|
|
06.09.2020 13:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo vain, eikä sekään tietysti ollut 100%:sta! Oli virkatarvevaunuja joissa alkuperäinen numero oli jäänyt näkyville päätyoven yläpuolelle. | ||||
|
|
06.09.2020 13:42 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko näistä vaunuista joku siis matkalla Tahkolle ja loput pitäisi saada vielä mahtumaan Haapamäen raiteistolle? | ||||
|
|
06.09.2020 13:40 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossahan Jimi miettii, mikä olisi tilanne, jos EI olisi ostanut. | ||||
|
|
06.09.2020 13:37 | Jouni Hytönen | ||
| Jaa järkevän tekemisen puutteessa joku on siis todella saanut tehtäväkseen kihnuttaa myytävän vaunun tunnisteet pois näkyviltä? | ||||
|
|
06.09.2020 13:34 | Uwe Geuder | ||
| Tampereen kaupungin sivusta https://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/muistomerkit/hoyryveturi.html löytyy linkki (älä vältämättä käy siellä) rautatie.org , joka vie indonesiankieliselle(?) roska- tai jopa haittasivulle. Selvisi, että rautatie.org oli aikanaan Suomen Rautatiemuseon sivu. Nykyisin linkki voisi ehkä olla https://rautatiemuseo.finna.fi. Kun sieltä hakee esineitä haulla G9 saa 7 osumaa, josta 6 liittyvät suoraan aiheeseen. En kuitenkaan löydä vetureita. En tiedä, onko heillä G9/Sk2, mutta ei löydy muitakaan, vain pienoismalleja. | ||||
|
|
06.09.2020 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos eteisessä oleva numero olisikin peitety maalikerroksella, jäljille pääsee tehokkaan taskulampun avulla, suuntaa valoa viistoon, niin tälläkin tavalla saattaa numero selvitä! Noissa seitsemässä mahdollisuudessa riittäisi jopa viimeinen numero. Myöhemmin VR:llä tuli tavaksi numeroiden raaputtaminen pois skaavarilla, Blitzdonnerwetterkreuzpappenheim sentään! |
||||
|
|
06.09.2020 13:06 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos vastauksesta! Keskisuuren siivousoperaation jälkeen Resiina 4/2015 löytyi. Sarjatunnus oli alussa G9. VR toteutti vuonaa 1942 sarjamerkintäuudistuksen, jossa G9 muutettiin Sk2:ksi. 315 oli kuitenkin myyty jo vuonna 1937 Serlachiuksen tehtaalle Mänttään eikä tehdas ole antanut veturille koskaan uutta tunnusta. Olin sen varmaan lukenut aikoinaan. Poistan virheelliset kuvatunnukset. Samaa kannattaa varmaan tehdä tällä hetkellä viidelle muille kuvalle https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=Sk2&i2=315 , josta olin varmistanut nyt vääräksi osoittautuneen tiedon. Ihmettelen keneltä Aamulehden toimittaja (https://www.aamulehti.fi/a/70518223-7379-4fa1-8d68-c7696371ad5b , vain tilaajille) on saanut väärän tietonsa koska artikkelin faktaruudussa on myös G9 ja Sk2. Tuskinpas toimittaja tiesi sarjoja itse, mutta sai tietoa haastattelussa kunnostusprojektin tekijöistä. Ja heidän pitäisi tietää semmoisen yksityiskohdan :) |
||||
|
|
06.09.2020 12:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko valtion laitonta piffata monivirtasähköistyksen vaatimaa lisähintaa operaattorille? | ||||
|
|
06.09.2020 12:49 | Oula Ahlholm | ||
| Tiesitkö Jimi että Jarkko Korhonen on ostanut tuon, tai näin Radalla ohjelmissa sanottiin. | ||||
|
|
06.09.2020 12:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuule, sitä minäkin. Saattaa hyvin olla. Mutta ruotsinkielistä nimeä tällä ei koskaan ole ollut, joten luulen että alun perin vasemmalla on lukenut Хайала ja oikealla Hajala. Keskellä ei silloin olisi ollut vielä mitään. | ||||
|
|
06.09.2020 12:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Missähän kunnossa mahtaisi olla, jos kukaan ei olisi ostanut? | ||||
|
|
06.09.2020 12:39 | Niila Heikkilä | ||
| Nyt puhutaankin vain Tornio-Haaparanta 3.5 kilometrin osuudesta, ja vain jos Tornionjoen sillat menevät kokonaan uusiksi. Nelikiskoraiteen sähkörata-ATU:ssa (ajolanka toiseen raiteeseen nähden huomattavan sivussa) liikkumaan pystyvä monijänniteveturi on kuitenkin rautatieyhtiöille omanlaisensa hankintaprosessi jonka käyttöön pitää olla taloudelliset perusteet heti alusta saakka. Raja-asemalla sitä ei kannata enää vaihtaa junaan, koska matka on niin lyhyt. Veturin pitäisi vetää junaa lähtöasemalta saakka. Sikäli tietysti kaikki on mahdollista, mutta 3-kiskoraide mahdollistaisi paremmin vaiheittaisen kehittämisen rajanylityksessä jossa maksajana olisi kaksi valtiota infran suhteen, eivätkä operaattorit. | ||||
|
|
06.09.2020 12:20 | Jouni Ijäs | ||
| Nopeuskäyrästä päätellen tämä on alannut kulkemaan Hanko-Riihimäki välin 2xDv12 vetoisena. Ennen oli mielenkiintoisempi, kun yhdellä deeverillä vauhti hiipui parhaimmillaan 30-40km/h. | ||||
|
|
06.09.2020 12:13 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, Hollon oikaisu otettiin käyttöön syys-lokakuussa 2002. Siinä vaiheessa Rk 27813 oli jo olemassa tuon numeroisena ja nimenomaan Rk:na. Väriasu taisi olla vanhan ratalinjauksen aktiiviaikana kuitenkin sininen? Jos värinäkökohdalla ei ole merkitystä, niin kyllä sekä veturi että kaikki vaunut ovat kulkeneet Hollossa vanhaakin linjausta pitkin. | ||||
|
|
06.09.2020 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Veturin ääni on omaleimainen, täysin muusta kalustosta poikkeava, mutta ei mitenkään erityisen voimakas, kuittaa havainnoitsija ratakilometriltä 288. :) | ||||
|
|
06.09.2020 12:04 | Eemil Liukkonen | ||
| Upea | ||||
|
|
06.09.2020 12:03 | Eemil Liukkonen | ||
| Hieno yö kuva Dr18!! | ||||
|
|
06.09.2020 12:00 | Jouni Hytönen | ||
| Jos eteiseen pääsee kurkistamaan vaikka luvan kanssa, numero voisi sieltä edelleen löytyä. | ||||
|
|
06.09.2020 11:59 | Jouni Hytönen | ||
| Vuonna 1996 kiveys oli selvästi nähtävissä eikä tuolla niin isoja muutostöitä ole tehty, etteikö kiveys olisi tänäkin päivänä löydettävissä. Pusikko voi olla kasvanut. | ||||
|
|
06.09.2020 11:01 | Jussi Tepponen | ||
| Onkohan tuosta julkisivun ikkunoiden yläpuolelta poistettu jotkut kyltit? Voisiko olla, että venäjän- ja ruotsinkieliset aseman nimikyltit olisi jostain syystä poistettu? | ||||
|
|
06.09.2020 11:00 | Simo Toikkanen | ||
| Tosiaan, 1924–1926 valmistunut DEi-sarja loppui jo numeroon 2547. Kuvatekstissä on oma kirjoitusvirheeni, korjataanpa. | ||||
|
|
06.09.2020 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| 76:sissa oli usein (muttei mitenkään aina) Scania-Vabiksen logo keulalla. Sen puuttuminen aikaansai sen, etten pitänyt 76:ta ensisijaisena vaihtoehtona. En kuitenkaan millään tavoin sulje sitä pois, kuvan autosta huokuu Vabis-aikakausi omalla tavallaan ilman muuta. Moottorikin oli tosiaan sama 11-litrainen. | ||||
|
|
06.09.2020 10:46 | Jussi Laukkanen | ||
| Kuvan kuorma-auto voisi olla myös Scania-Vabis 76. Edellä mainittu yhdentoista litran moottori kyllä siinäkin olisi. Hytin muoto antaa viitettä siihen suuntaan, että auto saattaa olla tehty ennen vuoden 1968 malliuudistusta. |
||||
|
|
06.09.2020 10:30 | Petri Sallinen | ||
| Bachmannin Ten Wheeler 82307 on passeli rakentelun lähtökohta. Mallin vetopyörien halkaisija on 18,2 mm ja esikuvassa se on 1575 mm eli H0:ssa 18,1 mm. Uutena mallin hinta Walthersilla näyttää olevan 210 dollaria. Maksoin aikoinaan omastani 85 dollaria uutena, kun se oli tullut discount-putiikkeihin myyntiin sen jälkeen, kun mallin uutuusarvo oli kadonnut. Tähän päälle tietty arvonlisävero rajalla ja kuljetuskustannus. Digitaaliajan ajan härvelit nostavat mallien hintaa. Hintaero digitaalisen ja analogisen mallin välillä on vähintään satasen verran. Jos mukana on äänet, niin vieläkin enemmän. Siis tervetuloa todellisuuteen :) Suuntaushan on sellainen, että analogiset versiot tulevat häviämään. Bachmannilla on tunnetusti hyvä varaosapolitiikka: kaikkia osia saa irtokamana, joten tällä tavalla voi valita projektiinsa vain ne osat, joita tarvitsee. Tosin varaosat eivät ole mikään edullinen tie. Edullisin tie on seurata käytettyjen markkinoilta. Veturista oli muuten tarkoitus tehdä ruotsalaisten kanssa kaupallinen sarja win-win-periaatteella. Ruotsalaiset olisivat tuottaneet jyrsimällä valmiin alustan ja me Suomessa olisimme tuottaneet kattilan 3D:nä ja hytin ynnä muut osat syövyttämällä. Dataa ehdittiin kerätä, mutta homma kaatui sairastapauksen vuoksi. |
||||
|
|
06.09.2020 10:16 | Timo Oinonen | ||
| Tuossa takanahan on vielä saman sarjan Veturi 751, osiltaan lienee täydellisempi mutta kumpi on teknisesti paremmassa kunnossa? | ||||
|
|
06.09.2020 10:07 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos tiedosta. :) | ||||
|
|
06.09.2020 10:06 | Tomi Takala | ||
| Numerot olivat 2813, 2810, 2816 ja 2819. | ||||
|
|
06.09.2020 10:00 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoja hämäräkuvia kaikki. Tämä varsinkin erittäin komea. | ||||
|
|
06.09.2020 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Juhana! Kiitos ja kumarrus. | ||||
|
|
06.09.2020 09:46 | Timo Oinonen | ||
| Täällä vähän Kisko kabinetin historiaa: http://www.kiskokabinetti.net/historia/ ja http://www.kiskokabinetti.net/marskin-salonkivaunu/, eli CEi tuotiin 1967 ja R 1969. | ||||
|
|
06.09.2020 09:31 | Timo Salo | ||
| Nythän tänne satelee laatutavaraa!!! | ||||
|
|
06.09.2020 09:28 | Timo Salo | ||
| Kyllä nuo kaksi muutakin Teemun ottamaa kuvaa on hyviä, mutta vain tämä on "täysnappiotos"... | ||||
|
|
06.09.2020 09:25 | Timo Salo | ||
| Blue moment... | ||||
|
|
06.09.2020 09:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
06.09.2020 09:24 | Timo Salo | ||
| Voihan räkä, kun tuo veturi ei liikennöi Porin radalla. Olisi kiva kuulla murinat, kun starttaa Siurosta Nokialle vaikka raskaan puukuorman kanssa!!! Suorastaan vielä kauniskin veturiksi... (teknisesti) | ||||
|
|
06.09.2020 09:14 | Mika Hakala | ||
| Korjaathan myös itse kuvatekstin... | ||||
|
|
06.09.2020 09:14 | Mika Hakala | ||
| Korjaathan myös itse kuvatekstin... | ||||
|
|
06.09.2020 08:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistähän vaunusta tuo säiliö on peräisin? | ||||
|
|
06.09.2020 08:19 | Juhana Nordlund | ||
| 110 ja 142 olivat automallien mallimerkintöjä, ei moottorien. Tietenkin moottorikoko (sylinterien iskutilavuus) tuli selville tuolloin automallienkin merkinnän kautta. Mutta enemmittä viisasteluitta, 110:n moottorikoko oli 11,02 litraa ja 140:n noin 14 litraa. Viimeksimainittu oli V8. Scania LB140 on esitelty vuonna 1969. Kuvan aikaan sellainenkin malli oli jo maailmalla. Ennen 140:n julkaisua 110 oli tosiaan suurimoottorisin sillä hetkellä markkinoilla ollut Scania. V8:aa asennettiin linja-autonalustoihin vuosina 1971 - 78. Malli oli BR145. Moottori oli vapaastihengittävä, ja sylinteritilavuus sama kuin kuormuripuolen 140:ssä ja 141:ssä. Mallimerkinnän viimeinen numero ei ilmaissut moottorin kokoa, vaan enemmänkin auton kehitysasteen (1 oli parannettu versio 0:aan päättyneestä ja toisaalta 6 oli modernimpi painos 5:een päättyneestä jne). Takamoottoribussinalustat, joissa kone oli pitkittäin, alustan mallimerkintä oli 85 / 86 / 116 / 145 jne. Jostain syystä Pikkukoneinen nokkakonealustakin muuttui jossain vaiheessa B86 / BF86:ksi. Muitakin erikoisuuksia Scanian laaja historia tuntee. |
||||
|
|
06.09.2020 07:45 | Timo Salo | ||
| Nyt tämä kaunis otos on taas ajankohtainen... | ||||
|
|
06.09.2020 07:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Asia selviää kuvan https://vaunut.org/kuva/125076 kommenteista. | ||||
|
|
06.09.2020 06:31 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos huomautuksesta, korjattu! :) | ||||
|
|
06.09.2020 02:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nykyään monivirtakalusto ei ole kuin luokkaa prosentin tai pari kalliimpaa kuin yksivirtakalusto, joten oikeasti sillä ei ole hirveästi väliä, mitä sähköä langassa sattuu olemaan. Vaatii toki, että kalustoa hankittaessa tämä tarve otetaan huomioon, mutta silloin paljon halvemmaksi ratkaisuksi tulee hankkia kalusto varmuuden vuoksi monivirtakalustona kuin rakentaa leveämpi rata ja kahden eri sähköjärjestelmän infrat samalle radalle. Jo pelkästään ylimääräiset langat ja tolpat maksavat sen verran rahaa, että liikkuvan kaluston monivirtaistaminen tulee halvemmaksi. | ||||
|
|
06.09.2020 01:47 | Uwe Geuder | ||
| Vaalea on minusta selvästi Opel Rekord, matikkaopettajani oli siihen aikaan semmoinen (toki ei farmaria). Saimme joskus kyydin viimeisen tunnin jälkeen. Ennätys oli 13 8-vuotiaita ja kuski. | ||||
|
|
06.09.2020 01:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
06.09.2020 01:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näistä varmaan voisi aloittaa: 2531, hylätty 1965. Samoin 2534 ja 2536. 2540 hylättiin 1966, yhdessä 2542:n ja 2543:n kanssa. Niin, ja 2547 hylätty 1965. Mahdollisuuksia on siten jäljellä seitsemän. Osaisikohan paikan omistaja kertoa, milloin tuo kuvan vaunu hankittiin? Lopuista tämän numerosarjan (siis 2528 - 2547) vaunuista tuli virkatarvevaunuja, sarjaan BG. Yksi vaunu (2532) muuttui BT:ksi ja yhden vaunun (2545) aluskehys muutettiin Oe-sarjan autovaunuksi 1969. Vaunu 2548 oli lyhytmallinen DEi, joka valmistui 1928, samanlainen oli 2549, samoin vuodelta 1928. Paikkalukuhan näissä oli 16+59, olivat ns. mulatteja ja valmistettuja vanhoille aluskehyksille. Vuoden 1926 mallisarja päättyi siten numeroon 2547, toisin kuin kuvatekstissä sanotaan. |
||||
|
|
06.09.2020 01:38 | Uwe Geuder | ||
| 2 vaunua, 2 kieltä :) Finlands nationaldryck - Suomen kansallisjuoma | ||||
|
|
06.09.2020 01:32 | Uwe Geuder | ||
| Miksi se kuuluu kahteen luokkaan vai mitä tuo Sk2 ja G9 tarkoittaa? Onko se joskus muutettu? Wikipedia ei tunne kumpaakaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_h%C3%B6yryveturit . Joku tietävä voisi kirjoittaa :) | ||||
|
|
06.09.2020 01:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei kai tuo mikään vetti voi olla, kun kerta vaunutkin on perässä? | ||||
|
|
06.09.2020 01:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten on asiantuntijat? Oliko 110 Scanian isoin moottori ennen 142:ta? Puhumattakaan linja-autoista tutusta 145:stä (V8). | ||||
|
|
06.09.2020 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minua hämäsi tuon keskimmäisen sivuikkunan muoto, jollaista muistan aikoinaan Taunuksissa nähneeni. Olin kyllä tuuminut, että josko Ooppeli Rekortti olisi tuo ollut...? | ||||