|
|
30.06.2019 13:59 | Jari Välimaa | ||
| Lisätietoa aikataulusta https://ratikka-aika.fi/artikkelit/hyvin-testattu-kulkee-varmemmin. Mielenkiintoinen lause tuolla oli "– Varikolla vierailevat ihmiset voivat päästä kokeilemaan simulaattorissa Tampereen Ratikalla ajamista, Huttunen lupaa." |
||||
|
|
30.06.2019 13:27 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Havator itsekulkevalla moduulilavetilla (SPMT) ei varmastikaan ole työmaalla tuntitaksalla :) | ||||
|
|
30.06.2019 12:45 | Miro Heinonen | ||
| Korjattuna Kotuksen suosituksen mukaisesti: "The Bennäs triangle is under construction. It should be completed this year to serve great freight traffic caused by the Jakobstad forest industry." | ||||
|
|
30.06.2019 12:27 | Miro Heinonen | ||
| Kotuksen suositusten perusteella englanninkielisessä tekstissä pitäisi lukea Inkoon ja Karjaan ruotsinkieliset nimet (Ingå ja Karis). | ||||
|
|
30.06.2019 12:12 | Miro Heinonen | ||
| Juuri kuvausvuoden alussa Kemijärven kauppala ja maalaiskunta oli yhdistetty Kemijärven kaupungiksi. | ||||
|
|
30.06.2019 11:51 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samaa mieltä siitä, että muualla on paljon tehtävää. Helpompaa on aloittaa lähempää kuin saada kaikki yhdellä kertaa ymmärtämään. Uskon edelläkävijyyteen ja sen tuomaan hyvään. Äskettäin on ollut tiedotusvälineissä juttua mm. suomalaisesta keksinnöstä tehdä CO2:sta synteettistä polttoainetta, Ahvenanmaan energiavarasto, yms. https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/3a954014-7750-4130-9dce-f4daf92a4b95 (tilaajille) |
||||
|
|
30.06.2019 11:07 | Erkki Nuutio | ||
| Ei ole erimielisyyttä haittapäästöjen vähentämiselle järkevästi ja kansainvälistä taloutta vääristämättä. Mutta erimielisyys on väistämätön, kun pakotetaan järjenvastaisuuksiin ja vääristetään kansainvälistä työnjakoa. Juuri tätä tehdään kun sallitaan sakoitta (vieläpä palkkioilla) lisätä haitallisia päästöjä esimerkiksi Puolassa tai Intiassa. Samalla ajetaan TALOUDELLISILLA SAKOILLA vastuuntuntoisten maiden (kuten Suomi) haittamaihin verrattuna vähäpäästöinen teollisuus ja työpaikat haittamaihin, siis esimerkiksi Puolaan tai Intiaan. Juuri tästä on kysymys esimerkiksi nykyisissä päästöoikeuksissa. Kehnot neuvottelijamme EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja yhtä kehnot EU:n neuvottelijat kaikkia maita sitovissa neuvotteluissa ovat syypäitä tähän. Ei ihme, sillä neuvottelijoissamme on utopisteja. Nämä ovat "kunnianhimoisia" ja haluavat että Suomi olisi esimerkki muille mitä näiden pitäisi tehdä (mutta eivät tee). Samalla nämä uskonkiihkossaan uhraavat omat tarpeemme, eivätkä näe touhussaan mitään korjattavaa. Yhtä karu on tilanne esimerkiksi autoissa. Yhtä lukuunottamatta kaikki puolueet vaativat kieltoa polttomoottoreille vuoteen 2030 mennessä. Vaatimus ja sitoutuminen esitettiin näyttävässä yhteisesiintymisessä noin vuosi sitten ja sitä tuettiin LVM:n "selvityksellä". Tätäkään utopian rikkaruohoa ei ole ilmoitettu peruutetuksi. Toki täysjärkinen ihminen tietää vaatimuksen käytännössä mahdottomaksi, perusteettomaksi ja tuhoisaksi. Samat herrat ja rouvat ovat nykyhallituksessa pääutopisti Rinteen johdolla. Samaan aikaan suuripäästöisimmät autot rahdataan Euroopasta Afrikkaan ja USA:sta Etelä-Afrikkaan. Siellä niitä käytetään vuosikymmeniä päästörajoituslaitteet pois riisuttuina. Onkohan litraakaan AdBlue myyty sinne? En hyväksy tekopyhyyttä, koska se on harkittua valheellisuutta. Toivottavasti eivät muutkaan tällä Vorgissa. Kauemmaksi meidän äänemme eivät kanna. |
||||
|
|
30.06.2019 09:15 | |||
| Tämän viikon suosikkikuvani - paikan yllä leijuu yhä höyryveturihenkosia ... | ||||
|
|
30.06.2019 09:11 | Petri Sallinen | ||
| Suomalaisesta sähköntuotannosta 81 prosenttia on tällä hetkellä päästötöntä. Kaukolämmön tuotannosta taas pästötöntä on 49 prosenttia. Suomessa kivihiilen kieltolaki astuu voimaan vuonna 2029. Tämän jälkeen kivihiilen käyttö energian tuotannossa on kiellettyä. Tällä hetkellä jokainen suomalainen fossiilisia polttoaineita tai niihin rinnastettavia polttoaineita käyttävä voimalaitos tai lämpökeskus joutuu ostamaan päästöoikeuksia jokaista ilmaan päästettyä hiilidioksiditonnia kohti. Yksi päästöoikeus per hiilidioksiditonni maksaa tällä hetkellä Euroopan päästökaupassajärjestelmässä keskimäärin 30 euroa. Tämä on tuottajalle lisäkustannus, joka siirtyy tuotteiden ja palveluiden hintaan. Järjestelmä ohjaa markkinaehtoisesti tuotantoa kohti päästöttömiä tuotantomuotoja, koska päästöikeus on tuottajalle ylimääräinen kulu, mikä heikentää tuotteen hintakilpailukykyä. Päästökaupan piirissä ovat kaikki turvetta, kivihiiltä, öljyä tai maakaasua polttavat laitokset. Suomalaiset ja eurooppalaiset hiili- ja turvevoimalaitokset eivät siis surutta työnnä taivaalle hiilidioksidia — jos työntävät, niin myös siitä maksavat. Toisaalta asetelma on muuttanut nopeasti energiatoimialaa. Tämä näkyy erityisen hyvin päästöjen vähenemisenä. 2030-luvun lopulla suomalaisen energiatoimialan arvioidaan olevan päästöjen osalta hiilineutraalia. Toimiala on nähnyt ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät toimet mahdollisuutena kehittää uutta tekniikka ja osaamista. Jos kaikki menee putkeen, niin tätä osaamsta voidaan myydä myös maailmalle, mikä taas tuottaa muita kansantaloudellisia hyötyjä. |
||||
|
|
30.06.2019 00:19 | Perttu Karttunen | ||
| kyllähän se tuntihinta jo liikkuu aikamoisissa lukemissa :D | ||||
|
|
30.06.2019 00:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Paras näkemäni tunnelmakuva Tallinnan satamaraiteistolta. Hoidettu kukkamaakin kojun takana! Hyvä on myös silloin Ilkalta saamani diakuva: https://vaunut.org/kuva/133670?a=1 Jotakin käsitystä sataman raiteistosta saa kartasta : https://vaunut.org/kuva/133669?a=1 | ||||
|
|
29.06.2019 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Paljonkohan on pelkästään tuon vasemmalla olevan nosturin vuokra koko ajalta? Varmaan myös nuo torninosturit ovat hinnoiteltu? Ei taida riittää omakotirakentajan budjetti. | ||||
|
|
29.06.2019 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos paljon, Petri kommentistasi 29.6.2019 11:32. | ||||
|
|
29.06.2019 22:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samassa veneessä ollaan ja asiaan vaikuttaa moni tekijä, mutta fokusoin tällä foorumilla rautatieliikenteeseen. Tuossa yksinkertaisessa & konkreettisessa tapauksessa vertailu on tehtävä rautatie- ja maantieliikenteen välillä (kulkevat 70 km rinnan). Maantieliikenteen muita haittoja verrattuna rautatieliikenteeseen: typen oksidit, mikromuovi renkaista, liikenneonnettomuudet, ylinopeudet, rattijuopot, huumekuskit, ajotaidottomat, rattiin nukahtavat, sairauskohtaukset. "Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa" on oikea lähtökohta. |
||||
|
|
29.06.2019 22:13 | Tero Hyvärinen | ||
| Sivuseikka: onpa helposti muistettava sähköpostiosoite tuossa... | ||||
|
|
29.06.2019 21:08 | Markku Knuutti | ||
| Raide kuvaajan selän takana on virkatarvevaunujen ja työkoneiden seisontaan , jotta semmosta sähköö kaapista saapi. | ||||
|
|
29.06.2019 20:52 | Seppo Rahja | ||
| Ilmastomuutos on globaaliongelma. Suomen osuus siitä on 0,13%. Eli olemme häviävän pieni tekijä sen aiheuttajana ja häviävän pieni tekijä sen torjunnassa. Taivaalla lentää jatkuvasti 10.000-15.000 matkustajakonetta. Siis joka hetki. Eli se on aivan sama mitä me täällä Suomessa teemme. En muuten ole huomannut Finnairia syyllistettävän ilmastomuutoksesta, mutta sehän onkin valtiolle rahaa tienaava yhtiö. Suomessa ovat syyllisiä vain autoilijat. Hiili- ja turvevoimalat saavat työntää vielä surutta taivaalle hiilidioksiditonnejaan. Ja entäs Puolan ja Saksan hiilivoimalat, Kiinan ja Intian päästöt, Venäjä ja USA... Presidentti Niinistö puhui ihan oikealle yleisölle, niille jotka todellisuudessa pystyvät vaikuttamaan globaaliin ilmastomuutokseen. Suomessa Sitra haluaisi, hallituksen ja poliitikkojen nyökytellessä hyväksyvästi, auton omistajille lisäveroja ilmastomuutoksen nimissä. Siis veroja joilla ilmastoa ei pelasteta, ainoastaan valtion kassaan lisäveroja. Moniko poliitikko uskaltaa sanoa kuten Väyrysen Paavo: ilmastomuutoksesta turha vouhotus pois. No, mehän tiedämme miten Paavon kävi, mutta kuinka oikeassa hän oli. Auton omistajien kohtelu on meillä vuosikymmeniä ollut aina sama: keppiä, ei koskaan porkkanaa. |
||||
|
|
29.06.2019 20:40 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös tuo n.6MW ole akseleilta mitattu teho, siihen häviöt vielä päälle. | ||||
|
|
29.06.2019 20:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| 110kV | ||||
|
|
29.06.2019 19:40 | Teemu Saukkonen | ||
| Tämä tapahtui taas eilen (tasan samaan kohtaan), nyt juna oli niin paljon myöhässä etten jaksanut lähteä ulos kun piti olla nukkumassa. Kulussaolokin jo päättyi, mutta nopeuskäyrään rupesi tulemaan pisteitä. | ||||
|
|
29.06.2019 17:48 | Robert Sand | ||
| https://bimmelbahn-forum.de/forum/index.php?thread/13724-impressionen-der-sodabahn-sta%C3%9Ffurt/&postID=103826#post103826 | ||||
|
|
29.06.2019 17:47 | Robert Sand | ||
| Tälle radalle on nyt ostettu uusia vetureita. https://youtu.be/OpL8Z9J_Md4 |
||||
|
|
29.06.2019 17:10 | Joonas Viita | ||
| Tässä voi nykyään ajella vaikkapa kumipyöräisellä ajoneuvolla, 2011 kuvissä näkyy pätkä oikealla olevaa aitaakin. https://www.google.com/maps/@59.4408084,24.753995,3a,75y,140.52h,88.44t/data=!3m6!1e1!3m4!1s2Ywq3d4_dU7nYQeHb_0y9w!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi |
||||
|
|
29.06.2019 16:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Teemun linkkaamassa kuvassa näkyy savupiippu, ja sama Hannun kuvassa. Oletussijainnin itäpuolella ei piippuja näy vanhoissakaan kuvissa, joten kuva lienee Pðhja Puiesteen sataman puoleisessta päästä. | ||||
|
|
29.06.2019 16:34 | Risto Sollo | ||
| Taitaa Voithin kolmepykäläinen pudottaa jo ykkösen tupaan tuossa nopeudessa... | ||||
|
|
29.06.2019 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| Toisaalla oli keskustelua, ettei tämä ole maalattu vaan teipattu. | ||||
|
|
29.06.2019 11:32 | Petri Sallinen | ||
| Epäilen kyllä vahvasti, että "avo-osasto"-määritelmä on harrastajien kehittämä. Esimerkiksi Ci-sarjan 2232-2244 vaunut ovat hyttivaunuja ja silti litterassa on "i"-kirjain. Hyttivaunuja ei mielestäni ole eroteltu litteran avaulla avo-osastollisista. Litteroiden selitykset ovat ilmeisesti myös muuttuneet ja täydentyneet matkan varrella. Esimerkiksi Ei-vaunun litteran selitys vuoden 1926 luettelossa on "III luokan päivävaunu", mutta vuoden 1934 listauksessa "III luokan päivävaunu, 4-akselinen". Suuresta ja pienestä kirjaimesta koostuvan litteran todennäköisesti ajateltiin alkujaan kertovan sen, että kyseessä on neliakselinen vaunu, jolla esim. käyttötarkoitukseltaan samanlaiset E- ja Ei-sarjat voitiin kätevästi erotella. Tätä logiikkaa noudatettiin esim. silloin, kun kaksiakselisten T-sarjan työläisvaunujen rinnalle ryhdyttiin rakentamaan neliakselisia työläisvaunuja. Alkujaan niiden littera oli To. Samaa logiikkaa on harrastettu myös konduktöörivaunujen (F — Fo), postivaunujen (P — Po) ja vankivaunujen (N — No) osalta. Jostain syystä neliakselisten työläisvaunujen litterasta pudotettiin kuitenkin pieni "o"-kirjain melko aikaisessa vaiheessa pois. Toisaalta em. logiikka ei päde Ek- ja Dk-vaunujen osalta. Kun ensimmäiset E(k)-vaunut valmistuivat vuonna 1925 oli niiden littera E, kuten myös D(k)-vaunujen littera oli D. Pieni "k"-kirjain lisättiin vasta vuosina 1944-46, jolloin E(k) vaunuja ryhdyttiin rakentamaan uudestaan — peräti sadan kappaleen erä. Litteramuutoksella haluttiin ilmeisesti tehdä hajurakoa jo pahasti vanhentuneisiin E- ja D-sarjan avosiltaisiin vaunuihin. Pienen "k"-kirjaimen merkityksestä on kaksi tulkintaa. Toisen tulkinnan mukaan se tarkoittaisi "paikallisliikenteen vaunua" ja toisen tulkinnan mukaan sen merkitys olisi "kantavampi". Ensimmäinen tulkinta ei vaikuta kovin vedenpitävältä, koska myös E- ja D-sarjan avosiltaisia vaunuja käytettiin ennen kaikkea paikallisliikenteessä — juuri muuhun ne eivät enää kelvanneet. Tavaraliikenteen vaunujen litteroinnissa pienen "k"-kirjaimen merkitys "kantavampi" vakiintui jo 1920-luvulla. Esimerkiksi Hdk-litteran selitys on "avonainen tavaravaunu, kantavampi" erotuksena Hd- ja H-litteroista. Sama pätee O- ja Ok-vaunujen litterointiin. Toisaalta O-vaunun littera on taas hyvä esimerkki epäjohdonmukaisuudesta, koska kyseessä on neliakselinen vaunu, mutta sen litterassa on vain yksi kirjain. Samoin Mp-, Ma-, Hd- ja Hv-litterat eivät akselimäärän osalta istu henkilövaunulitteroinnin selityksiin. Toisaalta henkilövaunujen ja tavaraliikenteen vaunujen litterointi lähtevät vähän eri pohjalta — ehkä niiden selitysten ei edes tarvitse olla samanlaisia. Litterointi ei siis täysin perustu johdonmukaiseen järjestelmään. Oleellista lienee kuitenkin ollut se, että selitykset löytyvät tarvittaessa. Siksi kai vaunulistauksia on julkaistu melkoisia määriä eri yhteyksissä. 1800-luvulla tilanne litteroinnin osalta taas oli hyvinkin erilainen ja järjestelmää muutettiin useampaan otteeseen. |
||||
|
|
29.06.2019 09:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Satamassa oli paljon raiteita, voihan kuva olla jostain jo puretun rakennuksen paikalta. Vielä joku vuosi sitten itäreunalla näkyi raiteiden jäämiä, nyt siinä on uusi odotuskenttä. Jossain tuollaisessa oli viinakauppa jo 1997, toinen puoli talosta oli sortunut... Tuolloin oli satama vielä täynnä historiaa. Taitaa olla ainoa rautatieaiheinen kuva tuolta reissulta: https://vaunut.org/kuva/100937 |
||||
|
|
29.06.2019 02:59 | Arttu Uusitalo | ||
| Lähemmällä tarkastelulla näyttäis olevan 070751 . | ||||
|
|
29.06.2019 00:58 | Mikko Herpman | ||
| Saakohan tämä ylleen katosta.. Maalattu hienoon kuntoon, mutta jos joutuu taivasalla majoittumaan on jo parin vuoden päästä alakuloisen näköinen kun nokivesi tekee raidat ja siitä jonkun ajan päästä alkaa saumoista valumaan ruostevanaakin. | ||||
|
|
29.06.2019 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Reinon kanssa. Oikein hyvä kuva! | ||||
|
|
29.06.2019 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Jimi. Aivan oikein, paljolti mahdollista... Mutta löytyykö asiasta dokumenttia, virkamääräystä, rh:n päätöstä tai kiertokirjettä...? |
||||
|
|
29.06.2019 00:12 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi, ei taida olla tuolla yhtymällä ja unkarilaisella kylällä nimen lisäksi muuta yhteistä :) https://en.wikipedia.org/wiki/Farmos | ||||
|
|
29.06.2019 00:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Tele tuo ihmeesti jännitettä, saa tutkimaan kuvaa. | ||||
|
|
29.06.2019 00:03 | Pietu Tuovinen | ||
| Näitä paljon kuvanneena voin sanoa että täydet pellettijunat menevät hyvinkin hiljaa. Lovipyöriä on vain muutamia, paljon vähemmän kuin kotimaisissa junissa. Tyhjät pellettirungot kolisevat sitten huomattavasti enemmän | ||||
|
|
28.06.2019 23:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Arttu, näetkö originaalista BO-vaunun numeron? | ||||
|
|
28.06.2019 22:51 | Mikko Nyman | ||
| Tämä kuva oli jostain syystä kovalevylläni nimellä "Astl.jpg", enkä tiennyt kuvan alkuperäislähdettä, kuvaajasta puhumattakaan. Jaoin kuvan tästä huolimatta Facebookin Rautatieharrastus-ryhmässä kysyäkseni Astl.jpg:n kuvauspaikkaa. Painotin, etten ole tarkoituksella kenenkään kuvaa varastanut. Anteeksi, sillä tämä oli kyllä oma mokani, joskin se selvisi vasta kuvan jakamisen jälkeen erään käyttäjän kommentista. Tässä linkki mainitun FB-ryhmän keskusteluketjuun: -- https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2231344416934443/ |
||||
|
|
28.06.2019 21:02 | Tommi K Hakala | ||
| Hämääkö kuva vaunun pituutta ja onko telivaunu ollut kenties aiemmin Ob? | ||||
|
|
28.06.2019 20:31 | Pasi Utriainen | ||
| Mielenkiintoinen kuva tosiaan. Jäin muun muassa miettimään, että mitä ovat nuo verkolla suojatut pensaat? Kuvatekstin viimeinen lause erämaihin kylvetyistä siemenistä ennakoi hyvin tulevaisuutta, sillä nyt aseman kohdalla kulkee vilkas valtatie 5. |
||||
|
|
28.06.2019 20:13 | Kari Huuva | ||
| Nämä olivat juhannuksena Porin asemalla. | ||||
|
|
28.06.2019 20:00 | Timo Salo | ||
| Tuollainen yhdistelmä yleensä kolisee... | ||||
|
|
28.06.2019 18:58 | Ossi Rosten | ||
| Ei Ome ainakaan... Ei Oa myöskään.. | ||||
|
|
28.06.2019 18:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Todennäköisemmin Ome tai joku säiliövaunu. | ||||
|
|
28.06.2019 18:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Esa? Eikös i ole avo-osasto? | ||||
|
|
28.06.2019 18:06 | Petri Tuovinen | ||
| Juttelin tänään entisen asukkaan kanssa ja hänen kertoman mukaan asunnot ovat tosiaan myynnissä, kuten kunnan tiedoista selviää. Ehdot ovat kuulemma sellaiset, että niitä saa purkaa, julkisivuihin ei saa koskea, mutta muuten saa remontoida. | ||||
|
|
28.06.2019 18:06 | Petri Tuovinen | ||
| Juttelin tänään entisen asukkaan kanssa ja hänen kertoman mukaan asunnot ovat tosiaan myynnissä, kuten kunnan tiedoista selviää. Ehdot ovat kuulemma sellaiset, että niitä saa purkaa, julkisivuihin ei saa koskea, mutta muuten saa remontoida. | ||||
|
|
28.06.2019 18:05 | Petri Tuovinen | ||
| Juttelin tänään entisen asukkaan kanssa ja hänen kertoman mukaan asunnot ovat tosiaan myynnissä, kuten kunnan tiedoista selviää. Ehdot ovat kuulemma sellaiset, että niitä saa purkaa, julkisivuihin ei saa koskea, mutta muuten saa remontoida. | ||||
|
|
28.06.2019 17:29 | Petri Sallinen | ||
| Topi osui naulan kantaan. Katsoin vuoden 1911 kalustotaulukoinnista, minkälaisia ilmaisuja siellä on käytetty. Vetureiden osalta tunnus/tyyppimerkintä on taulukossa yhtä kuin "sarja" (esim. A 3) ja vaunujen osalta yhtä kuin "littera"(esim. Ggh). | ||||
|
|
28.06.2019 17:27 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä, onko sivustolla Sr3-kortillisia, mutta mitä olen heikäläisiltä kuullut, niin mainio vekotin on kyseessä. | ||||
|
|
28.06.2019 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Alunperin Suomen valtion rautateillä 'littera':n kanssa rinnan käytettiin 'kirjain':ta. Niin vaunu- ja vetokaluston kun muunkin luetteloinnin yhteydessä. | ||||
|
|
28.06.2019 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Petri! Eikös se Ei:n i tarkoittanutkaan "istumavaunua"? Viittaan makuuvaunujen sarjamerkeissä esiintyvään m-kirjaimeen...? Olenko väärässä? | ||||