|
|
23.06.2020 19:14 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kiitos! Kirjasin numeron talteen. | ||||
|
|
23.06.2020 19:11 | Onni Tikkala | ||
| Yksikön numero on 6304. | ||||
|
|
23.06.2020 19:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Näköjään se on :) https://juliadata.fi/timetables?s=9664&d=23.6.2020 | ||||
|
|
23.06.2020 18:56 | Lari Åhman | ||
| Se kävi mielessä, mutta vaatis aikaa ja inspiraatiota :) | ||||
|
|
23.06.2020 18:34 | Tero Korkeakoski | ||
| Olikos tuo uusi silta jo valmiiksi kaksiraiteisen levyinen? | ||||
|
|
23.06.2020 18:11 | Arto Papunen | ||
| Olikohan tämä nyt Väyläviraston vai Porin kaupungin omistuksessa.. | ||||
|
|
23.06.2020 17:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuonna 1973 tässä on ollut neljä raidetta. | ||||
|
|
23.06.2020 16:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kylläpä aikaa kuluu 10 vuoden aikana, 2008 saattoi täällä käydä päivystäjä parhaimillaan 3 kertaa päivässä https://vaunut.org/kuva/66171 ja seuraavana vuonna parhaimillaan 2 kertaa viikossa, lastattu vaunu perille loppuviikosta ja tyhjä pois alkuviikosta https://vaunut.org/kuva/59385 Vuonna 2010 juna taisi käydä vain 2 kertaa, lastissa oleva Laais perille ja saman vaunun haku pois, eikä sen jälkeen tavaraliikennettä ei ole näkynyt täällä päin Poria ! | ||||
|
|
23.06.2020 16:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Laita ne Youtubeen :) | ||||
|
|
23.06.2020 16:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos, mielenkiintoinen vaunu ja hieno kuva :) | ||||
|
|
23.06.2020 15:19 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmanpuoleisin raide on suljettu liikenteeltä, mutta kai nuo kaksi muuta ovat vielä käytössä. Tasoristeyksessä on kolme raidetta, joista valtion rataverkkoon kuuluva on suljettu liikenteeltä ja yksityisraiteilla olevat kaksi muuta ovat vielä käytössä. | ||||
|
|
23.06.2020 14:00 | Erkki Nuutio | ||
| Jokaisen omaperäisen ja elinkelpoisen kansallisuuden tahto on tulla itsenäiseksi ja pysyä itsenäisenä. Mutta jos on vielä vain autonominen, menettää harkitsemattomalla uhoamisella isäntävallalle autonomiansakin osin tai kokonaan. Kuten Suomi menetti postimerkkinsä ja rupla tuotiin takaisin markan rinnalle. Eikä siihen jäänyt. Jos todella aikoo itsenäiseksi, täytyy olla siihen riittävän viisas. Pitää tiivistää koko kansa yhtenäiseksi ja yksimieliseksi tasapuolisen ja oikeudenmukaisen hallinnon voimalla. Ei saa uhota isäntävallalle, mutta pitää silti olla myönteisesti tiukka sitä kohtaan. Ei saa elätellä utopioita (jota itsenäisyys oli ennen Venäjän hajoamisen alkua), mutta pitää käyttää mahdollisesti syntyvä tilanne häikäilemättä hyväksi. On oltava häikäilemätön yksimielisen kansan antamalla vastustamattomalla voimalla ja selustatuella. Useimmat Suomen puolueryhmittymistä rikkoivat näitä viisaus- ja häikäilemättömyyssääntöjä raskaasti. Pääasiassa siksi ajauduimme kahtia jakautuneena maana sisällissotaan itsenäisyytemme alussa - poikkeuksellisen helposta ulkoisesta voimatilanteesta huolimatta. |
||||
|
|
23.06.2020 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisi aivan hyvin kuvailla ruon ajan Venäjää "kansojen vankilaksi". Muutkin kuin Suomi puivat nyrkkiä taskussa: Baltian maissa tapahtui kansallista heräämistä. Eikä puolalaisetkaan kovin kovasti tsaarinvaltaa rakastaneet... | ||||
|
|
23.06.2020 13:34 | Rasmus Viirre | ||
| Kisko peilaa aika hyvin konetta.. Pidän tästä kuvakulmasta | ||||
|
|
23.06.2020 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Sortokautta edeltävä aika omine rahoineen ja postimerkkeineen ym osoitti venäläisille suomalaisten halun itsenäistyä. | ||||
|
|
23.06.2020 12:25 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eivätpä ole koskaan olleet tuollaisella kuosilla käytössä. Tässä on mainio kädenojennus vanhaan Vr11/Dv11:n väritykseen. | ||||
|
|
23.06.2020 11:17 | Aapo Niemelä | ||
| Tummanvihreä Tekari kuulosti paperilla hieman epäilyttävältä, mutta kyllä se nyt valmiina kuvissa näyttää varsin hyvältä. Eikai näitä ole nähty alunperin tällaisena? | ||||
|
|
23.06.2020 09:49 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti sommiteltu kuva. Tekarin maalauskin on oikeasti ihan tyylikäs ja sattuu tähän kuvan värimaailmaan mainiosti. | ||||
|
|
23.06.2020 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Harmittaa että emme juuri kukaan tunne, paljolta kieliosaamisen puutteessa (ja paljolta samalla kieliosaamisen vääristymisestä johtuen) näitä hienoja, venäläisarkkitehtien suunnittelemia SVR:n asemia (noin vuodelta 1910) Pietarin nurkalla. Emme vaikka esimerkiksi Pargalovo-Parkalasta on kirjakin : http://www.inkeri.ru/rep/books/item.php?id=19 . Niin niin niin ruotsihenkinen Senaattimme kaivoi itse verta Suomen nenästä provosoimalla suurvenäläistä närkästystä, ja samalla oli huomattava osasyy ensimmäisen sortokauden syntymiseen. Aikatauluja toki oli epäilemättä Pietarissa venäjänkielisinä. Sensijaan vähemmän viisaasti keisarikunnan pääkaupunkiin kulkeneiden vaunujen koko tekstitys oli ruotsiksi ja suomeksi, mutta ei myös venäjäksi ennen Bobrikovin määräyksiä. Samoin oli liian virkavaltaista ja jäykkää suhtautuminen Venäjän rahaan lippujen ja postimerkkien myynnissä Pietarin ja Viipurin välisellä rataosalla. |
||||
|
|
23.06.2020 05:29 | Kari Haapakangas | ||
| Kyllähän itäalueiden liittäminen Puolaan ja Neuvostoliittoon oli saksalaisilla kova paikka. Muistan kuinka lapsena selailin sa9ksalaista maailmankartastoa 60-luvulta: siinä Saksan rajat olivat Weimarin tasavallan mukaiset, vaikka esimerkiksi Suomen rajat olivat Pariisi 47. | ||||
|
|
23.06.2020 00:28 | Miitre Timonen | ||
| Lifto = "minä liftaan" latinaksi? | ||||
|
|
23.06.2020 00:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuoden 1965 turistissa on kaikkien MK-junien, sekä Dm8 että Dm4 kohdalla ympyröity haarukka ja veitsi. Joskus 1970-luvulla symboli vaihtui suorakaiteen muotoiseksi ja ympyröity siirtyi tarkoittamaan itsepalveluravintolaa. | ||||
|
|
22.06.2020 23:29 | Kari Kuusela | ||
| Aikataulun kieli on ruotsi, vaikka junan käyttäjät varmaankin olivat pääosin venäjän- ja suomenkielisiä. | ||||
|
|
22.06.2020 22:46 | John Lindroth | ||
| Itse muistan pikkupoikana Dm4 kiitojunassa matkalla Vaasaan 60-luvulla tilanneeni nakit perunasalaatilla ja se oli niin hyvää ettei paremmasta väliä ja lisäksi maito tai jokin limsa.Nyt en muista oliko siellä tilausnappi.Tarjoilu ainakin kierteli vaunuosastolla. | ||||
|
|
22.06.2020 22:12 | John Lindroth | ||
| Kannattaa etsiä kartat ennen muuria ,muurin aikana ja muurin jälkeen.Sarjassamme Berliner Mauer .Mielenkiintoa Berliinin kiehtoviin rataverkostoihin sekä niiden historiaan lisäävät U-Bahnit,S-Bahnit ja Strassenbahnit kaikki omine linjaverkostoineen sekä muutoksineen niissä. | ||||
|
|
22.06.2020 21:46 | Heikki Kannosto | ||
| Ympyröity veitsi ja haarukka tulivat mahdollisesti käyttöön vasta Dm8-kiitojunien mukana ja sen selitys Turistissa oli aluksi "tarjoilu vaunuihin". Ainakin vielä vuoden 1961 Turistissa on Dm4-vetoisten junien kohdalla viinilasi. Oliko Dm4-vetoisissa kiitojunissa tarjoilijan kutsunappi (myös moottorivaunussa?) vai kiersikö tarjoilija säännöllisin väliajoin tiedustelemassa tilauksia? Dm8-junissa ilmeisesti oli kutsunappi. Surkastuiko tarjoilu kiertäväksi myyntikärryksi junien siirryttyä 1970-luvun alkupuolella kiitojunakäytöstä tavallisiin pikajuniin? |
||||
|
|
22.06.2020 20:09 | Hannu Peltola | ||
| Vesa, käsitteet muuttuvat. Linkkaamasi kartta on Saksan yhdistymisen jälkeinen. | ||||
|
|
22.06.2020 20:06 | Vesa Höijer | ||
| https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Rutz-6-L%C3%A4nderl%C3%B6sung.png Kyllä tuossa kartassa Mitteldeutschland on jossain muualla kuin entisen DDR:n alueella. |
||||
|
|
22.06.2020 19:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhojen aikataulujen symbolit: - Veitsi ja haarukka ilman kehystä: Junassa on ravintolavaunu anniskeluoikeuksilla tai asemalla on ravintola - Veitsi ja haarukka kehyksissä: Junassa on ruokatarjoilua istumapaikoille (Dm4 / Dm8 / Dm9) - Veitsi ja haarukka ympyrän sisällä: Junassa on itsepalveluravintola (Rkt) rajoitetuin anniskeluoikeuksin - Viinilasi (myöhemmin kahvikuppi): Junassa on kahvilavaunu tai kiertävä kahvi-/virvoketarjoilu, tai asemalla on kahvila |
||||
|
|
22.06.2020 19:43 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ost-Zone" tai "die Zone" olen minäkin lukenut joidenkin Saksan 2. maailmansodan jälkeiseen jakoon tyytymättömien länsisaksalaisen käyttävän DDR:stä. Samalla tavalla kuin "Pankow". Mutta ne nimitykset ovat siis jääneet historian roskakoriin. Oder-Neisse rajaan Puolan kanssa olivat eräät kanssa tyytymättömiä. Samoin Itä-Preussin liittämiselle Neuvostoliitoon. "Von der Maas bis an die Memel" laulettiin Saksan kansallislaulun vanhemmassa versossa. (Memel = nykyinen Klaipeda). |
||||
|
|
22.06.2020 18:48 | Hannu Peltola | ||
| Vesa:ei, mutta on aika kerrata Saksan historia! :-) Wikistä: "Als Mitteldeutschland wurde ab 1949 auch die Deutsche Demokratische Republik bezeichnet (vgl. auch das Begriffspaar Ostdeutschland vs. Westdeutschland), da die Regierung der Bonner Republik bis zur Entspannungspolitik und Anerkennung der DDR als Staat sprachliche Instrumente benötigte, um Moskaus westlichste Provinz nicht mit dem Staatsnamen bezeichnen zu müssen. Überwiegend wurde in der Bevölkerung der BRD vor der Anerkennung der DDR von der Ost-Zone gesprochen, wobei dieser Begriff aus der Sowjetischen Besatzungszone (SBZ) abgeleitet war. Ab Mitte der 1960er Jahre waren auch die Begriffe und Schreibweisen sogenannte DDR, später auch nur noch „DDR“ (in Anführungszeichen) gebräuchlicher. Nach der Anerkennung der DDR wurden die Anführungszeichen weggelassen. Seit der deutschen Einheit werden für das ehemalige Staatsgebiet der DDR im allgemeinen Sprachgebrauch meist die Begriffe neue Länder oder Ostdeutschland verwendet. Als Synonym für DDR wurde der Begriff Mitteldeutschland in offiziellen Dokumenten der Bundesrepublik Deutschland verwendet. Mitte bezog sich dabei auf die Lage der DDR zwischen der Bundesrepublik im Westen und den ehemals deutschen Gebiete im Osten der Oder-Neiße-Grenze. Auf den von staatlichen Stellen publizierten Landkarten, wie sie beispielsweise in den Waggons der Bundesbahn hingen, war damals noch Deutschland in den Grenzen von 1937 abgebildet. In den 1970er Jahren ging diese Begriffsverwendung zurück. Auch in Westdeutschland blieb allerdings die engere Begriffsverwendung erhalten, so etwa bemühte sich die Forschungsstelle für geschichtliche Landeskunde Mitteldeutschlands in Marburg darum.[18]" |
||||
|
|
22.06.2020 18:20 | Vesa Höijer | ||
| Onko tänään aprillipäivä? | ||||
|
|
22.06.2020 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa vielä käsitteitä: Suomessa Itä-Saksa ja Länsi-Saksa lienevät tarkoituksenmukaisia nimityksiä. Sensijaan itse länsisaksalaiset käyttivät Länsi-Saksasta nimitystä Bundesrepublik, ja DDR:stä Mitteldeutschland. Edelleen: saksalaisten mielestä Itä-Saksa on (ja lienee vieläkin) Puolalle luovutettua Saksan osaa. |
||||
|
|
22.06.2020 16:53 | Tomi Hämäläinen | ||
| Tässäkin oli vielä sivuraide Thomartille(?) 2000-luvulla. Vaihde oli tasoristeyksen lähellä Mukkulan puolella ja tasoristeyksessä ylitettiin 2 raidetta. Raide meni alhaalla vasemmalla olevan teollisuusrakennuksen seinän viertä pitkin. Suurin osa raiteesta purettiin vasta 2018 kesällä, vaihde oli jo purettu vuosia aiemmin. | ||||
|
|
22.06.2020 16:44 | Tomi Hämäläinen | ||
| Ainakin kolmisen viikkoa sitten havaitsin Mukkulan radalla liikennettä. Polttimolle on ajettu jo pitkään vain kerran viikossa. Minäkään en ole kuullut että sinne ei enää olisi liikennettä. | ||||
|
|
22.06.2020 15:53 | Sauli Hirvonen | ||
| Pistoraiteen päätepuskin on edelleen paikallaan. | ||||
|
|
22.06.2020 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin jossain vaiheessa kahvia ja virvokkeita, eli asemakahvilaa..... | ||||
|
|
22.06.2020 14:45 | Esa Leskinen | ||
| Joensuussa ja Pieksämäellä on asemaravintola, mutta mitä tarkoittaa viinilasin kuva Huutokosken nimen perässä? | ||||
|
|
22.06.2020 14:32 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoisen kaarroksen rata täällä tekee väistääkseen Kivesvaara & co:n. Onkohan koskaan edes puolivakavissaan harkittu oikaisun ja tunnelin rakentamista tänne? | ||||
|
|
22.06.2020 14:22 | Hannu Peltola | ||
| Piti jo kommentoida tätä, mutta tehdään se nyt! Kävin tosiaan DDR:ssä ja Berliinissä ensimmäisen kerran kesällä 1990. DDR oli vielä valtiona olemassa, mutta tiedossa oli jo valtioiden yhdistyminen. Matkalla saimme mm. sakkomaksun Deutsche Reichsbahnilta, koska interrail-lippu ei kelvannut DR:llä. Satuimme matkustamaan DR:n junalla, vastaavaa ei olisi saanut DB:ltä. Jätin sakkomaksun maksamatta ja muistoksi, kun valtion elinkaaren loppu oli tiedossa. Anhalter Bahnhof oli tuolloin täynnä vanhaa romua sota-ajan pommituksista. Asema oli aivan Itä-Berliinan rajassa kiinni ja sillä ei ollut mitään liikennekäyttöä. Selvästikään ketään ei ollut kiinnostanut alueen siivoaminen! Yritin etsiä kuvia, mutta minulla hajosi kamera tuolla matkalla ja mm. Berliinin kuvat eivät onnistuneet. |
||||
|
|
22.06.2020 14:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksa muuten ei yhdistynyt 1989, vaan 1990. 1989 murtui muuri, ja siitä n. 11 kuukautta, eli melko täsmälleen yksi vuosi eteenpäin, liitettiin Itä-Saksa osaksi Länsi-Saksaa. Tuon noin vuoden ajan Berliini oli aiempaakin eriskummallisempi paikka, kun keskenään hyvin erilaisia valtioita oli yhä kaksi, mutta niiden välillä pääsi liikkumaan vapaasti. Vuoden 1990 loppupuolella jopa avattiin rajanylityspisteitä Itä-Saksan alla sijaitseville Länsi-Berliinin metron asemille, jotka olivat sitä ennen olleet poissa käytöstä. Hannu on melko varmasti käynyt vuoden 1990 reissullaan Berliinissä ennen lokakuuta, eli höyryveturinraadot ovat vielä olleet eri valtiossa kuin niitä katsellut Hannu. Tai sitten matka on tehty talvella, mikä on harvinaista, ja vetureiden siivoaminen pois ei ollut prioriteettilistalla niin korkealla, että se olisi hoidettu alta pois ensimmäisten kahden kuukauden aikana Itä-Saksan lakkauttamisen jälkeen. |
||||
|
|
22.06.2020 14:06 | Simo Virtanen | ||
| Katsoin Lahden karttapalvelusta Mukkulan ratapihan ilmakuvat ja hämmästyttävän paljon täällä näkyi liikennettä. Osassa oli veturikin mukana ja melkein kaikissa pitkiä vaunuroikkia. Kuvista kuitenkin aika moni oli 2000-luvun puolelta. Vain vuosien 2011 ja 2019 kuvat olivat tyhjänä. https://kartta.lahti.fi/ims |
||||
|
|
22.06.2020 13:17 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! Pisteet toki myös tekstistä. | ||||
|
Kuvasarja: Eil-junien paluu |
22.06.2020 13:00 | Mikko Ketolainen | ||
| Kiitän | ||||
|
|
22.06.2020 12:19 | Kari Haapakangas | ||
| No, vanhoja peruskarttoja tutkailemalla vain 1963 kartassa on jonkinlainen pistoraide tuossa kohtaa (tosin kartanpiirtäjä on mokannut, pisto kun lähtee tuosta joesta, ei radasta). Kalliolouhosta silloin ei vielä ollut (louhinta näytetään tehdyn vuosien 63-78 välillä). Tuon tien tällä puolen joen vasemmanpuoleisella rannalla on ollut vähäinen maanottopaikka. Prisman tontille on ajettu täyttömaata lähinnä vain tuohon joen varteen, itse kalliolouhos näyttää olleen samalla tasolla kuin Prismakin. | ||||
|
|
22.06.2020 11:23 | Mikko Herpman | ||
| Mukavaa dokumentointia, joo moni konduktöörikin on varmasti "vain töissä" ja hoitaa junan asiakaspalvelua. Eli jos ei satu olemaan erityisen kiinnostunut rautateistä, niin rautatietapahtumat jäävät helposti huomaamatta. Mahtaako kuljettajissakin olla vastaavaa tyyppiä, eli ajetaan junaa aikataulun ja pykälien mukaan, mutta muuten ei rautatie välttämättä kiinnosta. |
||||
|
|
22.06.2020 09:56 | Simo Virtanen | ||
| Saattoi se tietysti olla, että kalliota oli louhittu rautatien tasoon asti. Pikkupojan silmin saattoi näyttää isommalta kuin olikaan, mutta olisi siinäkin varmaan parikymmentä metriä syvyyttä, kun katsoo tuota louhitun kallion reunaa. | ||||
|
|
22.06.2020 09:39 | Visa Pöntinen | ||
| Juu sitä se olikin, ja mikä parasta, niin sää oli todella otolliseen kuvaamiseen ja koko radalla ei ollut samana päivänä muuta liikennettä. | ||||
|
|
22.06.2020 08:13 | Kari Haapakangas | ||
| Melkoisesti täyttömaata on sitten pitänyt ajaa Prisman alle :o | ||||
|
|
22.06.2020 07:47 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuulostaa aika hienolta dokumentointireissulta kätevästi toteutettuna. | ||||
|
Kuvasarja: Eil-junien paluu |
22.06.2020 06:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Henkilöjuna, lähiliikenne, veturivetoinen | ||||