|
|
17.11.2019 18:10 | Vertti Kontinen | ||
| Erittäin hieno kesäinen kuva! | ||||
|
|
17.11.2019 16:24 | Pasi Utriainen | ||
| Jospa se kuljettaja on käynyt kusella. Tuolla reitillä junan kärsii pysäyttää toimitusta varten. | ||||
|
|
17.11.2019 16:23 | Jami Tuohino | ||
| Olin tuossa junassa | ||||
|
|
17.11.2019 16:22 | Raimo Harju | ||
| Eivät lasit mun käsittääkseni kovin äkkiä puhki ruostu, vai kuinka on asian laita? | ||||
|
Kuvasarja: What if |
17.11.2019 15:59 | Raimo Harju | ||
| Kuinkahan kauan pysyis valkoisina, olis kyllä mielenkiintoista nähdä valkoinen Ukko-Pekka, tai vaikkapa keltainen. | ||||
|
|
17.11.2019 15:19 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Katkelma Sosoa Peter von Baghin elokuvasta Muisteja. https://youtu.be/l6IBgUhuIME | ||||
|
|
17.11.2019 15:02 | Pietu Tuovinen | ||
| Todella mielenkiintoista nähdä Vgk Lahnaslammen junassa. Yleensä 4071/4075:ssä olevat Vgk:t ovat tulleet Ouluun | ||||
|
Kuvasarja: Luumäki-Lappeenranta-rataosan turvalaitemuutokset |
17.11.2019 13:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Tosiaan tärkeätä ja hienoa dokumentointia! Tämä Luumäen ja Lappeenrannan välihän on turvalaiteteknisesti aika mielenkiintoinen, kun käytössä on yhä 1960-luvun alusta olevat Siemensin asetinlaitteet ja suojastus. Samaa tekniikkaa kuin Savon radalla oli 2000-luvun alkuun. Tänne on kuitenkin uusittu kauko-ohjaus, vaihdettu uusi opastinjärjestelmä ja rakennettu JKV toisin kuin Savon radalla, missä laitettiin sitten koko turvalaitejärjestelmä kokonaan kerralla uusiksi. | ||||
|
|
17.11.2019 13:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Siis nämä Niiralasta satunnaisesti tulevat Vgk:t ovatkin Vuokatin liikennettä? | ||||
|
|
17.11.2019 12:28 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno ja talvinen kuva! Jännät nuo pienet sivuvalot alempana.. Kuinkakohan monelta löytyy tämmöiset? | ||||
|
|
17.11.2019 12:21 | Rasmus Viirre | ||
| Mukava nähdä Vuokatista päin taas kuvia. :) | ||||
|
|
17.11.2019 11:07 | |||
| https://vaunut.org/kuva/129481?u=3865&d=07.11.2018&ns=1 * Verrokkikuva ajalta kuusi ja puoli vuotta myöhemmin (marraskuu 2018). Laajaa kerrostaloasutusaluetta oltiin loppuvuodesta 2018 suunnittelemassa kuvassa oikealla olevalle sataman seudun alueelle, siinä yhteydessä näiden makasiinienkin kohtalosta väännettiin kättä. | ||||
|
|
17.11.2019 11:06 | Reino Kalliomäki | ||
| 38 voisi olla myös tilavuus. Pankakosken tehtailla ei ollut omia leveitä raiteita. Silti Sokojoen varaston sivuraiteen päässä oli tämä ertaso, tuskin kertakäyttöön. | ||||
|
|
17.11.2019 10:35 | Osku Reinikka | ||
| Olen aina ollut hieman erikoinen tapaus. | ||||
|
|
17.11.2019 10:29 | Aapo Niemelä | ||
| Onpa kyllä vain niin asjallinen tuo höyryveturifontti! | ||||
|
|
17.11.2019 09:24 | |||
| Loistavaa! Sieltähän se tuli. Tässä ollaan yksityisellä rataverkolla, jonka haltija on tällä kohdalla Hämeenlinnan kaupunki. Tämä ei siis ole osa valtion rataverkkoa. Lähempänä tehdasta rataverkon haltija vaihtuu SSAB:ksi. |
||||
|
|
17.11.2019 08:42 | Jukka Voudinmäki | ||
| Tätä tuskin haetaan, mutta minusta erikoista on se, että syrjäraiteen varrelta yleensäkään löytyy kilometrilappuja. | ||||
|
|
17.11.2019 08:15 | |||
| Jep. Paikantamismerkki puuttuu. Mutta ei siinä ehkä kuitenkaan ole vielä ihan kaikki... | ||||
|
|
17.11.2019 02:46 | Hannu Peltola | ||
| Kuva tuli satunnaiskuvana. Jos numero on 38, tämä on varmaan tehtaan oma vaunu. Rakenne on vähän samankaltainen kuin vanhoissa ruotsalaisissa L-sarjan puuhiilivaunuissa. | ||||
|
|
17.11.2019 01:45 | Hannu Peltola | ||
| Ehkä Osku haluat vähän kertoa näiden kommenttien taustaa? Et ole näköjään kommentoinut sivustolle kesäkuun jälkeen ja sitten yksittäinen kirjoitusvirhe saa sinut kommentoimaan. Ilmeisesti se on tärkeä asia? | ||||
|
|
17.11.2019 00:33 | Jaakko Tuominen | ||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
Kuvasarja: Luumäki-Lappeenranta-rataosan turvalaitemuutokset |
16.11.2019 23:47 | Jouni Hytönen | ||
| Sarja jatkuu, kun vain ehtisi ja jaksaisi laittaa edes tuon saman päivän kuvat kaikki näkyville. | ||||
|
|
16.11.2019 23:44 | Mikko Heino | ||
| Oiskohan kuitenkin Sm2 6073 ja Eioc 6273. | ||||
|
|
16.11.2019 23:44 | Joonas Viita | ||
| Ainakin sitten viime näkemän on tolppa suorassa ja uraa aikanaan baliisimerkkinä luonut kilometrimerkki on vaihtunut kuvassa olevaan. | ||||
|
|
16.11.2019 23:39 | Osku Reinikka | ||
| On erittäin hienoa että mahdollisuuksia on paljon. Ilman niitä moni asia olisi mahdotonta. | ||||
|
|
16.11.2019 23:36 | Hannu Peltola | ||
| Siinä sitä mennään tikkarit tanassa... | ||||
|
|
16.11.2019 23:30 | Petri Tuovinen | ||
| Tuli Ouluun numerolla T 55311. | ||||
|
|
16.11.2019 23:15 | Niklas Savinsaari | ||
| No ainakin paikantamismerkki puuttuu. | ||||
|
Kuvasarja: Luumäki-Lappeenranta-rataosan turvalaitemuutokset |
16.11.2019 23:14 | Niklas Savinsaari | ||
| Hyvä, että dokumentoit nämä. Kys. linjasuojastusopastimien ikähän on voimakas, yli puoli vuosisataa. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
16.11.2019 22:14 | Vesa Höijer | ||
| Hyöryveturit ovat jostain syystä aina mustia. Entä jos kokeiltaisiin valkoista veturia. | ||||
|
|
16.11.2019 21:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Yksi mahdollisuus on tietenkin lähettää kuvan julkaiseelle henkilölle ystävällinen yksityisviesti, jossa kerrotaan, että kuvatekstissäsi on kirjoitusvirhe. | ||||
|
|
16.11.2019 21:26 | Heikki Piirainen | ||
| Vuosien kuluessa aikaero on kasvanut jonkin verran: https://twitter.com/AnnaPessi/status/1195734994536284161 | ||||
|
|
16.11.2019 18:31 | Tauno Hermola | ||
| Kuvassa on toki Siemens & Halsken hitsausmuuttaja, mutta Kansalliskirjaston digiarkistossa oli Strömbergin esite "Valokaarihitsauskoneet" vuodelta 1937, jossa virransäätö on kuvattu Strömbergin hitsausmuuttajien osalta: "Eri vastakompoundikäämityksen väliottojen avulla voidaan virta karkeasti säätää korkeintaan 350 A tai korkeintaan 200 A kohdalle. Kuormitusvirran tarkempi säätö (rajoissa 350-40 A tai 200-40 A) tapahtuu säätämällä magnetointia. Koneessa on samalle akselille rakennettu magnetoimiskone, jonka kenttäsäätimellä tämä säätö tapahtuu." Vielä todetaan, että tätä pienemmille virroille on käytettävä erillistä säätövastusta. Pienemmän 250 A muuttajan rakenne on hieman erilainen: "Virran säätö tapahtuu kommutaattorilla liikkuvan apuharjan avulla, josta kone saa herätteensä." |
||||
|
|
16.11.2019 17:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkos siellä Hra Solmiorakenne :) | ||||
|
|
16.11.2019 16:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Hämeenlinnan SSAB:n raide. Onko merkissä vain yksi viitta, suorassa kulmassa rataan nähden? | ||||
|
|
16.11.2019 16:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tsl = Työkone, sepelin levitys / sepelilana. | ||||
|
|
16.11.2019 15:37 | Osku Reinikka | ||
| Mitä on "työä" tarjolla...? | ||||
|
|
16.11.2019 15:31 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno on juna sekä kuva. Mukavaa, että Tekarilla on pidemmänkin matkan hommia. | ||||
|
|
16.11.2019 12:39 | Raimo Harju | ||
| 50-luvulta mullakin on mukavia muistoja, en asunut lähellä rautateitä, mutta ehkä juuri siksi oli mulla kova halu päästä näkemään junia. Sitten kun se ihme tapahtui, niin kyllä siitä riitti kavereille kerrottavaa | ||||
|
|
16.11.2019 12:28 | Seppo Rahja | ||
| Aivan, nuorempi polvi ei muista/tiedä Soson järkyttäviä tapahtumia 66 vuotta sitten, ote Joensuun Yliopiston opinnäytteestä: "Audiovisuaalinen opinnäytetyö käsittelee Muhoksessa, Soson rautatiepysäkillä tapahtunutta ryöstömurhaa ja sitä seurannutta julkista keskustelua kuolemanrangaistuksesta. Väinö Kalevi Kilpiäinen tunkeutui pitkäperjantaina 3.4.1953 Soson pysäkkirakennukseen tarkoituksenaan räjäyttää lipputoimiston kassakaappi ja ryöstää siellä säilytettävät rahat. Huonosta valmistelusta johtuen hän tuli rikospaikalla yllätetyksi, minkä seurauksena hän tappoi mukaansa varaamallaan timpurin vasaralla kaikki rakennuksessa olleet henkilöt. Surmansa saivat pysäkinhoitajapariskunta, heidän tyttärensä ja pieni pojantytär. Teko järkytti koko Suomea ja siitä uutisoitiin näyttävästi. Pian sanomalehtien yleisönosastoille ilmestyi kirjoituksia, joissa tekijälle vaadittiin kuolemanrangaistusta. Kuolemanrangaistuskeskustelu sai ajanoloon suuret mittasuhteet ja se levisi yleisönosastoilta muillekin areenoille." |
||||
|
|
16.11.2019 12:13 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kyseessä on ns. sepeliaura eli tukikerroksen muotoilukone. | ||||
|
|
16.11.2019 11:38 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ymmärtääkseni kyseessä on sepelintasoituskone. Tietämykseni monien Suomessa liikuskelevien työkoneiden käyttötarkoituksista on kuitenkin vähintään vajavaista, eli voi olla periaatteessa melkein mitä tahansa muutakin. | ||||
|
|
16.11.2019 11:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitokset tiedosta ja kuva havainnollisti kyseisen säilyneen VR:n rahtiauton. Toivottavasti autoa jaksetaan säilyttää sateelta suojassa ja joskus kunnostaa. Mutta mikä korinvalmistaja? Tuuri-nimistä valmistajaa ei liene ollut. Ajokin kori tämä ei ole. Ne vastasivat nokiltaan Ajokin linja-autoja. Mahtaako Vanajan tyyppimerkintä olla VK-7 BD ? Näitä yhteenrakennettuja rahtiautoja tehtiin, etenkin Vanajina varsin paljon 1950-luvulla. Ei ole silmiini osunut mitään kirjoitusta niistä, eipä kyllä ohjaamoidenkaan valmistuksesta. Jälkimmäistä aihetta tosin sivuaa Kurkisen Suomen autokoriteollisuuden historia (2001). Mäkipirtin Vanaja-kirjassa on kuva Ajokin korittamasta VR:n 2-akselisesta Vanaja VK-7BD kaappiautosta ja sen 1-akselisesta Vanaja AP 10 -perävaunusta. Kuvateksti kertoo, että kyseisiä autoja tehtiin 29 kpl vuosina 1955-57 - kaikkiko vai valtaosa VR:lle? Yksityisiäkin yhtenäisten kaappikorien käyttäjiä oli, Paunu ja muita. |
||||
|
|
16.11.2019 10:35 | Jorma Kattelus | ||
| https://vaunut.org/kuva/135840?a=1 Tässä paikka kuvattuna 2009 tuolta viljasiilon katolta. | ||||
|
|
15.11.2019 23:15 | Rasmus Viirre | ||
| Jotenkin minulla oli mielessä, että tällä koneella on asiaa kiskojen puhdistuksessa? Vai sekoitanko toiseen koneeseen.. | ||||
|
|
15.11.2019 22:47 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Sellainen lisäys vielä, että vielä 2006 Mikkelissä kuormattiin todistettavasti jurttijunia. | ||||
|
Kuvasarja: What if |
15.11.2019 22:40 | Jukka Viitala | ||
| What If jos meillä olisi toimiva rannikkotykistö, 300 halkopolttoista TOIMIVAA höyryveturia jemmassa ja joku Task Force yrittäis hyökätä Raaseporin alueelle? Mentäiskö vapauttajaa vastaan vai annettaisko ns tulta munille? Hanko nyt on huono esimerkki koska Jääkärit otettiin siellä avosylein vastaan 1918, mutta jossain Dragsvikin tasalla olettaisi syntyvän pikku vastarintaa. En siis vastusta tai aliarvioi 1941 Hangon Rintamaa tai tapaamme varastoida liikkuvaa kalustoa, molemmista tehtiin varmaan toimivia päätöksiä, mutta arvostelen tapaa, jolla päätökset poistettiin. Hangon itäiset tykkiradat onneksi säilyivät. Tykinpaikkoihin ei tepsinyt Hangon Dynamiitti :-) Hangon läntisiä tykkiratoja ei muista kohta kukaan. Ne on jo tuhottu. |
||||
|
|
15.11.2019 22:37 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Kelles Emma senior muuten nykyään kuuluu? Menikö VR-Trackin mukana NRC:lle vai jäikö VR:lle? | ||||
|
|
15.11.2019 21:52 | Reijo Salminen | ||
| Aiheeseen löyhästi liittyen yhden kaverin setä oli hommannut kalliin mankelin huusholliin, mutta sen käyttöaste oli jostain syystä jäänyt matalaksi. No kerran hän äkkäsi muhkuraisia peltejä oikoessaan että mankelillahan ne suoristuisi nätisti. No ei kun öljyiset pellit mankelin läpi ja yllättäen hallitus sanoi asiaan haisevan vastalauseen. Tähän ko. iäkkäämpi herrasmies totesi: "vehkeitä on käytettävä kun ne on hommattu!". | ||||
|
|
15.11.2019 18:10 | Raimo Harju | ||
| Huomatkaa otsalampun lämminsävyinen hohto. | ||||
|
|
15.11.2019 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieklassismia ja puolikaariteemaa. Veli venäläinen tottelee rautatiearkkitehtuurin perinteitä aika mukavasti...! | ||||