Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2020 19:54 | Jaakko Pehkonen | ||
| Yhdisteetyja maantie- ja rautatiesiltoja (eritasossa) on ainakin Rovaniemellä Ounaskosken silta, Iissä ja Risijärven ja Hyrynsalmen välillä kaksi melko lähekkäin. Eli ainakin neljä on vielä käytössä. | ||||
|
13.11.2020 19:47 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitoksia Jaakko! | ||||
|
13.11.2020 19:47 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Timo! Kyllä, kuvassa on talvi, vaan eipä ole otettu tänään. | ||||
|
|
13.11.2020 19:45 | Timo Salo | ||
| Nyt on taas kelpokuva Oulalta... (näyttää talvelta) | ||||
|
13.11.2020 19:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamulehdessä joskus muinoin oli otsikko: Vetelin Taipale ripein. Se liittyi joihinkin hiihtokilpailuihin, jossa voittaja oli Hannu Taipale - nimeä totteleva herra. |
||||
|
|
13.11.2020 19:42 | Jaakko Pehkonen | ||
| Hyvä kuva kaikinpuolin | ||||
|
|
13.11.2020 19:03 | Oula Ahlholm | ||
| Hyvä esimerkki Markku on sellainen, kun tuolla Rovaniemellä on sellainen silta, jos oikein ymmärsin kysymyksesi. | ||||
|
|
13.11.2020 18:50 | Markku Naskali | ||
| Tuosta sillasta tuli mieleen yksi kysymys. Kuinka monta sellaista siltaa Suomessa on, joissa junat ja autot kulkevat, tosin eri tasoissa samaa siltaa? Aiemminhan kuljettiin jopa samassa tasossa. Olen aikoinaan itsekin ajanut Konhon siltaa pitkin Toijala-Valkeakoski välillä. | ||||
|
13.11.2020 18:28 | Markku Naskali | ||
| Ei siirtää vaan kopioida. Kommentit liittyvät kuvaan ja ne pitää säilyttää siinä yhteydessä. Keskustelupalstalla voi tietenkin asiaa käsitellä. | ||||
|
|
13.11.2020 18:16 | Markku Naskali | ||
| Mitähän siitä tuli kun Sievin tyttö ja Vetelin poika tapasivat? | ||||
|
13.11.2020 18:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa erikoinen vehje. | ||||
|
|
13.11.2020 17:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Rumin? Se on paikkakunta Puolassa. Asema tosin puuttu. | ||||
|
13.11.2020 17:31 | Jimi Lappalainen | ||
| "99995" on tänään ollut kello 7.27 lähteneessä E-junassa, eli tässä: https://juliadata.fi/timetables?s=8327&d=13.11.2020. Sen kokoonpano oli Sm5 59 + Sm5 74. | ||||
|
13.11.2020 17:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta nykyään lauantaisin Jyväskylässä kulkeekin S 144 :) https://juliadata.fi/timetables?s=144&d=14.11.2020 | ||||
|
|
13.11.2020 17:22 | Jimi Lappalainen | ||
| https://flic.kr/p/omc2xU ?? | ||||
|
13.11.2020 17:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joudun sentään uusien tietojen valossa hieman oikaisemaan edelle muotoilemaani viimeistä kappaletta. UPM valmistaa jatkossa sanomalehtipaperia Jämsänkosken tehtaan paperikoneella 6: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1238501 . »"Paperikone 6:n laajennetun tuotevalikoiman ansiosta UPM voi toimittaa sanomalehtipaperia keskeytyksettä Suomen markkinoille. Tällä varmistamme Jämsänkosken tehtaan joustavan ja kilpailukykyisen toiminnan”, sanoo tehtaanjohtaja Antti Hermonen.» | ||||
|
|
13.11.2020 16:50 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä on Sievin asema. Mutta missähän lienee Rumin asema? | ||||
|
|
13.11.2020 16:49 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan oikeassa reunassa pilkistää vanhalla ratalinjalla oleva entinen ratasilta. Siitä hieman etelään näkyy entinen asema-alue vesitorneineen. | ||||
|
|
13.11.2020 16:22 | Jaakko Keränen | ||
| Suurkiitos tiedoista Esa! Tästä kehkeytyi vallan mainio keskustelu täynnä pienoismallirakentajalle tärkeää informaatiota! Nyt hahmottui myös moottoripikajunissa käytettyjen CEi-vaunujen näkyvien yksityiskohtien tärkeimmät tiedot. Pitäisikö ylläpidon siirtää tämä keskustelusäie tuonne keskusteluosion puolelle jotta tieto olisi helpommin löydettävissä myöhemmin eikä hukkuisi tänne kuvapuolelle? |
||||
|
13.11.2020 16:10 | Pekka V. Puhakka | ||
| Kutsuttiinko Myyrmäen ohjauspistettä tosiaan virallisesti kauko-ohjaukseksi? Teknisessä mielessä se ei sitä ollut, koska Myyrmäen ohjaustaulusta ohjattiin paikallista viereisessä huoneessa olevaa Myyrmäen asetinlaitetta. Ko. asetinlaite hoiti koko rataosan Martinlaaksoon ja myöhemmin Vantaankoskelle asti. | ||||
|
13.11.2020 15:57 | Kari Haapakangas | ||
| Tätä ratapihaa on siirretty etelämmäs. Muinoin pääraide kulki kutakuinkin nykyistä Rakentajankatua pitkin | ||||
|
13.11.2020 15:56 | Jyrki Längman | ||
| Kemin Isohaara ja Liminka 27.09.2020 https://youtu.be/Qi3lS4RHhsQ |
||||
|
13.11.2020 15:56 | Jyrki Längman | ||
| Kemin Isohaara ja Liminka 27.09.2020 https://youtu.be/Qi3lS4RHhsQ |
||||
|
|
13.11.2020 15:50 | Kari Haapakangas | ||
| Ruukissakin vielä joku juna pysähtyy. | ||||
|
13.11.2020 14:55 | Eevert Naskila | ||
| Kyllä, kuvaajan Natikka, vuosimallia 79 | ||||
|
13.11.2020 14:41 | Markku Naskali | ||
| Sattuipa löytymään tälläinen kuva. Olen ajanut tuosta autolla joskus 70-luvulla. Olikohan viimeinen silta Suomessa jossa rata ja maantie kulkivat samaa pitkin? | ||||
|
13.11.2020 14:12 | Timo Salo | ||
| Bitte "in english" mein freund Esa! Saksan osaaminen jää täällä korkkaritasolle... :-) Kiitos vinkistä!!! Nuo vanhat veturit jotenkin kiinnostaa, osaaminen oli jo silloin yllättävän pitkällä! Sama juttu, kun tuo "Titanic"-dokumentti tuli TV:stä, aivan uskomatonta. Mikolle: Näin se on aina mennyt, osaava huolto ei juuri saa kiitosta, mutta jos asiat on päin p.... , niin hyvä ei heilu! Robert: Mikä mahtaa olla noitten Sinun veturien paino, 2-5tn max. ? Silloin tuntuma on varmasti herkempi, kuin 150 tn:ssa Hr1/Tr1:ssä...? |
||||
|
|
13.11.2020 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Timo! Kaikkein parhaiten pääset sisään höyryveturin rakenteeseen tutkimalla kirjaa aiheesta. Sivustolla "Antikvaari.fi" on tänään myynnissä 7 kpl Mikko Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito" - kirjaa. Yksi niistä on suppea versio vuodelta 1974, hinnaltaan 17€. Muiden hinnat vaihtelevat 30 - 100 €. Ivalon kirja on seikkaperäinen, sortumatta liiaksi mutterinkiertofilosofiaan. Suosittelen! Muutenkin suosittelen tuota sivustoa, olen tehnyt siellä loistavia löytöjä! |
||||
|
13.11.2020 12:37 | Jan Jahkola | ||
| Aika ei ole kuitenkaan pysähtynyt, jos kellot vaan käy. Hienoa sinänsä että matkustajien odotustilat ovat avoinna ja käytettävissä vaikka muita palveluja onkin vähän karsittu. | ||||
|
13.11.2020 12:14 | Jan Jahkola | ||
| Varsin kattavasti opastava infopiste :) | ||||
|
|
13.11.2020 12:02 | Hannu Peltola | ||
| Natikka ei taida olla ihan viimeisimpiä vuosimalleja? | ||||
|
|
13.11.2020 11:43 | Jan Jahkola | ||
| Hauska kuva, onko hieno natikka kuvaajan? | ||||
|
|
13.11.2020 11:15 | Jorma Rauhala | ||
| Myyrmäen junasuoritus oli radan suuntaisessa huoneessa tässä laituri/rata-alueen alla olevassa rakennuksessa, mutta rataan nähden käänteisessä asennossa. Siis kun juna kulki "vasemmalta oikealle" niin junan ääni kuului oikealta vasemmalle. | ||||
|
|
13.11.2020 10:43 | Mikko Herpman | ||
| Koitin etsiä missä oli tarinaa Kuopion konepajan ajoilta kun oli höyryvetureita korjattu ja koeajettu. En löytänyt missä tätä tarinaa oli, mutta jäi mieleen että osaavat asentajat saivat luistit ja koneistot niin hienosti aseteltua jo hallissa ettei koeajon jälkeen tarvinut säätää. Mutta jossain tapauksissa pieniä säätöjä koneistoon ehkä piti tehdä. Selvähän se että jotain tuntemuksia tulee jos koneistot eivät ole synkassa, kuitenkin pieniä välyksiä kankikoneistossa on ja nehän sieltä kaiketi välittyy mikäli ei ole juuri kohdallaan. Miten lie nuo välykset kankikoneistossa, kuuntelin vasta peruskunnostetun Big Boyn 4014 käyntiä joillain videoilla ja aikamoinen kalke kuului. Joten ehkäpä se on vaan ominaista joissain tapauksissa, ilmeisesti Trumannikin kolkutteli... |
||||
|
13.11.2020 10:07 | Jimi Lappalainen | ||
| https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=4135&t=Schauman :) | ||||
|
|
13.11.2020 09:32 | Robert Sand | ||
| Kuulee ja tuntee kyllä jos veturi ontuu. Tai ainakin niissä pikkuveturissa Kovjoella mistä minulla on kokemusta sen huomaa. | ||||
|
13.11.2020 09:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylläpito, voisikohan VEV-junatyypin saada tunnisteisiin, samoin kuin SAA? Toisin sanoen kaikki nykyiset, eli myös RJ, TV... | ||||
|
13.11.2020 09:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Kun tiedustellaan, onko saatavilla Klubi-savukkeita, niin kyselläänkö silloin lupia? :) | ||||
|
13.11.2020 09:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ja Härmänmäki oli sitten luonnollisesti vielä m tuohon perään, siis Hmm... | ||||
|
13.11.2020 08:11 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös se yleisvenäläisen mitoituksen mukaan mennyt jotenkin niin, että nämä oli mitoitettu kymmenelle hevoselle tai 20 sotilaalle tai 50 vangille. Sotilas- ja hevoskuljetuksessa tämä oli siis ihan soiva peli. |
||||
|
|
13.11.2020 08:01 | Timo Salo | ||
| Mutta onko kuskilla mitään tapaa havainnoida, että molemmat puolet "oikeasti vetää"? Toinen puolihan voi vaan lonkuttaa kuormana mukana, jos asia on niinkuin Erno kertoo... | ||||
|
|
13.11.2020 07:37 | Erno Palonheimo | ||
| Myös veturin pyöräpari on aina yhtä puuta ja koneistot pysyvät näin keskenään synkronissa. | ||||
|
|
13.11.2020 07:01 | Juhana Nordlund | ||
| Hr1:n ja Tr1:n kitkapainot (aikanaan puhuttiin hankauspainosta) olivat myös erilaiset. Kaiken kaikkiaan Tr1:n suurin vetovoima oli Hr1:tä korkeampi. Mutta vetävien pyörien koon takia suurin nopeus jäi Pekkaa alemmaksi, joskin 80 km/h oli noiden sarjojen nuoruusvuosina varsin asiallinen. | ||||
|
|
13.11.2020 06:00 | Timo Salo | ||
| Kiitos kaikille tuon vetosysteemin selittäjille, alkaa hahmottua kuin se toimii... Sitä vielä jumiuduin pohtimaan, että onko nämä kaksi puolta oikea/vasen kytketty mekaanisesti toisiinsa ja kuinka teho sylintereissä pysyy samanlaisena? Jos esim. toinen työsylinteri vuotaa läpi, niin eikös veturi ala "vikuroimaan"? Elektroniikassa on samantyyppisiä ongelmia, kun kytketään vaikka useampi tehotransistori rinnan... Miten tasataan kuorma niin, että virta kulkee kaikkien läpi tasaisesti? Jos kaksi työsylinteriä vielä jotenkin saadaan tasakuormitukseen, niin miten tuo amerikkalainen "Big Boy" jossa laskujeni mukaan on 4 työsylinteriä? Vaunujen akseli/pyöräpari näyttää olevan aina "yhtä puuta", mutta sellaista kuvaa missä näkyy vaikka juuri tuon Hr1/Tr1 vetävät pyörästöt veturin alta ei ole näkynyt? (enkä osaa kyllä hakutoiminnolla sellaista hakeakkaan) |
||||
|
13.11.2020 03:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01346 vuodelta 1975 oli entinen Po 9825 vuosimallia 1953. | ||||
|
13.11.2020 03:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sormiani syyhytti päästä brassailemaan, joten: Johdonvetojuna 6:n vaunusto: BG 040151 m/1955, ex Em 2464 BG 040152 m/1955, ex Em 2469, BG 040153 m/1956, ex Em 2475, BG 040154 m/1957, ex Em 2482. Johdonvetojuna 7:n vaunusto: BG 040155 m/1952, ex Em 2456, BG 040156 m/1956, ex Em 2473, BG 040157 m/1957, ex Em 2479, BG 040158 m/1957, ex Em 2481. Ennen vuotta 1971 näiden makuuvaunujen littera oli ollut CEm. |
||||
|
13.11.2020 00:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei vaan olisikin Johdonvetojuna 1, joka oli entisistä CEi-vaunuista muutettu? | ||||
|
|
12.11.2020 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, ainakin itse muistan CEi:n ensimmäisessä luokassa, päätyistuimien olevan sen verran säädettäviä, että istuintyyny hiukan siirtyi haluttaessa eteen - taakse, samalla selkänojan kulma säätyi pikkiriikkisesti. Vaunussa 2628, josta havaintoni tein, oli alkuperäinen sisustus ekaluokassa, toisessa luokassa taasen oli tavallinen modernisoitu putkirunkoinen istuinvarustus. Muut 2628:n ensiluokan penkit olivat kiinteitä, siis niitä ei voinut säätää minkään vertaa. Tämä siis talvelta 1976, sunnuntaipikajunassa P44, useammankin kerran. Muistan asian kuitenkin hyvin, en siis latele legendaa. Viimeiset jäljellä olleet CEi-vaunut: 2609, 2610 (-> BT 01356 v. 1978), 2613, 2621, 2624, 2625 (-> BG 040110 v. 1978), 2627, 2628, 2630 ja 2638 (-> BT 01364 v. 1978) hylättiin 1977 ja 1978. 2627 ja 2628 seisoivat Ilmalassa joutilaina syyskuussa 1977. Sarjaa oli aiemmin (1970 mennessä) muuteltu melko ahkerasti Oe - autovaunuiksi. Vaunu 2622 muutettiin kahvilaosastovaunuksi Cik 2394 vuonna 1960. CEhit - sarja sitten vuonna 1977 siirsi puu-cee-ee-iit historian hämäriin. Aikansa kutakin... |
||||
|
|
12.11.2020 22:36 | Petri Nummijoki | ||
| Hr1:ssä ja Tr1:ssä myös sylinterit ovat erilaiset. Mutta kattila, hytti ja tenderi ovat periaatteessa samanlaisia. Tosin niissäkin on eroja valmistuserästä riippuen mutta se on kiinni enemmän valmistusvuodesta ja/tai valmistajasta kuin siitä, onko veturi Hr1 vai Tr1. | ||||
|
|
12.11.2020 22:03 | Topi Lajunen | ||
| Höyryveturissahan (kankikoneistoisellisessa) ei sinänsä ole välityksiä ollenkaan, vaan vetopyörä pyörähtää tasan yhden kierroksen yhtä työsylinterin iskua kohden. Ainoa tässä mielessä säädettävä asia on vetopyörien koko, joka juurikin tästä syystä on Tr1:ssä pienempi kuin Hr1:ssä. | ||||
|
12.11.2020 21:23 | Rasmus Viirre | ||
| Sattumalla tuli vastaan, hieno sumukuva. | ||||