|
|
20.06.2020 23:36 | Uwe Geuder | ||
| > Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen. Toisinpäin. Anhalter Bahnhof oli täysin lännessä. Voisin arvata, että heti sodan jälkeen se ei tullut avatuksi, koska tuhot olivat suurempia kuin muualla. Myöhemmin kun kaupungin jakautuminen tuli selkeämmäksi, se oli vain väärässä paikassa. Länsi-Berliini oli saari, jossa kaukojunaliikennettä ei ole kehitetty. Rautatieyhtiö ei ollut. Idän Deutsche Reichsbahn harjoitti kyllä kaukoliikennettä niihin kaupunkiin, johon Anhalterin radat veivät (esim. Leipzig, Dresden). Mutta mitä he olisivat tehnyt pääteasemalla, joka sijaitsi luokkavihollisen alueella? Jos se olisi ollut idässä, sitä olisi varmasti käytetty. Voi olla, että rauniot olisi vain räjäytetty ja korvattu jollakin sosialistisella ratkaisulla, ehkä jopa stalinistisella valtarakennuksella. Mutta koska Anhalter oli lännessä, DR:llä oli pakko siirtää pääteasemansa muualle. He valitsevat Ostbahnhofin, josta tuli heidän Hauptbahnhof. Se oli aikamoinen kiertotie ja projekti valmistui vasta 1980-luvulla. > Kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1990 ja silloin ratapihalla oli vielä pommitusten jäljiltä mm. vanhoja höyryvetureiden raatoja. Oudolta kuulostaa, mutta en tunne Berliiniä tarpeeksi hyvin, että voisin väittää vastaan. Luulisin, että vanhat rautatiet olivat idän omistuksessa. Se voi selittää, miksei mitään tuli tehty 40 vuoden aikana. Idällä ei ollut juuri käyttöä alueelle ja länsi ei omistanut sitä. Itä ei varmaan poliittisista syystä ollut halukas myydä, tarkoittihan omistus vielä tiettyjä vaikutusmahdollisuuksia. |
||||
|
|
20.06.2020 23:20 | Aapo Niemelä | ||
| Jännää huomata, miten hylätty kone on ulkoisesti paljon puhtaammassa kunnossa verrattuna moneen vielä työikäiseen lajitoveriin. No, reissussa rähjääntyy ja onhan sitä eläkepäivillä aikaa jota käyttää: vaikkapa puhdistautumiseen. | ||||
|
|
20.06.2020 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole jälkeääkään itäisen naapurin puunkuormauksesta - kunhan vain viskelen nuo pöllit kyytiin, toivottavasti pysyvät kyydissä mukana... | ||||
|
|
20.06.2020 22:49 | Sauli Hirvonen | ||
| Tästä hieman pohjoiseen Heinolan rataa on siirretty 1980-luvulla ohitustien rakentamisen takia. | ||||
|
|
20.06.2020 21:03 | Uwe Geuder | ||
| > Puttgardenin junalauttasatama on menettänyt koko tavaraliikenteensä Päivitys: Viimeinen henkilöjuna kulki junalautalla 14.12.19. Onko sen uuden tunnelin toteutus jo ihan varma, sitä en tiedä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12464.msg |
||||
|
|
20.06.2020 20:54 | Lari Åhman | ||
| Eipä ne valitettavasti ole kuin kovalevyllä kuvat.fi-tunnusten mennessä kiinni, eikä ole tullut uudelleen avattua. | ||||
|
|
20.06.2020 20:52 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä Borsig oli konkurssissa 1930. Vain fuusio AEG:n kanssa pelasti yrityksen. 1936 veturituotanto siirrettiin Tegelistä Hennigsdorfiin, jossa se on vielä nytkin. Nimet olivat AEG, Borsig, LEW, AEG, Adtranz ja nyt Bombardier. Sotatarvikeyritys Rheinmetall osti Tegelin tehtaan sen jälkeen, kun veturituotanto oli lähtenyt sieltä. Nimenä käytettiin Rheinmetall-Borsig. Hyvin vaikea sanoa, mikä se ”oikea” Borsig oli 1930 jälkeen. Taitaa olla vähän samakaltainen juttu kuin kännykkä-Nokia vuoden 2012 jälkeen. Nimi elää, mutta ei paljoakaan muuta. |
||||
|
|
20.06.2020 20:01 | Uwe Geuder | ||
| > "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Minä olen tietoisesti seurannut kylmää sotaa joskus 1970-vuoden lopusta 1989:ään asti länsisaksalaisesta näkökulmasta. En ole kuullut Pankow-käsitettä kertaakaan Lindenbergin biisin ulkopuolella. Enkä ole tiennyt, miksi Lindenberg oli käyttänyt sitä juuri sitä paikkanimeä kuin paljon myöhemmin. Wikipedia sanoo, että käsitettä käytettiin kylmän sodan alussa. Siiloin en ole ollut syntynyt, mutta varmaan näin on ollut. > että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä > ja alue eristettiin ulkopuolisilta Jos et nimenomaan puhu ajasta ennen 1970:ä, viitannet "Waldsiedlung Wandlitz”:in alueeseen, joka rakennettiin 1960 lähtien. Se oli jonkin verran tiedossa, mutta ei synonyyminä johtohenkilöstöön, vaan siihen, että olosuhteet olivat tavalliselle ihmisille karuja, mutta johtohenkilöstö eli rinnakkaismaailmassa mihin yleisöllä ei ollut pääsyä. > hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. En muista, onko laulu esitetty siellä. Mutta muistan, että konserttiyleisö oli tarkan valittu. Myöhemmin paljastui, että monet viattomat nuoret, jotka olivat konserttipaikan ympärillä siinä toivossa, että voisivat nähdä jotakin (tai ehkä jotkut olisivat siinä epätoivoisessa uskossa, että voisivat saada jostakin lipun viime hetkessä) tulivat kiinniotetuksi ja osittain turvallisuusjoukkojen pahoinpidellyiksi. Siinä mielessä se konsertti ei ollut mikään historian huipputapahtuma. Lindenberg oli myös naiivi DDR:n todelliseen luonteeseen. |
||||
|
|
20.06.2020 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon Borsigista myös yhteistyö "Rheinmetall-Borsig". Tästä oli tuloksena 15 mm tai myös 20 mm lentokonetykki MG151. 20-millistä käytettiin mm. Messerschmitt Bf109 G-sarjan koneissa moottoritykkinä. Tällöin aseen lukko oli ohjaajan jalkojen välissä lattialla ja putki oli moottorin sylinterilohkojen välissä ja ampui potkurinnavan läpi. Messerschmittin lisävarustesarjassa R6 oli MG151:t kiinnitetty konsoleilla siipien alle. Se oli tehokas aseyhdistelmä pommikoneita vastaan, mutta amerikkalaisten saattohävittäjien kynsissä tällaisella "tykkiveneellä" selviytyminen vaati kovan luokan lentotaitoa ja hyvää onnea... Samasta paikasta oli lähtöisin myös MK103, joka oli 30 mm konetykki. Yhden kranaatin osuma riitti pudottamaan amerikkalaisen Boeing B-17-pommikoneen. |
||||
|
Kuvasarja: Eil-junien paluu |
20.06.2020 19:36 | Tauno-Juhani Lappi | ||
| Hyviä kuvia. Palannevatko vaunut liikenteeseen elokuussa? | ||||
|
|
20.06.2020 19:36 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan tunnelmallinen kesäyön höyrykuva. | ||||
|
|
20.06.2020 19:16 | John Lindroth | ||
| Joo noin se on oikein.Eli Betrieb. Eli kansan omistama yritys.Vuonna 2008 koko Borsig yrityspypäs sai uuden omistajan joka on KNM Group Berhad,Kuala _Lumpur Malesia. | ||||
|
|
20.06.2020 18:56 | |||
| Minun hämäys meni pieleen....:-) | ||||
|
|
20.06.2020 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, lyhenne VEB on ollut myös Volks-Eigener Betrieb. | ||||
|
|
20.06.2020 17:51 | Miitre Timonen | ||
| Onko Larin videot nykyään jossain katsottavissa? | ||||
|
|
20.06.2020 17:42 | John Lindroth | ||
| Alkuaikoina Tehdas on toiminut myös osoitteessa Berlin Tegel. Tehtaan ehkä merkittävin höyryveturi oli Baureihe 05 suurnopeusveturi joka ensimmäisenä maailmassa rikkoi 200km/h rajan. |
||||
|
|
20.06.2020 17:31 | John Lindroth | ||
| Joopa joo LEW :Lokomotivbau Elektrotechnische-Werke. | ||||
|
|
20.06.2020 17:28 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs LEW:in pitennys? Lokomotiv... | ||||
|
|
20.06.2020 17:15 | Jorma Rauhala | ||
| Nimijuna: "Keskiyön Aurinko - Midnattsolen". | ||||
|
|
20.06.2020 16:55 | John Lindroth | ||
| Borsig veturitehdas toimi Henningsdorfissa vuoteen 1944 jonka jälkeen se kansallistettiin ja kantoi nimeä VEB LEW. Veb:Volkseigener Besitz) | ||||
|
|
20.06.2020 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
| "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Heti kun Puna-armeija oli 1945 vallannut Berliinin, päätettiin että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä ensin neuvostoliittolaisille ja DDR:n perustamisen jälkeen kyseisen valtion johdolle, ja alue eristettiin ulkopuolisilta. Varsinainen hallinto siirtyi Berliinin keskustaan 1964 mutta edustusdatsat jäivät. Tosin Udo Lindenbergin uussanoitusta vanhasta "Chattanooga choo choo"-iskelmästä ei tulkittu loukkaukseksi tai ei ainakaan pahaksi sellaiseksi hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. | ||||
|
|
20.06.2020 15:20 | Antti Kukkonen | ||
| Haapamäellä olevassa vaunussa BT 01392 on myös sauna https://vaunut.org/kuva/77855?paik=Haapam%C3%A4ki&tag0=22%7CBT%7C | ||||
|
|
20.06.2020 15:14 | Antti Kukkonen | ||
| No sehän sen selittää, auto on tosiaan UI-alkuisella tunnuksella | ||||
|
|
20.06.2020 15:01 | Miitre Timonen | ||
| Tässä siis todella tapahtunut niin, että vetissä on ollut vaunut mukana? | ||||
|
|
20.06.2020 14:14 | Perttu Karttunen | ||
| Kiitos tiedoista, pitääpä jatkaa selvittelyä | ||||
|
|
20.06.2020 14:08 | Mikko Herpman | ||
| Hienoa että pitkän kunnostuksen jälkeen 4215 pääsi liikenteeseen. | ||||
|
|
20.06.2020 13:41 | Topi Lajunen | ||
| Vielä jää hieman epäselväksi, miksi kiskoissa pitää olla fyysinen epäjatkuvuus. Onko kyseessä jokin juridinen hommeli, että toinen järjestelmä ei saa olla fyysisesti yhteydessä toiseen, koska se aiheuttaisi jommalle kummalle järjestelmälle ylimääräistä vaivaa? | ||||
|
|
20.06.2020 13:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuolta kuvan taka-alalta saapuvat Berliinin S-Bahn-junat tähän pääteasemalleen. Virtaa tulee samanlasesta virtakiskosta kuin Helsingin metrossa. Tässä on sitten vahto diiselmoottorijunaan, jolla voi mennä loppumatkan kotikyläänsä. Molemmat junatyypit ovat täysipituisiin juniin verrattuna melko lyhyitä, joten mahtuvat samaan laituriin. Toisella puolella laituria taitavat sitten kulkea kauemmas menevät isot junat. |
||||
|
|
20.06.2020 13:09 | Heikki Kannosto | ||
| Outokummun junat olivat 84x- ja 85x-sarjoissa. Vuonna 1955 junapareja oli puolen tusinaa mutta vuonna 1956 useimmat oli jo korvattu linja-autoilla - kahta kiskoautojunaparia lukuunottamatta. | ||||
|
|
20.06.2020 12:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä tuon systeemin tarkoitus on? | ||||
|
|
20.06.2020 12:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunut joilla Snälltåget tuota aikoo ajaa ovat vanhoja kesieurooppalaosia vaunuja, joilla on ajeltu Sveitsin tunnelien läpi Italiaan. Ne ovat Snälltågetille uutta kalustoa. | ||||
|
|
20.06.2020 11:44 | Uwe Geuder | ||
| Toivottavasti tuo Snälltågetin suunnitelma ei osoittaudu lopussa liian kunnianhimoiseksi. Snälltåget käyttää vanhoja vaunuja ja uudella linjalla on 2 pitkää tunnelia: Juutinrauma ja Iso-Belt. Muistaakseni joskus on sanottu, ettei niissä saa liikennöidä millä tahansa vanhalla kalustolla. Pitää täyttää tiukempia turvallisuusvaatimuksia. (Esim. Tukholman X2000 aina välillä päättyy Malmöön ja pitää vaihda toiseen junaan, joka pendelöi vain Malmön ja Kööpenhaminaan välissä. Minun tulkinta on ollut, että junissa on ovia pois käytöstä eikä siksi saa aja tunnelin läpi. Sitten he käyttävät yhtä ”ehjää” junaa tunnelijunana.) Onhan vuosien varrella tapahtunut tulipaloja makuuvaunuissa ja erilaisia onnettomuuksia pitkissä tunneleissa. Sinänsä tiukempia vaatimuksia ovat varmaan paikallaan. |
||||
|
|
20.06.2020 11:03 | Jaakko Pehkonen | ||
| Alavetelissä Robert Sandin radalla on tosin kepearaiteinen: https://vaunut.org/kuva/137047?paik=alaveteli ja https://vaunut.org/kuva/137043?paik=alaveteli Höyryraiteella Nurmeksessa on ollut kunnostuksen alla Porvoosta peräisin oleva työkuntavaunu jossa on sauna. Reissujunan sivulla on maininta että Savonlinnan matkalla 17.7.2020 olisi mahdollista testata junasauna: https://www.reissujuna.fi/reissujunalla-savonlinnaan/ Tästä päätellen kyseisen vaunun kunnostus on valmis. |
||||
|
|
20.06.2020 09:42 | Ossi Rosten | ||
| Tuli tästä kuvasta mieleen ajankohtainen syvimpään Suomalaisuuteen liittyvä kysymys: Onko Haapamäellä (tai muualla leveällä raidevälillä) liikkuvaa saunaa? Museoksi ei moista voisi sanoa, mutta henkilökunnan virkistäytymistilaksi... |
||||
|
|
20.06.2020 06:58 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain esim. KL-alkuisia Kuopion lääniin alun perin tarkoitettuja kilpiä tiedän jaetun valtakunnallisessa skaalassa niinkin erikoiseen aikaan kuin vuonna 1997. Muutoin kuulostaa oudolta, että vuonna 2000 olisi jaettu UH- tai UJ-alkuisia tunnuksia sisältäen vuosina 1972 - 89 käytössä ollutta suppeata kirjainvalikoimaa. Mutta esimerkiksi UI-alkuisia tunnuksia jaettiin varmasti kovastikin vuonna 2000, varsinkin väliltä UIM - UIV. Mutta ne eivät liitykään sitten 1970-luvun sarjoihin UHR - UJR. Läänin kilpien aikana tietyt kirjaimet, joihin lukeutuu myös I, eivät olleet lainkaan käytössä toisena tai kolmantena kirjaimena, ensimmäisenäkin vasta kesästä 1987 alkaen. Ja nämä huomiot koskien valkopohjaisia normaalijaossa olleita tunnuksia. | ||||
|
|
20.06.2020 02:52 | Eljas Pölhö | ||
| Malmö-Berliini-juna on peruttu loppuvuoden osalta. Snälltåget-yhtiö aikoo ensi vuonna liikennöidä yöjunaa reitillä Tukholma-Kööpenhamina-Hampuri-Berliini. https://www.snalltaget.se/en/increased-cross-border-night-train-services-2021 | ||||
|
|
20.06.2020 01:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavaa! Junalla 54 oli mahdollista matkustaa Vaasasta Hirsilään. Ja 53:lla pääsi Koiviolta Ristimäkeen. Se se oli palvelua! | ||||
|
|
20.06.2020 00:34 | John Lindroth | ||
| Jos ei oltaisi hys hys Suomessa joku saattaisi esittää kysymyksen miksi ja kuka?Teko on äärimmäisen tuomittava ja häpeällinen. | ||||
|
|
20.06.2020 00:15 | Uwe Geuder | ||
| Vanhaa keskustelua voisi päivittää: Sassnitzin vanha rautatielauttasatama suljettiin jo 1998 ja liikenne siirrettiin Mukraniin rakennettuun uuteen terminaaliin, joka sai nimen ”Fährhafen Sassnitz”. Viime vuosina kesäinen yöjuna Malmö – Berliini kulki sen kautta. Koronakriisin seurauksena lauttalinja Sassnitz – Trelleborg lakautettiin. Tulevaisuus on vähintäänkin epävarmaa, ei se ollut ilmeisesti enää pitkään kovin kannattava. Mukranin valtava ratapiha (48 km normaaliraide ja 24 km leveäraide) on viime vuosina käytetty liikenteestä poistetun kaluston varastointiin. Muistaakseni myös vorgissa on kuvia. |
||||
|
|
19.06.2020 23:58 | John Lindroth | ||
| Kuva täynnä asiaa!Pasilan melkein kaikki TK kolmoset oli loppuaikoihin asti varustettu hiilipiipulla joissa tosin oli ympäröivä peltisuojus jäljellä,poikkeuksena 1170 ,jossa oli halkopiippu..Itse olen aikanaan viettänyt paljon aikaa TK veturien 895 ja 1170 kyydissä onnistuneiden kyytiinpääsemis pummausten seurauksena.Tietenkin asianomaista veturimiehistöä suuresti kiittäen.Mieleen jäi lapsuudesta hiilipiippuisten 800 sarjalaisten mahtava ääniset ja visuaalsesti mieleen jääneet lähdot Katajanokalta 60 luvun alussa,tällöin Kanoja Vr1 ei siellä enää näkynyt. | ||||
|
|
19.06.2020 23:35 | John Lindroth | ||
| Hyvää työtä näyttäisi olevan.Intoa ja jaksamista toivottaen.Tämä työ on rautatiehistorian restaurointia ja myös vanhojen arvojen kunnioittamista sekä säilyttämistä! | ||||
|
|
19.06.2020 23:17 | Uwe Geuder | ||
| Lisää keskustelua aiheesta tuossa: https://vaunut.org/kuva/17370 Mukana on 3 raideleveyttä: 1435 mm normaaliraide 1520 mm NL:n leveäraide 1524 mm Suomen leveäraide Oliko se näin, että kaikki NL:n ja Venäjän vaunut pystyvät käyttämään Suomen ratoja, mutta ei toisinpäin. Allegro on jonkinlainen kompromissi, että se toimisi hyvin molemmissa verkoissa. |
||||
|
|
19.06.2020 22:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Juhannusjuna | ||||
|
|
19.06.2020 22:36 | Antti Kukkonen | ||
| Onko joitain sarjoja jäänyt käyttämättä vai ovatko kaikki vain poistuneet varhain? Autoni on ensirekisteröity kesäkuussa 2000 ja siinä on tunnuksena kirjainsarja jota annettiin Uudenmaan läänissä vuonna 1977 (UHR-UJR) | ||||
|
|
19.06.2020 22:32 | Topi Lajunen | ||
| 1444 ja 1529 mm? Nyt kyllä vaatii hieman vahvistusta nuo mitat. | ||||
|
|
19.06.2020 21:47 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Niin DDR :ssä oli kuitenkin Euroopan kapeampi raideleveys 1444 eikä tämä idän leveys 1529. | ||||
|
|
19.06.2020 20:49 | Pasi Utriainen | ||
| Teemun konsti on hyväksi todettu. Mikäli ne numerot vain näkee ja yrittää painaa mieleen, minä en niitä enää kotona muista. | ||||
|
|
19.06.2020 20:44 | Pasi Utriainen | ||
| Aikataulun laatija lie piruuttaan laittanut aikatauluun Warkaus, vaikka esitysmuoto muuttui Varkaudeksi jo 20-luvulla. | ||||
|
|
19.06.2020 19:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Eihän niitä ehdi muuten saada kuin rätkimällä kuvia sinnepäin, en minäkään näe kuin Dv12:n messinkinumerot. Veturin asennosta päätellen se on pysynyt, eli 2810 hajosi. | ||||
|
|
19.06.2020 19:53 | Perttu Karttunen | ||
| Outokumpu mainittu, mielenkiintoista, kaivos useilla oli kuvakin tuosta Outokummun junasta, ilmeisesti Viinijärvellä on ollut vaihtoyhteys Outokummun suuntaan, selviääkö tuossa junan numero millä numeroilla tuo Joensuu-Oku-Joensuu liikkui. Tai olisiko missään kellään aikataulua, muistaakseni vielä 1954 oli tuo yhteys. | ||||
|
|
19.06.2020 18:56 | Robert Sand | ||
| Ja pitää muistaa että olemme erilaisia. Normaalitilanteessa minua ei kiinnosta veturin numero ollenkaan vaan kuvaan joku juna jos se erikoinen rai sitten vain hieno juna hienossa maisemassa. Kapearaidekalustoon kun tulee kiinnostaa taas veturin tyyppi ja ehkä valmistusnumero. | ||||