|
Kuvasarja: Kelloniemen radan remontti |
12.08.2019 17:13 | Antti-Matti Hartikainen | ||
| Ei ole radalla juuri vetureilla ajeltu. Sähköveturilla (pl. Sr3) ei kovin pitkälle pääsisikään, kuten tämän sarjan kuvista (esim. https://vaunut.org/kuva/122274?s=1 ) voi päätellä. Nyt lähiviikkoina on sepeliä käyty lastaamassa samalla paikalla ja samanlaisella kalustolla kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/122582?s=1 . Muuta liikennettä en ole radalla havainnut remontin jälkeen. Edit. Linkattujen kuvien paikat eivät välttämättä muille kuin aluetta tunteville avaudu, joten ohessa vielä paikat kartalla merkittynä: sähköistyksen päätekohta Kelloniemen radalla noin merkin osoittamalla kohdalla ( https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6974954.5&e=536421.5&title=Lankojen+loppu&desc=&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D ) ja sepelin lastaus suurinpiirtein merkin kohdalla ( https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6976272.25&e=536260.75&title=Sepelin+lastaus&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D ). |
||||
|
|
12.08.2019 16:55 | Mikko Ketolainen | ||
| Vielä Dr13 2343 tuohon Hurun eteen. | ||||
|
Kuvasarja: Kyröskosken tehdasradasta |
12.08.2019 16:12 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia kaunissävyisistä kuvista. 750 milliä täyttä raidekulttuuria! | ||||
|
|
12.08.2019 15:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toki se helpottaa, että ETCS+STM on mahdollinen. Silloin tarvitaan jo paljon vähemmän erilaisia jarrujohdonavaajia sun muita, eli eri kulunvalvontojen huomioiminen onnistuu STM:ien myötä käytännössä ihan vaan kulunvalvontalaitteiden antenneja riviin asettamalla, lopun mennessä sitten saman tietokoneen hoidettavaksi. (Tästä muuten kiinnostaisi saada lisätietoja. Miten STM itse asiassa toimii?) | ||||
|
|
12.08.2019 15:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, kohta ja kohta. Suomi ei ole ainoa maa, jossa ETCS:n käyttöönottoa on pyritty viivyttelemään niin paljon kuin mahdollista. | ||||
|
|
12.08.2019 15:37 | Ian Oliver | ||
| Haapakoski, Pieksämäen ja Suonjoen välillä | ||||
|
|
12.08.2019 15:11 | Veli Koski | ||
| Eipä ole Salminen. | ||||
|
|
12.08.2019 14:04 | Ossi Rosten | ||
| Ettei olisi Salminen ja kuva otettu läheltä GC2CZYD:ä? :) | ||||
|
|
12.08.2019 12:50 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Samaa mieltä Mikon kanssa tuosta hieman jäähtyneestä moottorista ja liikkeelle lähdöstä. Tuollaiset pössyttelyt ovat ihan tyypillisiä näille vanhoille koneille. Ja tuon savun väri näyttää kuvassa hieman harmaalta, vaikka on oikeasti sinertävää. | ||||
|
|
12.08.2019 10:38 | Mikko Herpman | ||
| Olisikohan vaan vähän kylmä moottori tai käynyt pitemmän tovin joutokäyntiä. Kun lähdetään sitten liikkelle tuppaa vähän pölläyttämään. Eilen katselin kun Dv12 nippu lähti Joensuusta Luikonlahteen, oli savutus samaa luokkaa ensimmäiset kilometrit. Sen jälkeen oli jo ihan normaalin näköiset savut. | ||||
|
|
12.08.2019 08:19 | Jari Välimaa | ||
| Tuollainen valo löytyi myös Teiskontiellä, jossa ei ole vaihteita vaan ainoastaan risteys. Eli nämä 4-valot toimivat siten että ylin valo kertoo kuljettalle että vaunu on otettu huomioon. | ||||
|
|
12.08.2019 08:16 | Jari Välimaa | ||
| Kohta ei tarvita kuin yksi kulunvalvonta, ETCS. Ja myös yhdellä rekisteröinnillä saa kulkuluvat kaikkiin Euroopan talousalueen maihin. | ||||
|
|
12.08.2019 01:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika perus AAR tuo kai on? | ||||
|
|
12.08.2019 01:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksan EBA on Euroopan selkeästi vaikeimmin vetureille liikennöintilupia myöntävä taho. Koska veturilla joka tapauksessa on ajettava Saksassa, voi olla helpompaa hankkia sille paperit ensisijaisesti EBA:lta kuin rekisteröidä veturi muualle ja sitten kuitenkin nähdä sama vaiva EBA:n kanssa kuin jos veturi olisi alunperinkin Saksassa kirjoilla. | ||||
|
|
12.08.2019 01:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo on vuokraveturi, ja sellaiset pyritään rakentamaan niin, että ne toimisivat mahdollisimman monen maan rataverkoilla. Eli kyseessä on melkoisen varmasti nelivirtaveturi, jossa on iso liuta erilaisia kulunvalvontalaitteita eri maita varten. | ||||
|
|
11.08.2019 16:02 | Tero Korkeakoski | ||
| Nestekaasuvaunut ovat outoja tuossa välissä. Muuten vaikuttaisi Harjavallan/Porin junalta. | ||||
|
|
11.08.2019 11:19 | Jukka Voudinmäki | ||
| Yhdessä vuoden 1970 alun Säynätsalo-lehdessä on myös sellainen kuva, jossa edellisenä päivänä avattua rataa on tultu katsomaan moottorivaunulla Dm7 4096. | ||||
|
|
11.08.2019 10:37 | Juhana Nordlund | ||
| Julius, kuva on Tampereen Hervannasta. Varikolta tulevat vaunut noudattavat tämän opastimen opasteita. Tuo ylin lyhty on vähän arvoituksellinen, mutta ehkäpä ennen pitkää selviää mikä se on, ja miksi se on juuri tässä paikassa. |
||||
|
|
11.08.2019 10:32 | Julius Ylitalo | ||
| Missä päin Tamperetta tuo liikennevalo on? | ||||
|
|
11.08.2019 10:30 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
11.08.2019 09:27 | Mika Hakala | ||
| Alasajon liikennemäärät: 1997 n.25000tn, 1998 n.20000tn, 1999 n.7000tn, 2000 n.0tn http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/146708/rhk392.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
||||
|
|
11.08.2019 02:59 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä pari vanhaa määritelmää, joiden perusteella vaikuttaa, että "mass concrete" kuvaa tai on kuvannut enemmänkin rakenteen massiivista kokoa kuin itse ainetta. Mass concrete is simply defined as “any concrete element with a minimum dimension of 4 feet.” The concrete placed in different massive structures such as dams, bridge piers, canal locks etc is known as mass concrete. In mass concrete, larger size aggregates (up to 150 mm maximum) and low slump (very stiff consistency) are used to reduce the amount of cement in the concrete mix. |
||||
|
|
11.08.2019 01:50 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Viisivuotismerkkipäivä on päättynyt. | ||||
|
|
11.08.2019 01:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| "Liki tuhat säynätsalolaista oli pakkassäässä kerääntynyt 8.1.70 puolen päivän jälkeen todistamaan junan saapumista." https://saynatsalo.net/2019/06/22/rautatien-uskottiin-tulleen-jaadakseen/ |
||||
|
|
10.08.2019 22:02 | Jukka Viitala | ||
| Näyttääpi vähän liikaakin höyryveturilta tämä, onkohan kansipaffi poks ja vettä pääsee pyttyyn? | ||||
|
|
10.08.2019 21:16 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista. Tässä vielä kaksi erilaista "mass concrete" määritelmää: Chambers dictionary of science and technology, vol. two L-Z, Edinburgh 1974: "Concrete which is placed without reinforcement, and employing large-sized coarse aggregate to reduce the mortar content. Also called bulk concrete." Sitten Atlantin toiselta puolelta määritelmä, joka ei mitenkään ota kantaa siihen, onko betoni "reinforced" vai ei: "Mass concrete is defined by the American Concrete Institute as: “any volume of concrete in which a combination of dimensions of the member being cast, the boundary conditions, the characteristics of the concrete mixture, and the ambient conditions can lead to undesirable thermal stresses, cracking, deleterious chemical reactions, or reduction in the long-term strength as a result of elevated concrete temperature due to heat from hydration.” (ACI 207.1R)" https://www.cement.org/designaids/mass-concrete Suomen kielessä on sana "massiivibetoni", vastanneeko noista kumpaakaan määritelmää? |
||||
|
|
10.08.2019 20:21 | Lari Åhman | ||
| Kaikkihan nämä on, hienot värit näissä varhaisen aamun kuvissa. | ||||
|
|
10.08.2019 20:09 | Jukka Voudinmäki | ||
| Unohdin kääntää päivämäärän eiliseksi. On nyt korjattu. | ||||
|
|
10.08.2019 18:49 | Teppo Niemi | ||
| Tammikuu 2018: https://vaunut.org/kuva/125151 | ||||
|
|
10.08.2019 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Ei oile sanastossa ”Mass concrete”. ”Concrete” esiintyy on vain termeissä ”Concrete”, ”Prestressed concrete” ja ”Reinforced concrete”. Mutta alan pudota kärryltä kun luen siitä sivulta 118 ”… Then, in the early 19th century, both natural cement and the new artificial ”Portland” cement, which was invented and patented by Joseph Aspdin in 1824, became widely used for pointing and facing masonry, and for the mass concrete foundations in civil engineering works. …. From about the middle of the 19th century, however, bridges in mass concrete began to be built in Europe and America and, as it was an ”artificial stone”, designs naturally followed the time-honoured shape of mason bridges – the arch. The first major example in Britain was surprisingly late: the Glenfinnan Railway Viaduct in Invernessshire, Scotland, was constructed in 1898. ….”. Sitten seuraa pitkä jakso (kuusi sivua) ”reinforced concrete” kehittämisestä ja annetaan lukuisia esimerkkejä silloista vuodesta 1875 eteenpäin. Ja sitten neljä sivua koskien ”prestressed concrete”-silloista. Sivulla 119 kuvatekstissä sanotaan Glenfinnanin sillasta ”Britain’s first major reinforced concrete bridge, ….” Eli perättäisillä sivuilla Glenfinnan on ”mass” ja ”reinforced” concrete. Ihan kuin olisi joku kömmähdys. Tekstiin ”mass concrete” ilmestyy ilman selitystä em. tavalla, joten lukijalla varmaan oletetaan olevan joku perustieto, jota minulla ei ole. |
||||
|
|
10.08.2019 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Reinforced concrete on teräsvahvisteinen betoni ja mass concreten tulkitsisin nimenomaan valetuksi betoniksi. | ||||
|
|
10.08.2019 16:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Junan GPS-tiedot näyttävät olleen ihan höpöä Jyväskylästä eteenpäin. Junan kulkupäivä 9.8.? | ||||
|
|
10.08.2019 15:54 | Tauno Hermola | ||
| Vaikka tämän sillan kyllä tuossakin sanotaan olevan raudoittamaton, tuo "mass concrete" sinänsä ei taida kuitenkaan tarkoittaa raudoittamatonta betonia, kuten edelliseen kommenttin ehdin jo muokkaamaan. Tähän käsitykseen tulin katsomalla, mitä Googlella löytyi haulla "mass concrete". Mahtaako siltakirjan sanastossa olla "mass concrete"? | ||||
|
|
10.08.2019 15:42 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä linkki. Tämä viimeistään vahvisti, että silta on "mass concrete" betonisilta. | ||||
|
|
10.08.2019 15:18 | Tauno Hermola | ||
| Vielä yksi https://www.understanding-cement.com/glenfinnan-viaduct.html , betonimiehen blogi, jonka mukaan "The Glenfinnan viaduct in Scotland was completed in 1898; the piers and arches were built in concrete, without reinforcement, and many claim it to be the world's first major mass concrete structure - well, since Roman times anyway". Tekstissä myös pohditaan sitä, oliko tämä silta todella nykyajan ensimmäinen "mass concrete" betonisilta. Tuo "mass concrete" sinänsä ei näytä kuitenkaan merkitsevän sitä, että rakenne olisi raudoittamaton, vaan enemmän viittaa rakenteen kokoon. | ||||
|
|
10.08.2019 13:41 | Eljas Pölhö | ||
| https://www.deutsche-reisezugwagen.de/wagendaten/796-bxf/ | ||||
|
|
10.08.2019 13:32 | Eljas Pölhö | ||
| Minä matkustin tällä junalla (H 429) 28.7.1983 ja olen merkinnyt junan kokoonpanoksi Dv12 2729+Ei+EFi+Gg. | ||||
|
|
10.08.2019 13:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ymmrränkö oikein, että tämän mallitunnuksia ovat Bxf ja 796? Eli voi olla mistään tyypistä kyse? | ||||
|
|
10.08.2019 13:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uskaltaisikohan tähän laittaa tägiksi, että junasarja 423? | ||||
|
|
10.08.2019 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ig tai Igb olivat pakastekuljetusvaunuja. En kykene uskomaan, että Kr - Hy - radalla olisi ollut tarvetta kylmäkuljetuksiin, kun kerran on valtatie 25 vieressä...? Mieluumminkin uskon kyseessä olevan lämminvaunu kiitotavaraa varten. Veikkaan Gg:tä. |
||||
|
|
10.08.2019 13:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä ehdottaisi, että tuossa olisi nämä kaksi: Ulkomaat: 420 Ulkomaat: 94800420414 |
||||
|
|
10.08.2019 12:57 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
10.08.2019 12:52 | Eljas Pölhö | ||
| Siltakirjan sanastonkin mukaan "reinforced concrete" on metallitangoin tai verkoin vahvistettua betonia. Sitten pitää vain harmitella, että siihen on jäänyt näin ratkaiseva virhe (---Britain's first major reinforced concrete bridge---) vielä kolmanteenkin painokseen saakka. Osoittaa taas kerran, että kaikki väitteet pitäisi tarkistaa useammasta lähteestä. | ||||
|
|
10.08.2019 12:09 | Miitre Timonen | ||
| Nyt siltaa ei ole. | ||||
|
|
10.08.2019 11:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Pieni virhe, kolmas oli 2733. | ||||
|
|
10.08.2019 11:03 | Raimo Sivonen | ||
| Junan päätepysäkeille olisi syytä rakentaa graffititaiteilijoille telineet, niin yltäisivät maalaamaan nuo katonrajan ruosteläikät piiloon... | ||||
|
|
10.08.2019 10:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei sattuisi tästä olemaan kuvaa vastakkaiseen suuntaan, jossa näkyy ex-kolmioraide? Löysin juuri 1986 Resiinasta kuvan, jossa on maisema vähän toinen... | ||||
|
|
10.08.2019 10:07 | Jari Välimaa | ||
| Sinänsä kummalista on, että atomipolulla toisella puolella risteystä on vastaava 4-osainen liikennevalosysteemi, ja taas tällä puolella ei ole mitään vaihteita ? | ||||
|
|
10.08.2019 08:13 | |||
| Liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi 1971, tavaraliikenne lopetettiin 1981 ja henkilöliikenne 1984. Liikennepaikka lakkautettiin 1985. Sivuraiteet ja satamarata on purettu (Radan varrella-kirja, 2009). | ||||
|
|
10.08.2019 05:03 | Tauno Hermola | ||
| Minusta "crushed stone" on mursketta tai sepeliä, siis betonin nykyisin normaali runkoaine, siinä kuin luonnonhiekka ja sora, ei mitään isoja kivenkappaleita. Kyllähän Suomessakin sodan jälkeen betoniin laitettiin valettaessa isompiakin kiviä; ainakin nykyään siitä käytetään nimeä "säästöbetoni", koska kivillä voitiin vähentää betonin menekkiä, tuskin niillä mitään erityistä lujuutta saatiin. | ||||
|
|
10.08.2019 02:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä vaunu perällä on? Ig / Igb? | ||||