|
|
15.04.2020 09:10 | |||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
15.04.2020 08:27 | Vertti Kontinen | ||
| Kyllä! | ||||
|
|
15.04.2020 07:15 | [Tunnus poistettu] | ||
| Mahtava! | ||||
|
|
15.04.2020 00:37 | Onni Tikkala | ||
| Hyvältä näyttää Vectron yksikerroksisen vaunuston keulilla! | ||||
|
|
15.04.2020 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo laitteisto on dieselvetureiden tankkausta varten - niitähän liikkui jopa Pieksämäellä silloin. Myös Riihimäellä letku tuli tuolta "yläilmoista" ja pumpun ohessa oli tuollainen säiliö - liekö ollut jnk. "tasoituspytty" tai tms. (moottorimiehet tietänevät). | ||||
|
|
15.04.2020 00:28 | Petri Nummijoki | ||
| Höyryä suomalaisilla kiskoilla-kirjan sivulla 57 on kuva Vr3-veturista vetämässä junaa Oulun ratapihalta Toppilan satamaan, joten sillä sinne tästä päätellen sai ajaa. | ||||
|
|
14.04.2020 23:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Myös tummansinisiä kantohihnoja on viimeisimmissä malleissa näkynyt. | ||||
|
|
14.04.2020 23:28 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo öljypolttoisen (mutta siis ?) veturin kysymys nimenomaan askarrutti kovasti, se poikkesi kaikesta totutusta jota Tuirassa näki 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa. Siksi ihmettely ja asian jäänti muistiin. Vaunu tai tenderi tai säiliö, mikä se sitten lopulta olikin, oli selkeästi veturinvihreä. Ei siis hopea-alumiini-musta-vaalea-tms. Jatkoin nimittäin junan mentyä siitä sillalta (silloiselle) Kiertotielle, enkä havainnut Tuirassa minkäänlaista junaa, polkupyörällä ei matkaan montaa minuuttia mennyt. Toisekseen, juna kulki jokseenkin normaalia tavarajunan matkavauhtia, ehkä tuossa Tuiran etelän lähestymisessä oli sn80, en tiedä. Sen perusteella päättelin, että juna ajoi suorilla raudoilla läpi Tuirasta ja jatkoi kohti Kemiä. Vaunusto taisi olla jokseenkin kokonaan Gd- umpivaunua. Typen suuntaan juna ei mitenkään olisi ehtinyt mennä, siinä olisi ollut hidas vaihde (engelsmanni) ja kulkusuunnan vaihto välissä. Kuormassa olevan junan kanssa myös veturin ajo toiseen päähän, taisi olla sääntö että Typen kuormajunia ei työnnetä. Toppilaan taas myös sivullemeno ja alhainen nopeus ja kevyt kisko. Molemmissa tapauksissa olisin kuitenkin ehtinyt ainakin osittan nähdä junan. Juuri sitä tavoittelin, uteliaisuus vaivasi. Vr3 (tankkiveturi) olisi ollut epätavallinen linjaveturina, en tiedä oliko noina aikoina enää vedensaantia missään Oulu-Kemi-välillä. Siten yksi mahdollinen selitys olisi lisävesivaunu. Mutta käytettiinkö sellaista koskaan Suomessa ja miksi olisikaan? Oliko sellaista kalustossa edes olemassa? Miksi pitäisi ajaa linja-ajoa tankkiveturilla kun varsinaisia linjavetureitakin (Tr1, Tv1 + dieselit) oli käytössä jo aivan hyvin? En muista koskaan nähneeni Vr3:sta Tuirassa. Typelle sillä olisi voinut toimia, sinne oli jo tuolloin raskaat kiskot. Toppilaan oli kevyt kiskotus, joten sinne ei voinut raskailla akseleilla ajaa. Höyryvetureista Tuiran tavallisia olivat Tk3 ja toisinaan Tv1 sekä Vr5 (Typen junat Tua-Ol, erityisesti oma suosikkini 1422). Oulu-Kemi-sepelöinnin aikana Tuirassa myös näki useinkin kaksikin Tr1:stä, usein vierekkäiset numerot 1069 ja 1070, kummallakin omas Mas-roikkansa. Oma Tuiran höyryjen maksimibongi on juuri tuollainen tilanne, 2xTr1+Tk3+Vr5, siis neljä veturia. Olisipa ollut kamera. Ja mukana. Ja filmiä. Ja rahaa kehittää filmi. Ja olisipa osannut kuvata! Mutta kun ei... |
||||
|
|
14.04.2020 23:15 | Harri Pesonen | ||
| Vanhan mallin narulla on kantohihna vähän uudemissa se vaihtui mustaan nailoniseen hihnaan joka päistä oli avainrenkailla kiinni lampussa. Tästä kun löytäisi vielä sen 93 Ladattavan akkumallin tänne. | ||||
|
|
14.04.2020 23:13 | Harri Pesonen | ||
| Tuossapa siihen kuuluva käyttöohje https://vaunut.org/kuva/138858?a=1 Ja eiköas vähän samaan kategoriaan kuulunut lippu opasteetkin. | ||||
|
|
14.04.2020 22:27 | Tapio Nikula | ||
| Ei kyllä tankattu lämminvaunuja Pm:n veturitalleilla. En ainakaan koskaan nähnyt niitä. Ja aika tarkkaan vuodesta 57-58 vuoteen 1966 tuli talleilla käytyä ainakin kaksi kertaa viikossa. | ||||
|
|
14.04.2020 22:01 | Petri Nummijoki | ||
| Pitkän junan edessä Oulussa olisi 70-luvun alussa voinut olla myös Vr3: https://www.vaunut.org/kuva/100640. Siinä sitten veturissa kiinni säiliövaunu tai vaunu, jossa oli kyydissä säiliö? | ||||
|
|
14.04.2020 20:49 | Heikki Jalonen | ||
| OK. Nyt tulee vain mieleen pieni kysymys: kuinka tarkoin tuo öljypoltto-asia oikeastaan kaikkine kokeiluineen ja muineen tunnetaan? Perustelen: bongasin Oulussa, noin kesällä 1970 öljypolttoisen veturin. Ylhäältä sillalta (Valtatien itäpään ylikulku, junan suunta kohti Tuiraa), jonne jäin odottamaan kun huomasin junan lähestyvän. Sauhujen kalvettua näin siis veturin yläpuolelta. Ja paljon selvemmin tenderin. Jossa ei ollutkaan hiiltä normaaliin tapaan vaan pyöräkkäselkäinen säiliö, täyttöluukku keskellä. Veturin sarjasta en ole varma, mutta mikä muukaan pitkän junan edessä olisi voinut olla kuin Tr1? Tapahtumavuosi oli jotensakin varmasti 1970. Asia on kuitenkin täysin muistinvarainen; viitisenkymmentä vuotta vanhaa muistitietoa. Mutta, melko lujan muistijäljen jättänyttä. Tuo kuvan tankkauspaikka tai vastaava ei varmasti liity mihinkään kokeiluun, kyseessä on selvästi hyvin säännöllisesti käytetty paikka. Johonkin VR:n omaan tarkoitukseen, ei kuljetusasiakkaiden tarpeisiin. Voisiko se olla lämminvaunujen tankkauspaikka? Niissähän säiliö oli aika korkealla, ja melko isokin, joten tuo parituumainen letku voisi olla hyödyksi. Niiden polttoaine oli kuitenkin kevytöljy. Siten tuo lieriö voisi olla suodatin/vedenpoistin. |
||||
|
|
14.04.2020 19:49 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitokset! | ||||
|
|
14.04.2020 19:24 | Teppo Niemi | ||
| Käsiopastelyhty. Kuulunut 1980- 1990-- luvuilla ja vielä 2000-luvullakin veturien konduktöörivaunujen ja miehitettyjen liikennepaikkojen kalustoon. | ||||
|
|
14.04.2020 19:14 | Eljas Pölhö | ||
| Lista öljypoltosta vetureittain (en pysty lisäämään päivitettyä nyt). 1951 ajettiin enintään Riihimäelle asti. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/1947-1951%20VR%20Öljypolttoiset%20höyryveturit%20vers.%20b.png. EDIT. Linkki ei toimi, tuosta voi yrittää löytää. https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/ |
||||
|
|
14.04.2020 19:12 | Petri Nummijoki | ||
| Pitäisin erittäin epätodennäköisenä, että Pieksämäelle olisi ajettu öljypolttoisilla höyryvetureilla. VR:n öljypolttoisten vetureiden käyttöajat on kerrottu tuolla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9665.0 Pieksämäelle valmistui raskas kiskotus vuoden 1949 kuluessa mutta eräiden Savon radan siltojen vahvistamisen vuoksi ainakin Hr1- ja Tr1-vetureiden liikennöinti mahdollistui Pieksämäelle vasta kesästä 1950 alkaen. Näin lienee ollut Pr2-vetureidenkin osalta, koska niillä oli sama akselipaino Hr1- ja Tr1-vetureiden kanssa. Siten ainoastaan Pr1-vetureita olisi ollut öljypoltolla samaan aikaan, kun Pieksämäelle voitiin ajaa raskaan sarjan vetureilla ja niitä riitti Helsingistä pois siirrettäväksi vasta 50-luvun lopulta alkaen, kun Lättähattuja oli saatu runsaammin Helsingin paikallisliikenteeseen. Öljypoltto päättyi kuitenkin Pr1-vetureissakin listan mukaan jo vuoden 1951 kuluessa. |
||||
|
|
14.04.2020 19:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Miten tämä liittyy rautateihin?! | ||||
|
|
14.04.2020 19:11 | [Tunnus poistettu] | ||
| Taas lamppukuva... | ||||
|
|
14.04.2020 19:06 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jarkko!!? Mitäs menit tekemään!? | ||||
|
|
14.04.2020 19:00 | Eljas Pölhö | ||
| Vain Pasilaan oli sijoitettu öljypolttoisia höyryvetureita, ne ajoivat enintään Tampereelle ja Kouvolaan ja sekin loppui 1950. | ||||
|
|
14.04.2020 18:22 | Heikki Jalonen | ||
| E.P. tai muut sijoitusten tietäjät: oliko Pieksämäelle sijoitettuna öljylämmitteisiä höyryvetureita? Tuo laite nimittäin vaikuttaa raskaan polttoöljyn tankkauspaikalta. Pyöreässä pöntössä sopisi olla höyryllä toimiva lämmönvaihdin. Sieltä (riittävän kuuma) öljy sitten jaksaa juosta letkulla tenderissä olevaan säiliöön. | ||||
|
|
14.04.2020 17:52 | Marko Jokela | ||
| Oikealla meni juna Turun suuntaan ja vasemmalla Helsingin suuntaan. Laituri alkaa juuri puuvaunun takaa. | ||||
|
|
14.04.2020 17:51 | Juha Pokki | ||
| En tiedä, mitä lehdessä tarkalleen kirjoitetaan, mutta ainakin Keski-Euroopassa on hitsauskäytössä neliakselisia MANeja, DAFeja, Mersuja ja mahdollisesti muitakin merkkejä, joissa on laskettavat kiskopyörät. | ||||
|
|
14.04.2020 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/11661 , https://www.vaunut.org/kuva/43823 Näistä johtuen vaihdelevy ei ole ainoa asia, mitä kippari tähystää vaihteeseen ajattaessaan tai ajaessaan. | ||||
|
|
14.04.2020 17:37 | Marko Jokela | ||
| Karjaa . Tuttu kotikylä. Tuo radan ylittävä silta on purettu ja siihen on rakennettu uusi. Perus korjaus olisi tullut melkoisen kalliiksi. Tuossa keskellä alareunassa näkyvä keltainen puutalo punaisella katolla on yksi vanhimmista jäljellä olevista puurakennuksista. Sama rakennus näkyy tässä vanhassa kuvassa valkoisena oikeassa reunassa. Siinä toimi Karjaan posti aikoinaan, nykyjään taitaa olla nuorisotalona: https://vaunut.org/kuva/42850?liikp1=495 |
||||
|
|
14.04.2020 17:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Aivan erittäin kiva runo! | ||||
|
|
14.04.2020 17:29 | Marko Jokela | ||
| Hei Olen asunut tuolla asemalla pienenä poikana 1967-1971. Alakerrassa oli asunto jossa asuimme ja toinen asunto löytyi yläkerrasta. Isäni oli rautatieläinen (nyt eläkkeellä) ja hänen työ oli Virkkalan ja Kirkniemen asemalla Juna- ja asemamiehenä kunnes muutettiin Karjaalle. |
||||
|
|
14.04.2020 17:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komea on kuva! | ||||
|
|
14.04.2020 17:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sr3 on 3319. | ||||
|
|
14.04.2020 15:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vedetöntä ammoniakkia (siis kaasumaisessa olomuodossa), josta siis voi valmistaa ammoniakin vesiliuosta. | ||||
|
|
14.04.2020 15:30 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä noissa sitten kulkee jos valmistus onkin Siilinjärvellä? Tyhjinä ne takaisin Venäjälle menevät. | ||||
|
|
14.04.2020 15:23 | Tapio Nikula | ||
| Riston taakse jää ns. rasvahuone. Se näkyy tuossa toisessa kuvassa hyvin. Rasvahuoneella säilytettiin kaikki tarvittavat voiteluaineet, joita vetureihin tarvittiin. Rasvahuoneen itäpuolella (kuvassa talon oikealla puolella) oli lättien seisontaraiteet. Lättien tankkauspiste oli ihan tuon rasvahuoneen vieressä, siis siellä itäpuolella. Siinä tankattiin myös dmneloset. Muutama vuosi sitten, kun varikkoaluetta alettiin muuttaa nykykäyttöön, niin rasvahuoneen aiheuttamat saastat maaperässä olivat aikamoinen ongelma. Maaperä on hiekkaa ja sitä jouduttiin kaivelemaan erittäin syvältä. Kuvan esittämää tankkauspistettä en muista, vaikka 60-luvulla ajelin 3-4 kertaa viikossa fillarilla tai mopolla tuon Kukon vasemmalla puolella olevaa polkua pitkin. Lättätallit olivat tästä kuvasta takavasemmalle. Muistaakseni tuo raide, jossa Ristot seisovat oli 60-luvulla läpiajoraide (tai sitten tuo Kukon raide). Eli kun höyryt kävivät hiilillä tai puilla vyörytyslaitoksella, niin ne siirtyivät vanhalle tallille tuota raidetta pitkin. Kuvassa vasemmalla näkyvien toimistorakennuksen ja vanhan vesitornin välistä meni polku asemalle ja sitä pitkin melkein päivittäin kuljettiin katsomaan neljän junat ja usein myös illan kahdeksan junat. |
||||
|
|
14.04.2020 15:17 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitoksia Kari, Onni, Oula ja Tuomas! | ||||
|
|
14.04.2020 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Niin tuohan opastelevyhän ei käänny, kun vaihde käännetään.... | ||||
|
|
14.04.2020 15:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai vaihdelyhty on vaan vinksallaan. Vrt. esim. https://vaunut.org/kuva/137721 | ||||
|
|
14.04.2020 15:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuohon aikaan juuri tämän sarjan vetureita maalattiin uudelleen laajemman huollon yhteydessä. Poistuivat sitten melko pian käytöstä, koska niissä ei ollut radio-ohjausta. | ||||
|
|
14.04.2020 15:05 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yara varastoi ammoniakkia neljällä tehtaalla Suomessa. Kuljetukset tapahtuvat raiteitse. https://www.yara.fi/kemikaalit-ja-ymparistoratkaisut/prosessikemikaalit/ammoniakki/ | ||||
|
|
14.04.2020 15:02 | Lari Åhman | ||
| On kyllä hieno veturi, ois kelvannu museoon sellaisenaan! | ||||
|
|
14.04.2020 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Sisu teki VR:lle Nalle-Sisun vanhimman version pohjalta nostopyöräisen raidekuorma-auton. Nyt on sipoolaiselle nostopalvelu Tuukka Laasonen Oy:lle tullut uudempi ja epäilemättä paljon parempi sellainen https://www.lehtiluukku.fi/esikatselu/ajolinja/03-2020/242225.html . Ehkä se ei silti ole ainoa järeä kuorma-auto tyyppiään, vaikka lehti niin arveli. |
||||
|
|
14.04.2020 14:08 | Heikki Jalonen | ||
| No, tuo dioraaman tilannehan on täysin absurdi, tekijöidensä erittäin tarkoituksella laatima. Yhtä absurdia olisi jos Hieronymus Bosch vastaisi IKEAn huonekalujen kokoamisohjeiden kuvituksesta... Joten, tilanne jättää - täysin vakaalla tarkoituksella - laajaa sijaa tulkinnalle. Sitä sijaa olen pyrkinyt käyttämään. Tuon paatin kokoluokka voisi olla sellaiset 500 DWT, josta maksulastin osuus ehkäpä 450 t (metristä tonnia). Jos ajattelemme, että yksi mies voi lapiolla siirtää (mineraalimateriaalia ylämäkeen) enintään 3 tonnia/tunti (veturinlämmittäjät pystyivät, mutta vaakatasossa, ilman nostoa), saadaan kahdella miehellä kuvitteellinen suorite 6 t/h. Koko 450 t lastin purkaminen veisi siten 75 tuntia, siis kolmisen vuorokautta. Kaksi miestä jatkuvassa työssä, siis vähintään kolme työvuoroa tekemässä. Väsymättömiä, koko ajan täysillä lapioivia miehiä, ilman ainuttakaan tupakkataukoa tai teehetkeä tai portteripullollista. Pysähtymättä. Vaikea kuvitellakaan. Yhden "Navvyn" todellinen lapiotyön käytännön teho lienee ollut enintään puolisen tonnia tunnissa. Pitää myös huomata, että ruuman tyhjentyessä nostokorkeus nousee suhteessa enemmän aluksen nousuun. Vuoroveden vaikutusta tuossa paikassa emme tiedä, joten ei voi arvioida voidaanko lastin purkua tehdä kokoaikaisesti. Jos voidaan, niin koko lastin purkuun kuluisi 450 tuntia. Jatkuvassa 24/7 vuorotyössä ilman vuorovesitaukoja, hetkeäkään hengähtämättä. Se olisi lähes 19 vuorokautta. Koko se ajan alus olisi poissa varsinaisesta tuottavasta liikenteestä. Terveen liiketalouden vastainen ajatus. Mutta, ehkäpä toisaalta täysin mahdollista, mutta vain Englannissa ja vain kerran... Navvyt työskentelivät yleensä työryhmänä urakkataksalla, mitätön pencen puolikas per cwt tai cu.yd. Heikko palkkaus ei mahdollistanut mitään työn parannuksia, ainoa mitä mies saattoi tehdä oli vain lapioida hyvin paljon ja ajatella erittäin vähän. Mitä pienemmällä väellä urakka saatiin tehtyä, sen vähemmän oli palkalle jakajia. Mutta, mitään kehittymistä eikä uudistusta ei myöskään tapahtunut. Sitten, kerran se vain tuli sekin työ tehtyä, viimeinen lapiollinen oli heitetty. Lopullisesti. |
||||
|
|
14.04.2020 13:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Harri, kerropa tuo itsellesi.( :^D) | ||||
|
|
14.04.2020 13:10 | Tapio Keränen | ||
| Vaihteen kääntölimpun valkoinen puoli ylöspäin vaihteen ollessa poikkeavalle raiteelle, vai toimiiko vaihdelyhdyn kääntö? | ||||
|
|
14.04.2020 11:04 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/137828 Aika saman tyylinen juna menossa Ruokosuolle.. | ||||
|
|
14.04.2020 11:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Alkuun ainakin Siilinjärvelle. | ||||
|
|
14.04.2020 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Kaasuöljyn tankkauslaitteisto diesel kalustolle. Paksu kumiletuku on isoille linjavetureille ja mahdollisesti kiskoautoille on pistooli tuolla toisella puolella, taikka voi olla että Dm-7 kalusto tankattiin eri paikassa, lähempänä seisontaraiteita ja lättätallia mikä oli kuvaajan takana. | ||||
|
|
14.04.2020 09:02 | Aapo Niemelä | ||
| Ahaa, kiitoksia tiedosta Lari. Pitääpä yrittää kesällä tällätä näitä Nokideevereitä linssin eteen, vielä kun ehtii. :) | ||||
|
|
14.04.2020 08:39 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka äkkiseltään raitiotien ja metron ero vaikuttaakin selvältä, Oulan ajatus ei kuitenkaan ole aivan hakoteillä. Nimittäin, siinä missä raitiotie on hyvin pitkälti tekninen määritelmä (katuverkkoon ja tieliikenteen sekaan vaivattomasti taipuva raideliikennemuoto), metro on enemmänkin brändäys. Esimerkiksi Portossa ja San Franciscossa teknisesti selkeitä raitioteitä kutsutaan metroksi. Toki metroiksi kutsuttavat järjestelmät ovat pääsääntöisesti raitiotien sijaan rautateitä, jotka ovat erikoistuneet kaupunkialueelle, ovat usein täyseristettyjä ja usein yhteensopimattomia muiden raideliikennejärjestelmien kanssa (mutta eivät aina: esimerkiksi Lontoossa ja Japanissa metrojunat ajavat rutiininomaisesti myös paikallisilla rautatien raiteilla). Toisaalta teknisiltä ominaisuuksiltaan raitiovaunu voi myös ajaa metrojunamaisesti tunneleissa, tai vaikkapa paikallisessa rautatieverkossa. |
||||
|
|
14.04.2020 07:51 | Topi Lajunen | ||
| Veturien jarrulajeissa on myös eroa tavarajunan ja matkustajajunan välillä. | ||||
|
|
14.04.2020 07:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
14.04.2020 01:22 | Harri Pesonen | ||
| Mies varmaan on ehkä K.Pakarinen...kössi.. | ||||