 17:56 | Seppo Rahja | ||
| On meillä kuuluisampiakin vankityömaita. Seutulan lentokentän (nyk. Helsinki-Vantaa) rakentamisessa käytettiin vankityövoimaa. Lentoasemalla toimi vuoteen 2009 (!) saakka avovankilana aikaisemmalta nimeltään Seutulan Työsiirtola. Siellä kenttätyötä teki muun muassa rattijuoppoudesta vangittuja 1960-luvun julkisuuden hahmoja, muun muassa Irwin. (Wikipedia) | ||||
|
04.12.2020 17:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1941 'Kaluston tunteminen' -luettelossa Suomen Forsiitti-Dynamiitti Osakeyhtiön Gsd vaunuja on kolme, numerot 15951-15953. Sama lukumäärä on myös vuosien 1948 ja 1950 vaunuluetteloissa. Kesällä 1943 Gsd-vaunujen numerointi muutettiin: 15951-15953 -> 15651-15653. Vanhat numerot tarvittiin Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat O. Y:n uusille vaunuille. Vaunu 15951 oli tuolloin vuokrattu A. B. Kemi O. Y:lle Karihaaraan, 15952 oli omistajan omassa käytössä ja kuvassa tietenkin jo uudella numerolla oleva 15953 oli vuokrattu Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat O. Y:lle Lappeenrantaan. Numerot piti vaihtaa Kouvolassa vaunujen matkojen aikana. Ko 557/1772, 17.8.1943 (Koneosaston johtajan kirje löytyy Eljas Pölhön arkistosta: https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/Vaunujen merkinnät/Gsd-vaunujen uudelleennumerointi/ ) |
||||
|
04.12.2020 16:05 | Ilkka Hovi | ||
| Veikkaisin Hankoa tai Pohjankurua. Pohjankuruun tuli hiililaivoja Antskog (nykyisin Ansku) jossa oli huopatehdas jolle vietiin hiili autolla. Yksi vanhimmista ruukkipaikkakunnista ja jossa on Suomen ensimmäinen kanava. Mal vaunuja tuskin kannatti kuormata Helsingissä koska Porkkala oli muussa käytössä. Turkuun tuli myös hiiltä Turun Terästehtaan tarpeisiin. Turhan kaukana ja jos sai laivalastillisen kerrallaan, Pohjankuru olisi hyvä paikka. | ||||
|
|
04.12.2020 15:29 | Petri Tuovinen | ||
| Kyseinen tie on nro 8950 Pesiönlahdelta Joukokylään, pituutta 44 km. Kutsumanini "Kekkoskolmonen" ja rakennusvaiheessa 1955-1957 on käytetty vankityövoimaa. | ||||
|
04.12.2020 14:23 | Juha Kutvonen | ||
| Onpa ollut liukas keli. | ||||
|
04.12.2020 14:16 | Timo Saha | ||
| Hieno alkutalven tunnelma kauniissa maisemassa. | ||||
|
04.12.2020 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taitavia vekkuleita olleetkin nuo puusepät! Pyöristykset mallillaan joka suuntaan! | ||||
|
04.12.2020 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Nummi 2" tarkoittanee kippauslaitetta...? | ||||
|
04.12.2020 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisessa laatassa lukee: "Ennen vaunun siirtämistä, tarkista että luukkujen salvat ovat kiinni. Förrän vagnen förflyttas, kontrollera att luckorna är reglade." | ||||
|
|
04.12.2020 14:02 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt pistit Kurt kuvan! Tämä on suoranaista työsuojelun juhlaa, näin ennen tehtiin. Siellä lastausmies kääntelee (pitkähköllä paakalla) venttiilin karaa, keskellä mitä raikkaimpia väkevän rikkihapon huuruja. Ammattimies, koskapa haalarit (puuvillaa, tuotemerkki arvattavasti Hektor) ovat noinkin hyvin koossa. Osaamattomilla ei puuvilla kauaa päällä roikkunut. Ei ollut vielä Teryleenejä... Eivät olleet nuo miehet alumiinia vaan täyttä rautaa (joka kestää väkevää rikkihappoa)... Aurinko paistaa, onneksi. Jos pönttöön menisi sadevettä, niin sitten sieltä vasta höyryä nousisi. Ja oi tuota tehtaan seinää tuolla takana, siellä on laastista kalkki kaikonnut, huomatkaa korjattu saumaus työtason alapuolella. Näyttää tehtaalta! |
||||
|
04.12.2020 13:50 | Heikki Jalonen | ||
| Luultavasti hiiltä tuotiin juurikin kalkinpolttoa varten, Virkkalassahan kalkin polttoon oli rengasuunit (2 kpl, 1920-luvulta) jotka toimivat kiinteällä polttoaineella, siis hiilellä. Polttoaineen syöttö ihan lapiopelissä, polttomestarin kokemuksen ohjaamana. Sementtiuunit ovat tässä asia erikseen, nehän olivat Virkkalassa tavallista putkiuunimallia. Sellaisen muuttaminen öljypoltolle oli melko yksinkertaista; alunperin ne olivat generaattorikaasupoltolla. |
||||
|
|
04.12.2020 13:29 | Alex Chudoba | ||
| Viereinen vaunu näyttäisi kovasti Sri-vaunulta. Sopisiko numeroksi 16463? Tässä päässä vaunua ovat ilmeisesti reittimerkinnät Lappeenranta-Kotka ja Kokkola-Harjavalta, niiden alla puolestaan vaunun littera ja ilmajarrumerkintä. Toisessa päässä on Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy:n logo, jonka alla varmaankin merkintä vaunun tilavuudesta. | ||||
|
|
04.12.2020 12:12 | Raimo Hämäläinen | ||
| Muistan tuon letkan vielä hyvin, 70-luvulla tuli haahuiltua koulumatkalla noidenkin raiteiden välissä, jostain syystä ei vaan uskallettu kiipeillä vaunuihin. Heikin kommenttiin sen verran lisätietoa että vaunujen käytön loputtua tuotiin hiiltä vielä jonkin aikaa rekoilla Inkoon satamasta, ei tosin montaa vuotta, tämän tiedon kertoi isävainaa. | ||||
|
|
04.12.2020 11:36 | Hannu Peltola | ||
| Tapsalle iso kiitos näistä Mal-vaunujen kuvista! Olin jo ehtinyt unohtaa (jostain lukemani) tiedot Lohjan Kalkin hiilivaunuista, saati, että olisin nähnyt niistä kuvia. Aina on mukavaa oppia uutta rautatiehistoriasta ja tässä tuli jopa värikuvien muodossa uutta tietoa! Nämä varmaan liikkuivat varsin vakioreitillä lastaussatamasta Virkkalaan? Onko teillä tietoa, missä satamassa hiili pääsääntöisesti lastattiin? | ||||
|
|
04.12.2020 10:55 | Jussi Laukkanen | ||
| Viherrys voi osittain johtua myös maalin pinnassa elävistä itiökasveista. Jotkut maalien sidosaineet sopivat näille eliöille erityisen hyvin. | ||||
|
04.12.2020 10:35 | Jussi Mäkinen | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
04.12.2020 10:21 | Ilkka Hovi | ||
| Gbr museovaunu on maalattu Tikkurilan vuoden 1938 reseptin mukaan. Siksi vaunu on vihertävä. Ilmeisesti tässä oleva vihreä väri on alkuperäistä väri. Onpa vanhanmallinen puskin, tuppelo auki neljältä sivulta. | ||||
|
04.12.2020 07:42 | Kari Haapakangas | ||
| ...ja niiden esiintymisalueet vahvasti miinoitettuja | ||||
|
04.12.2020 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää olevan "huoltoystävälliset" liukulaakerit...! | ||||
|
|
04.12.2020 01:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojammaalla itikat kakkii kunnon kasoja! | ||||
|
04.12.2020 00:55 | Petri Kiviniemi | ||
| Tehtaalla paalattiin 100x70x50 senttimetrin paaleja, jotka painoivat 55-75 kg. (Saviseudun Joulu, 2001) | ||||
|
04.12.2020 00:50 | Petri Kiviniemi | ||
| Voiko kuva olla Huovintieltä? Samannäköinen rakennus kuvassa, jonka sanotaan olevan Huovintieltä. (Saviseudun Joulu 2001) Oscar Schwela perusti liikekumppaniensa von Rettigin ja Dahlströmin kanssa turvepehkutehtaan, Mellilän turvepehkutehdas – Torfaktiebolaget Mellilä, Huovintielle. Tehdas valmistui 1882. Työnjohtaja Oskar Lintanen osti tehtaan 1920-luvulla ja jatkoi tuotantoa vuoteen 1961 asti. Tehdas vaihtoi omistajaa nimeksi vaihtui Finnhumus oy. Tehtaalla oli tulipalo 1962 jonka jälkeen jatkoi Satoturve oy nimellä. 1991 paloi jälleen, jonka jälkeen tuotanto lopetettiin. Hannu Gustafsson jatkoi 1975 omissa nimissään isänsä Taunon 1945 perustamaa pienimuotoista turvepehkutuotantoa. Toimintaa on ollut ainakin vuoteen 2005. Suolla oli kaperaiteista rataa kolme kilometriä. Turvevaunut kuljetettiin miesvoimin tehtaalle. Sähkövinssillä vaunut vedettiin tehtaan toiseen kerrokseen jatkojalostukseen. Samanlaisilla vaunuilla turvepaalit kuljetettiin Huovintien pysäkille. Lähde: Saviseudun Joulu 2001 ja 2005. Vanhoissa kartoissa voi nähdä rataa Harmantinsuolla Huovintien lähellä. Vapo ilmeisesti on nostanut turvetta Harmantinsuolla viimeksi. Gustafssonit kai jossain eri paikassa Huovintiellä. H. Gustafsson nosti turvetta piuhalla. Kovaa hommaa. Lienee jo eläkkeellä. |
||||
|
03.12.2020 23:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisko muuten tuolla matkan varrella ollut jokin koski jonne olisi voinut rakentaa vesivoimalan sähkön tuotantoa varten? | ||||
|
03.12.2020 23:08 | Rainer Silfverberg | ||
| En näe tätä kielikiistana koska varikkoa vastustavat kumpaakin kieltä puhuvat, mutta omaan jalkaansa he kuitenkin ampuvat. Eivät tajua että varikon ja Espoon kaupunkiradan myötä voidaan mahdollisesti Mankin ja Luoman seisakkeet avata uudelleen. |
||||
|
|
03.12.2020 21:50 | Tapio Keränen | ||
| Aluskehys vanhasta lanterniinivaunusta. | ||||
|
|
03.12.2020 20:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen keskustelu 16 vuoden takaa :) | ||||
|
03.12.2020 19:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoinen logiikka noissa tasoristeysmerkeissä :) | ||||
|
|
03.12.2020 19:22 | Heikki Jalonen | ||
| Sementin ja kalkin valmistus (uunipoltto) tarvitsee paljon energiaa. Aikaisemmin uunit lämpesivät hiilellä. Vuoden 1970 aikaan poltto hoidettiin raskaalla polttoöljyllä. Taustalla on näkyvissä raskasöljyvaunujen lämmitykseen tarkoitettu höyryposti, toisessa kuvassa niitä on näkyvissä pitempikin rivi. Myös yksi öljysäiliö näkyy kuvassa. Mutta, höyryposteista puuttuvat jo niihin kuuluneet letkut. Siitä ja raiteen käyttämättöman oloisesta kunnosta päätellen, ilmeisesti raskasöljy tuotiin jo kuvan ottamisen aikaan autokuljetuksella; ilmeisesti suoraan Naantalista. Virkkalan sementtituotanto loppui 1994. Kalkinpoltto oli ilmeisesti loppunut jo aikaisemmin, luultavasti juuri Ojamon kaivoksen ehtyessä, siis noin vuonna 1970. |
||||
|
|
03.12.2020 18:48 | Pauli Ruonala | ||
| Kartan rautatien oli tarkoitus olla leveäraiteinen ja vielä sähköistetty. Kauppalehdessä oli radasta seuraava pikku-uutinen 1.4.1903: "Espoon-Karkkilan rata. Normaaliraiteisen rautatien rakentamiseen Köklahden asemalta Helsingin-Karjan rautatien varrelta Nummelaan, Vihtiin ja Karkkilan tehtaalle saivat aikoinaan, kuten tunnettu, luvan tehtailija Ramsay, kamarijunkkari Hj. Linder, filos.maist. E. af Hällström, taloustirehtööri S.J.Törnström, ratsutilallinen J.V.Hilden ja valtioneuvos C.F.Vahlberg. Lupa-aika meni umpeen viime kuun 15 p:nä, mutta luvan saajat eivät ole voineet nykyisissä oloissa saada perustetuksi yhtiötä yrityksen toteuttamista varten, kun ei koti- eikä ulkomailtakaan ole saatu kokoon tarvittavaa pääomaa." |
||||
|
03.12.2020 18:22 | Raimo Harju | ||
| Ei vissiin alle tarvinnu ryömiä. | ||||
|
|
03.12.2020 18:10 | Esko Peranto | ||
| Kiitos. Kiva katsoa paikkakunnan historiaa. Hiilihalli löytyy tehtaalta ja kiskot sisällä. | ||||
|
|
03.12.2020 17:11 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tämän Nelipaikkaisen tiilirakenteisen veturitallin lisäksi, Myllymäellä oli yksipaikkainen puurakenteinen varaveturitalli. | ||||
|
03.12.2020 16:42 | Mikko Ketolainen | ||
| Sen verran tuolta arkistoista vielä löytyi, että kylkeen ajaneen junan veturimiehet saivat syytteet ja mahdollisena syynä pidetään liian kovaa vauhtia, mutta siitä ei ole näyttöä ajopiirturin rikkoutumisen vuoksi. Oriveden suunnasta tullut juna jarrutti niin myöhään, ettei törmäystä voitu välttää. Tapauksen käsittely jatkuu marraskuussa 1989, joten palataan siihen sitten lähipäivinä kun marraskuun lehtiarkistoon pääsen "käsiksi". | ||||
|
03.12.2020 15:50 | Lari Åhman | ||
| Vetokalusto on tosiaan vaihtunut, mutta oletin sen vaihtuvan sähkökalustoon Kontiomäellä. Oletettu paluujuna onkin pyyhkäissyt Joensuuhun samalla numerolla https://juliadata.fi/timetables?s=55950&d=2.12.2020 | ||||
|
|
03.12.2020 14:43 | Kari Haapakangas | ||
| Kuormauksesta näkee, Venäjältä tulevat. | ||||
|
03.12.2020 14:41 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tosiaankin tuossa eteläpäädyssä oli toimistotilat, ja vielä 80-luvulla henkilökuntaa paikalla. Ja siinä lämpimässä tilassa on välikatto. Mutta itse makasiinitilassa ei ole välikattoa, vaan nuo katto ja päätyikkunat tuovat lisää valoa muuten pimeään rakennukseen. Ja olisihan tuo makasiini aivan liian matala käytössä jos siinä olisi ullakko. | ||||
|
|
03.12.2020 14:28 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaneeko hinta ratkaista.. mistä kannattaa puuta kuljettaa/hankkia... | ||||
|
|
03.12.2020 13:20 | Timo Saha | ||
| Pitkältä vetävät puuta Kemiin.Eikö Lapin puu riitä. | ||||