Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.10.2020 18:50 | John Lindroth | ||
| Ruebelandbahnilla asemien Blankenburg -Tanne välillä Saksan Harzissa oli käytössä 3-tankoinen ABT 3 järjestelmä vuosien 1885-1920 välillä. Tämä muutettiin adhesiokäyttöiseksi vuonna 1920 ja rataosuus on siellä käytössä vieläkin. Siellä voi ajoittain ihailla BR 95 sarjan vetämää museojunaa. Ps.Kiitokset Eljakselle avartavasta kuvasarjasta. |
||||
|
17.10.2020 18:26 | Petri Sallinen | ||
| "Posti- ja lennätinlaitoksen vaunut" -listaus vuodelta 1933 kertoo, että vaunussa 9992 lämmityksenä oli konduktöörikamina. Vuoden 1938 listaukseessa lämmitysmuodoksi ilmoitetaan vesikiertoinen höyrylämmitys (ves.hk.). Pituudeksi puskimien ylitse mitattuna kerrotaan 13,55 m. Vuonna 1938 vaunussa oli jo sähkövalaistus, vuoden 1933 listauksessa on vielä kaasuvalaistus (paink. P.). Po-littera otettiin käyttöön vuonna 1947. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12368.0 |
||||
|
17.10.2020 17:56 | Reijo Salminen | ||
| Hakusanalla Sundström Eric tulee 930 osumaa, äärimmäisen mielenkiintoisia kaikki järjestään. Laitetaan vaikka nämä: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=N30461 https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=N31956 |
||||
|
|
17.10.2020 17:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Lehden Junat 1/1989 sivulla 15 on Tapio Keräsen H0-mittakaavan piirustus pohjapiirroksineen ja poikkileikkauksineen postivaunuista 9991-9994. Piirustukset kuuluvat Keräsen artikkeliin Postivaunujen kehitys, Osa 2. Vaunusta 9992 kirjoituksessa kerrotaan: "3.4.1934 ehdotetaan Rovaniemen radalla kulkevaan postivaunuun N:o 9992 asetettavaksi uudet "Narag"-vesilämmityslaitteet." |
||||
|
Kuvasarja: Kaukojuna pohjoiseen 1920-luvulla |
17.10.2020 17:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja! Tätä piti tutkia pitkään ja tarkasti zoomauksen kera! Kiitos, Kurt! | ||||
|
|
17.10.2020 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio Keräsen mukaan tähän vaunusarjaan kuuluivat numerot 9989 - 9996. Kaksi ensimmäistä vaunua, n:ot 9995 ja 9996, rakennettiin ilman kattolanterniinia kaarevakattoisiksi. Pituus puskimineen oli 13 500 mm. Äärimmäisen mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
17.10.2020 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3405 muutettiin virkatarvevaunuksi BF 03131 vuonna 1959. Se ei vanhentunut kovin pitkään virkatarvekäytössä vaan hylättiin myöhemmin samana vuonna. | ||||
|
17.10.2020 16:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sai vuonna 1931 numerokseen 22064. Vaunu hylättiin vuonna 1968. Valmistusvuosi sillä oli ollut 1922. | ||||
|
Kuvasarja: Kaukojuna pohjoiseen 1920-luvulla |
17.10.2020 16:09 | Petri Sallinen | ||
| Hyvä sarja! Kovin usein ei näe kuvia telimatkustajavaunuista, joissa on SVR-FSJ-merkintä. VR-SJ-merkintä tuli käyttöön viimeistään vuonna 1925, kun ensimmäiset E(k) valmistuivat. Merkinnät näkyvät hyvin vaunujen esittelykuvissa Helsingin rautatieasemalta. VR-SUOMI-merkintä eri variaatioineen taas tuli käyttöön viimeistään vuonna 1928. Se on sitten toinen juttu, kuinka kauan kesti, kunnes merkintämuutokset saatiin läpi myös käytännössä. |
||||
|
17.10.2020 15:40 | Onni Tikkala | ||
| Siinäpä on tyylikäs kokoonpano kevättalven maisemissa. | ||||
|
17.10.2020 15:23 | Eljas Pölhö | ||
| Lissabonin raitiovaunuilla suurin nousu on ollut luokkaa 135-145‰ (lähteestä riippuen), mikä on usein mainittu jyrkimmäksi nousuksi matkustajia kuljettaneilla radoilla ilman hammasrataa tai kaapelivetoa. | ||||
|
|
17.10.2020 15:10 | Markku Naskali | ||
| Noilla hammasradoillahan päästään ajamaan suurissakin korkeuseroissa, mutta tuli mieleen, että kerran olin Lissabonissa jossa varsin vanhan näköiset ratikat kulkivat melko mäkisissä paikoissa. Niissä paikoissa joissa olin katsomassa, näytti että ihan tavallista kiskoa oli alla. Tunteeko joku asiaa tarkemmin? | ||||
|
|
17.10.2020 15:04 | Timo Salo | ||
| Mielenkiintoisen näköinen hammastanko (ja hampaan muoto), miten lie kytkeytyy kiinni hammastankoon tuo veto, ettei mene hampaan päälle ja hyppää kiskoilta? Hampaan korkeus ei ainakaan näytä olevan heti täydessä mitassa. Runnooko vain "väkisin" vedon päälle? | ||||
|
17.10.2020 15:00 | Jyrki Talvi | ||
| 2548 ja 2724 pakoputket vaihdettiin päikseen Korttion onnettomuuden jälkeen, Dreeverit saneerattiin liikenteeseen. | ||||
|
|
17.10.2020 14:53 | Oula Ahlholm | ||
| Niin näyttää olevan. Onko se erikoinen? | ||||
|
17.10.2020 14:26 | Rasmus Viirre | ||
| Jokseenkin hyvin saman kaltainen vaunu lojuili eilen Kokkolassa puretun sivuraiteen paikalla lähellä parkkipaikka-aluetta asemarakennuksen puolella eteläpäädyssä. Se vain oli paljon huonommassa kunnossa kuin tämä, ei maalia, reikä keskellä, ei neljää tuommoista ”pankko” tappia. | ||||
|
|
17.10.2020 13:07 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Tämä näyttää olevan se 2500- sarjalainen, jossa etupiippuna 2700- sarjan piippu. | ||||
|
|
17.10.2020 12:42 | Timo Salo | ||
| On tainnut olla Ericillä huippukalusto käytössään, kun kuva on teknisestikkin huippuluokkaa... Kertooko tarina minkälainen kamera on ollut käytössä? | ||||
|
17.10.2020 11:38 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oho! Tällaisestapa ei ollut hajuakaan. | ||||
|
17.10.2020 11:24 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia Oula. Tällainen kolmen sarjan kolmikko on aina hauska näky. | ||||
|
|
17.10.2020 11:18 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos! Tämä olikin eka kerta kun näin Deeveri vedolla olevan Sps/Sp rungon. | ||||
|
|
17.10.2020 11:10 | Rasmus Viirre | ||
| Jaah tämä kahden sarjalaisen yhdistelmä onkin päässyt vähän pohjoisemmaksi rataverkkoa. Hieno havainto! | ||||
|
17.10.2020 09:06 | Pertti Miettinen | ||
| Oikealla puolella Möysä? Kerrostaloja ei ole vielä rakennettu eikä Vt12. | ||||
|
16.10.2020 21:20 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee selvä, että alkuperäinen siltajänne on tuhoutunut sodassa ja kuvan hirsinen jänne on väliaikainen ratkaisu. Väliaikaiset kaiteet eivät olleet ihmistä suurempia kuormia varten. Kuorma-auto on mahdollisesti noussut näkyvää mäkeä pitkin aseman suunnalta ja yrittänyt kääntyä sillalle. Kuljettajan henki luultavasti meni auton pudottua kaiteen läpi. Sillan alkuperäinen jänne on saattanut tuhoutua jo Talvisodassa, kun kymmenkunta tuholaiskonetta pommitti Porokylää. Tuho on saattanut tapahtua myös Jatkosodan aloittaneissa lentopommituksissa 25.6.41. Niissä neuvostokoneet pommittivat yhdeksäätoista paikkakuntaa ja muutamana seuraavana päivänä vielä lisää. Näistä paikkakunnista ei valitettavasti valitettavasti kaikkia ole mainittu. Sotatuho on toki saattanut tapahtua vasta saksalaisten vetäytyessä syksyllä 1944. Kirjan Jälleenrakennuksen tiellä - Tienpito ja tieliikenne Pohjois-Suomessa 1944-1951 (Tielaitos 1994) mukaan sotatuhoalueen reuna on kuitenkin ollut vähän pohjoisempana. Karkeasti arvioiden onnettomuus on tapahtunut 1945-1953. Koppi on pysynyt koossa |
||||
|
16.10.2020 21:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos autourheilupaikkakunnasta on kyse niin veikkaan Kinnekullea. | ||||
|
16.10.2020 19:45 | Lauri Kivijärvi | ||
| Laitetaan tämän kuvan yhteyteen tieto, ettei näitä vaunuja löytynyt kuvanottopaikalta enää syyskuussa 2020: Vaunujen kohdilla oli vain heikkoja painaumia ratapölkytyksestä. Vaunujen välissä oleva rakennus on edelleen paikallaan. Osaisiko kukaan sanoa tarkemmin, milloin vaunut ovat tästä kadonneet? |
||||
|
16.10.2020 19:05 | John Lindroth | ||
| Veturi kuuluu sarjaan HG 4 valmistaja SLM vuonna 1923 näitä valmistettiin yhteensä 9kpl vv.23-30. Ne kaikki siirtyivät valmistumisensa jälkeen suoraan Aasiaan nykyisen Vietnamin alueella olevalle radalle. Liikenteen siellä loputtua 70 luvulla kaksi veturia onnistuttiin sieltä ostamaan takaisin DFB rautatielle (Dampfbahn Furka -Bergstrecke),radan raideleveys on 1000mm ja se käyttää ABT hammasrata-järjestelmää. | ||||
|
16.10.2020 18:46 | Pasi Seppälä | ||
| Täältä myös pisteet. Mainio otos! | ||||
|
16.10.2020 18:38 | Pasi Seppälä | ||
| Ei tarvitse enää pahoitella kännykällä kuvaamista. Tässäkin skarppia jälkeä hämärästä huolimatta. | ||||
|
16.10.2020 18:34 | Pasi Seppälä | ||
| Miten näiden Gekkojen väritys meni? Olivatko aluksi harmaita ja myöhemmin ruskeita? Tässä ilmeisesti ruskea? | ||||
|
|
16.10.2020 18:34 | Taavi Jalkanen | ||
| Olikos tämä sitten neljäs vihreä sami? | ||||
|
|
16.10.2020 17:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten niin maan perusteellisen loistava kuva! | ||||
|
16.10.2020 17:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| On se niin veturin näköinen, näissä ratakuorma-autoissa. Tka8 jää kyllä täysillä jalkoihin, sellanen ratapässi.. | ||||
|
16.10.2020 17:27 | Antero Airola | ||
| Se oli aikaa, kun jokaisessa intercityssä oli ravintolavaunu. | ||||
|
16.10.2020 17:21 | Antero Airola | ||
| Thaimaahan ei ole koskaan ollut siirtomaa. Asema valmistui 1916. Suunnittelijoina italialaiset arkkitehdit. |
||||
|
|
16.10.2020 17:12 | Antero Airola | ||
| Kerrohan Eljas, missä ollaan. Dropbox-kuvat eivät enää toimi. | ||||
|
|
16.10.2020 14:41 | Oula Ahlholm | ||
| Hieno kuva. Ja jokaista deeverisarjaa on yksi. | ||||
|
16.10.2020 14:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Hyvin erikoinen kuva kolmioraiteesta! Mahtavaa. | ||||
|
16.10.2020 14:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
16.10.2020 13:58 | Timo Järvi | ||
| Hieno kuvasarja :) | ||||
|
16.10.2020 13:56 | Timo Järvi | ||
| Hieno kuvasarja :) | ||||
|
|
16.10.2020 13:38 | Jaakko Hakala | ||
| Kyllä tästä(kin) kuvasta huomaa, kuinka puhelinten kamerat ovat kehittyneet rutkasti viimeisen 15 vuoden aikana. Vielä viisikin vuotta sitten hämäräkuvaaminen oli puhelimilla mahdotona ilman kohinaa ja nyt tätä kuvaa ei edes äkkiä uskoisi puhelimella otetun. Mukavaa näin sivuston kuvien välityksellä seurata, kuinka myös lähiliikenteen Sm-junia, varsinkin vanhempaa kalustoa, seurataan aktiivisesti. | ||||
|
16.10.2020 13:14 | Sami Puranen | ||
| Joo varikolle tästä on matkaa varmaan 6-7km. Olin näköjään vahingossa kirjoittanut paikaksi Tehola vaikka oikea paikka on Soramäki. | ||||
|
16.10.2020 12:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kirjan Valtionrautatiet 1962‒1987 mukaan 820 Gbl-vaunussa oli lujitemuovikatto. Kirjan s. 448-449 kerrotaan Gbl-vaunusarjan synnystä. Niitä tehtiin v. 1970-1973 kaikkiaan 1400 kappaletta, numerot 48001-49400. Gbl oli paranneltu versio katetusta yleisvaunusta Gbk, jotka puolestaan oli kyhätty 1960-luvun loppupuolella vanhojen Hkk-yleisavovaunujen alustoille. 14-metrinen Gbl on pari metriä Gbk:ta pidempi. Siinä on 94,5 mᵌ kuormaustilavuus (Gbk:ssa 78,0 mᵌ), kantavuus 27,0 t (Gbk 26,0 t) ja Sn 120 km/h (Gbk 100 km/h). Gbl oli uutena metsäteollisuutemme vientituotekuljetusten terävintä kärkeä. Kuitenkin tavaravaunujen kehitys meni eteenpäin, ja jo vuosina 1973-1980 valmistettiin 2450 kpl tehokkaammilla jarruilla varustettua, joskin muuten samanlaista Gblk-vaunua. 1980-luvulla käännettiin kokonaan uusi historian lehti, kun mukaan kuvioihin alkoi tulla neliakselisia, alumiinikorisia Sim-vaunuja. Siitä alkoi Gbl-sarjan alamäki. Vaunut poistettiin erityisesti 1990-luvun lopulla. 2000-luvulle tultaessa käyttö oli jo varsin marginaalista. Sen sijaan Gblk-vaunuista muutettiin Gbl-vaunujen pahimpien poistojen aikaan vuosina 1995-1999 Gbln-vaunuja sekä vuosina 1999-2001 Gbln-t -vaunuja. Nykyään Gbl-vaunuja saattaa löytää hevosvaunuiksi muutettuina ( https://www.vaunut.org/kuva/90504 ) tai nostalgiakäytöstä ( https://www.vaunut.org/kuva/130475 ). |
||||
|
16.10.2020 12:05 | Juha Vuorinen | ||
| Peter, the wagon is Shmmn(s) or something similar. Dv12-diesel is on other track behind the train. | ||||
|
|
16.10.2020 11:55 | Peter Verschelden | ||
| What is that vaunu between the engines? What is it registered as? | ||||
|
16.10.2020 10:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Kilo on yksi rantaradan paikoista, joissa maisema on 37 vuodessa muuttunut ehkä dramaattisimmin! Tämä Antin verrokkisarja 1983 kuviin on kyllä huisin mielenkiintoinen! | ||||
|
16.10.2020 07:59 | Lauri Rantala | ||
| Suomessa näytetään aina Fingridin oma tilannekuva, joka näyttää vain osan tilanteesta Euroopassa. Parempi kuva Pohjoismaisista markkinoista, jotka kohta ovat eurooppalaiset, näkee Norjan kantaverkkoyhtiön sivulta, jossa näkyy myös reaaliaikaiset siirtoyhteydet Hollantiin, Saksaan ja Puolaan jotka ovat jo todellisuutta. https://www.statnett.no/en/for-stakeholders-in-the-power-industry/data-from-the-power-system/ |
||||
|
|
16.10.2020 00:23 | Petri Sallinen | ||
| Sähkön tuotanto Suomessa vuonna 2019 oli 86 terawattituntia. Nettotuonnin - tuonnin ja viennin välinen erotus - oli 23 terawattituntia. Tuonnin osuus terawattitunteina oli 23 TWh. Tästä pohjoismaisilta markkinoilta tuotiin noin 16 terawattituntia ja loput Venäjältä. Sähkön osalta tuonnin ja viennin käsitteet eivät kuitenkaan ole enää sitä, mitä niillä ennen EU-aikaa käsitettiin. Tarkasti ottaen tuontia on ainoastaan se sähkö, joka tuodaan euroalueen ulkopuolelta. Yhteispohjoismaiset markkinat — sisältäen Baltian maat — ovat sähkökaupan kannalta kotimarkkina-alue eikä kotimarkkinakaupassa tunneta tuonnin ja viennin käsitteitä. Tällä hetkellä suomalaisten voimalaitosten tuottamasta sähköstä noin 70 prosenttia vaihtaa omistajaa pohjoismaisessa sähköpörsissä, koska näin siitä saadaan paras hinta. Tavallaan suurin osa sähköstä siihen "viedään" Suomesta ja ostetaan takaisin pörssistä. Tuotantomaata tärkeämpiä ominaisuuksia sähkökaupassa ovat hinta ja tuotantotapa — ennen kaikkea se, aiheuttaako tuotanto hiilidioksidipäästöjä vai ei. Tuonti Venäjältä romahti sen jälkeen, kun Venäjä otti käyttöön kapasiteettimaksut. Tällä Venäjä halusi turvata oman sähkön saantinsa. Kapasiteettimaksu tarkoittaa sitä, että päivällä venäläiselle vientisähkölle asetetaan ylimääräinen maksu, jolloin sitä ei kannata tuoda rajan yli Suomeen — tai oikeammin myytäväksi pohjoismaisille markkinoille ja sähköpörssiin. Jos tarkastelee sähkön tuntitason tuontia Venäjältä, painottuu tuonti yön tunteihin, jolloin kapasiteettimaksua ei ole käytössä. Venäläisen tuontisähkön tuontatotavat määritellään Venäjän yleisen tuotantomiksin perusteella — siis puhtaasti tilastollisesti. Jos Virosta virtaisi Suomeen palavalla kivellä tuotettua sähköä, on sen tuottaja joutunut maksamaan aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä ylimääräisen maksun (=päästöoikeus) niin kuin kaikki EU:n alueella päästöjä aiheuttavat tuottajat joutuvat maksamaan. Noin yleisesti ottaen palavalla kivellä tuotetun sähkön kilpailukyky on vielä huonompi kuin suomalaisen kivihiilisähkön kilpailukyky (joka sekin on huono), koska palavan kiven polttaminen aiheuttaa enemmän hiilidioksipäästöjä kuin kivihiilen polttaminen. Jos verrataan sähkövetoa dieselvetoon, niin dieselvetoon investoiminen sisältää riskin. Liikenne tullaan tavalla tai toisella siirtämään päästökaupan piiriin, jolloin hiilidioksidipäästöjä aiheuttaville polttoainemuodoille tulee ylimääräisiä kustannuksia. Sähköhän on jo päästökaupan piirissä, mikä on johtanut sähkökaupassa kohti päästöttömiä tuotantomuotoja — päästöttömästi tuotettu sähkö on halvempaa kuin päästöjä aiheuttava sähkö. Euroopan unionin tiukentuvista päästövähennystavoitteista on jo luettavissa se, että liikennettä ollaan siirtämässä asteittain päästökaupan piiriin. Välivaiheena voi olla liikenteelle räätälöity oma päästökauppajärjestelmä. Jos tämä ei onnistu, niin sitten liikenteen päästöt hoidetaan hiilidioksidiperusteisella haittaverolla. Vaihtoehtona fossiilisten liikennepolttonesteiden käytölle lienevät biopohjaiset polttonesteet. |
||||
|
15.10.2020 21:41 | Mikko Herpman | ||
| Tässä lättä kaartaa tuonne Säkylään: https://vaunut.org/kuva/29953 | ||||
|
15.10.2020 20:26 | Vertti Kontinen | ||
| Ei oo hetkeen näin komeaa kuvaa tullut vastaan. Hyvää työtä! | ||||