|
|
15.04.2020 21:02 | Mauri Monto | ||
| Hyvin veikattu. Oikea vastaus on Gornergrat-asema 3089 metriä merenpinnasta Wallisin kantonissa, lähin kaupunki laaksossa on Zermatt. Kuvan alppihuiput muodostavat Sveitsin ja Italian rajan. | ||||
|
|
15.04.2020 20:53 | Aapo Niemelä | ||
| Erittäin ylväs kuvakulma, näyttää Deeveri oikein hyvältä! Kuvatekstissä on mukavaa keväistä tunnelmaa. :) | ||||
|
|
15.04.2020 20:44 | Veeti Heino | ||
| Juu niin on. En muistanu sitä tossa | ||||
|
|
15.04.2020 20:23 | Pietu Tuovinen | ||
| Hmm...veikataan aseman nimeksi Gornergrat | ||||
|
|
15.04.2020 20:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Alpit | ||||
|
|
15.04.2020 20:08 | Mauri Monto | ||
| On Sveitsi. Jatketaan tarkemmilla ehdotuksilla, katsotaan kuka osuu lähimmäs oikeaa asemaa. Annetaan aikaa ehdotuksille, emme paljasta tarkempaa vastausta vielä hetkeen... | ||||
|
|
15.04.2020 20:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oula: Siitä ei ole annettu julkisuuteen tietoa, mitä välejä aiotaan ajaa. Operail on sanonut, että asiakkaat ovat jo tiedossa, ja hieman on voinut päätellä, että luultavasti metsä-alan yhtiöitä olisivat, eli että pidemmän päälle aika isokin osa Suomen puukuljetuksista siirrettäisiin Operailin hoidettavaksi. Operail on aloittamassa muistaakseni yhdeksällä veturilla, joten toiminta pamahtaa veturimäärällä laskettuna heti melkein tuplasti niin isoksi kuin Fenniarailin toiminta. Ja kun huomioidaan, että Operailin käyttöön tulevia vetureita on kehuttu "Euroopan vahvimmiksi diiselvetureiksi", vetokapasiteettia löytyy ylikin kaksi kertaa se, mikä Fenniaraililla. Ja toki valtionrautatiellä on hyvä kyky hankkia tarpeen tullen lisääkin kalustoa tilanteen mukaan, kun Fenniarailia on hidastanut se, ettei kovin suurta veturitilausta varten uskalla pienelle firmalle kukaan antaa rahaa lainaksi. Niinpä sen piti aloittaa ihan vaan kolmella veturilla, ja kasvattaa veturimäärää sitä mukaa, kun on saanut osoitettua kykenevänsä aiemman pienen veturimäärän ajamiseen tuottavasti. Operaililla ei tätä rajoitetta ole, joten toiminnalla on mahdollisuus hyvinkin nopeaan kasvuun. VR:llä oli 2000-luvun alussa hyvin pitkällä projekti rautatieliikenteen aloittamisesta Virossa, mutta se ammuttiin alas, kun VR aloitti nykyisen sisäänpäinkäpertymisensä ja kaikki rautateiden ulkomaanyhteensopivuus nähtiin uhkana Suomalaisten Erityisolosuhteiden säilyttämiselle. Nyt näyttäisi siltä, että sen ekologisen lokeron, jota Suomen valtiollinen rautatieyhtiö ei viitsinyt täyttää, täyttää nyt sitten Viron valtiollinen rautatieyhtiö. Arvostan, koska on tärkeää että 1520/1524-millisille raiteille saadaan merkittävä kansainvälinen toimija ennen kuin vähitellen useampaan ja useampaan EU-maahan itsensä mahduttanut Saksan valtion rautatieyhtiö DB tunkee tännekin. EU:n leveäraidealueen käytännön monopoli antaa hyvän jalansijan laajentua muuallekin. Ja se tiukentaa kilpailua, mikä tekee rautatieliikenteestä tehokkaampaa. Olisi toki hyvä, että se olisi suomalainen firma, mutta kyllä virolainenkin multa paljon isommat sympatiat saa kuin saksalainen. |
||||
|
|
15.04.2020 20:03 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oliskos Veitsi, eiku Sveitsi. | ||||
|
|
15.04.2020 19:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan DFG7-E veturilla ei ole juuri mitään muuta tekemistä Dr18:n kanssa kuin se, että kyse on pitkäkeulaisesta keskiohjaamoisesta veturista. Wikipediasta kun kaivaa, niin se näemmä perustuu DF7:aan, joka perustuu DF5:een, jne. Niiden juuret ovat pohimmiltaan neuvostoliittolaisessa TE3-veturissa, joka taas on kehittynyt TE1:stä, joka on kehitetty USA:laisten ALCO-tehtaan veturien pohjalta. Dr18 taas perustuu ČME3-veturiin, jonka Wikipedia kertoo pohjautuvan tšekkoslovakialaiseen 720-sarjaan, joka pohjautuu jotakuinkin moottorivaunusarjaan 830, johon on otettu ideoita linja-automallista Škoda 706, jonka pohjalla on kuorma-automalli, joka myöskin oli nimeltään Škoda 706. Ja se puolestaan Škoda 606:een, joka on vuodesta 1930 asti valmistettu kuorma-automalli, ja perustuu puolestaan mihin lie. En uskalla katsoa pitemmälle, koska kohta vastaan tulee Dr18:n kaukaisimmaksi esi-isäksi luultavasti joku kroatialainen hevosenkenkä. |
||||
|
|
15.04.2020 19:43 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kunnon lastumäki! | ||||
|
|
15.04.2020 19:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Porkkana! | ||||
|
|
15.04.2020 19:25 | Jarmo Sköld | ||
| Tuossa käsiopasteojeessa onkin sitten selitys sille miksi minun käsilyhdystäni on siististi nipsaistu vihreä sektori pois. Reijolle; kyllä juuri tuossa pylpyrässä on sekä kytkin että valitsinmekanismi vihreälle valkoiselle ja punaiselle opasteelle. Jokaisessa välissä myös pimeä. |
||||
|
|
15.04.2020 19:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kuvasta ei saa selvää..................................?.? | ||||
|
|
15.04.2020 19:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tarkalleen puoli vuotta sitten Operail julkaisi tiedotteen tavaraliikenteen aloittamisesta Suomessa. | ||||
|
|
15.04.2020 19:13 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mitä? EVRkö aloittaa Suomessa? |
||||
|
|
15.04.2020 19:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| EVR on lyhenne sanoista Eesti Vabariigi Raudtee (en ole ihan satavarma tuosta V:stä, siitä ei oikein missään hiiskuta). Kyseessä on siis Viron VR. Matkustajaliikenne yksityistettiin vuonna 1997 omaksi puhtaasti voittoa tavoittelevaksi surkeasti hoidetuksi yhtiökseen, ja vuodesta 1997 lähtien EVR on ollut muuten puhdas tavaraliikennefirma, mutta operoi matkustajunia Tallinna–Moskova ja yhteistyössä Latvian ja Liettuan rautateiden kanssa matkustajajunaa Tallinna–Riika–Kaunas–Šeštokai. EVR vaihtoi vähän aikaa sitten nimensä Operailiksi, mutta on yhä Viron valtion hallinnassa. EVR Cargo/Operail on siis Viron valtionrautatiet. Aloittaa liikenteen Suomessa melko pian. | ||||
|
|
15.04.2020 19:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Myötävaihteeseen ajettaessa tähystysvirheen jäljiltä pystyssä olevasta limpusta saatetaan lievimmillään selvitä vaihteen tarkastamisella. Vastavaihteeseen ajettaessa virheellisestä kulkutiestä saattaa seurata vaihtotyövaurio, jossa sataset (k€) nauravat toisilleen. Kts. esim. https://www.vaunut.org/kuva/17218 , https://www.vaunut.org/kuva/16614 , https://www.vaunut.org/kuva/23324 , https://www.vaunut.org/kuva/83138 Mutta hieno tilannekuva! |
||||
|
|
15.04.2020 18:58 | Topi Lajunen | ||
| Käsiopasteista löytyy edelleen punaisella käsivalaisimen valolla annetut opasteet "vaara" ja "seis", joskin molemmista on myös valkoisella valolla annettavat versiot. Vihreää valoa ei enää käytetä mihinkään. | ||||
|
|
15.04.2020 18:30 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sr1+Vip+Vem+VRt+Vlabmz+Vlabmz+Vlabmz+Vlabmz+Vlabmz+Vlabmz+Vlabmz.. No carwagons/ carrier ... I am noob speak english... |
||||
|
|
15.04.2020 16:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onpa hieno! | ||||
|
|
15.04.2020 16:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisin täydentää: Sana "metro" tarkoittaa eri maissa vähän eri asioita. Saksassa metro on laite, joka periaatteessa muistuttaa lähinnä matkustajajunaa, mutta johon ei sovelleta rautatielainsäädäntöä, vaan raitiotielainsäädäntöä. Vaikka juna olisi täsmälleen samanlainen kuin rautateiden juna, siihen voidaan Saksassa päättää soveltaa raitiovaunujen lainsäädäntöä. Silloin sillä ei saa ajaa rautateillä ja sitä aletaan kutsua metroksi. Ero on siis vain siinä, mitä lainsäädäntöä on _päätetty_ soveltaa kyseisen junan kanssa. Aivan tasan sama laite voi olla sekä metro että juna, ihan vaan iskemällä paperiin uudenlainen leima. Näin tehtiin Berliinissä Saksan jaon aikana: Kun kalustosta oli pulaa, sitä lainailtiin paikallisjunaverkolta metroverkolle ja toisin päin. Jos matkustajajuna kulkee samalla radalla todella raskaiden tavarajunien kanssa, se täytyy rakentaa niin kestäväksi, että matkustajat pääosin selviävät hengissä vaikka tulisi törmäys tavarajunan kanssa. Metroradalla ei tavarajunia ajeta, joten pahin kolari johon metro voi joutua on paljon kevyempi asia kuin pahin kolari johon matkustajajuna voi joutua. Siksi metrot voidaan rakentaa paljon kevyemmiksi kuin junat, jolloin niihin saadaan helpommin todella nopea kiihtyvyys. Englannissa taas metrot ovat alunperin olleet ihan vaan junia, jotka vaan kulkevat maan alla. Lontoon metrossa oli alunperin höyryveturit! Siksi mahdollisimman suuri osa radasgta tehtiin niin, radan yläpuolella ei ollut maata, vaan pelkkää taivasta. Maanalainen juna kulki tavallaan "vallihaudassa", eli se kulki paljon maanpintaa alempana, mutta ei silti tunnelissa. Vasemmalla ja oikealla puolella olivat korkeat seinämät, ylhäällä ilmaa. Jos näin ei olisi toimittu, metrotunnelit olisivat olleet täynnä savua ja matkustajat olisivat tukehtuneet heidän keuhkojensa täyttyessä savusta. Se olisi ollut kurjaa. Saksassa metrot siis ovat alunperin olleet vähän jykevämmin rakennettuja raitiovaunuja, Englannissa taas vähän kevyemmin rakennettuja junia. Sitten niistä on muodostunut lopulta keskenään melko samanlaisia. Englannin maanalaiset ovat keventyneet, Saksan metrot puolestaan saaneet lisää kokoa ja painoa. Sveitsin lainsäädännössä taas oikeastaan kaikki kiskolla kulkevat ovat junia. Ihan kaikki raitiovaunutkin toimivat Sveitsissä rautatielainsäädännön alaisuudessa. Suomessakin metron ja junan ero on oikeastaan vain siinä, mitä lainsäädäntöä niiden kanssa noudatetaan. Metrojen ei tarvitse välittää rautatielaista. Ja metron ja raitiovaunun ero taas on siinä, että raitiovaunu on rakennettu sellaiseksi että se pystyy kulkemaan luontevasti kadulla, metro taas kulkee kokonaan omalla radallaan. Tätä varten raitiovaunut tehdään kapeammiksi kuin metrot ja niissä on lyhyemmät vaunut kuin metrossa. |
||||
|
|
15.04.2020 16:19 | Aapo Niemelä | ||
| Sehän näyttäisi olevan Destian Ttk5 90109422001. | ||||
|
|
15.04.2020 16:19 | Heikki Jalonen | ||
| Petri, kiitos. Juhani Katajisto on kyllä lyömätön, enpä tuotakaan kuvaa muistanut. Kuvassa Vr3-vetoinen juna on tosiaan lähdössä Oulun asemalta kohti pohjoista. Kuvassa taustalla näkyvät maisemasta kadonneet Rautatienkadun Teboil, samoin kuin hieman Oulu Osakeyhtiön Puuseppätehdasta, molemmat purettiin 1980-luvun alkuvuosina. Viestirenkaan antaja seisoo jokseenkin pohjoisen ylikulun kohdalla. Viestin annosta kai voidaan päätellä, että kyseessä on juna eikä vaihtotyö. Siten, Vr3 on siis väistämättä kulkenut myös Tuirassa. Ei vain ole sattunut bongia - tai en muista. Koska veturina Vr3, tuo juna tuskin kovin pitkälle voi Kemiä kohti ajella, eli Toppila on määräpäänä. Ehkä kiskotus on (ainakin pääteiden osalta) uusittu Hietasaaren radan rakentamisen (1968?) yhteydessä. Ei varmaa havaintoa. Salmen siltajänne (alkuperäinen saksalaisten liikenteeseen rakennettu) oli silti edelleen Hietasaaren suuntaan painoja rajoittava tekijä, ratasilta uusittiin vasta joskus 1970-80 -luvun taitteessa. Mutta, kyllä puutavaraa laivattiin paljon myös Toppilan puolelta, varsinkin sataman liikennekauden aikana. 1970-luvulla suurimmat puutavaran varastolanssit olivat kuitenkin Pitkänmöljäntien pään alueella, siis Mustasaaren (Hietasaari) puolella. Erikoisesti niihin saapui tavaraa kevättalvella, odottamaan laivauskauden alkua. Mutta, ainakin 1970-luvun lopulla autokuljetus oli sen lanssin täytössä jo tavallisempi kuljetusmuoto. |
||||
|
|
15.04.2020 15:59 | Reijo Salminen | ||
| Tuolla pylpyrällä ilmeisesti vaihdettiin jollain mekanismilla väri? Oliko kytkin samassa vai erikseen? Nykyäänhän tuo tehtäisiin varmaan ledeillä mutta ei liene tarvetta vai onko? | ||||
|
|
15.04.2020 15:49 | Veeti Heino | ||
| Mondia ei enää ole eikä kauaa kiskojakaan | ||||
|
|
15.04.2020 15:47 | Veeti Heino | ||
| Tuolla olin kyydissä aikanaan. Juurikin tuossa junassa ja varmaan ihan sama kerta kun tämä on otettu. | ||||
|
|
15.04.2020 15:46 | Veeti Heino | ||
| Harmittaa että tuonne ei enää mene mitään nykyisin. Paitsi lenkkipolku kohta. | ||||
|
|
15.04.2020 15:40 | Veeti Heino | ||
| Tuokin jo purettu. Onpa kiskot jo tuolloin ollut ruosteen peitossa | ||||
|
|
15.04.2020 15:38 | Veeti Heino | ||
| Tuo oli joskus sahakadulla. Vähän myöhänen vastaus. Se sahakatu oli ääni ja valovarotuslaitos. | ||||
|
|
15.04.2020 15:35 | Veeti Heino | ||
| Enää jäljellä kiskot. Ja niidenkin purku on jo aloitettu. | ||||
|
|
15.04.2020 15:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eestmaamaadu Ferfi,= Eestimaan Ferfi | ||||
|
|
15.04.2020 14:50 | Jaakko Kyyrönen | ||
| En äkkiä löytänyt täältä kuvia etualalla olevan raiteen toisesta päästä (kuvaajan selän takana) jossa sijaitsi "tavaramakasiini"/Transpointin terminaali ja jonka tilalla on nykyään kerrostaloja (linkin takaa selaamalla 4. ja 7. kuva: http://www.paramotor.fi/kuopio.htm ). Jos terminaalin toiminta-ajatuksena oli "kumipyöriltä kiskoille", niin ei taida Kuopiosta löytyä tällä hetkellä vastaavaa konseptia. Matkukseen oli jollain aikaa suunnitelmissa jotain sen kaltaista. |
||||
|
|
15.04.2020 14:44 | Ilkka Hovi | ||
| Who cares ! Edessä höyryveturi ja sekajuna. Vaihtotyö ja takana monia normaaliraiteisia umpivaunuja lavettivaunujen kyydissä. Sitä paitsi tuolla jatkettiin Gruduskista MLawaan. (Isossa L-kirjaimessa vinoviiva pystyosan keskellä) | ||||
|
|
15.04.2020 14:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Leppäkorven asemarakennus? :) | ||||
|
|
15.04.2020 14:22 | Raimo Harju | ||
| Eikös sitä Hr11 veturia pidetty joskus taannoin kiskonkatkojana, kuinkahan usein ne kiskot katkeili tämän veturin alla. | ||||
|
|
15.04.2020 14:15 | Konsta Alasimi | ||
| Topi näimpä :=D | ||||
|
|
15.04.2020 14:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hain teli suistui:) | ||||
|
|
15.04.2020 14:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Singaporen CEmt? | ||||
|
|
15.04.2020 13:58 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jotain :D | ||||
|
|
15.04.2020 13:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tässä koeajettiin? | ||||
|
|
15.04.2020 13:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Heheh.. Tajusin. Kyllähän se on Siemensin mikro, sekä veturi että mikro! | ||||
|
|
15.04.2020 13:28 | [Tunnus poistettu] | ||
| Terävä ja kiva kuva! | ||||
|
|
15.04.2020 13:09 | |||
| Erittäin hieno kuva! | ||||
|
|
15.04.2020 13:05 | Konsta Alasimi | ||
| Tämäkin hieno kuva. :) | ||||
|
|
15.04.2020 13:04 | Topi Lajunen | ||
| Eikä mikä tahansa mikro, vaan Siemens-merkkinen! | ||||
|
|
15.04.2020 13:00 | Konsta Alasimi | ||
| Komea kuva! :) | ||||
|
|
15.04.2020 12:59 | Konsta Alasimi | ||
| Oula: Ilmeisesti Sr3 = Mikroaaltouuni = Sr3:ssa on ykköspään ohjaamossa mikro. | ||||
|
|
15.04.2020 12:18 | [Tunnus poistettu] | ||
| Missäs näet mikroaaltouunin? Hieno kuva! |
||||
|
|
15.04.2020 10:33 | Niko Raurala | ||
| Hieno kuva mikroaaltouunista! | ||||
|
|
15.04.2020 09:42 | Juha Kutvonen | ||
| Vuoden 1961 aikataulukirjan A-osa ei vielä rajoittanut Hr11-sarjan suurinta nopeutta 43 kg/m -kiskoitetuilla radoilla, joten teoriassa 120 km/t oli mahdollinen. Sen sijaan Hr12:lla nopeusrajoitus K43-sepeliradalla oli 110 km/t ja sepelöimättömällä radalla 95 km/t. Myöhemmin Hr11:n nopeus K43-soraradalla rajoitettiin 85:een km/t ja Hr12:n rajoitus pudotettiin 80:een km/t. Vuonna 1961 oli 120 km/t sallittu Hr12:lla ainoastaan Pasilan ja Hämeenlinnan välillä. |
||||
|
|
15.04.2020 09:10 | |||
| Hieno kuva! | ||||