Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2020 21:23 | Rasmus Viirre | ||
| Sattumalla tuli vastaan, hieno sumukuva. | ||||
|
12.11.2020 21:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Toivottavasti tori.fi:ssä myytävän vaununpuolikkaan seuraava omistaja säilyttää sisustuksen mahdollisimman alkuperäisenä ja arvokkuutta kunnioittaen! Sisustuksesta kysyisin ettö oliko 1. lk istuimissa jokin mekanismi jolla sai ne kallistettua hiukan, myynti-ilmoituksen kuvassa näyttäisi olevan jokin kahva istuintyynyssä kiinni? Olen nähnyt tällaisia istuimia yhdessä ravintolassa Punavuoressa mutta en muista pystyikö niitä kallistaa. |
||||
|
|
12.11.2020 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hazaa, Petri! Numeroissa 2608 - 2633 oli sähkövalaistus yksittäisjärjestelmänä. Sama koski vaunuja 2634 - 2639. Myös uusimmat mulatti-CEi-sarjat (vuodelta 1934, n:ot 2590 - 2599 ja vuodelta 1936 olevat n:ot 2602 - 2607), sama juttu, sähkövalot! Välissä olevat n:ot 2600 ja 2601, valmistettu vanhoille aluskehyksille vuonna 1936, lyhyttä tyyppiä, myös sähkövalolla. Seuraavaksi sensaatiomainen paljastus! Vaunussa 2592 ollut vuonna 1959 Pintsch-painekaasuvalo, vaunussa merkittiin 1963 jo olevan sähkövalo ja vaunussa 2589 (m/1931) ollut transistoriohjattu loisteputkivalaistus. Minulla olevat valaistus- ja lämmityslaitetiedot ovat vuosilta 1959 ja 1963. |
||||
|
12.11.2020 20:39 | Kimmo Huhta | ||
| "Eetvi lähti pariksi päiväksi nii... Ristijärven taloihin. Voin ostoon." | ||||
|
12.11.2020 20:18 | Timo Salo | ||
| Jos nyt ymmärsin oikein, niin Tr1:ssä on tiuhempi välitys vetokyvyn parantamiseksi nopeuden kustannuksella. Muuten sama veturi eri alustalla... | ||||
|
12.11.2020 20:14 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komein ratakiskosta tehty taideteos, jonka olen nähnyt. Puuttuu vain asemalle pysähtynyt henkilöjuna. | ||||
|
|
12.11.2020 19:36 | Petri Sallinen | ||
| Loistavaa Esa! Tämä oli hyödyllinen tieto. Ilmeisesti jäykistysansaat oli A8-telisissä yksinkertaisempa mallia pitkien telien vuoksi. Näkyykö aineistosta se, miten sarjassa 2608-2633 oli järjestetty valaistus: sähkö vai kaasu vai molempia? Muutamien harjojen kuvien perusteella näyttäisi olevan sähkö. Nyt saadaan pienoismalliinkin oikeat numerot. | ||||
|
12.11.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se "Ukko-Pekka uu-uu" oli väännösiskelmä kappaleesta "Chattanooga - Cha - Chaa". | ||||
|
12.11.2020 19:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi:ssä näkyy olevan vanhan mallin mukaiset streivat aluskehyksessä. Äräkäppärä! Numeroa ei erota. Kattokalujen perusteella näyttää vaunu kuuluvan 25XX-sarjaan. Teleistäkään ei näy kuin hämärä aavistus. Ikkunajaosta päätellen vaunu ei ole ainakaan mulatti. |
||||
|
12.11.2020 19:04 | Rasmus Viirre | ||
| Joskus nämä Kokkolan PAI-junatkin koostuvat vain veturista ilman vaunuja. Ja muutenkin ovat niin jänniä kun uusi vuoro esim. Ykspihlajasta Kokkolaan voi tulla aivan yhtäkkiä kesken päivän eikä kerkeä olla kuin muutaman minuutin suunnitteilla niin lähteekin jo tulemaan. | ||||
|
|
12.11.2020 19:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, Petri ystäväiseni. Minulta jäi kertomatta että vaunusarja 2608-2633 nimenomaan oli varustettu A8-teleillä. Minulla on kuvalaattapiirustuksen kopio tästä numerosarjasta, ja siihen on piirretty A8, tosin hiukan viitteellisenä. Viimeisessä sarjassa sitten telit olivat perusvaunujensa mukaisesti A7, VR:n julkaisuissa esiintyneessä 2639:ssä takuuvarmasti oli telinä A7. Rainer, puukorisissa 1. lk osastoissa penkkijärjestys oli 2 + 2. Se oli sitä avo-osastoisissa Ci:ssä ja myöskin CEi:ssä. 2. luokassa (edelleen CEi) oli tavanmukainen 2 + 3. 2 + 1-järjestys sijoitettiin teräsvaunuihin. Tapio, onko Sinulla kuvakokoelmissasi myös kuvaa vaunusta CEi 2628? Tästä näkyy vilaus elokuvassa "Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä", telinä selvästi näkyy A8. |
||||
|
|
12.11.2020 18:24 | Petri Nummijoki | ||
| Näin on. Hr1-vetureista vain numerot 1000-1005 ehtivät olla sarjamerkillä P1. Siten veturille 1009 ainoa oikea sarjamerkki on Hr1. Muutenkin kyseenalaistaisin vanhojen sarjamerkkien käytön hyödyllisyyden niillä höyryvetureilla, jotka ehtivät uudemmat sarjamerkit saada. Tämä lähinnä sen vuoksi, että keskuudessamme ei liene enää juuri ketään, jolla harrastus on 1942 ollut niin pitkällä, että vanhemmat sarjamerkit tuntuisivat tutummilta. Tietysti ennen vuotta 1942 otetun kuvan yhteydessä vanhan sarjamerkin käyttö sopii hyvin. | ||||
|
|
12.11.2020 17:43 | Juhana Nordlund | ||
| Pyörästöjärjestys ei ollut sama Hr1:ssä ja Tr1:ssä. Hr1:ssä vetävät pyörät olivat suurikokoisemmat verrattuna Tr1:n vastaaviin. Ukko-Pekassa oli vain kolme vetävää akselia, Ristossa neljä. Hr1:n johtotelissä oli kaksi akselia, Riston yksi. Jos kuvan Ukko-Pekka on valmistunut vasta sarjatunnusuudistuksen jälkeen, siitä ei ole tarpeen käyttää merkintää P1 oikeastaan missään yhteydessä. Äkkiseltään muistelisin, että Pekoista vain sarjan vanhimmat ehtivät kantaa P1-tunnusta. |
||||
|
|
12.11.2020 17:35 | Oula Ahlholm | ||
| Tuo piti tulla tunnuksella PAI, mutta peruuntui yhtäkkiä, ja sitten tuli VEV. | ||||
|
|
12.11.2020 17:31 | Petri Sallinen | ||
| Tässä kuvassa näkyy CEi 2609 A8-teleillä ja yksinkertaisilla streivoilla. https://vaunut.org/kuva/45293?tag0=9%7CCEi%7C Tässä taas 2619 on saanut A8-telit. https://vaunut.org/kuva/70124?tag0=9%7CCEi%7C Tässä 2609 vähin eri kuvakulmasta A8-teleillä. https://vaunut.org/kuva/45297?tag0=9%7CCEi%7C Täällä 2608 on saanut A8:t. https://vaunut.org/kuva/38104?tag0=9%7CCEi%7C |
||||
|
|
12.11.2020 17:16 | Timo Salo | ||
| Mitä muuta eroa on Hr1:ssä ja Tr1:ssä kun nopeus? | ||||
|
|
12.11.2020 16:57 | Teemu Sirkiä | ||
| "Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka" sanoo Wikipedia. | ||||
|
|
12.11.2020 16:33 | Markku Naskali | ||
| Mielestäni pitäisi olla P1. Siis aiemman numeroinnin mukaan. Kuka tietää? |
||||
|
12.11.2020 16:17 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Asemarakennus ja muut rakennukset, tulivat tiensä Päähän: https://satakunnankansa.ap.richiefi.net/0d585bde-1a08-4035-8bc5-9e36ae6649ba/44 | ||||
|
12.11.2020 15:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo yötaajis peruttiin jo ensimmäisessä muutosajankohdassa, joten ei välttämättä ollutkaan tulossa kulkuun. Samalla peruttiin muutakin, kuten Kouvola-Tampere suora IC, M-junan viikonloppuliikennöinti ja Lappeenrannan yötaajikset. | ||||
|
|
12.11.2020 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen vain muutaman kerran nähnyt puisen 1. luokan vaunun tai osaston sisältäpäin, koska niiden käyttö päättyi joskus 1975 paikkeilla. Muistan että osassa oli istuinjärjestys 2 + 2 ja osassa 2 + 1. Oliko 2 + 1 vain uusimmissa tai "modernisoiduissa"? | ||||
|
|
12.11.2020 14:52 | Miitre Timonen | ||
| Ja Turkuunkin on ilmeisesti tulossa joku yötaajis (HSM 301) viikonloppuöisin. Nyt joulukuussa se ei vielä näköjään tule kulkuun, mutta löytyy koko ensi vuoden listalta. | ||||
|
|
12.11.2020 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten on Seinäjoki-Vaasa, ajetaanko siellä Sm-yksiköillä? | ||||
|
|
12.11.2020 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Juurikorpi - Kotka taitaa olla suurimmaksi osaksi yksiraiteista rataa..., siellähän Sm2:takin edelleen näkee. Samoin osuudella Lielahti - Nokia. Joskus ehkä taas nähdään Sameja vähän pidemmilläkin yksiraiteisilla osuuksilla? | ||||
|
12.11.2020 14:08 | Markku Naskali | ||
| Tampereen Teatterin katolla oli hieno neonputkimainos Klubi-tupakasta. Tuli tutuksi kun junalta juostiin Hämeenkadun toiseen päähän kouluun. Kun se myähemmin poistettiin, katukuva kärsi paljon. Ps. En tupakoi. |
||||
|
12.11.2020 14:03 | Oula Ahlholm | ||
| Tälläisessa kävin kesällä.. | ||||
|
|
12.11.2020 13:59 | Timo Salo | ||
| Itselläni on "tuomiopäivän" koneena CF-53 samalta valmistajalta. Poika päivitti vanhan XP:n Ubuntuun ja edelleen (n. 10 vuotta vanha) talon luotettavin kone... | ||||
|
|
12.11.2020 12:38 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin kun testattiin (laukaisemalla näytön johdonsuoja), tiedot siirtyivät toiseen näyttöön. Tabletti on juurikin FZ-G1. | ||||
|
|
12.11.2020 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vähemmän tervaa ja nikotiinia", = kovempaa imua, kun ei siitä röökistä muuten mitään irronnut! Takaisin vaan punaiseen norttiin! On se kumma, kuinka jotkut ihmiset tekevät rahaa valmistamalla tällaisia tuotteita, joilla tappavat porukkaa ja nyhtävät samalla rahat pois! |
||||
|
|
12.11.2020 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, ainakin Oe-käytössä ollessaan telit pysyivät entisellään, samoin streivat. Kuvan vaunu on toki vanhempaa sarjaa, mutta 1938 - 1939 valmistetussa sarjassa (n:ot 2609 - 2633) jäykistysansaat eli streivat olivat yksinkertaisempaa mallia. Suurinumeroisin sarja, 1941 valmistettu, n:ot 2634 - 2639, taas oli vanhempaa "hässäkkä"-mallia, sellaista kuin kuvan vaunussa. |
||||
|
|
12.11.2020 11:46 | Timo Salo | ||
| Paino sanalla "mikäli"...??? :-) Onko tuo tabletti Panasonicin pomminvarmaa sarjaa? (FZ-G1) | ||||
|
|
12.11.2020 11:04 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvasta käyty keskustelu vie vaunutuntemusta eteenpäin. Harmi vain, että nämä hyvät keskustelut käytännössä haihtuvat bittitaivaaseen kun myöhemmin keskustelujen löytäminen on melkein mahdotonta. Keskustelusivuille ladatut tiedot löytynevät helpommin, vaan kuvien alla olevia tietoja on hankala etsiä. Vaunubongarit voisivat hyvin kerätä tiedostoon vaunulitteran alle näitä keskusteluja. Tietous on lisääntynyt paljon myös vanhemmista vaunusarjoista, kun asioista on alettu keskustella ja eri näkemyksetkin ovat vieneet tietoutta eteenpäin. | ||||
|
12.11.2020 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Timo! Hyvänen aika, kohta on jo kuusi vuotta tämänkin kuvan otosta... | ||||
|
12.11.2020 10:57 | Tuukka Varjoranta | ||
| Erittäin hyvä otos! :-) | ||||
|
|
12.11.2020 10:49 | Petri Sallinen | ||
| Muistiin on jäänyt sellainen mielikuva, että tämän sarjan CEi-vaunuihin vaihdettiin myös telejä. Kuvassa näkyvän A7-telin tilalle pidempi A8-teli tai jopa A11-teli. Samalla aluskehyksen tukijänne olisi vaihtunut vähän lyhemmäksi ja malliltaan yksinkertaisemmaksi. Onko mielikuvani oikea? | ||||
|
12.11.2020 09:06 | Jimi Lappalainen | ||
| 6001 näyttää tällä hetkellä tältä: https://www.instagram.com/p/CHc9Wx2H9-J | ||||
|
|
12.11.2020 08:58 | Jussi Mäkinen | ||
| Tämmöinenkin jo historiaa. Ja kuinka monessa paikassa Suomessa tämä voisi olla totta, jos niin haluttaisiin: paikallis-/seutujuna yksiraiteisellakin radalla. Hyvä kuva! |
||||
|
Kuvasarja: Heinolan Hevossaaren kolme rautatievaihetta |
12.11.2020 08:13 | Kari Haapakangas | ||
| Vanhatkartat.fi palvelu on oivallinen apuväline näiden rautatievaiheiden tutkimiseen. Tarjolla on kartat vuodelta 1965, 1980 ja 1989 | ||||
|
|
12.11.2020 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo mainittu CEi-vaunujen sisustusmodernisointi tarkoitti sitä, että vaunut oli aiottu käytettäväksi moottoripikajunissa. Niiden kokoonpano oli: Dm4 - EFi - Eik - CEi. Tällainen oli mm. Kuurilassa 1957 kolistellut MP41. | ||||
|
|
12.11.2020 02:19 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noissa ykkösluokan penkeissä on aivan varmaan käytetty pehmeää ja paksua plyysikangasta. Epinglen käsituntuma on vähän karkea. | ||||
|
|
12.11.2020 00:24 | Ari Virtanen | ||
| Eikös tämä melko äskettäin myyntiin tullut vaunun puolikas ole juurikin kuvan sarjaa, myös ensimäisen luokan penkit Juhanin tarkoittamaa villakangasta? https://www.tori.fi/vi/76181512.htm?fbclid=IwAR1pieD0ebCQuHj4PkuYyLXr4JTW5aU-NNj8qIj8QfOj5W90JydDYbuSABI | ||||
|
|
12.11.2020 00:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo mainittu "ohut epinglé-huopa" on oikeastaan melko paksua ja kestävää villakangasta. Ei niin paksua kuin plyysi, mutta paljon paksumpaa kuin nykypäivän sohvissa esimerkiksi on. Epinglé-kangas oli myös Dm9:n istuimissa alunperin oli. Sitä myös saa kokea edelleen Etelä-Englannin lähijunissa. Camira tekee sellaista tilauksesta (minimierä 300 metriä): https://www.camirafabrics.com/en/fabrics/bus-and-coach/hybrid | ||||
|
|
11.11.2020 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, kuten kuvasta näkyy, vaunun katolla on kaasulamppujen ilmanvaihtimet ja aluskehyksessä kaasusäiliöt. Kakkosluokassa kyllä oli puupenkkejä, ykkösessä sitten mukavat ja pehmeät penkit kunnon selkänojilla. Muistiinkirjoittamanani 2. luokassa sisustus oli uusittu ja putkikalusteet CEi-sarjan numeroissa 2545, 2552 (ulkoseinät kovalevyä), 2554, 2556, 2561, 2563 ja 2589 (sisustus uusittu muutenkin). Putkikalusteet 2.:ssa luokassa oli vaunuissa 2608, 2609, 2611, 2614, 2615 (sis. uusittu muutenkin), 2616, 2617, 2618, 2619 (sis. uusittu muutenkin), 2620 (samoin), 2621, 2623, 2624, 2625 (loisteputkivalaistus), 2626 (sis. uusittu muutenkin), 2627, 2628, 2629 (koneellinen tuuletus), 2630 (loisteputkivalaistus), 2631, 2632, 2633. Nämä luetellut 26XX-saarjan vaunut olivat valmistuneet 1938 - 1939. Tästä uusimmasta sarjasta (2609 - 2639) verrattomasti isoin osa rustattiin Oe-sarjan autojenkuljetusvaunuiksi. Seuraava sarja, edelleen valmistui 1941: n:ot 2634 - 2639. Tämä sarja rakennettiin vanhoista, 20 800 mm pituisista vaunuista; ne olivat valmistuneet vuosina 1922 - 1931, ilmeisesti sotavaurioituneista. Esimerkiksi Ei 22136 -> CEi 2639. Näissä kaikissa oli putkikalusteet 2. lk:ssa ja sisustus uusittu muutenkin. Ilmeisesti 1. lk modernisoitiin myös. Katso VR-historiikista 1937 - 1962, sivulla 303 olevaa kuvaa 46. Edellinen kuva, 45, näyttää uusittua putkikalustettua 2. lk sisustusta. Aikoinaan III luokassa alunperin puupenkit olivat erivärisiksi lakatuista puulistoista nysvättyjä. Sittemmin istuinmallia kehiteltiin ajan kuluessa, uskallettiinpa jossain vaiheessa päällystää penkkejä ohuella epinglé-huovalla. Sodanjälkeisissä Ei-vaunuissa sitten oli jo ihan kunnolla pehmustettuja penkkejä. Kehityksen huippuna olympiavaunut sekä uudemmat sairasosastovaunut. |
||||
|
|
11.11.2020 23:16 | Topi Lajunen | ||
| Voi siirtää vasemmanpuoleisen näytön toiminnot oikeanpuoleiseen näyttöön. Se tapahtuu jopa automaattisesti, mikäli näytön vikaantuminen tunnistetaan. | ||||
|
|
11.11.2020 23:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Luin aiemmin päivällä vanhasta Turistista, että III-luokan makuupaikan hintaan kuului makuuviltti ja tyyny, kun ylemmissä luokissa hintaan kuului myös liinavaatteet. Kansallisarkiston kokoelmien Turisteja digitoituna vuosilta 1910-1929: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk20090683 (Lisää on digitoituna ja odottamassa julkaisuvapautta) |
||||
|
|
11.11.2020 22:01 | Raimo Harju | ||
| No olihan toki. | ||||
|
|
11.11.2020 18:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veturin ohjauslaitteiden suunnittelussa on käytetty paljon aikaa luotettavuuden arviointiin. Viranomais- ja luokituslaitosten hyväksyntöjä on turha odottaa ilman riittävän kattavia analyysejä. Alan klassikkolähde MIL-HDBK-217, tosin nykyään jo vanhentunut, on peräisin Yhdysvaltain armeijalta: https://snebulos.mit.edu/projects/reference/MIL-STD/MIL-HDBK-217F-Notice2.pdf. Nykyaikaisempia ovat esimerkiksi tietoliikenneteollisuuden ylläpitämä Telcordia (https://telecom-info.njdepot.ericsson.net/site-cgi/ido/docs.cgi?ID=SEARCH&DOCUMENT=SR-332) ja öljyteollisuuden Sintef (https://www.sintef.no/projectweb/pds-main-page/pds-handbooks/pds-data-handbook). | ||||
|
|
11.11.2020 18:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Nestekidenäytöt ovat varsin luotettavaa tekniikkaa, itse asiassa näyttölaite (analoginen ja digitaalinen) on luotettavampi kuin anturi, joka näyttölaitetta ohjaa. Lentokoneissa niin analogimittarit kuin digitaaliset näytötkin on kahdennettu luotettavuuden parantamiseksi. Voikohan Vectronissa tarvittaessa kutsua nopeusmittaritiedon tuolle oikeanpuoleiselle, arvatenkin diagnostiikkanäytölle. Toisaalta teräspyörillä voi häiriön ilmetessä turvallisesti jarrutella, kun ilmassa tilanne on hieman mutkikkaampi... | ||||
|
|
11.11.2020 17:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kolmosluokka putosi pois 3.6.1956 lukien. Näin se toteutettiin: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1956%20VR%20vaunujen%20sarjamerkkimuutos.pdf |
||||
|
|
11.11.2020 16:53 | Timo Salo | ||
| Eikös niitä U.S. Navyn hävittäjiäkin törmäillyt siellä sun täällä, kun merisotilaat eivät kunnolla ymmärtäneet digitaalisia ohjaimia? Muistaakseni tästä johtuen ohjainpaneeleihin tehtiin muutoksia: paluu vanhaan heti ymmärrettävään tekniikkaan... :-) Tuukalle: Näin on, mutta jos näyttö pimenee/pätkii, niin kaikki mittarit häviää kerralla... Mielestäni turvariski? |
||||
|
11.11.2020 16:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ei kai sentään asemapäällikköä mutta kauko-ohjauskeskus Myyrmäessä oli sekä lipunmyynti myöskin mutta lipunmyyjät olivat käsittääkseni Helsingin lipputoimiston alaisia. Myyrmäen kauko-ohjaus hoiti Martinlaakson radan liikenteen (erikseen miehitettyä Huopalahtea lukuun ottamatta) radan ensimmäisen liikennöintivuoden ajan (1975-1976). Sen jälkeen kauko-ohjaus oli Helsingissä suurasetinlaitteella poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Periaatteessa suurasetinlaite hoiti liikenteen jo keväällä 1976 mutta aluksi kauko-ohjauksessa oli häiriöitä, minkä vuoksi vaihteet saattoivat kääntyä suurasetinlaitteelta ohjattuna väärin, joten ensimmäisien kuukausien ajan tarvittiin miehitys vielä Myyrmäkeenkin vuorokauden hiljaisimpia tunteja lukuun ottamatta. Myyrmäen taulusta näki todellisen tilanteen, joten Myyrmäen tehtävänä oli korjata kulkutiet, jos suurasetinlaite ei saanut niitä oikein tehtyä. Hiljaisimpina tunteina radalla oli vain yksi juna kerrallaan, joten silloin ei ollut kohtuutonta haittaa, vaikka vaihteet olisivat olleet väärässä asennossa ja junalle tullut ylimääräisiä puolenvaihtoja. | ||||