Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.06.2020 17:07 John Lindroth  
  Plauen perinteikäs asetinlaite lopetti toimintansa 12/04,ilmeisesti
tällöin liikennepaikka modernisoitiin.Näissä Rodelblitz junissa 4 peltimatkustajavaunua lienee maksimi jolla pysytään aikataulussa.Radalla Sued Thueringen Bahn harjoittaa säännöllista matkustajajunaliikennettä moottorivaunuilla.
kuva 24.06.2020 16:57 Timo Salo  
  Jaa, se onkin tuon levysepän hommia, hieno juttu kuitenkin. Sastamalassa taas Niemisen Jarmo (Vexve oy) kunnosti (kunnostutti) vanhan pappilan. Oikeita kulttuuritekoja, kun rahaa riittää...!!!
kuva 24.06.2020 16:42 Topi Lajunen  
  Spekulointia: VR jos on operaattorina, tuskin heiltä löytyy Dr20-tyyppikoulutuksen saanutta. Kai jollain hyvin erikoisella poikkeuslupamenettelyllä veturit saisi liikkeelle omin voiminkin, mutta pidän silti todennäköisempänä, että veturit hinataan VR:n kalustolla Kouvolaan.

MV-tunnus selittyisi sillä, että järjestelmä tällöin pitäisi hinauksessa olevia vetureita vaunuina, muttei kuitenkaan tavaravaunuina.
kuva 24.06.2020 16:15 Jukka Ahtiainen  
  Hieno esimerkki. Jorma on ollut aina edelläkävijä. https://yle.fi/uutiset/3-9678873
(80-luvulla pyysi töihin, mutta kun silloinen & nykyinen työantaja valmisti vetureita)
kuva 24.06.2020 16:14 Jimi Lappalainen  
  Ks. myös https://vaunut.org/kuva/78715
kuva 24.06.2020 16:10 Juho Heiskanen  
  Se tuossa kyllä on melko outoa. Tuo vaikuttaa tavarajunan numerolta.
kuva 24.06.2020 16:02 Arto Papunen  
  Jännä tuo junakoodi, jos tuo on se millä tuodaan. Eikös MV:ssä tarvita matkustajavaunuja mukaan?
kuva 24.06.2020 15:38 Esa Leskinen  
  Onko hyväksynnät ja luvat jo saatu eli voidaanko nämä veturit pistää saman tien töihin?
kuva 24.06.2020 15:23 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva!
kuva 24.06.2020 15:13 Juho Heiskanen  
  Kyseessä on PH37ACai.
kuva 24.06.2020 15:08 John Lindroth  
  Onko kyseessä versio PH 37Aci version for mainland (Europe) and elsewhere.
kuva 24.06.2020 14:55 Juho Heiskanen  
  https://juliadata.fi/timetables?s=58111&d=25.6.2020 Dr20 saattaa mahdollisesti tulla tässä junassa Kouvolaan. VR operoi, koska Operaililla ei ole vielä palkattuja kuljettajia.
kuva 24.06.2020 14:54 Timo Salo  
  Tuo kellarin oven katos on todellista taidetta, joskus näkee näinkinpäin tapahtuvan! :-) (varmaan yksityisomistuksessa?)
kuva 24.06.2020 13:21 Konsta Alasimi  
  Hieno kesäinen kuva.
kuva 24.06.2020 13:11 Rasmus Viirre  
  Enpä ole ennen nähnyt noin monta Teka-Kasia yhdessä letkassa.. Kaikissa siis taisi olla vähintään yksi ukko puikoissa, kun kerta kaikki käytössä?
kuva 24.06.2020 11:48 Olli Keski-Rahkonen  
  Rainer: tietääkseni ei. Bachmannilla on Powerhaulin malli OO-mittakaavassa, ja sekin on brittiversiosta joka on kovin erinäköinen EU-versioon verrattuna.
kuva 24.06.2020 11:48 Esa Leskinen  
  Vaunut.org seuraa hetki hetkeltä!
kuva 24.06.2020 11:09 Juho Heiskanen  
  Viimeisimmän tiedon mukaan Dr20:lle tehdään viranomaistarkastukset satamassa, jonka jälkeen veturit poikkeusluvan saatuan voivat jatkaa omien koneidensa voimalla Kouvolaan.
kuva 24.06.2020 11:03 Teemu Saukkonen  
  Miltähän "perinnemaalaus" näyttäisi näissä? https://vaunut.org/kuva/140619
kuva 24.06.2020 11:00 Rainer Silfverberg  
  Onko tästä veturityypistä olemassa valmista pienoismallia H0-mittakavasa?
kuva 24.06.2020 10:40 Juho Heiskanen  
  Luulisin, että tulee sijaitsemaan Kouvolassa.
kuva 24.06.2020 10:37 Hannu Peltola  
  Missä Operailin varikko tulee sijaitsemaan?
kuva 24.06.2020 10:23 Juho Heiskanen  
  Kohta varmaan lähtee Dr20 29008 käyntiin. Veturin molemmilla puolilla on miehiä, sekä yksi on ohjaamossa. Veturin vieressä on käynyt säiliöauto, jolla ilmeisesti veturia on tankattu. Veturit saatavat lähteä omin konein Hankobaanaa pitkin kohti Hyvinkäätä ja Riihimäkeä.
kuva 24.06.2020 09:45 Lauri Rantala  
  myös viron weppisivut ovat saman tyyppistä kuin tuo Dr20 värit https://operail.com/en/services/
kuva 24.06.2020 09:41 Juho Heiskanen  
  Vai onkohan poikkeava väriteema Suomen tytäryhtiön oma väritys?
kuva 24.06.2020 09:39 Lauri Rantala  
  Onkohan tässä olevat värit myös jatkossa Virossa olevassa kalustossa ?
kuva 24.06.2020 09:16 Esko Ampio  
  Sittemmin Tka:t , Sisun, olivat punaisia. Aluksi oli 1 hengen ohjaamolla....
kuva 24.06.2020 08:57 Juho Heiskanen  
  Hienoja ja jykeviä ne kyllä ovat! On kyllä todella kiva saada uusia, kuusiakselisia ja päätyohjamollisia linjadieselvetureita Suomeen! Mikähän takia maalaus on erilainen verrattuna Operailin virolaiseen kalustoon?
kuva 24.06.2020 08:52 Rainer Silfverberg  
  1960-luvun länsisaksalaiset osasivat jo ottaa etäisyyttä Hitleriin mutta olisivat halunneeet säilyttää 1. maailmansodan jälkeisen Weimarin tasavallan rajat.
kuva 24.06.2020 08:48 Rainer Silfverberg  
  Voi sanoa että Helmikuun manifesti 1899 pisti lopulta vauhtia itsenäistymishaluiille. Näitä erilaisia manifesteja tehtailtiin keisari Nikolai I hallitessa myös muiden Venäjän alusmaiden iloksi. Suomessa saatiin nauttia iloisesta autonoimiasta siihen asti kunnes keisari Aleksanteri II murhattiin.

Toinen juttu on, että SVR:n rata Venäjällä oli siis kokonaan suomalaisten omistama ja hoitama. Henkilökunta oli suomalaista tai ainakin SVR:n palkkaamaa, eli voisi verrata "yksityisrataan" Venäjän alueen sisällä. Tällainen meininki ei ihan nykymaailmassa toimisi, mutta sen ajan rautateitä voisi verrata tämän päivän lentoliikenteeseen.
kuva 24.06.2020 07:35 Laura Jänis  
  On, kaikki LUIMA -hankkeen uudet sillat ovat, vaikka kaksoisraidetta ei vielä tule kun Joutsenosta Imatra tavaraan.
kuva 24.06.2020 03:25 Harri Pesonen  
  Kymijärvi II

voimalaitos on valmistunut vuonna 2012. Kaasutusvoimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistetyssä prosessissa vastapaineperiaatteella.

Laitoksen kokonaisprosessiin kuuluvat kierrätyspolttoaineen vastaanotto- ja varastosiilot, kaksi kaasutin- ja tuotekaasupuhdistuslinjaa, kaasukattila, höyryturbiini, savukaasupuhdistuslaitteisto sekä savupiippu. Voimalaitoksen polttoaine koostuu materiaalikierrätykseen kelpaamattomista, mutta hyvin palavista jätteistä eli muovista, paperista, pahvista ja puusta.

Laitoksen polttoaineteho on 160 MW, josta sähköteho on noin 50 MW ja kaukolämpöteho noin 90 MW. Voimalaitos tuottaa noin puolet Lahti Energian toimittamasta sähkö- ja kaukolämpöenergiasta.

Kymijärvi III -biolaitoshanke
Vuonna 2020 valmistuvalla Kymijärvi III -biolaitoksella korvataan 1970-luvulla käyttöönotettu kivihiililaitos (Kymijärvi ILaitoksen kokonaisinvestointi on 180 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 1 000 henkilötyövuotta. Laitoksen kotimaisuusaste on noin 40 prosenttia. Käydessään laitos työllistää suoraan tai välillisesti noin 100 henkilöä.

Kymijärvi III huolehtii Lahden lämmityksestä yhdessä Kymijärvi II -laitoksen kanssa. Uuden biolaitoksen kaukolämpöteho on noin 190 megawattia, ja sen pääpolttoaine on sertifioitu biomassa. Laitos rakennetaan ensivaiheessa korkeapaineisena höyrykattilana, mikä mahdollistaa laitoksen muuntamisen lisäinvestoinnilla myös sähköntuotantoon.

Laitoksen kiertoleijukattila mahdollistaa tarvittaessa muidenkin kiinteiden polttoaineiden käytön. Laitos varustetaan myös lämmön talteenotolla, mikä nostaa laitoksen höytysuhteen korkeaksi. Syntyvät lauhteet puhdistetaan juomavettäkin puhtaammiksi, ja lentotuhkat kierrätetään takaisin metsiin ravinteiksi.
kuva 24.06.2020 03:22 Harri Pesonen  
  Voimalaitos muodostuu höyrykattilasta, höyryturbiinista sekä pääkattilan yhteyteen kytketyistä kaasutinlaitoksesta ja kaasuturbiinilaitoksesta. Laitoksen pääkattilan polttoaineita olivat kivihiili, maakaasu ja tuotekaasu. Tuotekaasu valmistetaan kaasuttimessa puuperäisestä biomassasta. Kaasuturbiinissa käytetään maakaasua.

Höyrykattilan polttoaineteho on 350 MW, sähköteho on noin 150 MW ja kaukolämpöteho noin 190 MW. Kaasuturbiinin polttoaineteho on 150 MW, sähköteho noin 45 MW ja kaukolämpöteho noin 60 MW.
kuva 24.06.2020 03:22 Harri Pesonen  
  voimalaitos poistui käytöstä maaliskuun lopulla 2019. Se tuotti sähköä ja kaukolämpöä yhteistuotantona vuodesta 1975 alkaen 44v palvelleena.
kuva 24.06.2020 01:33 Arto Papunen  
  Eli tavarapuolellakin Virossa koko rataverkolla kilpailee vain Operail ja Go Rail?
kuva 24.06.2020 01:27 Esa J. Rintamäki  
  Erkki, yksi tärkeimmistä syistä suomalaisten asenteeseen venäläisiä kohtaan oli isovenäläinen sovinismi ja siitä kehkeytynyt ylimielisyys. Tätä vielä ruokki tuolloin muodissa olleet slavofilia ja panslavismi. Neuvostoliitossakin ilmiö tunnettiin: jokaisen kommunistin kieli on venäjä!

Toisena esimerkkinä neuvostovirolaisille tuputettu Taka-Baskirian kulttuurin paremmuus virolaisten omaan verrattuna.

Näyttää myös vahvasti siltä, että Kremlin poika Volodja ei suinkaan vierasta ajatusta...?
kuva 24.06.2020 01:21 Tuukka Ryyppö  
  Aiemmin Virossa ovat toimineet myös sellaiset firmat kuin Spacecom, Skinest ja SFAT. Näistä kaksi ensimmäistä on luopunut junien operoinnista ja kolmas on keskittynyt Venäjän toimintoihinsa.
kuva 24.06.2020 00:46 Jorma Toivonen  
  Onnittelut Jarille, olit ensimmäinen, joka sai kuvattua ensimmäiset Operailin veturit tälle sivustolle. Milloinkahan jatkavat matkaa ja minne?
kuva 24.06.2020 00:31 Mikko Mäntymäki  
  Löytyykö teknisiä tietoja että saa veturit tietokantaan?
kuva 24.06.2020 00:02 Rainer Silfverberg  
  Siihen aikaan kun liikenne ylipäänsä oli aika vähäistä, oli sanomalehdissä ilmoituksia "junien kulkuajoista".
kuva 23.06.2020 23:25 Kari Kuusela  
  Niinpä niin. Myytiinkö / jaettiinko matkustavaisille tuohon aikaan lainkaan aikatauluja? Olivatko junien kulkuajat nähtävissä vain asemilla?
kuva 23.06.2020 23:07 Juhani Pirttilahti  
  Sitä se kaikkivoipaisuuden illuusio pahimmillaan teettää.
kuva 23.06.2020 21:58 Tuomas Pätäri  
  Väyläviraston on.
kuva 23.06.2020 21:48 Tuukka Ryyppö  
  Käsittämätöntä, että vielä 60-luvulla on oltu ajatuksissa, että "Hitler oli ihan OK, joten on väärin Saksaa kohtaan, että hänen teoistaan muita maita kohtaan on Saksalle seurannut jotain haittaa!"
kuva 23.06.2020 21:36 Jimi Lappalainen  
  Kiinteistön nimi on "609-871-5-5 Ruosniemen rata", jos se auttaisi tutkimista.
kuva 23.06.2020 21:20  
  Totta. Enkä usko että raideliikennettä tullaan enää näkemään täällä. Porin rautatiesiltakin on jo sen verran ruostunut ja sen luokan kunnostuksen tarpeessa että mahdollisen kunnostuksen aiheuttamat kustannukset olisivat aivan liian suuret suhteessa siitä saatavaan liikenteelliseen hyötyyn. Kaasuterminaali, joka oli Aittaluoto-Ruosniemi-osuuden viimeinen käyttäjä, on myöskin lopettanut Ruosniemen asemalla jo vuonna 2014 ja siirtynyt muualle. Lisäksi merkittävä osa Kokemäenjoen pohjoispuolella, Porin keskustaajaman alueella sijaitsevista teollisista yrityksistä on jo niin tottuneita käyttämään kumipyöräkuljetuksia että eivät haluaisi siirtää kuljetuksiaan enää kiskoille.
kuva 23.06.2020 21:06  
  Siihen en osaa sanoa mitään vaikka paikallisia ollaankin.
kuva 23.06.2020 20:30 Jorma Rauhala  
  Virka-aikataulun kieli on "tietysti" ruotsiksi. Tuohan ei ole tarkoitettu matkustajille.
kuva 23.06.2020 20:27 Jorma Rauhala  
  Ensimmäiset Tka:t 1950-luvulla olivat höyryveturin vihreitä, ennenkuin moottorikalustolle "keksittiin" Aallon kermapuna-värit.
kuva 23.06.2020 19:26 Teemu Sirkiä  
  Äkkiäkös tuon pleksin sitten joskus vaihtaa. Herättäisi hämmennystä, jos raide 11 puuttuisi.
kuva 23.06.2020 19:14 Juhani Pirttilahti  
  Kiitos! Kirjasin numeron talteen.