|
Kuvasarja: Eil-junien paluu |
22.06.2020 06:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Henkilöjuna, lähiliikenne, veturivetoinen | ||||
|
|
22.06.2020 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa Berliinin rautatiekartta vuodelta 1896, eli 124 vuoden takaa: https://www.berliner-verkehr.de/netze/_Netze/Netz_1896_klein.gif Siellä sitä on aamuseiskaksi menty paikallisjunalla töihin, samaan tapaan kuin nykyäänkin. Se on jotenkin kummallinen ajatus. Lähijunaverkko on tuolloin ollut lähes tasan sama kuin nykyään. Merkittävistä yhteyksistä vain 30-luvulla rakennettu pohjois-etelä-tunneli puuttuu. Tuosta kartasta näkyy myös hyvin nuo eri pääteasemat ja mihin suuntiin niiltä on lähdetty. Siinähän on sekä kaupunkiradat että kaukoliikenneraiteet merkittyinä. |
||||
|
|
22.06.2020 01:42 | Arto Papunen | ||
| Jännä pariton vuoro tuo H840. | ||||
|
Kuvasarja: Eil-junien paluu |
22.06.2020 01:35 | Mikko Ketolainen | ||
| Mitä on "suomennettuna" tuo lyhenne HLV? | ||||
|
|
21.06.2020 23:26 | John Lindroth | ||
| Saattaneekin siis tarkoittaa sitä että että lännellä ei ollut toimivaltaa eikä kiinnostusta siihen kunnes tuli Wende Saksojen yhdistyminen.Eli Anhalter eli silloin asti Moratorio tilassa , jos niin voi sanoa, ja niin edelleenkin.Se tosiasia että Anhalterilla ei tässä hetkessä uusien liikenneratkaisujen näkökulmasta ole liikennestrategista funktiota on totta.Eri ilmansuuntiin menevien pääteasemiemn verkosto historiallisine pääteasemineen(Kopfbahnhof) on menneisyyttä.Se että Berliinin raideyhteyksien tutkinta nyt ja ennen sekä siihen lisättynä U-Bahn ja S- B-Bahn verkostotot on tosi mukaansatempaava ja kiehtova tutkimusaihe. | ||||
|
|
21.06.2020 22:52 | John Lindroth | ||
| Jukalta hyvät kuvat. Ja se alkukesän vehreys. | ||||
|
|
21.06.2020 22:50 | Visa Pöntinen | ||
| Nätti kuva, ja hauska että joku on sattunut matkan varrelle kuvaamaan! Tämä oli mun ja parin kaverini tilausajo Hangonsaareen. Matkalla kuvattiin rataosavideo, dokumentoitiin sähköistystöitä ja tehtiin kuvauspysähdyksiä :) Laitan kuvia myöhemmin. | ||||
|
|
21.06.2020 22:29 | Simo Virtanen | ||
| Prisman nurkalla näkyvä pieni silta joessa on rautatiesilta, josta lähti pistoraide Prisman paikalla olleelle sorakuopalle. On ilmeisesti lastattu soraa ja kiviaineksia myös juniin. | ||||
|
|
21.06.2020 22:28 | |||
| Vähän menee aiheesta sivu, mutta ainakin hävittäjälentäjä Kyösti Karhila saavutti "siipitykki-mersulla" kahdeksan ilmavoittoa, piti koneen siipiaseiden tulivoimasta. | ||||
|
|
21.06.2020 22:28 | Simo Virtanen | ||
| Samaan maastokäytävään rautatien kanssa on rakennettu merkittävästi muutakin infraa. Koko koillista ja pohjoista kaupunkia palveleva pääviemäri kulkee samassa linjassa, kuten myös jättikokoiset kaukolämpöputket voimalaitokselta. Joutjokikin palvelee Kymijärven voimalaitoksen lauhdeveden pois johtamista eli valtaosa vedestä on ensin pumpattu voimalaitokselle Vesijärvestä ja lämmönvaihtimien jälkeen se palautetaan Joutjokea pitkin Vesijärveen. Virtaamat tietysti suurimmillaan talvella kun voimalaitoksia ajetaan täydellä teholla. Silloin joki virtaa vuolaasti ja vesi höyryää hyvän matkaa alajuokselle. |
||||
|
|
21.06.2020 22:24 | Simo Virtanen | ||
| Radalla on lukuisia sivuraiteita, joita on ainakin joskus ajateltu käytettävän kappaletavaran kuljetukseen. Mutkassa Etelä-Suomen sanomien kirjapaino, jolla on omat lastauslaiturit radalle, mutta ei ole taidettu vuosikymmeniin, jos koskaan, kuljettaa paperirullia junalla painoon. Taisi myös Matti Kuitusen jätepaperiterminaalille olla oma pistoraide. |
||||
|
|
21.06.2020 22:21 | Simo Virtanen | ||
| Kymijärvi I eli tuo korkein voimalaitos on käsittääkseni ajettu lopullisesti alas. Alunperin raskasta polttoöljyä polttanut laitos saneerattiin 80-luvun taitteessa kivihiiltä polttavaksi ja kiviihiili ajettii Valkon satamasta rekoilla tänne. Näin, vaikka rautatieyhteys oli olemassa ja voimalaitokselle oli rakennettu hiilenpurkulaitteetkin. Kymijärvi II (oikeanpuoleinen piippu) poltta REFfejä eli lajiteltua ja käsiteltyä jätettä. Kun kyse ei ole arinalaitoksesta niin polttoaineenlaadun on oltava korkea. Kymijärvi III (vasemmalla) on upouusi "biovoimala" eli polttaa puuperäisiä polttoaineita. Nekin tulevat yksinomaan rekkakuljetuksina ja volyymit ovat melko suuria. Öljykuljetuksia en ollut näkemässä eli en tiedä tapahtuiko ne rautateitse vai kumipyörillä. |
||||
|
|
21.06.2020 22:16 | Simo Virtanen | ||
| Nyt ollaan lapsuuteni maisemissa kun päiväkotini sijaitsi lähes keskellä kuvaa. Ratapihan vartta sinne usein kuljimme ja silloin nelisenkymmentä vuotta sitten oli vielä rautatiellä päivittäin liikennettä. Muistan päiväkodin aidan raosta tarkkailleeni Polttimon vaihtotöitä. | ||||
|
|
21.06.2020 22:13 | Petri Nummijoki | ||
| Joensuun yöjunaan (P81/H81/P82/H82) taisi kuitenkin tulla dieselveturi (Hr12) vasta loppuvuodesta 1964, jos puhutaan osuudesta Kouvola-Joensuu eli melko monta vuotta tästä jatkettiin vielä höyryvedolla. Keskeinen syy oli epäilemättä, että Varkaus-Joensuu valmistui raskaskiskotteiseksi vasta vuoden 1963 lopulla. Kaippa Hv2-3 oli junan pääasiallinen veturi tämän aikataulun aikaan. Hr1 tuli vuodesta 1960 lähtien osuudelle Kouvola-Pieksämäki ja raskaan kistotuksen valmistumisen jälkeen lyhyeksi aikaa myös osuudelle Pieksämäki-Joensuu ennen dieselvetureiden aikaa. | ||||
|
|
21.06.2020 21:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, kaikki Berliinissä sijainnut rautatiealue oli juridisesti Itä-Saksaa, eli Itä-Saksa tosiaan risteili kapeina kaistaleina Länsi-Berliinin läpi siellä sun täällä. Tuo vaikutti myös siten, että Länsi-Berliinin poliisi ei voinut noin vain reagoida S-Bahn-asemilla tai junissa tapahtuneisiin rikoksiin. Tämä taas, yhdessä sen kanssa että miehittäjäksi koetulle sosialistiselle naapurivaltiolle ei haluttu antaa rahaa, johti matkustajamäärien vähenemiseen, jolloin Länsi-Berliinin puolella S-Bahn-verkosta tuli kaikenlaisten katurikollisten ajanviettopaikka. Mikä taas vähensi matkustajamääriä entisestään. Itä-Saksalla ei ollut mitään syytä lähteä poistamaan Länsi-Berliinissä sijaitsevia käyttämättömillä rataosuuksilla sijainneita höyryveturinraatoja, joten ne ovat siellä hyvin voineet pysyä siihen asti että Saksat yhdistyivät. Länsi-Berliinissä oli joitakin muitakin paikkoja, jotka olivat juridisesti Itä-Saksaa, mutta silti länsipuolella muuria. Eräs kohta oli tämä kolmion muotoinen puisto: https://www.openstreetmap.org/#map=19/52.50589/13.42701 Tässä kohtaa raja kulki niin, että Länsi-Berliini oli muurin itäpuolella, Itä-Berliini muurin länsipuolella. Muuri vedettiin Bethaniendamm-kadun laidan mukaisesti, vaikka todellinen raja koukkasi tuon pienen puiston ympäri sen toiselta puolelta. Länsiberliiniläiset talonvaltaajat ottivat puiston sitten omaan käyttöönsä, kun siellä ei ollut länsisaksalaisilla poliiseilla toimintavaltuuksia. Itäsaksalaisillehan taas kävi oikein hyvin, että lännessä on vähän ylimääräistä järjestyshäiriötä. |
||||
|
|
21.06.2020 21:24 | Rasmus Viirre | ||
| Mielenkiintoinen maali.. Niinkuin Dv11 tai Italian D245. | ||||
|
|
21.06.2020 20:26 | Aapo Niemelä | ||
| Mikähän tämän koneen tilanne on nykyisin? Ei ole paljoa kuvissa näkynyt, mutta ei ilmeisesti ole vielä hyättykään (?). Onko se pysyvästi päivystäjänä Pieksämäelllä? | ||||
|
|
21.06.2020 20:21 | Laura Jänis | ||
| Tällä hetkellä 50 km/h, mutta töiden päätyttyä voimassa olevan nopeuskaavion mukaan nopeus uudella sillalla tulee olemaan 140. | ||||
|
|
21.06.2020 20:09 | Aapo Niemelä | ||
| Tämä on todella komea! | ||||
|
|
21.06.2020 19:58 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuva! Mikä on uuden sillan suurin sallittu nopeus? | ||||
|
|
21.06.2020 19:10 | Laura Jänis | ||
| Niin näky olleen Stefan kuvaamassa, laitanko vastakuvan, mikä on Edon yläkerran ikkunasta otettu? Pitkä matka Lappeenrannasta Joutsenoon ja vain tätä siltaa varten, onhan sitä siinäkin. | ||||
|
|
21.06.2020 18:49 | Timo Salo | ||
| Tähän kinaan minäkin haluan osallistua: Mielestäni tuo mystinen "vaalea käärö" (käyttökohde tuntematon) kuului 20-luvun soltuille... Sota-aikana niitä ei enää näkynyt! (taisi mennä puoli tuntia kuvaa tutkiessa :-) ) Voisko tuo käärö olla sen ajan käsitys makuualustasta, paksua tavaraa... |
||||
|
|
21.06.2020 18:32 | John Lindroth | ||
| Hindenburg sarjaa HV3 oli Schwarzkopffin tuotantoa veturinumerot 638-647 ja toimitettiin vuonna 1921. | ||||
|
|
21.06.2020 18:31 | Eljas Pölhö | ||
| Hindenburg oli H9/Hv3, joka oli valmistettu Saksassa (BMAG). Tehtaan kuva https://vaunut.org/kuva/46683 | ||||
|
|
21.06.2020 18:13 | Heikki Huhtilainen | ||
| Minkäsnäkönen se hinderburg oli ? | ||||
|
|
21.06.2020 16:23 | John Lindroth | ||
| Olisiko veturisarjoja Hv 1-3 ollut käytössä näiden junien vetäjinä pääasiassa ja Hv4? vaikkakin lätät vei suurimman osan Hv4 junista. Tuohon aikaan siellä on liikennöinyt myös Hindenburgeja joista kuvat ovat todella harvinaisia.Oltiin juuri juuri muutamaa vuotta ennen dieseleiden tulemisen kynnystä. | ||||
|
|
21.06.2020 16:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| Pitkittyneet ratatyöt olisi syynä VR liikennetiedotteiden mukaan. Nokialla on jäännyt tänään kaksikin IC junaa odottamaan. | ||||
|
|
21.06.2020 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, lättiäkin alkoi ilmestyä radoille! | ||||
|
|
21.06.2020 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nälkärata, Riihimäeltä Pietariin valmistui 150 vuotta sitten. Hetken hiljaisuus rataa rakentaneiden ja siinä kuolleiden ihmisten muistoksi.... | ||||
|
|
21.06.2020 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, toisaalta tuohon aikaan oli junien pysähdyskäyttäytymiselle syynä sekin, että tarjontaa käytettiin. Myöhempi maaltapako on yksi osasyy sille, miksi pysähdyksiä sitten jouduttiin poistamaan. Nykyaika on ihan /C:stä, esimerkiksi inkoolaiset jätettiin oman onnensa nojaan, jotta VR:n hartaasti palvomat pyhät liikemiehet pääsisivät Turusta Helsinkiin kaksi (2) minuuttia nopeammin. Toinen hyvä esimerkki bonuksilla voidellun VR:n johdon "järkipäätöksistä" on toverimme Jukka Ahtiaisen esiin tuoma pysähdysten poisto Haukivuorelta. |
||||
|
|
21.06.2020 15:08 | Heikki Huhtilainen | ||
| Millä veturisarjalla tuota yöjunaa vedettiin pm-Jns? | ||||
|
|
21.06.2020 14:53 | John Lindroth | ||
| Niin se olikin se kuului Berlin-West alueeseen.Virhepaholainen. | ||||
|
|
21.06.2020 14:40 | Tero Korkeakoski | ||
| Sora/sepelivaunuhan tämä, mutta varsin erikoinen konstruktio. Ei oikein taida olla kellään enempää tietoja tästä. Osaisko Olli K-R kertoa enempää? | ||||
|
|
21.06.2020 14:35 | Ossi Rosten | ||
| Niin ja tuohon Owen kysymykseen, este Suomen vaunujen käyttämisestä Venäjän rataverkolla on pelkästään paperilla. Tekninen se ei ole. On tuolla Suomikalustoa aikojen saatossa vieraillut, jopa lättä on tehnyt pitkähkön visiitin itänaapurissa Petroskoissa): https://vaunut.org/kuvat/?maa=191&tag0=3%7CDm7%7C | ||||
|
|
21.06.2020 14:33 | John Lindroth | ||
| Edellisiin yhtyen oli hieno ja vaikuttava kertomus.Itse olen aikoinaan 60 luvun alussa päässyt nauttimaan 900 sarjan HV3 kyydissä välin Vaasa-Seinäjoki.Samoihin aikoihin olen seuraillut lähtöjä Vaasasta ja Savonlinnasta iltajunissa ja nämä ovat jääneet unohtumattomina mieleen. | ||||
|
|
21.06.2020 14:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kokemus on sen lisäksi osoittanut muitakin sopimattomasta raideleveydestä ja pyöräprofiilista koituvia ongelmia, erityisesti vaihteissa. Neuvostovaunuilla on lyhyissä vaihteissa Sn 20, ja siltikin niitä on tuon tuostakin »linkussa» jossain. Liikkuvan kaluston ja raiteen välinen vuorovaikutus ja sen dynaaminen mallinnus; Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 14/2016 ( https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/123308/lts_2016-14_978-952-317-230-2.pdf ), s. 37-38: »Raideleveyden kasvattaminen kaarteissa vähentää ulkokiskojen sivukulumista (Povilaitienė et al. 2006, Plotkin et al. 1997, Nikiforov et al. 1995, Karpuschenko et al. 1996), mutta toisaalta yleensä vähentää ekvivalenttista kartiokkuutta (Schmid et al. 2010). Ekvivalenttisen kartiokkuuden väheneminen ei kuitenkaan ole välttämättä haitallista, sillä pyöräkerralla on tällöin enemmän tilaa siirtyä sivusuunnassa. Raideleveyttä voidaan RATO 2:n mukaan kasvattaa kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 220 m. Raiteen levitys kaarteessa tehdään siirtämällä sisäpuolista kiskojonoa kaarteen keskipisteeseen päin. Suurimmillaan raideleveys on alle 150 metrin kaarresäteen kaarteissa, joissa raideleveys on 1540 mm. Toisaalta kuvasta 3.4 kaarresäteiden jakaumasta voidaan havaita, että rataverkolla ei esiinny juuri lainkaan alle 220 metrin kaarresäteen kaarteita. Siten rataverkolla ei pitäisi olla kaarteiden raideleveyden levityksiäkään. Suomessa tilannetta monimutkaistaa kaluston erilaiset pyöräkerran leveydet itäisen yhdysliikenteen ja kotimaisen kaluston välillä. Tämän johdosta vaihteissa on jouduttu tekemään kompromisseja raideleveyden suhteen.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2009/b52009rtavarajunankymmenenvaununsuistuminentoijalassa16.6.2009.html: »Tavarajunan suistuminen johtui vaihteen kääntymisestä junan alla. Tutkimuksissa voitiin osoittaa, että kyseisen tavarajunan akseliston aiheuttamalla mekaanisella värähtelytaajuudella vauriovaihteen lukitus saatiin aukeamaan. Tutkinnassa selvisi myös, että vaihteen kääntöavustimen säätö oli epäkeskeinen ja kääntöavustimen kohdalla oleva vaihteen kosketin salli ohjearvoa suuremman kiinni olevan kielen liikkeen. Tutkintalautakunta pitää ilmeisenä, että ratageometrian, vaihteen säätöjen, vaihteen värähtelyominaisuuksien ja vaihteen yli kulkeneen kaluston yhteisvaikutuksesta vaihteen lukitus oli auennut junan alla.» https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2013/r2013-01tavarajunan13vaununsuistuminenvammalanratapihalla6.4.2013.html: »Auki olevan kielen värähtelyyn vaikuttivat useat tekijät. Kääntöavustin oli säädetty epäkeskeisesti ja ohjearvoista poikkeavasti siten, että auki olevan kielen ja tukikiskon väli oli 10 mm liian pieni. Tämä mahdollistaa junan pyörän laipan sisäpinnan osumisen auki olevaan kieleen. Venäläisellä kalustolla tämä on todennäköisempää, koska sillä on 5 mm suomalaista kalustoa pienempi pyörän laippojen sisäpintojen väli. Värähtelyn syntyyn vaikutti mahdollisesti myös venäläisen kaluston pyörän profiilista johtuva suomalaista kalustoa suurempi sivuttaisliike. Tästä johtuen venäläisessä kalustossa pyörän laipan sisäpinta kulkee suomalaiseen kalustoon verrattuna useammin lähellä auki olevaa kieltä ja nimellismitoissa ollessaan maksimissaan 5 mm lähempänä. Junan nopeudesta ja akseliväleistä johtuva värähtelytaajuus sopi vaihteen värähtelyominaisuuksiin.» |
||||
|
|
21.06.2020 14:19 | Ossi Rosten | ||
| Allegron kanssa nimellisraideväli on 1522mm, eli kompromissi, mutta tuo ei ole se eniten merkitsevä asia, vaan itänaapurilla kiskon kallistus on erilainen (mistä syystä tuo 4mm nimellisero tuleekin) joten pyörän profiilinkin pitää olla Allegrossa kompromissi heidän ja meidän rataan sopivaksi että voidaan päästellä isoa lujaa molemmin puolin. Muutoin tuo 4mm mahtuu kyllä ihan toleransseihin.. | ||||
|
|
21.06.2020 14:14 | John Lindroth | ||
| Tanskan parlamentti hyväksyi Fehmarnbelt-tunnelin rakennusoikeuden jo vuonna 2015. Saksan puolella asia on vielä kesken. Leipzigin Hallintooikeudessa odottaa 8 asian tiimoilta tehtyä valitusta. |
||||
|
|
21.06.2020 13:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Esa, silloiset VR:n johtajat, eivät vielä olleet, ymmärtäneet ja oivaltaneet, että vähentämällä pysähdyksiä huomattavasti, saadaan matka-aika lyhyemmäksi ja matkustaja määräät nousuun ja samalla se nostaa myös, vaunujen täyttöasteen korkeammaksi, ainakin prosenteissa. ;D Eikä silloin, tiedetty ja ymmärretty, yhtään mitään, bonusten tuomasta osaamisen tasosta. ::) ;) |
||||
|
|
21.06.2020 13:32 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Syysaikataulussa 1958 oli vain bussikyytejä tarjolla. | ||||
|
|
21.06.2020 12:45 | Tommi Koskinen | ||
| Kyllä tuonne liikennettä on, ellei sitten ole aivan hiljattain loppunut? http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=2549 | ||||
|
|
21.06.2020 12:45 | Kari Haapakangas | ||
| Kesällä 1944 Suomikin sai täydennyksenä noita siipitykeillä varustettuja Me 109:ä. Muuan suomalainen hävittäjälentäjä sai tällaisen koneen käyttöönsä kansallisuustunnukset häthätää maalattuina. Tulivoima 'maatalouskoneita' vastaan oli vaikuttava, mutta voimistelu punahävittäjien kanssa oli sellainen kokemus, että siipitykit poistettiin ensimmäisen lennon jälkeen. | ||||
|
|
21.06.2020 10:30 | Timo Salo | ||
| Tämmönen ilmeisesti "huilas" Nokian aseman ykkösraiteella 21.6. :tta! Mikä lämpöhalvaus lie tullut? | ||||
|
|
21.06.2020 10:06 | Topi Lajunen | ||
| Viisaammat ovat väittäneet, että on sillä merkitystä suurnopeusjunien kanssa. Pyöräprofiili pitää suunnitella siten, että ero otetaan huomioon toleransseineen. | ||||
|
|
21.06.2020 09:12 | Pasi Seppälä | ||
| Kovasti kukkii lupiini tänäkin vuonna kuten kuvastakin hyvin huomaa. Kakkoskoneena 3040. | ||||
|
|
21.06.2020 06:23 | |||
| Sillä 1520mm ja 1524mm erolla ei ole merkitystä kuin paperilla. Katsokaa vaikka tästä kuinka paljon muutaman millin erolla on oikeasti käytännön merkitystä. https://www.youtube.com/watch?v=TTXuAYrgtBE | ||||
|
|
21.06.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uwe, muistan jostain lukeneeni artikkelin Wandlitzin "siirtokunnasta". Alkujaan se oli merkitty myös karttoihin, mutta sitten ajan kuluessa DDR:ssä julkaistuissa kartoissa Wandlitziä ei enää näkynyt, pelkkää nimetöntä valkeaa läikkää vaan. Minun mielestäni hyvä osoitus siitä, kuinka Harppi-Saksan johto pelkäsi omaa kansaansa.... |
||||
|
|
21.06.2020 01:06 | Onni Tikkala | ||
| Hienosti kyllä sopii puhtaan vihreä Susi tähän. Hieno kuva. | ||||
|
|
21.06.2020 00:04 | Uwe Geuder | ||
| > Alla menee Landwehr kanava Ja sen alla vielä kerran rautatie: S-Bahnin Nord-Süd-tunneli. Saksan armeija räjäytti sen toukokuussa 1945 juuri kanavan kohdalla, koska he pelkäsivät puna-armeijan etenevän tunnelin kautta. (Toiset väittävät, että puna-armeija räjäytti sen itse tuhotakseen vastarintapesäkkeitä, mutta se teoria ei ole saanut paljon tukijoita.) Tunneli täytyi kilometrien matkalla vedellä ja risteysasemien kautta vettä meni myös U-Bahnin. Neuvostopropagandan mukaan jopa 15.000 ihmistä hukkuivat. Muut lähteet puhuvat nollasta kahteensataan uhrista. Korjaus kesti 2,5 vuotta. Kuulostaa aikamoiselta saavutukselta, kun ajattelee, että kaupunki oli tuhottu ja kaikesta oli pula. |
||||
|
|
20.06.2020 23:36 | Uwe Geuder | ||
| > Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen. Toisinpäin. Anhalter Bahnhof oli täysin lännessä. Voisin arvata, että heti sodan jälkeen se ei tullut avatuksi, koska tuhot olivat suurempia kuin muualla. Myöhemmin kun kaupungin jakautuminen tuli selkeämmäksi, se oli vain väärässä paikassa. Länsi-Berliini oli saari, jossa kaukojunaliikennettä ei ole kehitetty. Rautatieyhtiö ei ollut. Idän Deutsche Reichsbahn harjoitti kyllä kaukoliikennettä niihin kaupunkiin, johon Anhalterin radat veivät (esim. Leipzig, Dresden). Mutta mitä he olisivat tehnyt pääteasemalla, joka sijaitsi luokkavihollisen alueella? Jos se olisi ollut idässä, sitä olisi varmasti käytetty. Voi olla, että rauniot olisi vain räjäytetty ja korvattu jollakin sosialistisella ratkaisulla, ehkä jopa stalinistisella valtarakennuksella. Mutta koska Anhalter oli lännessä, DR:llä oli pakko siirtää pääteasemansa muualle. He valitsevat Ostbahnhofin, josta tuli heidän Hauptbahnhof. Se oli aikamoinen kiertotie ja projekti valmistui vasta 1980-luvulla. > Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990 ja silloin ratapihalla oli vielä pommitusten jäljiltä mm. vanhoja höyryvetureiden raatoja. Oudolta kuulostaa, mutta en tunne Berliiniä tarpeeksi hyvin, että voisin väittää vastaan. Luulisin, että vanhat rautatiet olivat idän omistuksessa. Se voi selittää, miksei mitään tuli tehty 40 vuoden aikana. Idällä ei ollut juuri käyttöä alueelle ja länsi ei omistanut sitä. Itä ei varmaan poliittisista syystä ollut halukas myydä, tarkoittihan omistus vielä tiettyjä vaikutusmahdollisuuksia. |
||||
|
|
20.06.2020 23:20 | Aapo Niemelä | ||
| Jännää huomata, miten hylätty kone on ulkoisesti paljon puhtaammassa kunnossa verrattuna moneen vielä työikäiseen lajitoveriin. No, reissussa rähjääntyy ja onhan sitä eläkepäivillä aikaa jota käyttää: vaikkapa puhdistautumiseen. | ||||