Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.11.2024 16:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Noin 600 tavarajunaa päivässä koko maassa ja markkinaosuus raiteilla on n. 7 %. | ||||
|
12.11.2024 15:43 | Timo Salo | ||
| Sattumana jälleen mahtava kuva, hienoa!!! (Olispa kiva nähdä nyt 10v myöhemmin sama paikka, miten jäätiköt sulaneet?) | ||||
|
12.11.2024 15:39 | Timo Salo | ||
| Tommonen "tiedonanto" on muutama kilsa ennen rajan välittömään läheisyyteen saapumista:https://www.google.fi/maps/@69.7125221,30.8563627,3a,90y,17.37h,78.3t/data=!3m10!1e1!3m8!1sGIrufn4j5HicI3rFtOOkLg!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D11.696248396318381%26panoid%3DGIrufn4j5HicI3rFtOOkLg%26yaw%3D17.37272517698178!7i16384!8i8192!9m2!1b1!2i39?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTEwNi4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
12.11.2024 13:29 | Eljas Pölhö | ||
| Kiertokirjeisiin, luetteloihin, ohjesääntöihin yms on tehty paljon korjauksia, lisäyksiä ja muutoksia jälkikäteen. Kun asianomaisesta sivusta tai sivuista on otettu uusi painos, on se sisältänyt siihen mennessä tehdyt korjaukset, lisäykset ja muutokset. Kiertokirjeisiin kuluneen vuoden mittaan tehdyistä muutoksista tuli oma ryhmänsä kiertokirjeiden vuosittaisiin sisällysluetteloihin muistaakseni 1917 (tai niillä main). | ||||
|
|
12.11.2024 12:06 | Juha Pokki | ||
| Ennen muinoin oli merkittäviä marshalling yardeja, kuten vaikka Tinsley, joka käsitteli 3000 vaunua päivässä. Kuorma-autoliikenne vei merkittävän osan vaunukuormarahdista 80-luvulle mennessä, joten nykyään tosiaan tavaraliikenne on omankin ymmärrykseni mukaan terminaalien ja satamien välillä. | ||||
|
|
12.11.2024 11:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Brittein saarten tavaraliikenteestä on aika vähän kuvia, mutta veikkaisin että siellä tavaraliikenne on lähes sataprosenttisesti kokojunaliikennettä satamien, terminaalien ja tehtaiden välillä. Vaikka miten paljon olisi mapsia ja openrailwaymapsia katsellut niin eipä koko saarelta taida löytyä yhtään kunnon perinteistä järjestelyratapihaa. Eli aika muutos on tapahtunut rautatien keksijämaan liikenteessä (en tosin tiedä onko siellä ennen muinoinkaan ollut ratapihoja). | ||||
|
|
12.11.2024 11:12 | Tero Korkeakoski | ||
| Samaa joskus katselin mapsista. Kuvausautokin on ajanut rajajoen rantaa ja mitään kieltomerkkejä ei ole. Luulis että olis vielä tiukempaa kun kuvausaikaan tuo oli jo pitkään ollut Natoraja. | ||||
|
12.11.2024 11:01 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja vaikkei tilastoja ajalta löydy niin jokainen tietää että Transiton loppuminen on vähentänyt liikennemääriä ja nämä vaunut eivät myöskään ole Suomen ratapihoilla seisomassa. Ja tosiaan kokojunat eivät noita ratapihoja juurikaan tarvitse. |
||||
|
12.11.2024 10:42 | Veeti Saukkonen | ||
| mitä tälle Dv12 on tapahtunut, kun ei ole tullut kuvaa kahteen vuoteen! | ||||
|
12.11.2024 10:03 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkäs se menikään se Neuvostohärkävaunun kuormausohje? 5 hevosta, 30 sotilasta tai 60 vankia? | ||||
|
12.11.2024 10:01 | Petri Nummijoki | ||
| Aivan 30 vuotta yksikään Sr2 ei vielä ole ehtinyt palvella. 3201-3205 otettiin aktiivikäyttöön vuoden 1996 kuluessa ja nämä on jo kaikki poistettu. Jos Sr2-vetureita on kuvien perusteella menossa hylkyyn vähintään numeroon 3209 asti eli kesällä 1997 käyttöön otetutkin niin ilmeisesti vanhimmat liikenteessä yhä olevat veturit ovat syksyllä 1997 toimitettuja eli tällä hetkellä 27 vuoden ikäisiä. | ||||
|
|
12.11.2024 09:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eikös siinä lue "5 hevosta"? | ||||
|
|
12.11.2024 07:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Multa ei kannata kysyä kalustoasioista, kun olen semmonen, että odotan ensin aikani peltiset irtolinjakilvet kainalossa dösiksellä tai linja-autovarikon tontinnurkalla, mutta jollei liikennöitsijällä lopuiltakaan ole antaa linjalle katiskaa, lähden paljain käsin viemään matkustajia kolmijonossa. Mielenkiinnosta kysyn sen sijaan teiltä, jotka vaikutatte olevan näihin kalustopuolen asioihin paremmin perehtyneitä, sisältyykö siihen kaupusteltavana olevaan Lok 2000 -laitosten päivityspakettiin myös ratsku ja viimeisen kilometrin genu? Kakkonenhan on kaiken kaikkiaan — niin edistyksellinen oikkarirauta kuin se ysärin alussa olikin — karvalakkimalli Kolmosesta. Auttamatta suuriruokaisempikin eli kalliimpi ajaa. Valtionrautateitten vetokalustoasioita joskus sivusilmällä tuumailtuani voin sanoa lohdutukseksi, että kovan työn ovat Kakkoset joka tapauksessa jo tähän mennessä tulleet sarallaan kolmessakymmenessä vuodessa kyntäneiksi. Niiden kierto oli heti alusta selvästi tehokkaampi — viimeisetkin mehut tiristävä — kuin Ykkösillä, mutta Edo-tötteröiden ja matkustajaliikenteen nopeutumisen (Sn 200) myötä meno meni täysin hirvittäväksi ja eläimelliseksi. Sellaista jyystöä ei todellakaan kuule edes missään M. Airaksisen perjantai-illan Parasta ennen! -diskoilussa. | ||||
|
12.11.2024 04:44 | Jouni Halinen | ||
| Presidentti Kyösti Kallio oli kuollut 19.12. Tarinan mukaan Kallio kuoli marsalkka Mannerheimin käsivarsille Rautatieasemalla mennessään kotiinsa Nivalaan, mutta todellisuudessa kyseessä olivat presidentin adjutantti eversti Aladár Paasonen ja eversti A. F. Airo. Kallio siunattiin Helsingin suurkirkossa ja hänet haudattiin kotipitäjäänsä Nivalaan. Kyösti Kallio on Suomen presidenteistä ainut, jolla ei ole ollut akateemista tai vastaavaa oppiarvoa, vain silloisen keskikoulun päästötodistus. | ||||
|
12.11.2024 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se Sveitsin vuorilla pudonnut Ju 52 oli aikoinaan Sveitsin ilmavoimissa tunnuksella A - 702. Vuoristossa lentäminen on hankalaa jopa kymmeniä tuhansia lentotunteja kelanneelle lentokapteenille: - siellä tuulet ja ilmavirrat ovat aivan mahdottomia arvioida edes vähänkin hollilleen, ns. siiri pahimpana (eli wind shear eli tuulen suunnan nopea muutos eri korkeuksilla). Yleensä menee pieleen. Ja joskus finaalityyppisesti, ikävä kyllä. Riittävän kiivas Föhn vie jopa 747:aa kuin balsaliidokkia. Ongelmat vältetään menemällä riittävän korkealle. Se taas ei tahdo onnistua millään just Ju 52:lla. |
||||
|
12.11.2024 01:43 | Jouni Halinen | ||
| Kiitos Juhani, hienoa että saa näin nopeasti neuvoja. | ||||
|
12.11.2024 01:24 | John Lindroth | ||
| Kiva ja harvinainen kapsukuva! | ||||
|
|
12.11.2024 01:22 | Niko Jussila | ||
| Lapsuudenkotini sijaitsee aivan tässä juurella, ja tuota ratapohjaa on tullut tallusteltua ja pyöräiltyä neljään eri kouluun vuosien varrella. Juna tuossa on viimeksi kulkenut kolmisenkymmentä vuotta ennen syntymääni. Kelirikkoaikaan tulee usein pölkynkohdat näkyviin vieläkin. Olisi ollut hienoa, jos olisi jätetty paikalliseksi kuriositeetiksi lähiliikenteeseen, kuten pari muutakin kapearaiteista. Meinasin kerran jäädä alakoululaisena erään puoliväliin jumiin jääneen puoliperälavetin alle, kun hölmönä lähdin penkan puolelta sivuuttamaan paikallaan ollutta yhdistelmää. Auto lähtikin liukumaan alaspäin ja polkupyöräni ja liki jalkani jäi hytin etupyörän alle. |
||||
|
12.11.2024 01:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Torniosta Haaparantaan asti on muuten rakennettu suomalaiset opastimet ja kauko-ohjaus, joka on otettu käyttöön viikko-pari sitten. | ||||
|
|
12.11.2024 01:20 | John Lindroth | ||
| En ole kytkykauppojen kannattaja nehän nostaa kaikki hinnat pilviin! | ||||
|
|
12.11.2024 01:15 | John Lindroth | ||
| Tante Ju syöksyi maahan elokuussa 2018 Sveitsin vuorilla jolloin 20 sen matkustajaa sai surmansa. Syyksi paljastui pilootin virhe.Tämän onnettomuuden jälkeen ei ainakaan Sveitsin ilmatilassa tule JU-52 enää lentämään.(Wiki) | ||||
|
|
12.11.2024 00:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mene Hallinta-sivulle ja sieltä lisättyjen kuvien alta pitäisi löytyä "Muokkaa kuvasarjaa" -linkki. | ||||
|
|
12.11.2024 00:55 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän kuvasarjan saatetekstiksi testimielessä axcca. Miten sen saa vaihdettua?? | ||||
|
|
12.11.2024 00:39 | Arto Papunen | ||
| Voisikohan optiovetureita saada osaksi 1435mm raideleveydellä ilman, että pitää tehdä uusi veturitilaus. Jos VR panostaisi Ruotsin markkinaehtoiseen liikenteeseen enemmän kuin ne nykyiset kuusi Flirttiä. (Äh taisiko vaatia eri sähköistyksenkin) | ||||
|
12.11.2024 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kuvassa ranskanmalliin parkkeerattu Mersu 170? | ||||
|
12.11.2024 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulin ja mielenkiintoisen oloinen "elektriska". Toveri mestarisuunnittelija Reguspatoffko sen on suunnitellut? |
||||
|
12.11.2024 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei pääse Talliinin Joopin nimi luiskahtamaan pois ihmisten muistista...? Veturi oli 2-8-4 pyörästöllä. 2-8-4:llä oli jenkkien yksi viimeisistä höyryvetureista, mm. kuuluisat Nickel Plate Roadin veturit nyt ainakin. |
||||
|
12.11.2024 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiinkin tullut kiireenvotakkaa neukulle, kun vaunun päätypeltiä ei ole rihdattu messukelpoiseksi tai - hienoksi. Ei taida vaunu olla lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä... |
||||
|
12.11.2024 00:11 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset! | ||||
|
12.11.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vuosi 1963 on mahdollinen, mikäli kuvan teräsvaunut "eslinkereitä" ovat. Kun helmapeltejä niissä ei näytä pikasilmäilyllä olevan. |
||||
|
12.11.2024 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla oleva auto, A-mallin Hoppako se on? | ||||
|
|
11.11.2024 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fabianinkadulle tippunut heko oli tyyppiä Bell 47. Suosittua tyyppiä, jota pidettiin/pidetään palovaarallisena. Junkers ideoi kaksipaikkaisen aaltopeltiyksitasonsa (tyyppi J-1) jo I mms aikana. Siinä muuttui kaikki muut lentävät vehkeet kerralla vanhanaikaisiksi, jopa kehuttu Fokker D VII:kin. Lufthansan "Tante Ju" D-AQUI:n lentokelpoisuus poistettiin 2018, joten sen lennot oli sitten siinä. Suomen "Ilmailuvoimatarhan" kuuluisa ja romanttinen vesitaso I.V.L Hansa oli itsensä Ernst Heinkelin suunnittelema. |
||||
|
|
11.11.2024 22:46 | Rasmus Viirre | ||
| Sr3:ssa on myös pidetty huippu juttuna osien kierrätettävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Ja VR:hän jumaloi kierrättämistä. Wikipediasta: ”Sr3:n kuluvat osat on pyritty suunnittelemaan niin, että niiden vaihtoväli olisi mahdollisimman pitkä. Veturin osat ja materiaalit voidaan kierrättää 98-prosenttisesti.” |
||||
|
|
11.11.2024 22:42 | Petri Nummijoki | ||
| Eiköhän Sr3 ole huoltopalveluiden saatavuuden suhteen melko turvallinen valinta. Niitä on tilattu sen verran paljon ja monelle operaattorille, että vaikea kuvitella varaosien ja huoltopalveluiden saatavuuden katkeavan ainakaan missään sellaisessa tulevaisuudessa, johon tällä hetkellä tarvitsee kalustohankinnoissa varautua. | ||||
|
|
11.11.2024 22:42 | John Lindroth | ||
| Tuosta Jounin mainitsemasta helikopterionnettomuudesta muistan sen että olimme tuttavani autolla matkalla ulos keskustasta Fabianinkatua,mutta se oli suljettu ja jouduttiin tuo paikka kiertämään,siitä aktivoitui hyvin surullisia tunteita! | ||||
|
|
11.11.2024 22:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lok 2000 -perheen vetureille on olemassa päivitysohjelma IGBT-tekniikalle ABB:n kautta. Hinta sen pohjalta mitä on julkisuuteen kerrottu liikkuu 1 - 2 miljoonan euron tienoilla per veturi. | ||||
|
|
11.11.2024 22:19 | Petri Sallinen | ||
| Sanamuoto on suora lainaus vuoden 1933 määräyskokoelmasta. Tekstin marginaalissa on viittaus määräykseen muodossa Rh. 38/1913, kuten näissä julkaisuissa on tapana. | ||||
|
|
11.11.2024 22:13 | John Lindroth | ||
| Tuossa Jorman mainitsemassa onnettomuudessa kuoli yksi isoäitini puolelta ollut sukulainen!Hän oli rva Elsa Grunau joka joka vietiin sairaalaan mutta menehtyi siellä palovammoihin!Elsan poika Anatol asui sittemmin Saksan Stuttgartissa perheensä kanssa jossa itsekin kävin usein vierailulla. Siellä tuli hyvin usein puheeksi tämän kauhea onnettomuus! | ||||
|
|
11.11.2024 21:59 | Markus Räsänen | ||
| Tuohon Petri Nummijoen kommentiin on lisättävä, että kuka sitten tämän laskutoimituksen on tehnyt, niin ei ole ajatellut sitä seikkaa, että tilanteet elävät ja VR ei voi tukeutua vain yhteen sähköveturimalliin. Tämähän todisti jo Sr2:n hankkiminen 90-luvun puolivälissä Neuvostovalmisteisten sähkövetureiden rinnalle. Siemens Vectronien rinnalle tarvittaisiin pieni määrä toisen valmistajan sähkövetureita, kun kaikista Sr2:ta aikoinaan luovutaan. Kummatkin uudet veturimallit (sähkö ja diesel) ovat keski-eurooppalaisilta valmistajilta, joiden pitkä-ikäisyys on hyvin epävakaalla pohjalla. Sr2:n alkuperäinen valmistaja SLM (Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik) ja ABB (Asea Brown Boveri) yhteenliittymä myytiin kesken Suomen veturitoimitusten Bombardier Transportatiolle. Tästä syystä Sr2:n varaosien saatavuus ja päivitettävyys vaikeutui. Tätä ei tarvitse toistaa. |
||||
|
11.11.2024 21:38 | Heikki Jalonen | ||
| Hannun tulkinta lienee täsmällinen. Juntan keili siinä on. Helsingin aseman rakennustyöthän olivat kovastikin käynnissä myös 1917...1918, tuolla kohdalla laitureiden perustamisena. Järkäle on ylhäällä, sen tiukka köysi on maston sivussa näkymättömissä. Löysä köysi vasemmalle on paalun nostoköysi. Ylhällä oleva mies varmaan odottelee, että seuraava paalu saataisiin hiissattua ylös ja hän voisi irrottaa nostoköyden paalun päästä ja junttaaminen voisi jatkua. Ja asemarakennus oli varmaan noiden haavoittuneiden miesten määränpäänä - toimihan se sotilassairaalana. Venäläisen sotilasmenon muistaen (asia on aivan ennallaan yhä tänäänkin) tuonne tappioita todistamaan ei ulkopuolisilla ollut asiaa. Työmies kuului paikkaan leimattuine lupalappuineen. Ja kuvan ottaja Ivan T puolestaan oli upseeriherra, pääsevä sotilaspaikkoihin. Mutta, onkohan vuosi tosiaan 1918? Kuvan miehillä ei näy mitään vallankumouksen rekvisiittaa, muutamilla on jopa Nikolain kokardi hatussaan. Nehän tapasivat kadota aika nopeasti bolsevikkien saatua vallan. Junan katolla on pakkasmaista jäätä - ollaan vahvasti siis talvessa. Voisiko kyseessä olla sotasairaalan kotiutustilanne? Silloin temmi-helmikuu 1918 voisi olla mahdollinen ja miehet siis menossa junaan kohti Pietaria. Vanhoissa Nikolain aikaisissa varusteissaan joissa sairaalaan olivat aikanaan tulleet. |
||||
|
|
11.11.2024 21:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Tero puhui ratapihojen tyhjenemisestä, mikä ei ole aivan sama asia kuin liikennemäärien väheneminen. Toki liikenteen väheneminen monia ratapihoja tyhjentää, mutta toisia se taas täydentää, kun kalusto on seisomassa. Silloinhan ratapihat ovat tyhjiä, kun vaunut ovat linjalla! :) Ratapihojen tyhjenemiseen vaikuttaa vähintään yhtä paljon myös liikennöintitapojen muutos. Kun junat ovat suoria kokojunia vaikkapa tehtaalta satamaan, ei siinä järjestely- ja seisontaratapihojen kiskoja juurikaan kuluteta. Mutta tietysti sitten on niitäkin ratapihoja joissa tyhjeneminen on suoraan liikenteen vähenemisen seurausta, kuten Lahti, jonka tilannetta hiljattain erään kuvan kommenteissa ruodittiinkin. |
||||
|
11.11.2024 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| ‰ < Siitä voi kopioida. | ||||
|
|
11.11.2024 19:52 | Pasi Seppälä | ||
| Samaa mieltä. Komea on kuva. | ||||
|
|
11.11.2024 19:32 | Jouni Halinen | ||
| Onnettomuuksia Helsingissä: Helikopteri tippui 6. kesäkuuta 1965 Fabianinkadun ja Kaisaniemenkadun risteyksen paikkeille. Siinä kuoli kolme ja yksi matkustaja selvisi hengissä. Oltiin faijan kanssa Lauttasaaren sillalla ja kopteri lensi siitä yli kohti keskustaa, mentiin siitä himaan ja radiouutisissa asiasta sitten kerrottiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fabianinkadun_helikopterionnettomuus Helsingissä Kruunuvuorenselällä tapahtui 16.8.2001 lento-onnettomuus, jossa yksityisen omistama Grumman AA-5A -tyyppinen lentokone OH-AYU syöksyi mereen ja tuhoutui. Koneen ohjaaja, joka oli yksin koneessa, sai surmansa. Ultrakevyt lentokone tippui vuonna 2007 mereen Suomenlinnan pohjoispuolella, taisi lentäjä selvitä hengissä. Malmilla on sitten tapahtunut useitakin onnettomuuksia vuosien mittaan. Sitten on tapaus Pekka Myllylä. Mun yhtiökumppani Kurre oli hänen kavereitaan ja tämä tapahtui 70-luvun alkupuolella Vartiokylässä. Faijansa osti Pekalle aina mitä hän pyysi, ensin Volvo 164:sen jonka Pekka ajoi pellolle Itäkeskuksessa. Sitten seudun nopeimman veneen ja lopuksi lentokoneen. Kundit olivat paikallisella lippakioskilla ja Pekka hyppäsi Volvoon ja huikkasi kundeille, ”että katsokaa taivaalle, kohta näette pari piruettia”. 15 minuutin päästä Pekka oli siinä yläpuolella ja ensin kaikki meni ihan hyvin, mutta sitten hän menetti koneen hallinnan ja kone tippui alas. Kundit sitten riensi paikalle (Vartsikan urheilukenttä) ja Pekka pystyi itse tulemaan koneen raadosta ulos. Syöpä Pekan sitten lopulta tappoi. |
||||
|
|
11.11.2024 19:14 | Petri Nummijoki | ||
| Hankinta sisälsi option enintään 97 lisäveturista eli kokonaismäärä nousisi 177 veturiin, jos kaikki Sr3-optiotkin käytetään. Sr2:n päivitys olisi maksanut ilmeisesti miljoonan verran veturia kohden tai ainakin sellaisia lukemia on ilmoitettu sveitsiläisvetureille. Sr3 maksoi julkisuuteen kerrottujen tietojen perusteella 3,75 miljoonaa kappaleelta. Näillä hintasuhteilla 46 Sr2-veturin modernisoinnin arvolla saataisiin tusinan verran uusia Sr3-vetureita. Lienee mahdollista, että jonkun laskelman perusteella aivan aidosti kannattaa ottaa ennemmin Sr3-veturit ja purkaa osa Sr2-vetureista varaosiksi. Olisiko esim. modernisoiduille Sr2-vetureille mahdollista saada yhtä hyvät huoltosopimukset jatkossa kuin tuotannossa edelleen olevalle Sr3:lle? | ||||
|
|
11.11.2024 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
|
11.11.2024 18:47 | Lasse Holopainen | ||
| Niin ja kun ei saa enää päivityksiä, "pitää" osa pistää romuiksi. | ||||
|
|
11.11.2024 18:45 | Jouni Halinen | ||
| Oliko ensimmäinen toimituserä 80 kpl Sr3 veturia?. Nythän niitä on ainakin 64 kpl?. Mikä on lopullinen tarve, paljon suurempi kuitenkin?. Ekassa sopparissa on tietenkin mainittu jokin määrä mikä saadaan sovitulla hinnalla myöhemmin?, joku indeksikorotus siinä tietenkin on sovittu?. Oliko tilauksessa huomioitu se, että Sr2 vetureiden elinkaari on vääjäämättä lyhenemässä?. Aika surkeaa meininkiä näiden "käkikello" vetureiden kanssa. Onko asiantilaan suurin syyllinen kuitenkin VR itse kun se jätti tilaamatta valmistajan tarjoamat elinkaaripäivitys paketit. Ja nyt niitä ei ole enää saatavilla? | ||||
|
|
11.11.2024 18:31 | Reijo Salminen | ||
| Alt-0137 tosin en tässä linux-koneessa onnistunut mitenkään saamaan ko merkkiä aikaiseksi. | ||||
|
11.11.2024 18:27 | Aapo Halminen | ||
| Ainakin ratasuunnitelmavaiheessa laituripituutena oli 250 m, jonka pitäisi riittää päiväjunille vallan mainiosti. Ei siihen nyt tuplapendoa mahdu, mutta näin kirjekuoren kulmaan laskeskellen 10 IC-vaunua mahtuisi kyllä. Eikä sitä pidempiä kauheasti ole rataverkolla näkynyt. Mahdollista toki on, että mitoitusta on muutettu rakentamissuunnitelmavaiheessa, mutta kyllä tuo tihrustaen melko pitkälle kaarteeseen näyttäisi jatkuvan. Ja kyllä vastaavia viisteitä laiturissa (tai teknisesti heti sen päätyttyä luiskassa) on muuallakin rataverkolla. Tampereen ykköslaiturin eteläpää tulee minulla ensimmäisenä mieleen usein siitä ohitse kulkeneena. |
||||
|
11.11.2024 18:08 | Reijo Salminen | ||
| Töölön Messuhallikin on kuvassa, Toivonkadulla vielä vanhaa rekennuskantaa, Sipoon kirkkokin näkyy. Aku-aku patsaita ei vielä ole. | ||||