Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Kelloniemen radan remontti
 
12.08.2019 17:13 Antti-Matti Hartikainen  
  Ei ole radalla juuri vetureilla ajeltu. Sähköveturilla (pl. Sr3) ei kovin pitkälle pääsisikään, kuten tämän sarjan kuvista (esim. https://vaunut.org/kuva/122274?s=1 ) voi päätellä. Nyt lähiviikkoina on sepeliä käyty lastaamassa samalla paikalla ja samanlaisella kalustolla kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/122582?s=1 . Muuta liikennettä en ole radalla havainnut remontin jälkeen.

Edit. Linkattujen kuvien paikat eivät välttämättä muille kuin aluetta tunteville avaudu, joten ohessa vielä paikat kartalla merkittynä: sähköistyksen päätekohta Kelloniemen radalla noin merkin osoittamalla kohdalla
( https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6974954.5&e=536421.5&title=Lankojen+loppu&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D ) ja sepelin lastaus suurinpiirtein merkin kohdalla ( https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6976272.25&e=536260.75&title=Sepelin+lastaus&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D ).
kuva 12.08.2019 16:55 Mikko Ketolainen  
  Vielä Dr13 2343 tuohon Hurun eteen.
Kuvasarja:
Kyröskosken tehdasradasta
 
12.08.2019 16:12 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kaunissävyisistä kuvista. 750 milliä täyttä raidekulttuuria!
kuva 12.08.2019 15:58 Tuukka Ryyppö  
  Toki se helpottaa, että ETCS+STM on mahdollinen. Silloin tarvitaan jo paljon vähemmän erilaisia jarrujohdonavaajia sun muita, eli eri kulunvalvontojen huomioiminen onnistuu STM:ien myötä käytännössä ihan vaan kulunvalvontalaitteiden antenneja riviin asettamalla, lopun mennessä sitten saman tietokoneen hoidettavaksi. (Tästä muuten kiinnostaisi saada lisätietoja. Miten STM itse asiassa toimii?)
kuva 12.08.2019 15:56 Tuukka Ryyppö  
  No, kohta ja kohta. Suomi ei ole ainoa maa, jossa ETCS:n käyttöönottoa on pyritty viivyttelemään niin paljon kuin mahdollista.
kuva 12.08.2019 15:37 Ian Oliver  
  Haapakoski, Pieksämäen ja Suonjoen välillä
kuva 12.08.2019 15:11 Veli Koski  
  Eipä ole Salminen.
kuva 12.08.2019 14:04 Ossi Rosten  
  Ettei olisi Salminen ja kuva otettu läheltä GC2CZYD:ä? :)
kuva 12.08.2019 12:50 Tuomo Ala-Keturi  
  Samaa mieltä Mikon kanssa tuosta hieman jäähtyneestä moottorista ja liikkeelle lähdöstä. Tuollaiset pössyttelyt ovat ihan tyypillisiä näille vanhoille koneille. Ja tuon savun väri näyttää kuvassa hieman harmaalta, vaikka on oikeasti sinertävää.
kuva 12.08.2019 10:38 Mikko Herpman  
  Olisikohan vaan vähän kylmä moottori tai käynyt pitemmän tovin joutokäyntiä. Kun lähdetään sitten liikkelle tuppaa vähän pölläyttämään. Eilen katselin kun Dv12 nippu lähti Joensuusta Luikonlahteen, oli savutus samaa luokkaa ensimmäiset kilometrit. Sen jälkeen oli jo ihan normaalin näköiset savut.
kuva 12.08.2019 08:19 Jari Välimaa  
  Tuollainen valo löytyi myös Teiskontiellä, jossa ei ole vaihteita vaan ainoastaan risteys. Eli nämä 4-valot toimivat siten että ylin valo kertoo kuljettalle että vaunu on otettu huomioon.
kuva 12.08.2019 08:16 Jari Välimaa  
  Kohta ei tarvita kuin yksi kulunvalvonta, ETCS. Ja myös yhdellä rekisteröinnillä saa kulkuluvat kaikkiin Euroopan talousalueen maihin.
kuva 12.08.2019 01:38 Tuukka Ryyppö  
  Aika perus AAR tuo kai on?
kuva 12.08.2019 01:27 Tuukka Ryyppö  
  Saksan EBA on Euroopan selkeästi vaikeimmin vetureille liikennöintilupia myöntävä taho. Koska veturilla joka tapauksessa on ajettava Saksassa, voi olla helpompaa hankkia sille paperit ensisijaisesti EBA:lta kuin rekisteröidä veturi muualle ja sitten kuitenkin nähdä sama vaiva EBA:n kanssa kuin jos veturi olisi alunperinkin Saksassa kirjoilla.
kuva 12.08.2019 01:22 Tuukka Ryyppö  
  Tuo on vuokraveturi, ja sellaiset pyritään rakentamaan niin, että ne toimisivat mahdollisimman monen maan rataverkoilla. Eli kyseessä on melkoisen varmasti nelivirtaveturi, jossa on iso liuta erilaisia kulunvalvontalaitteita eri maita varten.
kuva 11.08.2019 16:02 Tero Korkeakoski  
  Nestekaasuvaunut ovat outoja tuossa välissä. Muuten vaikuttaisi Harjavallan/Porin junalta.
kuva 11.08.2019 11:19 Jukka Voudinmäki  
  Yhdessä vuoden 1970 alun Säynätsalo-lehdessä on myös sellainen kuva, jossa edellisenä päivänä avattua rataa on tultu katsomaan moottorivaunulla Dm7 4096.
kuva 11.08.2019 10:37 Juhana Nordlund  
  Julius, kuva on Tampereen Hervannasta. Varikolta tulevat vaunut noudattavat tämän opastimen opasteita.

Tuo ylin lyhty on vähän arvoituksellinen, mutta ehkäpä ennen pitkää selviää mikä se on, ja miksi se on juuri tässä paikassa.
kuva 11.08.2019 10:32 Julius Ylitalo  
  Missä päin Tamperetta tuo liikennevalo on?
kuva 11.08.2019 10:30 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva!
kuva 11.08.2019 09:27 Mika Hakala  
  Alasajon liikennemäärät: 1997 n.25000tn, 1998 n.20000tn, 1999 n.7000tn, 2000 n.0tn

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146708/rhk392.pdf?sequence=1&isAllowed=y
kuva 11.08.2019 02:59 Eljas Pölhö  
  Tässä pari vanhaa määritelmää, joiden perusteella vaikuttaa, että "mass concrete" kuvaa tai on kuvannut enemmänkin rakenteen massiivista kokoa kuin itse ainetta.

Mass concrete is simply defined as “any concrete element with a minimum dimension of 4 feet.”

The concrete placed in different massive structures such as dams, bridge piers, canal locks etc is known as mass concrete. In mass concrete, larger size aggregates (up to 150 mm maximum) and low slump (very stiff consistency) are used to reduce the amount of cement in the concrete mix.
kuva 11.08.2019 01:50 Petri P. Pentikäinen  
  Viisivuotismerkkipäivä on päättynyt.
kuva 11.08.2019 01:44 Petri P. Pentikäinen  
  "Liki tuhat säynätsalolaista oli pakkassäässä kerääntynyt 8.1.70 puolen päivän jälkeen todistamaan junan saapumista."

https://saynatsalo.net/2019/06/22/rautatien-uskottiin-tulleen-jaadakseen/
kuva 10.08.2019 22:02 Jukka Viitala  
  Näyttääpi vähän liikaakin höyryveturilta tämä, onkohan kansipaffi poks ja vettä pääsee pyttyyn?
kuva 10.08.2019 21:16 Tauno Hermola  
  Mielenkiintoista. Tässä vielä kaksi erilaista "mass concrete" määritelmää:

Chambers dictionary of science and technology, vol. two L-Z, Edinburgh 1974: "Concrete which is placed without reinforcement, and employing large-sized coarse aggregate to reduce the mortar content. Also called bulk concrete."

Sitten Atlantin toiselta puolelta määritelmä, joka ei mitenkään ota kantaa siihen, onko betoni "reinforced" vai ei:
"Mass concrete is defined by the American Concrete Institute as: “any volume of concrete in which a combination of dimensions of the member being cast, the boundary conditions, the characteristics of the concrete mixture, and the ambient conditions can lead to undesirable thermal stresses, cracking, deleterious chemical reactions, or reduction in the long-term strength as a result of elevated concrete temperature due to heat from hydration.” (ACI 207.1R)" https://www.cement.org/designaids/mass-concrete

Suomen kielessä on sana "massiivibetoni", vastanneeko noista kumpaakaan määritelmää?
kuva 10.08.2019 20:21 Lari Åhman  
  Kaikkihan nämä on, hienot värit näissä varhaisen aamun kuvissa.
kuva 10.08.2019 20:09 Jukka Voudinmäki  
  Unohdin kääntää päivämäärän eiliseksi. On nyt korjattu.
kuva 10.08.2019 18:49 Teppo Niemi  
  Tammikuu 2018: https://vaunut.org/kuva/125151
kuva 10.08.2019 18:37 Eljas Pölhö  
  Ei oile sanastossa ”Mass concrete”. ”Concrete” esiintyy on vain termeissä ”Concrete”, ”Prestressed concrete” ja ”Reinforced concrete”.

Mutta alan pudota kärryltä kun luen siitä sivulta 118 ”… Then, in the early 19th century, both natural cement and the new artificial ”Portland” cement, which was invented and patented by Joseph Aspdin in 1824, became widely used for pointing and facing masonry, and for the mass concrete foundations in civil engineering works. …. From about the middle of the 19th century, however, bridges in mass concrete began to be built in Europe and America and, as it was an ”artificial stone”, designs naturally followed the time-honoured shape of mason bridges – the arch. The first major example in Britain was surprisingly late: the Glenfinnan Railway Viaduct in Invernessshire, Scotland, was constructed in 1898. ….”. Sitten seuraa pitkä jakso (kuusi sivua) ”reinforced concrete” kehittämisestä ja annetaan lukuisia esimerkkejä silloista vuodesta 1875 eteenpäin. Ja sitten neljä sivua koskien ”prestressed concrete”-silloista.

Sivulla 119 kuvatekstissä sanotaan Glenfinnanin sillasta ”Britain’s first major reinforced concrete bridge, ….”

Eli perättäisillä sivuilla Glenfinnan on ”mass” ja ”reinforced” concrete. Ihan kuin olisi joku kömmähdys. Tekstiin ”mass concrete” ilmestyy ilman selitystä em. tavalla, joten lukijalla varmaan oletetaan olevan joku perustieto, jota minulla ei ole.
kuva 10.08.2019 17:58 Hannu Peltola  
  Reinforced concrete on teräsvahvisteinen betoni ja mass concreten tulkitsisin nimenomaan valetuksi betoniksi.
kuva 10.08.2019 16:19 Teemu Sirkiä  
  Junan GPS-tiedot näyttävät olleen ihan höpöä Jyväskylästä eteenpäin. Junan kulkupäivä 9.8.?
kuva 10.08.2019 15:54 Tauno Hermola  
  Vaikka tämän sillan kyllä tuossakin sanotaan olevan raudoittamaton, tuo "mass concrete" sinänsä ei taida kuitenkaan tarkoittaa raudoittamatonta betonia, kuten edelliseen kommenttin ehdin jo muokkaamaan. Tähän käsitykseen tulin katsomalla, mitä Googlella löytyi haulla "mass concrete". Mahtaako siltakirjan sanastossa olla "mass concrete"?
kuva 10.08.2019 15:42 Eljas Pölhö  
  Hyvä linkki. Tämä viimeistään vahvisti, että silta on "mass concrete" betonisilta.
kuva 10.08.2019 15:18 Tauno Hermola  
  Vielä yksi https://www.understanding-cement.com/glenfinnan-viaduct.html , betonimiehen blogi, jonka mukaan "The Glenfinnan viaduct in Scotland was completed in 1898; the piers and arches were built in concrete, without reinforcement, and many claim it to be the world's first major mass concrete structure - well, since Roman times anyway". Tekstissä myös pohditaan sitä, oliko tämä silta todella nykyajan ensimmäinen "mass concrete" betonisilta. Tuo "mass concrete" sinänsä ei näytä kuitenkaan merkitsevän sitä, että rakenne olisi raudoittamaton, vaan enemmän viittaa rakenteen kokoon.
kuva 10.08.2019 13:41 Eljas Pölhö  
  https://www.deutsche-reisezugwagen.de/wagendaten/796-bxf/
kuva 10.08.2019 13:32 Eljas Pölhö  
  Minä matkustin tällä junalla (H 429) 28.7.1983 ja olen merkinnyt junan kokoonpanoksi Dv12 2729+Ei+EFi+Gg.
kuva 10.08.2019 13:14 Tuukka Ryyppö  
  Ymmrränkö oikein, että tämän mallitunnuksia ovat Bxf ja 796? Eli voi olla mistään tyypistä kyse?
kuva 10.08.2019 13:09 Tuukka Ryyppö  
  Uskaltaisikohan tähän laittaa tägiksi, että junasarja 423?
kuva 10.08.2019 13:08 Esa J. Rintamäki  
  Ig tai Igb olivat pakastekuljetusvaunuja. En kykene uskomaan, että Kr - Hy - radalla olisi ollut tarvetta kylmäkuljetuksiin, kun kerran on valtatie 25 vieressä...?

Mieluumminkin uskon kyseessä olevan lämminvaunu kiitotavaraa varten. Veikkaan Gg:tä.
kuva 10.08.2019 13:01 Tuukka Ryyppö  
  Mä ehdottaisi, että tuossa olisi nämä kaksi:
Ulkomaat: 420
Ulkomaat: 94800420414
kuva 10.08.2019 12:57 Aapo Niemelä  
  Hieno kuva.
kuva 10.08.2019 12:52 Eljas Pölhö  
  Siltakirjan sanastonkin mukaan "reinforced concrete" on metallitangoin tai verkoin vahvistettua betonia. Sitten pitää vain harmitella, että siihen on jäänyt näin ratkaiseva virhe (---Britain's first major reinforced concrete bridge---) vielä kolmanteenkin painokseen saakka. Osoittaa taas kerran, että kaikki väitteet pitäisi tarkistaa useammasta lähteestä.
kuva 10.08.2019 12:09 Miitre Timonen  
  Nyt siltaa ei ole.
kuva 10.08.2019 11:19 Mikko Ketolainen  
  Pieni virhe, kolmas oli 2733.
kuva 10.08.2019 11:03 Raimo Sivonen  
  Junan päätepysäkeille olisi syytä rakentaa graffititaiteilijoille telineet, niin yltäisivät maalaamaan nuo katonrajan ruosteläikät piiloon...
kuva 10.08.2019 10:40 Teemu Saukkonen  
  Ei sattuisi tästä olemaan kuvaa vastakkaiseen suuntaan, jossa näkyy ex-kolmioraide? Löysin juuri 1986 Resiinasta kuvan, jossa on maisema vähän toinen...
kuva 10.08.2019 10:07 Jari Välimaa  
  Sinänsä kummalista on, että atomipolulla toisella puolella risteystä on vastaava 4-osainen liikennevalosysteemi, ja taas tällä puolella ei ole mitään vaihteita ?
kuva 10.08.2019 08:13  
  Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1971, tavaraliikenne lopetettiin 1981 ja henkilöliikenne 1984. Liikennepaikka lakkautettiin 1985. Sivuraiteet ja satamarata on purettu (Radan varrella-kirja, 2009).
kuva 10.08.2019 05:03 Tauno Hermola  
  Minusta "crushed stone" on mursketta tai sepeliä, siis betonin nykyisin normaali runkoaine, siinä kuin luonnonhiekka ja sora, ei mitään isoja kivenkappaleita. Kyllähän Suomessakin sodan jälkeen betoniin laitettiin valettaessa isompiakin kiviä; ainakin nykyään siitä käytetään nimeä "säästöbetoni", koska kivillä voitiin vähentää betonin menekkiä, tuskin niillä mitään erityistä lujuutta saatiin.
kuva 10.08.2019 02:11 Jimi Lappalainen  
  Mikä vaunu perällä on? Ig / Igb?