|
|
03.07.2019 11:05 | Kari Haapakangas | ||
| 1920-luvullahan näitä nousi vähän joka puolelle Britanniaa. On kyllä yhdelle firmalle melkoisen karmaiseva tappioluku. | ||||
|
Kuvasarja: London Calling |
03.07.2019 10:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Sarjan esittelytekstissä mainitusta oluen lämpenemisestä tulee mieleen Reijon mainio jääkaappivitsi kuvassa https://vaunut.org/kuva/44351 :D | ||||
|
|
03.07.2019 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Jimi, nyt selvittämään asiaa Kansallisarkistoon. :) Aloita selvitys, mitä asiasta kertovat Valtionrautateiden Liikenneosaston kiertokirjeet ajalta joka koskee paria vuotta ennen henkilöliikenteen siirtoa alaratapihalta. Sen jälkeen lehdet. Myös Helsingin Kaupunginmuseon kuvakokoelmiin kannattaa tutustua. Tuosta asiasta kun ei liene julkaistu mitään selvitystä. |
||||
|
|
03.07.2019 10:10 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Nyt on paha lähteä haarukoimaan, kun puujalostustehtaita ja -laitoksia riittää, sellaisen varastoonhan tuo tupakointikielto viittaa. Kapearaiteisia pikkuvaunuja, todennäköisesti vain laitoksen sisäisiin kuljetuksiin. | ||||
|
|
03.07.2019 10:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan ensimmäisen aseman ja Vammeljoki-vaiheen väliajalla ollut myös jonkinlainen parakkiasema? :) | ||||
|
|
03.07.2019 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Jos nämä alunperinkin väliaikaisiksi tarkoitetut asemat (kuten Tepon esille ottaman linkin parakki) lasketaan mukaan, sitten kai pitää ottaa huomioon tälläkin hetkellä (3.7.2019) käytössä oleva väliaikainen asema, joka näkyy myös tässä kuvassa. Se meinaa jäädä huomaamatta taustalla näkyvän massiivisen rakennuskompleksin (joka ei suinkaan sattumalta näy tässä kuvassa) takia. Kompleksin asemalle kai sitten kuuluu järjestysnumero viisi, kun kerran väliaikaisetkin asemat otetaan laskuissa huomioon. | ||||
|
|
03.07.2019 08:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä tästä näystä teki harvinaisen? | ||||
|
|
03.07.2019 06:39 | Jukka Voudinmäki | ||
| Varmaankin näin on. | ||||
|
|
03.07.2019 04:57 | Markku Knuutti | ||
| Onko tuo säiliö varavoimalan löpötankki ? | ||||
|
|
03.07.2019 01:09 | Jarkko Pasanen | ||
| Ajaa tarkemmin kuin moni vanhempi. | ||||
|
|
03.07.2019 01:06 | Jarkko Pasanen | ||
| Kyseiset vaunut on sotkettu ennen Keitele-museolle tuloa. | ||||
|
|
03.07.2019 00:31 | Otto Tuomainen | ||
| Nykyinen sarjamerkintäsysteemi on varsin tuore, otettu käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Dieselvetureiden sarjamerkintään lisättiin numero 8 loppuun ja M-kirjain poistettiin. Esim. M41 = 418, M62 = 628, M47 = 478. Sähkövetureiden sarjamerkintään lisättiin numero 0 loppuun ja V-kirjain poistettiin. Esim. V46 = 460 ja V63 = 630. V43-sarja poikkeaa hieman tästä perussäännöstä, eri alatyypit saivat oman sarjanumeron 430, 431, 432, 433. | ||||
|
|
03.07.2019 00:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on Rovaniemen suuntaan. | ||||
|
|
03.07.2019 00:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on Kemijärven suuntaan. | ||||
|
Kuvasarja: T3645 Kirkniemellä |
02.07.2019 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Silk:t jatkoivat yleensä Tampereelle ja Lahteen Dr12:n voimin. Maanataisin juna jatkoi Hämeenlinnaan normaalisti 2xDv15 (tai Dr12). En tiedä kuinka yleinen oli ip:n juna Kirkniemeen (1824/1829). Paluujunan junapaino oli lähes aina 800tn:a, joten vetovoimaksi riitti 1xDv15 (mikäli ylimääräisiä raskaampia vetureita sattui tallissa maleksimaan myös Dr12 tai Dr13). | ||||
|
|
02.07.2019 23:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaako mäkäräisiin näkäräiset...? Hekö hekö! | ||||
|
|
02.07.2019 23:20 | Olli Aalto | ||
| Ossi on oikeassa. Tämä on tosiaan EPV:n tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy:n 110 kV johto Seinäjoki–Lapua, radan suuntainen johto on haara tästä johdosta Itikkaan. Taka-alalla Fingridin 400 kV (atomirenkaan osa Seinäjoelta Alajärvelle) johdon takana taas erottuu heikonlaisesti Fingridin vanha 220 kV Seinäjoki–Alajärvi, joka muutama vuosi sitten muutettiin 110 kV käytölle 220 kV jännitetason poistuessa täältä päin Suomea. Vaasan radan ylittää Munakan länsipuolella myös toinen samanlainen 220 kV rakenteinen 110 kV johto Seinäjoelta Kokkolan Ventusnevalle. Niiden pylväät ovat selkeästi järeämpiä sekä korkeus- että leveyssuunnassa, niiden rinnalla tämä vanha 110 kV pylväs näyttää melko kevyeltä. | ||||
|
|
02.07.2019 21:37 | Otto Tuomainen | ||
| Tarkoitat varmaan sarjaa V43, jollainen saneerattuna versiona tässäkin kuvassa on. | ||||
|
|
02.07.2019 20:48 | Perttu Karttunen | ||
| Fasaani lienee | ||||
|
Kuvasarja: T3645 Kirkniemellä |
02.07.2019 20:05 | Petri Nummijoki | ||
| Millä vetovoimalla Silk-juna jatkoi Riihimäeltä eteenpäin? Niitä kulki kai ainakin Tampereelle ja Lahteen. Kulkiko yleensä vain tuo yksi juna vuorokaudessa vai ylimääräisiäkin miten usein? | ||||
|
|
02.07.2019 19:45 | Joni Jurmu | ||
| Ei seo niin tarkkaa Iijoen tällä puolen ;D | ||||
|
|
02.07.2019 18:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikäs tintti seisoo radalla? | ||||
|
|
02.07.2019 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia Unkarista. Sen verran aikaa siellä käynnistä että silloin (1985) olivat vetureiden merkinnät M = moottoriveturi, V = sähköveturi ja pyörien lukumäärä. Esim Nohabit olivat sarjaa M61 ja yleisin sähköveturi oli sarjaa V42. | ||||
|
|
02.07.2019 16:43 | Aki Karvonen | ||
| Tänään Rautpohjaan vietiin yksi Vok. | ||||
|
|
02.07.2019 16:38 | Petri Sallinen | ||
| "Mustan kirjan" kaikki vuositaulukot luetteloivat höyryveturit "sarja"-ilmaisuilla ainakin vuoteen 1933 asti, jonka jälkeisiä "Mustan kirjan"-veturitaulukoita minulla ei ole. Myös Airaksen "Höyryveturiit"-kirja vuodelta 1922 käyttää esimerkiksi muotoa "vaihtoveturi sarja L1". | ||||
|
|
02.07.2019 16:35 | Tero Korkeakoski | ||
| Koskas tuota vaihtolaitetta on viimeksi käytetty? Mikä vaunusarja sitä varten mahtoi olla? | ||||
|
|
02.07.2019 16:27 | Petri Sallinen | ||
| Os-littera esiintyy vuosien 1926-31 vaunuluetteloissa. Vuonna 1932 sen rinnalle ilmaantui Oss. Vuonna 1936 ei Os-litteraa enää ole luetteloissa. | ||||
|
|
02.07.2019 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisätäänpä vielä yksi, joka oli Vammeljoen tuljaisen ja vuonna 1990 valmistuneen välissä. Sehän sijaitsi pohjoisen alikulun itäpuolella. Kuva tuostakin löytyy: https://vaunut.org/kuva/5227 . | ||||
|
|
02.07.2019 12:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikös nyt tehdä jo neljättä? Ensimmäinen oli alapihalla, toinen Vammeljoen tuliainen, kolmas vuonna 1990 rakennettu ja neljäs nyt tämä uusi. | ||||
|
|
02.07.2019 10:35 | Teppo Niemi | ||
| Ennen 1940-lukua tykkivaunut litteroitiin Os ja Oss ( https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1937.1231%20VR%20Vaunuluettelo.pdf ) 1940 luvulta eteenpäin ne litteroitiin Sotasaaliskaluston listausten ja Erikoisyhdistelmät vaunuista (https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1968.0101%20VR%20Vaunuluettelo.pdf ) perusteella XOT. Mutta tämänkin asian tarkka vastaus vaatii vielä selvittelytyötä. | ||||
|
|
02.07.2019 09:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä keskustelu ei katoa ainakaan sen takia että kuva tai käyttäjä poistuisi tästä ns. pysyväisarkistosta ;) | ||||
|
|
02.07.2019 08:40 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä kommenttipalstalla onkin runsaasti erittäin arvokasta tietoa. Sen soisi jossain vaiheessa siirrettävän Resiina-keskustelun puolelle, jotta aineiston löytyminen olisi varmempaa siinä vaiheessa, kun keskustelu jossain vaiheessa taukoaa. | ||||
|
|
02.07.2019 08:05 | Kari Haapakangas | ||
| Litt. O: kanuunavaunu? Hmm, mitenkäs muuten litteroitiin Panssarijunien "tykkivaunut", tai rautatietykistön... no, vaunuja kait ne rautatietykitkin olivat. | ||||
|
|
02.07.2019 07:37 | Jari Välimaa | ||
| Kaide yms puutteita korjattiin eilen ma 1.7, mutta vieläkin osa valaisin pylväistä puuttuu, lienevät muunkuin Allianssin toimituksessa. Jakeluautoille tulee pysäköintipaikkoja aikarajoituksella, mutta ei tähän kortteliin muistaakseni. Pysäkin jälkeen on pyörätie sitten mystiset pyöräpysäkit sekä penkit ja lopuksi 6 m leveä jalkakäytävä. |
||||
|
|
02.07.2019 02:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse en ole nähnyt yhtään dokumenttia, jossa kaikkien tavaravaunujen littera olisi ollut G alalitteroineen. Esim. vuoden 1871 vaunuluettelossa on tavaravaunuilla litterat G., G:a,. G:b., G:c., H., I., K., L., M.. Siinä litteran G alla ovat katetut tavaravaunut (G.), katetut tavaravaunut hevos- tai karjasisustuksella (G:a), ruutivaunut (G:á), avoimet tavaravaunut (G:b. ja G:c.). Muilla tavaravaunutyypeillä oli omat litteransa, joista yllättävin lie H., karjavaunu. Myös höyryvetureilla oli litterat vuoteen 1942 saakka, jolloin veturit saivat luettelomerkin (littera) tilalle käyttötarkoitusta kuvaavat sarjamerkit: Esim. P -> Hr1, jossa H = henkilöjunaveturi, r = raskas, 1 = ensimmäinen malli. Olkoonkin, että veturien littera oli otsikoitu esim. vuonna 1911 sanalla 'sarja'. Niin otsikoitiin myös vaunujen littera esim. vuonna 1871. Vastaavasti sekä veturien että vaunujen littera oli otsikoitu sanallla 'littera' vuonna 1890. |
||||
|
|
02.07.2019 01:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Lampaita ja juna! :) | ||||
|
Kuvasarja: T3645 Kirkniemellä |
01.07.2019 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuvasarja Hannulta. 50v. aiemmin (1970-luku) aamuisin jo piipahdettiin Kirkniemellä, tosin silloin ei useinkaan vierailtu paperitehtaalla vaan tuolla toisella suunalla (Krn:n oma vaihtotyö henk.kunta hoiteli nuo tehtaan vähäiset työt). Ri:ltä tullut T1806 (2xDv15) (tulo n. klo 06;30) keskittyi vain Silk-vaunujen vaihtoon - T1813 pääsi lähtemään takaisin klo 10;00:n jälkeen junansa kanssa (1300 - 1500 tn:a). Muistaakseni ip:n "Karjaalaisen" mukaan nuo paperivaunut ympättiin. | ||||
|
|
01.07.2019 23:57 | Heikki Jalonen | ||
| Ekkai ny Erkki tarkota Hojoortin taloa? Eikköstä hiivatissa siihen lisäkerroksia? | ||||
|
|
01.07.2019 23:47 | Perttu Karttunen | ||
| Mikäs noiden kohtalo nyt on, tuleeko yleisemmin käyttöön vai pysytäänkö vanhemmissa ledivaloisissa | ||||
|
|
01.07.2019 23:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Näillä ei liene elinaikaa enää kovin monta kuukautta. | ||||
|
|
01.07.2019 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se sentään hyvä, että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä ampunut Sinebrykoffia...! Heko heko... | ||||
|
|
01.07.2019 23:23 | Petri Sallinen | ||
| Silloin kun tavaravaunutyyppejä oli vielä vähän, litteroitiin kaikki tavaravaunut G-tunnuksella ja vaunujen käyttötarkoitus eroteltiin pienellä kirjaimella. | ||||
|
|
01.07.2019 23:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienosti kuvattu Kirkniemeä ja sen vaihtotöitä. Itse en ole saanut aikaiseksi, vaikka paikalla olen vieraillut ja vuorellekin kavunnut vaihtotyöttömään aikaan. Mieleen tuolta on jäänyt erityisesti ne pari kerrostaloa, jotka ovat jotenkin sellaisessa ympäristössä jossa kerrostaloja ei yleensä näe :) Mikäköhän on seislevyn syynä? | ||||
|
|
01.07.2019 22:30 | Timo Salo | ||
| Mutta se keltanen "möykky" vieressä näyttää videolla vahvasti puimakoneelta ja tuolla voimakoneella sitä hihnan välityksellä käytetään... (vahva oletus) | ||||
|
|
01.07.2019 22:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ai niin: se 'littera', eli 'kirjain'. Ennenvanhaan hyvään aikaan 'litteraa' käytettiin luettelointi-, ryhmittely tai jaottelumerkkinä. Esim. tilastossa 'Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamainen kertomus sen johtaessa tehdyistä töistä vuonna 1890': Litt. A. Yleiset kustannukset. Litt. B. Pakkolunastus. Litt. C. Pengerrystyöt. Litt. D. Taidetyöt. Litt. E. Päällysrakennus. Litt. F. Aidat ja tiet. Litt. G. Huonerakennukset. Litt. H. Telegrafi. Litt. I. Radan tarveosia. Litt. K. Liikkuva kalusto. Litt. L. Sairaanhoito. Litt. M. Huone- ja tarvekalut. Litt. N. Varavarasto. Litt. O. Radan täydennystyöt. Kun SVR halusi jaotella ja luetteloida liikkuvan kalustonsa, se tietenkin käytti ajalle tyypillistä jaottelu- ja luettelointimerkintää, eli litteroita: Litt. A. Vallasvaunut. Litt. B. I lk matkustajavaunut. Litt. C. I & II lk matkustajavaunut. Litt. D. II lk matkustajavaunut. Litt. E. III lk matkustajavaunut. Litt. F. Konduktöörivaunut. Litt. G. Katetut tavaravaunut. Litt. H. Avoimet tavaravaunut. Litt. I/J. Hirsivaunut. Litt. K. Lankkuvaunut. Litt. L. Halkovaunut. Litt. M. Soravaunut (painolastivaunut). Litt. N. Vankivaunut. Litt. O. Kanuunavaunut. Litt. P. Postivaunut. Ajanoloon tuli tarve eritellä vaunutyyppejä tarkemmin, mutta siihenkin toi avun vannha kunnon littera-periaate. Ihan niinkuin Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamaisessa kertomuksessa, litteroita jaoteltiin edelleen pienin kirjaimin. Esim: Kertomuksessa: Ga: Asemarakennukset. Kalustossa: Ga: Katettuja tavaravaunuja hevosia varten. Ja niinkuin arvata saattaa, kalustolitterat ovat muuttuneet ajan kuluessa useaan kertaan. Milloin alalittera on tarkoittanut tarkempaa käyttötarkoitusta ja milloin eri vaunusukupolvea. Ja tietenkin merkityskin on saattanut vaihtua: Alkuaikojen Ga on eri vaunu kuin myöhempi Ga, vaikka katettuja tavaravaunuja (G) molemmat ovatkin. Samoin tietyn vaunutyypin littera on saattanut vaihtua: Avoin tavaravaunu oli vielä 1870-luvun alussa litteraltaan Gb tai Gc. Siihen aikaan H tarkoitti karjavaunua. |
||||
|
|
01.07.2019 22:04 | Erkki Nuutio | ||
| On toki siistin näköistä ja 2-kerroksista rakennusta saamme kiittää ilmavuudesta. Ilmavuudesta todettakoon, että suoraan eteenpäin noin 150 m:n päässä oleva 7-kerroksinen talo sai muutama päivä sitten luvan ulkonäöltään uskomattoman irvokkaaseen lisäkerrokseen - vastoin julkisivu- ym. lautakuntien lausuntoja. Tyyliltään sopimaton lisäkerros pilaa maiseman koko lähialueelta. Luvan antoi apulaiskaupunginjohtaja Jäntti, ja se tukee kaupungin kiinteistökeinottelupolitiikkaa. Jos ilmavaa maisemaa tulkitsee kriittisemmin, toteaa että jalankulkijoille, moottorilautailijoille ja pyöräilijöille ei tule ahdasta, vaikka kaupungin asukasluvuksi tulee 2.000.000 ihmistä. Konekulkuneuvoille on käynyt huonommin. Henkilöautot on tietysti kielletty. Jakeluautot ilmeisesti koukkaavat jalkakäytäville ja ambulanssit ohittelevat kilometrin jonossa kulkevia julkineuvoja (=rait/bus) jalkakäytävien ja pysäkkitasojen kautta. Ehkä kuitenkin kuljettajien vaihto- ja ajantasauspysäkki (nykyisin noin 5 minuutin paikoillaanoloaika) siirretään pois Keskustorilta viiden kilometrin päähän. |
||||
|
|
01.07.2019 21:51 | Kari Haapakangas | ||
| Pikemminkin höyrykäyttöinen puimakoneen voimakone. Tai siis minkä tahansa koneen voimakone. | ||||
|
|
01.07.2019 21:22 | Timo Salo | ||
| Höyrykäyttönen puimakone? | ||||
|
|
01.07.2019 20:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Aikataulun mukainen pysähdys. Tuolloin oli vielä kolme kuukautta aikaa ilmoitettuun pysähdysten lopettamiseen, josta ei keskusteltu asiakkaan kanssa mitään. Porukka toi mielipiteensä esille tuolla tavalla. | ||||
|
|
01.07.2019 20:23 | Tauno Hermola | ||
| Ainakin minun silmin tässä ollaan siirtymässä junaan eikä junasta. Eli mikä on tämä tilanne? | ||||
|
|
01.07.2019 20:20 | Timo Salo | ||
| https://warreteam.com/forum/viewtopic.php?f=6&t=10087 | ||||