|
|
10.08.2019 02:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä vaunu perällä on? Ig / Igb? | ||||
|
Kuvasarja: Kelloniemen radan remontti |
10.08.2019 02:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Joko Kelloniemen radalla on ajettu sähköveturilla? | ||||
|
|
10.08.2019 01:30 | Eljas Pölhö | ||
| West Highlandin radan historiassa (John Thomas: The West Highland Railway; David & Charles, 1965) ei suoraan sanota Glenfinnanin betonista muuta kuin ...The concrete that went into the making of of the viaduct had one of its constituents crushed rock from the cutting... eli ei metallivahvistusta, vaan kivillä vahvistettu. Silloista suurempi huomio on kiinnitetty Borrodalen siltaan (Borrodale Bridge), jonka aukon pituus oli 127 jalkaa 6 tuumaa, kun tyypillinen aukko oli 50 jalkaa (n. 15 metriä). Borrodalen sillan sanotaan herättäneen maailmanlaajuista kiinnostusta, koska siinä oli poikkeuksellisen suuri aukko "mass concrete" sillaksi. Muista silloista sanotaan vain, että ne ovat betonisiltoja "built of concrete". Tämän mukaan Glenfinnan ei ole ainakaan teräsbetoninen, koska vahvikkeena on käytetty murskattua kiveä (...crushed stone acts as reinforcement...) eikä metallitankoja ja ilmeisesti tulkitsin "reinforced concrete" liian suppeasti. |
||||
|
|
10.08.2019 01:20 | Uwe Geuder | ||
| Eilen sain kuvattu vielä 420:n. Toki Kölnin verkossa eikä Stuttgartin. https://vaunut.org/kuva/134436 | ||||
|
|
10.08.2019 01:12 | Uwe Geuder | ||
| Keskustelu tästä mallista esim. https://vaunut.org/kuva/56890 . Vähän aikaa sitten oli muistaakseni myös 420:n kuva Münchenin verkosta, mutta en löydä sitä nyt. | ||||
|
|
10.08.2019 00:26 | Eljas Pölhö | ||
| Minä käytin lähteenä David J. Brown: Bridges. Three Thousand Years of Defying Nature (1998, 3rd revised edition; ISBN 1840001380), jossa betonisiltojen luvussa sivulla 119 sanotaan "---Britain's first major reinforced concrete bridge, the Glenfinnan Railway Viaduct, ---". Kun saman kirjan mukaan teräsbetonisiltojen valmistus oli yleistä 1880-luvulta alkaen, niin tuntuisi oudolta ettei tämä silta olisikaan sellainen, mutta onhan se mahdollista. Pitänee kaivaa esiin joku kolmas lähde. | ||||
|
|
09.08.2019 23:56 | Tauno Hermola | ||
| Asiasta tuntuu olevan erilaisia käsityksiä! Wikipedia, jolla näyttää olevan luotettavan tuntuinen lähde, kirjoittaa: "The concrete used in the Glenfinnan Viaduct is mass concrete, which unlike reinforced concrete does not contain any metal reinforcement.[14] It is formed by pouring concrete, typically using fine aggregate, into formwork, resulting in a material very strong in compression but weak in tension.[14][15]" Lähde [14] on kirja "Historic Concrete in Scotland Part 1: History and Development. Historic Scotland. ISBN 978-1-84917-119-9", joka on ladattavissa pdf-tiedostona täältä https://www.engineshed.scot/publications/ (suoraa linkkiä ei oikein tuntunut saavan, hakemalla "concrete" löytyy alle kymmenen tulosta, joista oikea on helppo poimia). |
||||
|
|
09.08.2019 23:32 | Aapo Niemelä | ||
| Mikko, olisiko kolmas veturi ollut 2630, vai 2530? | ||||
|
|
09.08.2019 23:20 | Mikko Ketolainen | ||
| Ainakin kahdesti tällä viikolla on illan Jyväskylä-Ylivieska tavarajuna ajettu kolmen Dv12 veturin voimin. Maanantaina normaalilla tunnuksella T3343 ja eilen ja tänään tunnuksella T53343. Vetureina tänään olivat kolmikko 2527-2730-2730 ja puutavaravaunujen määrä oli 24 kappaletta. | ||||
|
|
09.08.2019 23:06 | Aapo Niemelä | ||
| On siinä hienot kömyt, pilvi kävisi höyryveturin tekosesta. Jännä juttu, ettei keltaisessa alaosassa ole raidoitusta. | ||||
|
|
09.08.2019 20:06 | Jukka Suortanen | ||
| On kyllä maalauksellisen upea kuva! | ||||
|
|
09.08.2019 19:49 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno kuva, tuona aamuna T 58058 on jäännyt Tampereelle ja vaunut ovat jatkaneet jossain muussa junassa Harjavaltaan https://juliadata.fi/timetables?s=58058&d=17.7.2019 ? | ||||
|
|
09.08.2019 18:51 | Eljas Pölhö | ||
| Glenfinnanin viadukti on teräsbetoninen ("of reinforced concrete"). Roomalaiset käyttivät pozzolanaa (vulkaanista tuhkaa) tekemään betonista vedenkestävää. Sitten tietotaito katosi ja vedenkestävää betonia alettiin kehittää vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Portland-sementti patentoitiin 1824 ja 1800-luvun puolivälissä alettiin rekentaa betonisia siltoja, aluksi pinemmässä mittakaavassa. Iso Britannian ensimmäinen merkittävä kohde oli kuvan Glenfinnanin viadukti. Joskus on ihmetelty, että Saksassa ja Ranskassa alkanutta kehitystä seurattiin vasta muutaman vuosikymmenen viiveellä. Rautatankojen ja kehikkojen käyttöä betonirakenteissa alettiin kehitellä 1800-luvun alkupuoliskolla ja 1860-1880-luvuilla rakenteesta hankittiin useita patentteja. Esimerkiksi saksalainen Weiss & Freitag oli rakentanut suuren määräs teräsbetonisiltoja 1890-luvulle tultaessa. |
||||
|
|
09.08.2019 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Arvailua voi vähentää paikallislehti Östra Nylandin ansiosta: 29.3.14 s.3 : Ensimmäinen, eli kuvan moottoriresiina saapunut. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1276006?page=3 21.6.13 s.2-3 : Tilinpäätöstiedot v.1912. Tietoja mm. höyryjen hiilenkulutuksesta. 6.9.13 s.3 : Ensimmäinen moottoriresiina törmäsi junaan Myrskylässä. Oma konepaja mainosteli moottorikorjauksia. Siellä korjattiin hajonnut resiinamoottori. 20.9.13 s3 : Kuormaresiina toimitettu Lahti-Niemi -väliä varten, 8...10 matkustajaa. 24.9.13 s2 : Perusteelisemmin resiinoista ja niiden tarkoituksesta, lainaus Mercatorista. |
||||
|
|
09.08.2019 15:08 | Tauno Hermola | ||
| Tuohan on holvisilta, joita perinteisesti on tehty kivistä. Kivikasat ei kestä vetorasitusta, eikä tuossakaan varmaan paljoa vetorasitusta missään ole, sikäli ymmärrettävää, että rakenne toimii ilman teräksiäkin. Palkkisiltaa ei kannattane tehdä ilman raudoitusta ;) | ||||
|
|
09.08.2019 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Se mitä tuon lasikuvun takaa häämöttää, sopisi kyllä sellaiselle kuviolle, jossa ilmaistaan vaihteen asento. Tuosta kohdasta Insinöörinkadun risteykseen ei ole todellakaan välitöntä näköyhteyttä. Alunperin ajattelin, että vaihteen opastin olisi lähempänä itse vaihdetta. Ehkäpä etuisuusopastimet ovat samanlaisia verrattuna bussien vastaaviin. | ||||
|
|
09.08.2019 11:05 | Mikko Herpman | ||
| Hieno peli kyllä, tosin aika brutaali laite. Erityisestä matkustusmukavuudesta ei oikein pääse puhumaan, liikutaan vain. | ||||
|
|
09.08.2019 10:58 | Hannu Peltola | ||
| Sementistä, hiekasta ja vedestä saadaan betonia. Teräsbetonia sen sijaan saadaan raudoituksilla. | ||||
|
|
09.08.2019 10:56 | Hannu Peltola | ||
| :-) | ||||
|
|
09.08.2019 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Ois se kuitenni osoittautunu Virontuliaisiksi ;) | ||||
|
|
09.08.2019 10:35 | Timo Humalisto | ||
| Simenttivellistä saadaan betonia vasta kun sekaan heitetään rautaa (terästä). | ||||
|
|
09.08.2019 10:34 | Kari Haapakangas | ||
| Eiköhän tuo ole vähä niinku norsunpoikanen, jota isommat suojelee susilta | ||||
|
|
09.08.2019 10:06 | Marko Nyby | ||
| Hmm... onko näkyvyys vaihteelle kuitenkaan esteetön? Valoja lähestyessä olisi hyvää aikaa kääntää vaihde tarvittaessa oikeaan suuntaan -> veikkaan myös vaihteen asennon ilmaisinta. | ||||
|
|
09.08.2019 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Tuossa voi jo pienempää alkaa pelottaa.. | ||||
|
|
09.08.2019 09:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä voisikin olla eksoottinen lisä museovieraiden kyydityksiin esimerkiksi rautatiemuseopäivinä! | ||||
|
|
09.08.2019 09:03 | Raimo Harju | ||
| Olisko alta päässy kaivautumaan. | ||||
|
|
09.08.2019 08:21 | Jari Välimaa | ||
| vaihde on vasta atomipolulla 30 m päässä, jossa valitaan joko keskusta tai Hervantajärvi suunnaksi, ei pitäisi olla mitään hyötyä tässä kohtaa. Etuisuudet näytetään busseille ledillä, joten ihmettelen jos ratikkaan tulisi jokin erilainen ilmaisin. Näitä ledejä on tullut kesän aikana Tampereelle melkoisesti ja osa on jo toiminnassa. | ||||
|
|
09.08.2019 06:29 | Juhana Nordlund | ||
| Teemun teoria on hyvä, mutta kuvan paikassa ei ole vaihdetta. Kuvahan on Hermiankadun ja Hervannan valtaväylän risteyksestä. Mikan näkemys lienee lähempänä totuutta, arvelisin. Tampereen raitiotien suunnitteluperusteisiin on kirjattu mm. "Liikennevalojen yhteyteen tulee etuisuusopastin, joka osoittaa kuljettajalle, että etuisuuden asettamien on käynnistynyt". Tuo voi kyllä olla sellainen etuisuusopastin. Useilla paikkakunnilla etuisuusvalo on kyllä huomattavasti eri näköinen tuohon verrattuna. Kuljettaja voi etuisuusvalon avulla päätellä, milloin ajon salliva opaste on tulossa. | ||||
|
|
09.08.2019 00:33 | |||
| Ahaa okei. Eivät vaan ole näköjään vielä päivittäneet tietoa tasoristeys.fissä. Mutta kiitos kuitenkin tiedosta. | ||||
|
|
09.08.2019 00:16 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Parola stä, Hattulan kunnasta. | ||||
|
|
09.08.2019 00:12 | Julius Ylitalo | ||
| On ollut myös Parkano, Kairokoski ja Lapinneva | ||||
|
|
08.08.2019 23:40 | Oskari Kvist | ||
| Konun tasoristeyksessä on nykyään myös varoituslaitos. | ||||
|
|
08.08.2019 22:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Juu ja nythän on siis helpoinkin reitti, mutta olisi voinut vetää myös Savonlinnan kautta aikanaan kun tuolla välillä jatkuvaa liikennettä on. | ||||
|
|
08.08.2019 22:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tuossa takana vaihde? Voisi ilmaista vaihteen asentoa, vrt. https://vaunut.org/kuva/55361 | ||||
|
|
08.08.2019 21:26 | Eljas Pölhö | ||
| LMS:n Ivatt 46413 oli koeajoilla Swindonin koeajokeskuksessa elokuussa 1950 ja silloin se saavutti 60 mph (96 km/h) 455 tonnin junan kanssa, mikä on aika suoritus näin pienelle veturille. BR Standard 78000-sarja oli käytännössä jatkoa näille Ivatteille (65 kpl 1952-56). Niissä oli halkaisijaltaan puoli tuumaa suuremmat sylinterit ja joitakin detaljeja muutettu BR Standard perheen tyylisiksi. Yksi niistä, 78009, saavutti nopeuden 129 km/h tammikuussa 1963 Swansey-Newcastle-pikajunassa, kun se oli kytkettynä diesselin ja vaunujen väliin. Pienet pyörät ja koneisto ovat silloin kokeneet aika vipinää. | ||||
|
|
08.08.2019 20:07 | Mika Hakala | ||
| Olisikohan kyseessä joku lisävalo, joka syttyy tai vilkkuu muutamia sekuntteja ennen kuin valot vaihtuu? Kuljettaja tietäisi painaa hanaa tai jarruttaa turvallisesti vähän pidemmänkin matkan päässä. Tällöin se sujuvoittaisi raitiovaunun kulkemista. | ||||
|
|
08.08.2019 18:31 | |||
| Kenties tavoitteena pyrkiä hyödyntämään "säästö ja ilmastosyistä" entuudestaan sähköistettynä olevia rataosuuksia? Ei tässä ainakaan muutakaan oikein voi epäillä syyksi kun Kouvolan kautta on kerran ainoa sähköistetty raideyhteys Imatralta Pieksämäelle. | ||||
|
|
08.08.2019 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Jos Wiki-tietoihin on luottaminen, tämän veturin kattila-aika päättyi 2012 ja sitä ei ole sen jälkeen kunnostettu liikenteeseen. 8K-vetureita valmistettiin 126 kappaletta vuosina 1911-1914. Ensimmäisen maailmansodan aikana vastaavia vetureita valmistettiin armeijalle 521 kappaletta ja sodan jälkeen kehitettyä 8M-tyyppiä vielä Great Central Railwaylle 19 kappaletta. Yhteensä tämän sarjan vetuureita valmistui siis 666 kappaletta. Pyöräjärjestys on 2-8-0 ja nämä olivat tarkoitettu erityisesti raskaisiin tavarajuniin. Lisätietoja löytyy esim. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/GCR_Class_8K | ||||
|
|
08.08.2019 18:08 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut näyttäisivät olevan BR:n Mk. 1 -sarjalaisia. Näitä on käytössä useilla museoradoilla ja nostalgiajunissa. | ||||
|
|
08.08.2019 18:06 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan veturi 46521 on LMS:n Ivatt Class 2 2-6-0. Näitä valmistettiin 126 kappaletta vuosina 1946-1953 ja niistä seitsemän on säilynyt. Lisätietoja löytyy esim. Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/LMS_Ivatt_Class_2_2-6-0 | ||||
|
Kuvasarja: Brittipääsiäinen 2012 |
08.08.2019 17:59 | Hannu Peltola | ||
| Hyvät asiat vaativat kypsyttelyä, kuten skotlantilaiset ovat oppineet mm. juomien osalta! Kommentoin 2015 kaipuusta sumujen saarille ja nyt neljä vuotta myöhemmin se onnistui... | ||||
|
|
08.08.2019 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturista erottuu nimi Lord of the Isles eli tässä on myös K1-sarjan 62005. | ||||
|
|
08.08.2019 17:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Tää on kyllä niin älytöntä että tämäkin tarttee vetää ruuhkaisen Kouvolan kautta. | ||||
|
|
08.08.2019 16:12 | Hannu Peltola | ||
| Tuttu K1-sarjan veturi 62005 on ollut tässäkin kuvassa vetojuhtana. | ||||
|
|
08.08.2019 13:34 | Eljas Pölhö | ||
| En tiedä onko näitä modernisoitu sisustuksen suhteen. Silloin kun ne tulivat 1985-86, niin vaunuissa oli puupenkit ja lämmitys hiilipolttoisella uunilla. Liitevaunut, joita on käytetty pääasiassa veturijunissa, olivat samanlaisia sisämukavuudeltaan. Moottori on Romaniassa lisenssillä valmistettu MAN. | ||||
|
|
08.08.2019 12:52 | Eljas Pölhö | ||
| Jukan linkkaamassa Wikin artikkelissa AW:sta voi dieseleiden kohdalla saada käsityksen, että kaikkia numeroita ei käytetty ja että D64 olisi viimeinen. Ainoastaan D29-D34 puuttuivat (peruttu tilaus) ja D72 oli suurin numero (moottorijunan vetovaunu Brasiliaan). Kolme ensimmäistä (D1-D3) olivat 250 hv:n moottorivaunuja, jotka valmistettiin demoiksi ja myöhemmin myytiin LNER:lle. Dieselpuolen mielenkiintoisimpiin kuuluivat D4-D6 (2-osaisia vetovaunuja 10-vaunuiseen moottorijunaan Argentiinaan (BAGS UE3-UE5) ja valmistusnumero D7 samalle yhtiölle (BAGS) valmistettu 1700 hevosvoimainen 2-osainen veturi CM210. AW:n kohdalla satunnaisia tekstejä lukiessa kannattaa huomata, että usein annetut DT-numerot ovat tilausnumeroita ja D-numerot valmistusnumeroita. |
||||
|
|
08.08.2019 11:45 | Jukka Viitala | ||
| Whitworth https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_Whitworth | ||||
|
|
08.08.2019 08:08 | Aapo Niemelä | ||
| Mielenkiintoinen väriratkaisu tällä rakennuksella. | ||||
|
|
08.08.2019 05:57 | Tuomas Pätäri | ||
| Komeissa maisemissa kuljetaan sielläkin päin maailmaa! | ||||
|
|
08.08.2019 00:22 | Teemu Salonen | ||
| Onko kuva tehdasalueelta vai jostain papinhaan pelloilta? | ||||
|
|
08.08.2019 00:06 | |||
| Juu virhe on jo korjattu. | ||||