|
|
01.07.2019 20:20 | Timo Salo | ||
| https://warreteam.com/forum/viewtopic.php?f=6&t=10087 | ||||
|
|
01.07.2019 20:15 | Santeri Taskinen | ||
| Hienon näköistä. Kaide tosin vielä puuttuu ja sähköjohtoja törröttää maasta. Erikoista, että tuo kaksikerroksinen matala rakennus on saanut säilyä ydinkeskustassa näinkin pitkään! | ||||
|
|
01.07.2019 19:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Junakohtauksen vuoksi tai sitten jos matkaa ei voi jatkaa ja matkustajat siirtyvät busseihin. Vaihto onnistuu hyvin, koska voi kävellä asemalaituria pitkin vieressä olevaan bussiin ja pimeällä palaa laiturivalot. | ||||
|
|
01.07.2019 19:32 | Ossi Rosten | ||
| Näkee sen eristeen mitasta, mutta asian voi tarkistaa tuolta jos epäilyttää: https://fingrid.navici.com/platform/ (kuvassa näkyvä pylväs ei BTW ole Fingridin, vaan EPV-Energian, jos osasin tulkita kartasta oikean kohdan :) ) |
||||
|
|
01.07.2019 18:39 | Timo Salo | ||
| Ohravirvokkeisiin sijoitettu raha ei mene koskaan hukkaan, paitsi jos ostaa karhua, tai karjalaa... :-) | ||||
|
|
01.07.2019 18:25 | Petri Sallinen | ||
| Ei tämä mikään haloo ole. Tästä keskustelustahan selviää suhteellisen kattavasti vastaus kysymykseesi eri aikoina :) | ||||
|
|
01.07.2019 17:55 | Timo Salo | ||
| Mun viattomasta kysymyksestänikö nousi tälläinen haloo...??? :-) | ||||
|
|
01.07.2019 17:53 | Timo Salo | ||
| Tietääkö Lasse asian varman päälle, vai puhdas arvaus eristeen mitasta niinku mullakin? :-) | ||||
|
|
01.07.2019 16:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun nyt tuli puhe kalustoyksiköiden yksilöinnistä - em. luokittelun lisäksi - niin sekä veturit että vaunut on toki aina yksilöity; Vaunut aluksi rautatiekohtaisilla juoksevilla litterariippumattomilla numeroilla, sittemmin rautatie/litterakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla. Veturit aluksi nimillä, vuodesta 1865 nimillä ja juoksevilla numeroilla, ja vuodesta 1868 pelkillä numeroilla. Jossakin vaiheessa sitten sarjakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla. Tämä näin karkeasti ilmaistuna. Täsmällisempi kuvaus vaatisi joltisenkin paljon pitemmän tekstin. Mutta olkoon tämä nyt jonkinlaisena karkeana yleiskuvana. |
||||
|
|
01.07.2019 15:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1938 Junaturvallisuussäännöstä (JT) valkoista opastelippua on turha etsiä. Siinä vapaata kulkua osoitetaan vihreällä lipulla: Paikallaan pidetyllä lipulla (46 §, Ko 3) mm. liikennepaikalla, jolla junanlähetystä ei suoriteta, ja pyörittämällä (47 §, Ko 4) junanlähetysasemalla. - Aikaisemmin vihreä lippu oli merkinnyt hiljaista kulkua. Valkoinen opastelippu palaa käyttöön vuoden 1952 JT:ssä. Levitettyä lippua ylhäällä kaaressa viemällä (73§, Ko 15) ilmoitettiin junanlähetyspaikalla, että aikataulussa määrätty kohtaus oli siirretty seuraavalle junanlähetyspaikalle. Veturin vastattua kimeällä viheltimellä lyhyt, pitkä (82§, Vho 8, 'Olen ymmärtänyt kohtausilmoituksen') annettiin em. ohikulkuopaste Ko 4, johon veturin vastaus kimeällä viheltimellä pitkä, lyhyt (77§, Vho 3, 'Juna ohittaa liikennepaikan'). |
||||
|
|
01.07.2019 15:13 | Simo Porkola | ||
| Tyhjässä rungossa yleensä aina on yksi tai kaksi vaunua jotka heiluvat niin, että oikein ihmeeltä tuntuu miten selviävät ehjänä perille. | ||||
|
|
01.07.2019 12:54 | Miitre Timonen | ||
| Tämä oli mielenkiintoinen tapaus. Kävin katsomassa Tampereentien tasurilla. Saattoi olla pyhäinpäivään liittyvä muutos. | ||||
|
|
01.07.2019 12:23 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
01.07.2019 10:35 | Timo Salo | ||
| Kai se on sitten "harhaa", kun jo sisälle kuulee Porin radan varressa tuollaisen mennessä ohi... Välillä aivan tolkuton lonkutus! | ||||
|
|
01.07.2019 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta videosta https://youtu.be/wUq6TAMv2Vw kohdasta 1:10 tuo "sinko" näkyy paremmin.... | ||||
|
|
01.07.2019 09:24 | Petri Sallinen | ||
| Vetureiden yksilöintiin riitti aluksi pelkkä nimeäminen. Nimi tosin ei tehnyt eroa eri veturisarjojen välillä, mutta erotti ne kuitenkin yksilöinä. Nmeämiskäytäntö tuli Englannista, jossa vetureita nimetään yhä — sarjatunnuksen ja sarjanumeron lisänä. Henkilöliikenteen osalta sarjatunnusten/litteroiden merkitseminen vaunujen koreihin oli harvinaista. Äkkiseltään tulee vain mieleen F, Fo, No ja neliakselinen T(o). Teräsvaunjejn osalta käytäntö taisi muuttua — tosin en ole pahemmin asiaa tutkinut. |
||||
|
|
01.07.2019 08:51 | Joonas Lindholm | ||
| Kuulutuksissa se on huomioitu vaihtelevasti. Toisaalta "The next stop Bännes" ja "From Pännäinen railway station..." Eikä se ole ainut asema, jossa käytetään englanniksi sekä suomen- että ruotsinkielistä muotoa. | ||||
|
|
01.07.2019 08:00 | Jari Välimaa | ||
| Sorinahteesta, joka on unohtunut kaupunginosanimi Kalevankankaan ja Kyttälän välissä. | ||||
|
|
01.07.2019 06:58 | |||
| Ja tämä Keitele-Museon lättä kulkee aina vaan. Aivan loistavaa! | ||||
|
|
01.07.2019 02:50 | Topi Lajunen | ||
| Suomen kielessä on myös ö-kirjain. Yhtä relevanttia. :) | ||||
|
|
30.06.2019 23:40 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Ali-Vekkoskelta | ||||
|
|
30.06.2019 23:35 | Julius Ylitalo | ||
| Vieläkö on rautatien varrella pysäkkejä? | ||||
|
|
30.06.2019 23:28 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vorgissa näkyy numeroa klikkaamalla olevan toinenkin kuva: vahva veikkaukseni on 12,6 m pitkä säiliövaunun alusta. Avoimessa datassahan (ja aiemmin myös Jtt:ssä) pituudet on usein pyöristetty täysiin metreihin. | ||||
|
|
30.06.2019 23:28 | Julius Ylitalo | ||
| Komin Tasavallassa on Komin kielen aikana ollut Ö kirjain. Syktyvkarin keskustassa on siksi Ö patsas. Ö patsas on muistomerkki Komin kielen äänteelle Ö. | ||||
|
|
30.06.2019 23:25 | Julius Ylitalo | ||
| Junat pysähtyvät siis myös poikkeustapauksissa täällä Haukivuoren asemalla. | ||||
|
|
30.06.2019 23:23 | Julius Ylitalo | ||
| Minua kiinnostaa tietää Palopuron asemasta. | ||||
|
|
30.06.2019 23:22 | Julius Ylitalo | ||
| Onko tuo Palopuron vanha asemarakennus? | ||||
|
|
30.06.2019 22:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylihärmä 21.6.2019: https://flic.kr/p/2gnW74n | ||||
|
|
30.06.2019 22:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Nimikyltti on hävinnyt. Kuva 21.6.2019: https://flic.kr/p/2gnW6KM | ||||
|
|
30.06.2019 22:02 | Jukka Suortanen | ||
| Hienosti kaikki Dv12 -sarjat edustettuina, ja todellakin diesel "moniveto" on aina vaikuttavan näköistä, vaikka mennään sitten lankojen alla. | ||||
|
|
30.06.2019 21:36 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikästä sekamelskaa vaunustossa. Tämä 2036 onkin juuri siksi mukava saalistettava. | ||||
|
|
30.06.2019 21:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Visa Electron näyttää kelpaavan nykäsmatin termein "se on ihan fifty-sixty". | ||||
|
|
30.06.2019 21:12 | Matias Kauramäki | ||
| Kuinka hyvin nykyään maksupäätteet toimivat junissa? Minä pidän lompakossa aina käteistä rahaa mukana, jotta voin maksaa ravintolavaunussa ja jos jostain syystä olisin onnistunut hukkaamaan lipun, voisin ostaa uuden käteisellä. | ||||
|
|
30.06.2019 21:01 | |||
| Kunnan teettämän tarkastuksen mukaan joku rakennuksista on ihan ok. kunnossa, osassa on remonttityötä tarjolla. | ||||
|
|
30.06.2019 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, näkyy olevan sama kuin muinaisessa Pasilan kuvassani! :) Mutta hain numeroa jotta saisimme hieman lisätietoa vaunusta ja ehkä sen alkuperästä. https://juliadata.fi/rollingstock/search?q=BO:070751-3 | ||||
|
|
30.06.2019 20:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
30.06.2019 20:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä tämä Sori on saanut nimensä? | ||||
|
|
30.06.2019 20:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Aika aikaa kutakin: Katsoin miten vetureita ja vaunuja merkittiin vuoden 1871 luettelossa: Veturityypit olivat Passagerarelokomotiv, Tanklokomotiv ja Godslokomotiv. Ei litteraa, ei sarjaa, ei mitään. Vaunuja taas luetteloitiin sarjan mukaan, ja sarjoina oli sitten meidän litteroina tuntemamme kirjaimet. Vuoden 1881 vuosikertomuksessa vaunut on jo luetteloitu litteroittain (ei siis sarjoittain), mutta veturit ovat edelleen ilman sarjaa tms: Lokomotiv med Tender. - Fyrkopplade bogielokom. - Sexkopplade lokomotiv. Tanklokomotiv. - Fyrkopplade med två släphjul. Vuoden 1890 vuosikertomuksessa sekä veturit että vaunut on luetteloitu litteroittain. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan jokaisella ajalla on omansa. Boggiematkustajavaunuja (4-akseliset) merkiittiin alunperin alalitterallla o ja boggiemakuuvaunuja o'. Ei tietenkään vaunun kyljessä, vaan luetteloissa ym. Ei kuitenkaan esm. vuosikertomusten vaunuluetteloissa. |
||||
|
|
30.06.2019 19:30 | Petri Nummijoki | ||
| Eurooppalaista autoilijaa epäiltiin ilmeisesti myös vuoden 2015 pakolaiskriisin aiheuttajaksi. https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/saksan-valtiovarainministeri-valayttaa-polttoaineveroa-pakolaiskriisin-takia/717609/ "EU-maissa voitaisiin ottaa käyttöön ylimääräinen polttoainevero, jos jäsenmaat ja EU eivät muuten selviydy pakolaiskriisin aiheuttamista kustannuksista, ehdottaa Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble." |
||||
|
|
30.06.2019 18:55 | Miro Heinonen | ||
| Aseman peruja lienee sekin, että Alahärmän kirkonkylän postitoimipaikka on nimeltään Härmä eikä Alahärmä? | ||||
|
|
30.06.2019 18:53 | Miro Heinonen | ||
| Posti oli siis vuoden 1976 loppuun asti 05470 PALOPURO ja vuoden 1977 alusta 05470 HYVINKÄÄ 47. | ||||
|
|
30.06.2019 18:52 | Topi Lajunen | ||
| Junien sisäisissä kuulutuksissa tämä suositus onkin otettu huomioon. | ||||
|
|
30.06.2019 16:42 | Jouni Hytönen | ||
| Ja koko paketti täytyy ostaa, osatarjouksia ei hyväksytä. Kunta tietysti haluaa niistä eroon, mutta moniko jättää tarjouksen noilla ehdoilla? :-/ | ||||
|
|
30.06.2019 16:40 | Miro Heinonen | ||
| Toimipaikka sinnitteli juuri ja juuri postinumeroiden aikakaudelle (1971 eteenpäin), Monnin postinumerona oli 05860. Se liitettiin postinumeroalueeseen 05800 HYVINKÄÄ. 05860 on nykyisin Hyvinkään Talvisillan alueen postinumero. | ||||
|
|
30.06.2019 16:32 | Miro Heinonen | ||
| 65100 VAASA 10:n seinällä. Vuodesta 1971 alkaen on aina syytä mainita toimipaikkanimen lisäksi postinumero. | ||||
|
|
30.06.2019 16:18 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä vain. Inkoo ja Raasepori ovat kumpikin enemmistöltään ruotsinkielisiä, mistä syystä Inkoon ja Karjaan asemien nimien olisi asiallista näkyä englanninkielisessä tiedotteessa ruotsinkielisinä. Suositus on tietenkin vain suositus eikä sinällään velvoittava. | ||||
|
|
30.06.2019 16:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Reino ja Teemu hyvistä kartoista. Kuvauspaikaksi muistelisin kyllä Ahtri-katua. Teemun verrokkikuvassa näkyy vanha Eesti Energian palavan kiven voimalaitos, sen nurkalta tämä kuva ei ole. Ahtri-kadun pohjoispuolella oli aikanaan paljon erilaisia varastoja ja pienteollisuutta, tässä kuvassa näkyvä piippu on varmaan jonkin tällaisen lämpökeskuksen piippu. | ||||
|
|
30.06.2019 16:10 | Hannu Peltola | ||
| Viru-hotelli on aivan samannäköinen kuin nykyäänkin. Kuvan umpivaunu on jo varustettu rullalaakereilla, tämä ei ollut 1970-luvulla ollenkaan selviö. En muista nähneeni VME1-veturi punaisessa värityksessä, minun näkemäni ovat olleet vihreitä. | ||||
|
|
30.06.2019 15:17 | Teemu Saukkonen | ||
| AUttaako tämä paikan määrittämisessä? https://vaunut.org/kuva/133672 | ||||
|
|
30.06.2019 14:53 | |||
| Suomalaisten paikkakuntien kohdalla on ainakin ollut se käytäntö, että jos kyseessä on enemmistöltään ruotsinkielinen paikkakunta, käytetään paikkakunnan kansainvälisenä (varsinkin englanninkielisenä) nimityksenä tätä ruotsinkielistä nimitystä. Vastaavasti kaikista enemmistöltään suomenkielisistä paikkakunnista suomenkielisten käyttämää nimitystä. | ||||
|
|
30.06.2019 13:59 | Jari Välimaa | ||
| Lisätietoa aikataulusta https://ratikka-aika.fi/artikkelit/hyvin-testattu-kulkee-varmemmin. Mielenkiintoinen lause tuolla oli "– Varikolla vierailevat ihmiset voivat päästä kokeilemaan simulaattorissa Tampereen Ratikalla ajamista, Huttunen lupaa." |
||||