Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.10.2020 20:29 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunu ylittää tyhjänäkin liikkuvan kaluston ulottuman (LKU). Tämän vuoksi ei mahdu ihan joka paikasta läpi ja käyttää vain tiettyjä, ennalta tutkittuja raideyhteyksiä. | ||||
|
04.10.2020 20:17 | Mikko J. Putkonen | ||
| Vähemmän olennaista, mutta panssarijuna oli kai pääpahis Januksen alias Alec Trevelyanin juna siinä leffassa...? Ourumov oli hänen läheinen kätyrinsä. | ||||
|
04.10.2020 19:03 | Antti Grönroos | ||
| Ei ei ei ei | ||||
|
|
04.10.2020 18:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Minkähän vuoksi se tästä lähti eikä suoraan tavararatapihalta. | ||||
|
04.10.2020 18:55 | Jan Jahkola | ||
| Kiitos EA tiedosta, että nimikin paikalle löytyi. | ||||
|
04.10.2020 18:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Niin siis oletko sä A-P ammatiltasi veturinkuljettaja? Tätä en olekaan ennen hokannut. | ||||
|
04.10.2020 18:34 | Esko Peranto | ||
| Hieno kuva, isä oli Sisulla noita tekemässä. | ||||
|
|
04.10.2020 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, juuri meinasin kommentoida, että auran muotoiu on tuttu myös James Bondista. En muistanut, missä Bondissa tämä oli, kiitos muistutuksesta! | ||||
|
|
04.10.2020 17:39 | Reijo Salminen | ||
| Tuo nostaa kinoksen ensin ylös ja sitten heittää sivulle, toimiva ratkaisu kun lunta on ns porvoon mitalla. Tässä mallia: https://youtu.be/Yja2VmZOfdA | ||||
|
|
04.10.2020 17:37 | Heikki Jalonen | ||
| Kerrassaan mainiota! Nyt tiedämme senkin, mistä vuoden 1995 Bond-leffassa ("Kultainen Silmä", Pierce Brosnanin debyytti) esiintyneen kenraali Ourumovin yksityisjunan veturin varsin huomiota herättävä muotoilu on kopioitu! Jokseenkin tarkkaan yksi-yhteen tuon lumiauran kanssa, mattamustaa (sic!) värityskaaviota paitsi... | ||||
|
|
04.10.2020 16:40 | Kari Haapakangas | ||
| Saadaanko tällä mallilla lumi heitettyä kauemmaksi/ylemmäksi? | ||||
|
04.10.2020 15:59 | Jorma Rauhala | ||
| Viher-kelta on ollut aikojen saatossa erittäin suosittu kaluston väriyhdistelmä. Ei ihme että tuo sama väritys on edelleen käytössä myös Helsingissä. | ||||
|
|
04.10.2020 15:58 | Erkki Nuutio | ||
| Sisun Karjaan tehdas teki näitä 100 kpl 1964-1965, oletettavasti valtaosin VR:n piirustusten pohjalta. Kuvassa sarjan 34. vaunu. Hydraulinen kallistus kulloinkin halutulle puolelle oli noin 45 astetta. Paineöljy tuli paineakusta, jota paineistavan öljypumpun pyöritys tuli vaunun akselilta. Siis ei sähkökäyttöistä pumppua, ainakaan alunperin. Onko tuo pitkänomainen säiliö se paineakku? Osassa näitä vaunuja voitiin kuormakori nostaa ensiksi hydraulisesti halutulle korkeudelle ja sitten kipata. Mikähän Ka-vaunusarjan käyttöhistoria on ollut? |
||||
|
04.10.2020 15:53 | Timo Salo | ||
| Ei paljon junia näy, mutta silti ERITTÄIN julkaisun arvoinen kuva! | ||||
|
|
04.10.2020 15:50 | Timo Salo | ||
| Mahtavat värit vaunussa, sävy sävyyn! :-) | ||||
|
|
04.10.2020 15:49 | Timo Salo | ||
| Oikein täytyi miettiä, että miten tämä hirvitys toimii... | ||||
|
04.10.2020 15:46 | Timo Salo | ||
| Uskomattoman hieno toimisto ollut jollain, paljon hienoja yksityiskohtia (esim. radio)!!! Paljon viihtyisämpää, kuin nykyajan valkoisten kipsilevyseinien sisällä kaikkien typerien (?) konttorikoneiden seassa... | ||||
|
04.10.2020 14:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Vilkkaan näköistä oli vielä tuolloin. | ||||
|
04.10.2020 14:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikäs Haminassa raakapuuta? Vai meneekö vientiin? | ||||
|
04.10.2020 13:54 | Reijo Salminen | ||
| Joo tämä on Lahden kaupunkia, kylä (vai onko se nyt sitten kaupunginosa) on nimeltään Pyhäntaa (tai Pyhäntaka en tiedä kumpi on oikea sanamuoto), 532-407. Nastola on vielä kanssa olemassa kylänä, tunnetaan ehkä paremmin nimellä Kirkonkylä, 532-406. Jotta asia saataisiin vielä sekavammaksi niin tästä Lahteen päin on Vanajan kylä, 532-410 jossa on entinen Mäkelän liikennepaikka, sille otettiin nimi kartanon torpasta kun läänissä oli toinenkin Vanaja-niminen paikkakunta. Siitä Lahteen päin on Seesta joka kuuluu Ahtialan kylään, 532-401, ja entisen Lahden puolella Ahtiala on sitten numerolla 398-401. | ||||
|
|
04.10.2020 13:02 | Ossi Rosten | ||
| Olikin eka värikuva tästä. Kiitoksia! | ||||
|
04.10.2020 12:31 | Oula Ahlholm | ||
| Lättämäisyys, Upea Kuva!! | ||||
|
04.10.2020 12:19 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tarkennuksesta Juhana. Kaksi erilaista mekanismia varmaan selittää, miksi on jäänyt mielikuva, että vaiheeseen 2 liittyi jotain, joka ei tuosta ohjeesta käynyt yksiselitteisesti ilmi. Mutta kuvan mekanismissakin oli varmaan niin, että istuinta piti vetää nimenomaan nuolen 2 suuntaan eli pelkkä sivusuuntainen nykäisy ei riittänyt. | ||||
|
04.10.2020 11:52 | Timo Humalisto | ||
| Eija Mari: ... Jos ottaa kahvia konjakin jälkeen niin sehän on merkki isännälle/emännälle että tarjoat huonolaatuista juomaa!" Mannerheim (kuulemma) tarjosi vierailleen aterian päälle konjakkia. Kolmannen "konjakki+kahvi" -kierroksen jälkeen hän totesi: "Hyvät herrat, minulla ei ole parempaa konjakkia." |
||||
|
04.10.2020 00:06 | Jimi Lappalainen | ||
| "Mannerheiminkatu" | ||||
|
04.10.2020 00:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs tämä Kalle nykyisin voi? | ||||
|
|
04.10.2020 00:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Diezelkömyisyys!! | ||||
|
|
03.10.2020 23:45 | John Lindroth | ||
| Mustaa haalistuneella valkosella. | ||||
|
03.10.2020 21:39 | Oula Ahlholm | ||
| Tänään Pellossa oli Dv12 25 sarja lainen 27-sarjan piipulla. https://www.youtube.com/watch?v=4THr6wIIDXg | ||||
|
|
03.10.2020 21:37 | Oula Ahlholm | ||
| Äänekoski, Puhos, Pokronlampi, Parikkala? | ||||
|
|
03.10.2020 21:36 | Kari Haapakangas | ||
| Savon rata, Pohjois-Savo. Pöljä? | ||||
|
03.10.2020 20:57 | Jorma Rauhala | ||
| Muovikatto-Gbl. Ei vuoda. | ||||
|
|
03.10.2020 20:55 | Jorma Rauhala | ||
| "Vuonna 1970 liikenne lakkautettiin". Just joo... | ||||
|
|
03.10.2020 20:32 | Antti Grönroos | ||
| On juu | ||||
|
|
03.10.2020 20:23 | Antti Grönroos | ||
| Ei Vojakkala, ei Nivala | ||||
|
|
03.10.2020 20:17 | Heikki Huhtilainen | ||
| Nauhakuulutusten puuttuminen junasta | ||||
|
|
03.10.2020 20:15 | Heikki Huhtilainen | ||
| Tarvittaessa pysähdykset | ||||
|
|
03.10.2020 20:13 | Heikki Huhtilainen | ||
| Lätän yksivaunuisuus | ||||
|
|
03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen | ||
| Kiireetömyys | ||||
|
|
03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen | ||
| Kylmän sodan aika | ||||
|
|
03.10.2020 20:12 | Heikki Huhtilainen | ||
| 80 luvun ilmapiiri, 80 luvun vaatetus | ||||
|
|
03.10.2020 20:11 | Heikki Huhtilainen | ||
| Pikkuseisakkeet ja niiden mummot ja papat | ||||
|
|
03.10.2020 20:11 | Heikki Huhtilainen | ||
| Vr ukkojen työasut | ||||
|
|
03.10.2020 20:10 | Heikki Huhtilainen | ||
| Naftan katku | ||||
|
|
03.10.2020 20:10 | Heikki Huhtilainen | ||
| Lätän tyhjäkäyntiääni | ||||
|
|
03.10.2020 20:09 | Heikki Huhtilainen | ||
| Kireä pakkanen | ||||
|
|
03.10.2020 20:09 | Heikki Huhtilainen | ||
| Asemaravintolan tunnelma | ||||
|
03.10.2020 19:48 | Petri Sallinen | ||
| Rautatiet syntyivät Brittein saarille yksityisellä pääomalla — myös Skotlantiin. Tässä merkittävin ero Suomeen. Ensimmäiseen maailmansotaan asti julkinen valta ei hirveästi ohjaillut rautateiden rakentamista. Tästä esimerkkinä mm. yhtiöiden väliset merkittävät tekniset erot ja jopa epäsopivuudet eri yksityisten rautatieyhtiöiden välillä — ja tietenkin lukuisat eri raideleveydet. Rautateiden kehitystä Brittein saarilla ohjasi ennen kaikkea teollistuminen ja kaupallistuminen. Tämä selittää myös sen, että kautta koko maan jostain löytyi aina niinkin paljon ykstyistä pääomaa uusien ratojen rakentamiseen, jos joku keksi asiaa ehdottaa. Vasta ensimmäinen maailmansota osoitti Euroopassa myös rautateiden sotilaspoliittisen merkitykset — USA:ssa sen tosin oli osoittanut jo sisällissota. Sodan aikana Brittihallitus otti koko rautatietoiminnan haltuunsa poikkeuslakien voimalla. Sodan jälkeen rautatiet palautettiin omistajilleen, eli rautateitä ei kansallistettu. Tosin nyt julkinen valta jo puuttui ja ohjaili rautatielaitoksen toimintaa. Toista sataa rautatieyhtiötä pakottiin julkisen vallan vahvassa ohjauksessa yhdistymään "neljäksi suureksi" yksityiseksi yhtiöksi. Tällä haluttiin turvata mm. se, että teknisen kehitys olisi edes jossain määrin hallinnassa. Toisen maaiman sodan aikana sama kuvio toistui: rautatiet otettiin valtion haltuun. Sodan jälkeen niitä ei kuitenkaan enää palautettu yksityisille omistajille, kun Työväenpuolue sai suuren vaalivoitin: muodostettiin valtiollinen British Rail. |
||||
|
|
03.10.2020 19:48 | Markku Naskali | ||
| Väri tuo Ruåtsin mieleen vaikka sävyt eivät olekaan Kalle-Kustaan lipun mukaiset. Kukahan Ukkopekka-kuski keksi nimityksen lättähattu? Sehän oli selvästi halveksiva. Meistä pikkupojista olivat alkuperäiset sinivalkoiset aivan uskomattoman hienoja ja moderneja myönteisessä mielessä. |
||||
|
|
03.10.2020 19:00 | Juhana Nordlund | ||
| Osassa näistä käännettävistä istuimista oli sellainen mekanismi, että lukitus avattiin painamalla pientä poljinta jalalla. Se vaikutti kuvan ohjeen kohtaan 2 (tarvittiin vähemmän käsivoimia). Hyvin suuri osa (vanhemman pään) sinisistä vaunuista oli kuitenkin varustettu kuvan ohjeen mukaisilla istuimilla, joiden lukitus tosiaan vapautettiin ohjeen kohdan 2 tapaan, vaiheen 1 jälkeen tietenkin. | ||||
|
|
03.10.2020 16:26 | Petri Nummijoki | ||
| Hieman konstikasta saattoi olla, että istuimen sai irti kohdassa 2. Sen jälkeen istuin kyllä kääntyi helposti. Kohdassa 2 oli se, että siinä piti tehdä pari asiaa samanaikaisesti. Ulkomuistista olisin sanonut, että painettiin jotain kahvaa samalla, kun kiskaistiin istuimesta mutta ehkä oli sitten vain tuo, että istuinta piti samalla sekä nostaa, että vetää käytävälle päin, jotta se irtosi. | ||||