|
|
07.05.2020 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Jos ei todellakaan olisi sääntö, ettei ovi saa olla auki se olisi kai työnantajan työturvallisuusrikos. Saksassa on viime vuosina kuollut ainakin 2 veturinkuljettajaa tippumalla ajossa ohjaamosta. Ainakin yhdessä tapauksessa on epäilty, että vessahätä oli liian suuri. Jos kyseessä on työntävä veturi ei tietysti veturinkuljettaja ole siinä vaarassa. Mutta New Yorkin metrossa on ollut semmoinen tapaus, että joku on toistuvaksi mennyt takaohjamoon ja tehnyt kiusaa, en muista enää yksityiskohtia. En tiedä, voiko siitä tulla junalle suoraan onnettomuusvaara, mutta ainakin sujuvan rautatieliikenteen merkeissä myös semmoista on kai syytä estää pitämällä tyhjän ohjaamon ovet aina lukittuina. |
||||
|
|
07.05.2020 00:07 | Lari Åhman | ||
| Joskus näkee Deevereissäkin oven olevan selällään, useimmiten apuveturissa. Varsinkin vanhat sisäänpäin avautuvat jäänevät helposti vahingossa auki, vaikka saattaahan kyseessä olla viilennys tai mahdollisten "käryjen" tuulettaminen... | ||||
|
|
07.05.2020 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa? Sm2? Dm12? Tuleva Dr19? | ||||
|
|
06.05.2020 23:27 | Topi Lajunen | ||
| Oula, ikkuna on pienempi, ja näin ollen tehottomampi. Lisäksi osassa vetureista ei ole aukeavia ikkunoita. | ||||
|
|
06.05.2020 23:15 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eiköhän tuo ole riskinarvioinnin tai vastaava prosessin lopputulema. Onhan niillä useimmiten useampiraiteisia rataosia, mahdollisesti myös juna peittämässä näkemän viereiselle raiteelle ja paljon jalankulkijoilta. Vartioimaton tasoristeys on oletettavasti tältä osin riskeiltään vähäisempi. | ||||
|
|
06.05.2020 23:09 | Mikko Nyman | ||
| Miksi laituripolkujen kohdalla sn on 80 km/h, mutta vartioimattomien tasoristeysten kohdalla vastaavaa nopeusrajoitusta ei ole? | ||||
|
|
06.05.2020 22:56 | Aki Karvonen | ||
| Jos se olisi RS3, niin tuskin olisi peltivanteet alla. | ||||
|
|
06.05.2020 22:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Topi, onhan se ikkunakin olemassa. | ||||
|
|
06.05.2020 22:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tokikaan unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/94974 =oD | ||||
|
|
06.05.2020 22:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hih. =o] https://www.vaunut.org/kuva/85393 , https://www.vaunut.org/kuva/80335 , https://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Meill%C3%A4%20oli%20vakituisen%20latsikaverin%20kanssa%20tapana%20ett%C3%A4%20helteell%C3%A4%20avataan%20tunnelissa%20ovet, | ||||
|
|
06.05.2020 22:05 | Jarmo Ranta | ||
| Neljästä laituriraiteesta tulee mieleen, että Kirkkonummen/Siuntion lähijunista ainakin osa pysähtyisi myös Kauniaisissa kaupunkiradan tultua käyttöön. Toimisi samaan tapaan kuin Huopalahdessa. | ||||
|
|
06.05.2020 21:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Ei ole kuvaajan auto, sattui vain paikalle työntämään keulansa kuvaan. Kun lueskelin löydettävissä olevaa materiaalia näistä tasureista joskus kuukausi sitten niin taisi olla tämä tasuri jonka kohdalla sanottiin että tällä lyhyellä yksityistienpätkällä olisi joku tolkuton määrä osakkaita. Aiheuttanee sekin jonkinlaista byrokraattista työmäärää kun toimenpiteitä tielle suunnitellaan tai tehdään. |
||||
|
|
06.05.2020 21:53 | Tuomas Pätäri | ||
| Kyseisessä suunnitelmassa huomioni kiinnitti se, että Kauniaisissa olisi lopputilanteessa täydet neljä laituria, kun muilla saman kategorian seisakkeilla niitä olisi odetusti vain kaksi eli kaupunkiradan raiteilla. Mikäköhän asiassa on ideana? | ||||
|
|
06.05.2020 21:52 | Tuomas Pätäri | ||
| Markku Nummelinin Rantarata-kirjassa mainitaan että tämän tasoristeyksen poisto joskus aiemmin on tyssännyt joihinkin juridisiin ongelmiin - koskeeko se vain sitä, että kartanolta piti aiemmin päästä omille pelloille, vai onko asiassa jotain mielenkiintoisempaa takana? Tietääkö joku? | ||||
|
|
06.05.2020 21:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Miten joku PellonPoika ymmärtää StadinSlangia?! :D | ||||
|
|
06.05.2020 21:45 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kenties kuvaajan auto? Audi RS3 SportBack, tai Skóda Octavia? | ||||
|
|
06.05.2020 21:39 | Topi Lajunen | ||
| Vaunuissa joo, silloin kun tarkoitus on kuljettaa matkustajia. Vetureissa sen sijaan ei tällaista kieltoa ole, vaikka usein ei mitään järkeä oven aukipitämisessä olisikaan. Joskus kuitenkin esimerkiksi helteellä voi olla näppärää pitää hetken ovea liikkeellä auki, jotta kuuma ilma poistuisi nopeasti ohjaamosta, minkä jälkeen ovi kiinni ja ilmastointi päälle. | ||||
|
|
06.05.2020 21:24 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sehän on kiellettyä pitää ovea auki vaunuissa ja vetureissa. | ||||
|
|
06.05.2020 21:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Muutin kommenttien perusteella kuvatekstin fiksummaksi - joskin se oli vain vähän vapun kunniaksi kieli poskessa kirjoitettu, en oikeasti ole luullut firman nimen tulevan suomen kielestä :) | ||||
|
|
06.05.2020 21:07 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstin opastekuvailuissa on jotain erikoisuutta. Seuraavassa opastimessa nimittäin hyvin suurella varmuudella on "aja 35"-opaste, joka on opastintyypistä riippumatta kiinteä vihreä ja _kiinteä_ keltainen ("oranssi"). Sen lisäksi siinä voi olla jokin esiopaste. | ||||
|
|
06.05.2020 21:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvaajalle taputukset! | ||||
|
|
06.05.2020 20:50 | Seppo Rahja | ||
| Korkeasaaren intendentti Ilkka Koivistoa vuosia sitten haastateltiin radiossa ja hän kertoi jonkun henkilön kyselleen, että onko koskaan seurattu naakkojen käyttäytymistä Helsingin rautatieasemalla. Soittajan mukaan paikallisjunaa kuulutettaessa naakat eivät reagoineet mitenkään, mutta kaukojunan kuulutuksesta naakat selvästi valpastuivat. | ||||
|
|
06.05.2020 19:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Olenkin ihmetellyt sitä, että esimerkiksi Englannissa on suosittu lähes yksinomaan kankia eikä kampia siellä juuri missään ole. Kankiasetinlaitteiden mekaniikka on vain hieman monimutkaista ja tilaa vievää, mutta on käyttäjälle ystävällisempi. | ||||
|
|
06.05.2020 19:53 | Petri Nummijoki | ||
| Kyllä niissä jumiutumista saattoi ollakin, kuten https://www.vaunut.org/kuva/139340. Mekaanisessa asetinlaitteessa kampi voi iskeä takaisin, joten kääntämistä ei kannattanut tehdä väkisin runnomalla. En tiedä onko kukaan tappanut itseään mekaanisen asetinlaitteen kanssa mutta ainakin käsiä niillä on katkottu. Toinen mahdollinen vika on mekaanisen johdon katkeaminen. Harvinaisempi on pultin katkeaminen mutta Kirjokiven onnettomuus 24.9.1962 johtui siitä https://www.vaunut.org/kuva/68352. Joka tapauksessa kovin hyvänä mekaanista asetinlaitetta ei voitane pitää releasetinlaitteeseen verrattuna mutta oivallisesti rautatiemaisemaan sopiva se kyllä on. | ||||
|
|
06.05.2020 19:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko tämä viety jo pois suomesta? Jos on, niin En kerennyt nähdä sitä. | ||||
|
Kuvasarja: Dieseleitä |
06.05.2020 19:38 | Konsta Alasimi | ||
| Kiitos :-) | ||||
|
|
06.05.2020 19:28 | Kari Aho | ||
| Onhan tyylikäs kuva! | ||||
|
|
06.05.2020 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Härkösistä taisi lähteä haketta. | ||||
|
|
06.05.2020 19:04 | Riku Outinen | ||
| Juuri niin kuin Niko sanoo. Ei sovi H-alkuisiin millään. | ||||
|
|
06.05.2020 18:51 | Niko Padatsu | ||
| Eikö tuossa kuvassa nyt kuitenkin ole Sins-vaunu joka on ihan virallinen UIC-littera neliakseliselle telivaunulle siirtokatteella ja kiinteillä päätyseinillä. Erona noihin siirtoseinävaunuihin se ettei kiinteää kattoa ole, vaan koko katteen voi siirtää sivuun siten että puoli vaunua on kokonaan avoinna ja voidaan lastata vaikkapa nosturilla. | ||||
|
|
06.05.2020 18:33 | Mikko Herpman | ||
| Veturi on niin puhdas/kiiltävä, että voisiko kuva olla otettu lähempänä sen valmistumisvuotta 1961? | ||||
|
|
06.05.2020 18:23 | Teuvo Piirainen | ||
| Työntöliike ja veturi laitettu "rullaamaan". Kuljettaja hillitsee nopeutta suoratoimijarrulla ja täten veturin ja vaunun väli tiukalla (jarrujohtoa ei ole kytketty). | ||||
|
|
06.05.2020 18:23 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole jarrujohto kiinni, joten varmaan rysky jarruttaa parasta aikaa. Vähän löysä väli on täten auki ja lenkkikytkin suorana. On kyllä hieno aikainen kuva vempusta, alkuperäiset kaiteet ja vielä noin kovin puhdas kattokin. | ||||
|
|
06.05.2020 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| UIC:n litteroinnin mukaan lähimmäksi osuu Habins, koska avattavat seinät ja 4-akselinen telivaunu. Kysehän on ulkomaisesta vaunusta, jonka tyyppisiä toki tuli Suomeen kanssa. Sins on VR:n vastaavien vaunujen littera ilmeisesti ja Laaiins on 2 erillistä siirtoseinävaunua jolla lyhyt kytkin välissä. | ||||
|
|
06.05.2020 16:56 | Markku Knuutti | ||
| Kuvan perusteella vaunua painetaan , mutta puskimissa silti 10 sentin rako ja ruuvilenkkikytkin tiukalla , kuin vetäessä ?? | ||||
|
|
06.05.2020 16:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ne on niin samanlaisia, ne vaunut | ||||
|
|
06.05.2020 16:20 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Rampilla vasemmanpuoleinen mies ilmeisesti konduktööri lipun kanssa, oikeanpuoleinen ehkä junamies jolla roikkuu rintapielessä "vaihtolappu" joka on kirjoitettu teleksillä? | ||||
|
|
06.05.2020 15:15 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkäs nämä valokaasusäiliöt täytettiin? Vaihtamalla tyhjät säiliöt täysiin vai ihan vaunuissa pumppaamalla noihin lisää kaasua? | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
06.05.2020 14:44 | Teppo Niemi | ||
| Tuo kuvasarja alkaa houkuttamaan mallintekoon.... Josko vihdoinkin PRK:n Dormundin keikalta ostamani kaasuvaunun malli päätyy suomalaistettavaksi ehkäpä uuden aluskehyksen myötä.... | ||||
|
|
06.05.2020 14:38 | Kusti Kinnunen | ||
| Kiitoksia kaikille! | ||||
|
|
06.05.2020 14:33 | Joonas Jokinen | ||
| Mielenkiintoinen ja hyvä kuva ammattilaisista työn touhussa. | ||||
|
|
06.05.2020 13:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oikein Hieno kuva! | ||||
|
|
06.05.2020 13:18 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Olen ehdottomasti samaa mieltä! | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
06.05.2020 12:45 | Heikki Jalonen | ||
| Siltä varalta, että joku ihmettelee noita eroja lämpöarvoissa: myös kaasujen ominaispainot (kg/m3) poikkeavat, kylmän tislausmenetelmän saantokaasun tiheys on suurempi, luokkaa 0,5...0,6 kg/m3 (NTP). Kuuma tislaus tuotti paremman myyntikaasun kokonaisenergiasaannon per kulutettu hiilitonni. Varsinaista korkeapaineista kaasulaitosromantiikkaa kaipaaville: kuunnelkaapa Ewan McCollin tunnettu laulu "Dirty Old Town", vaikkapa The Dublinersien esityksenä. Siinä lemmenliekki leimahtaa hieman vaarallisesti juuri kaasulaitoksen muurin kupeella. Brittiläisen teollisuuskaupingin (Salford, Lancs) savut ja pölyt voi suorastaan haistaa. Kaukana ollaan kotimaisen rantakoivun ritvaoksista... |
||||
|
|
06.05.2020 12:38 | Aapo Niemelä | ||
| Komppaan, ja sitäkin komeampi kokoonpano! 2658:n ja ensimmäisen Uac:in kurpahdus suorastaan sulavat yhteen. :) | ||||
|
|
06.05.2020 11:56 | Miitre Timonen | ||
| Usein kun jossain palaa, on täysikuu. Pitäis tehdä tutkimus aiheesta netistä löytyvien uutisten perusteella. Milloinkas tuo aseman kello on muuten poistettu? | ||||
|
|
06.05.2020 11:03 | Kari Haapakangas | ||
| Miten toimintavarmoja nämä vaijeriopasteet oikein olivat? Luulisi noin säälle alttiissa vaijeriviritelmässä esiintyy jumeja. | ||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
06.05.2020 10:39 | Reijo Salminen | ||
| Eiköhän siellä Suvilahden maaperässä ollut lähestulkoon kaikki hiilivedyt edustettuna mitä tunnetaan. Yksi hommassa mukana ollut kaveri totesi että kyseessä oli eräänlainen edeltävien sukupolvien pitkän ajan laina tulevilta sukupolvilta, kun rahat oli tiukalla niin oltiin noissa saastutusasioissa hieman joustavampia, ja jätettiin asia myöhemmin hoidettavaksi kun ajat on paremmat. Alueesta on olemassa hieno historiallinen selvitys, teettäjänä Helsingin kaupungin tilakeskus tms, minulla on se jossain hyvässä tallessa eli jemma-nimisessä paikassa. Olikohan nimi "Suvilahden alueen rakennusselvitys", ehkä googlettamalla voisi löytyä. Hieno teos. Eka kappale onkin netissä: https://www.suvilahti.fi/sites/suvilahti/files/basic-page/inline-files/suvilahdenvaiheita05-13.pdf Koko teos on 204 sivuinen. |
||||
|
Kuvasarja: Valokaasusäiliövaunuja |
06.05.2020 09:56 | Simo Virtanen | ||
| Samoin Turussa kaasulaitoksen tontti ja kaasukello olivat pahasti saastuneita. Kaasukelloon kaavailtiin hotellia ja muuta sellaista, mutta olisi kaiketi ollut tekemätön paikka. Nyt siinä on kaukolämmön lämpöakku. Turku lakkautti keskusta-aluetta ja telakkaa palvelleen kaasulaitoksensa 1972 eli samoja tahteja eteni kehitys kaasuverkossa kuin raitiotieverkossakin. Turkuhan ei ole maakaasuverkon piirissä, joten lakkauttaminen ei ollut suurikaan vahinko. https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_kaasukello |
||||
|
|
06.05.2020 09:38 | Reijo Salminen | ||
| Ja yöllä syttynyt palamaan ja taitaa olla menoa tällä hienolla asemalla. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/744172f8-41e6-4086-8bcc-dae0e9f02a2c |
||||
|
|
06.05.2020 08:10 | Konsta Alasimi | ||
| Varmaankin sitten kun uusia Vectroneita tulee, ensi kerralla pitäisi tulla ainakin 3332 ja tuo 3333. | ||||