Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 01.06.2019 13:58 Jorma Rauhala  
  Raitio 4/2015 listaa Helsingin raitiotieverkon 15 jyrkintä mäkeä, tässä viisi kovinta osuutta:
8,7 % : Yrjönkatu Ison Roobertinkadun ja Ratakadun välillä.
8,4 % : Kanavakadun mäki Kanavapuistosta Satamakadulle.
7,7 % : Kanavakadun mäki Kanavapuistosta Kanavarantaan.
7,5 % : Porthaninkatu Toisen ja Kolmannen Linjan välillä.
7,3 % : Snellmaninkatu ennen Liisankadun risteystä.
kuva 01.06.2019 11:45 Kari Suominen  
  Pikaisella laskutoimituksella Ruotsiin on siirretty kaikkiaan 18 Tka7 ratakuorma-autoa.
kuva 01.06.2019 11:33 Jimi Lappalainen  
  Kas, tässähän näkyy tuo Pasilassa kuvaamani "johdonvetovaunu" Hkb 915001-2 ( https://vaunut.org/kuva/131694 )
kuva 01.06.2019 11:13 Juhana Nordlund  
  Myös rollikka nro 2 ehti elämänsä loppuvaiheilla liikkua linjalla 25 - siis tunnelin läpi. M. Alameren toimittamassa kirjassa Suomen Rautatiet on julkaistu kirjoittajan itsensä 15.5.1973 ottama kuva, jossa TKL 2 ajaa linjalla 25.
kuva 01.06.2019 10:34 Hannu Peltola  
  Katso nyt, miten iloisena Otso hymyilee, kun oli päässyt kuvaan!
kuva 01.06.2019 10:19 Harri Pesonen  
  Onhan tuo vähän saanut tiiselin käryjä kaappiin kun on kuparit mustuneet...
kuva 01.06.2019 10:16 Osku Reinikka  
  Mistä sen voi tietää että tällaisella laitteella on halu ja että se nimenomaisesti halusi kuvattavaksi?
kuva 01.06.2019 08:56 Jimi Lappalainen  
  Tilanne 2017: https://flic.kr/p/Wgkxom
kuva 01.06.2019 00:53 Harri Pesonen  
  On edelleenkin pusikossa pystyssä opastin ;)
kuva 01.06.2019 00:52 Harri Pesonen  
  Siellä se koppi törrötti edelleen pystyssä mutta on puskittunut todella reippaasti umpeen.
kuva 01.06.2019 00:51 Harri Pesonen  
  Tuskin enään koskaan tulee mitään varoitelemaankaan.....
kuva 01.06.2019 00:49 Harri Pesonen  
  kernipäälysteinen penkki ;) kesällä aika hiostava istua..joissain Dm oli plyysillä päälystettyjä penkkejä...
kuva 01.06.2019 00:34 Jouni Hytönen  
  Eteläpään vaihdekujaa yksinkertaistettiin kesän ja syksyn 1989 aikana ja pohjoispää vuotta myöhemmin.
kuva 31.05.2019 23:56 Niila Heikkilä  
  Noissa vanhoissa sähköistyksissä on tullut ihmeteltyä miksi posliinieristimeen ja kannakkeisiin kohdistetaan varsin suuria sivusuunnassa vääntäviä voimia. Ts. eristimen pitää olla aina laakeroituna pystyasentoon. Uusissa orsirakenteissa voimat ovat sen sijaan pituussuunnassa työntäviä ja vetäviä, joita materiaalit kestävät paremmin.
kuva 31.05.2019 23:23 Hannu Peltola  
  Satunnaiskuvana pompsahti tämä Niilan huisin upea jokikuva. Tästä oikein kuulee joen kuohun!
kuva 31.05.2019 23:21 Hannu Peltola  
  Pistä kuvia jakoon Vorgiin! :-)
kuva 31.05.2019 23:17 Juha Kutvonen  
  Nykytilanteesta en tiedä, mutta oli ainakin v. 1999 siellä käydessäni.
kuva 31.05.2019 23:02 Hannu Peltola  
  Onko kääntöpöytä vielä olemassa? Täytyy jossain vaiheessa kyllä käydä tällä rataosalla fiilistelemässä...
kuva 31.05.2019 23:00 Juha Kutvonen  
  Storlienin erikoisuutena on katettu kääntöpöytä. Tällä on arvatenkin haluttu suojautua vuoriston runsaslumisia talvia vastaan.
kuva 31.05.2019 22:59 Hannu Peltola  
  Itse asiassa kuvaa tarkemmin katsoessa juurikin näin, pelkkä pylväs on vuodelta 1945, mutta ajojohdon kannatin on uudempaa (nykyistä) mallia. Tolpassa näkyy pystyssä oleva eristin, joka oli hyvä tuntomerkki perinteiselle ruotsalaiselle ajojohdinpylväälle. Tässä verrokkikuva malmiradalta vanhasta pylväästä: https://vaunut.org/kuva/115071?s=1
Kuvasarja:
Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta
 
31.05.2019 22:51 Hannu Peltola  
  Stig Lundinin sivusto on uskomaton aarreaitta tämänkin rataosan osalta: http://stiglundin.se/jarnvag/18118669/ntb/linje/index.htm
kuva 31.05.2019 22:51 Juha Kutvonen  
  Eli pylväs on vuosimallia 1945. Sähköistys osuudella Järpen - Storlien - raja valmistui 29.9.1945.
kuva 31.05.2019 22:49 Hannu Peltola  
  Tämä Inlandsbananin Nohab-väritys tuo kaukaisesti mieleen vanhat klassiset F-vetureiden väritykset, kuten WP:n tai CB&Q:n, verrokkina linkki Katon F3-sivulle: https://brooklynlocomotiveworks.com/kato-f3.htm
kuva 31.05.2019 22:38 Hannu Peltola  
  Vuonna 1919 Storlienissä oli varsin suuri veturivarikko: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-1084.jpg
kuva 31.05.2019 22:36 Hannu Peltola  
  Enaforsin ratapihakaavio vuodelta 1919 löytyy osoitteesta http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-1378_2.jpg
kuva 31.05.2019 22:31 Hannu Peltola  
  Ånnin ratapihakaavio vuodelta 1919 löytyy osoitteesta http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-1378_1.jpg Ratapihalla näkyi olleen silloinkin kolme raidetta.
kuva 31.05.2019 22:29 Hannu Peltola  
  Tångbölen ympäristön korkeusprofiili löytyy osoitteesta http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J3-Jpeg/Jvm1184_J3_-0279.jpg

Pienenä detaljina kuvasta voi todeta, että sillalla oleva ajojohdon tolppa ja kannattimet ovat alkuperäiset radan sähköistyksen ajoilta, kun muut kannattimet on vaihdettu nykyiseen malliin.
kuva 31.05.2019 22:23 Hannu Peltola  
  Ja #208 majailee Sepon kuvan perusteella Duvedissa Ruotsissa https://vaunut.org/kuva/132928?s=1
kuva 31.05.2019 22:21 Hannu Peltola  
  Duvedin ratapihakaavio vuodelta 1919 löytyy osoitteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-0166-1.jpg
kuva 31.05.2019 22:20 Hannu Peltola  
  Åren vanha ratapihakaavio vuodelta 1919 löytyy osoitteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J1-Jpeg/Jvm1184_J1_-1262-2.jpg
kuva 31.05.2019 22:18 Hannu Peltola  
  Järpenin ympäristön korkeusprofiili löytyy osoitteesta: http://www.bangardar.se/filer/ritningar/J3-Jpeg/Jvm1184_J3_-0276.jpg
kuva 31.05.2019 21:57 Pasi Utriainen  
  Päivitetään vastausta lisää eli kaksi Zans-v -vaunua on seilannut kevään ajan Rsu-Ykst-Rsu -junissa.
kuva 31.05.2019 20:49 Ari-Pekka Lanne  
  Toisen luokan alueen raiteistoja ei tuossa kaaviossa tosin näy, niinkuin ei kai Julian kartoissa yleisemminkään...
kuva 31.05.2019 20:34 Ari-Pekka Lanne  
  Julian kartasta löytyy Kalkun ratapihakaavio osoitteessa https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#16.16/61.4975/23.57393 . Siinä erottuvat myös Kalkkua suojaavat valopääopastimet P 199 (199+200) ja E 200 (199+747).
kuva 31.05.2019 20:11  
  Ja nykyään koko laitos ei hälytä enää lainkaan yhdestäkään junasta. On seissyt puomittomana ja opastimet huputettuina jo yli kolme ja puoli vuotta.
kuva 31.05.2019 20:11 Mikko Mäntymäki  
  Mitkä on Kalkkua suojaavien P-opastimien numerot ja ratakilometrit+metrit. Onko kalkun raiteistosta tietoa, kyselen ratapihakaavion piirtämistä varten.
kuva 31.05.2019 19:58 Mikko Herpman  
  Taitaa olla kuvassa 40xx vaunu sisäverhoilusta päätellen.
kuva 31.05.2019 18:57 Juha Kutvonen  
  P 129:n lähtöaika aikataulukaudella 187 oli 16:07.
kuva 31.05.2019 18:36 Juhana Nordlund  
  Tässä tuli erittäin arvokasta tietoa Erkiltä, isot kiitokset siitä.

Ilmeisesti kaluston sijoittelua muutti linjan 11 muuttaminen dieselille vuonna 1973. Siitä lähtien uudemmat Valmetit (JI eli TKL 23 - 27 sekä JL TKL 28 & 29) sijoitettiin jäljelle jääneille trolleylinjoille 1 ja 25 painottuen linjaan 1. Lähes kaikissa näkemissäni linjan 25 kuvissa esiintyy sarjojen JC tai JD rollikka (TKL 4 - 6 tai 7 - 20). Toisaalta hallussani on varikkokuva, jossa sekä 24 että 25 on kilvitetty linjalle 25. Myös SRS:n kotisivuilla on kuvia, joissa JI-sarjan rollikoita on linjalla 25. Kaiketi aikana, jolloin 11 ei ollut enää johdinbussilinja. Linkki SRS:n tätä koskevaan aineistoon: https://www.raitio.org/suomen-johdinautot/tampere/kalusto/tkl-23-27/
kuva 31.05.2019 18:20 Timo Salminen  
  Raiteella 8 henkilöjuna Riihimäelle kello 16.10.
kuva 31.05.2019 18:15 Juhana Nordlund  
  Klo 16 pintaan lähtevän turkulaisen lähtöaika oli 1980-luvulla useina aikataulukausina 16.02. Junan numero oli vuosikymmenen alkuvuosina P 127, mutta jossain vaiheessa tuli uutena junana 14.32 lähtevä juna perinteisien junien väliin, mikä muutti illempana kulkevien junien numeroita. Aivan aluksi 14:32 lähtevä juna oli numerolla P 133. Melko pian tuon jälkeen junat numeroitiin aikajärjestyksen mukaisesti. Suunnassa Turku - Helsinki numerointi olikin varsin "villi" kulkuaikojen suhteen ennen tuota muutosta. Numerointi oli toisaalta silloin kohtalaisen hyvin sidoksissa siihen, mistä junasta kalusto oli peräisin. P 121:n kalusto palasi Helsinkiin junassa P 122 jne. Poikkeuksiakin oli, missäpä ei olisikaan mitään poikkeuksia.
kuva 31.05.2019 16:27 Hannu Peltola  
  Oliko P129:n lähtöaika tuolloin 16.05?
kuva 31.05.2019 16:00  
  Lättähatussa oli loppujen lopuksi aika hankala istua tuon "rennommin", varsinkin jos vastapäätä ja vieressä istuttiin ...
kuva 31.05.2019 14:04 Jukka Voudinmäki  
  Ei ole liioittelua, vaan ihan rehellinen laskuvirhe allekirjoittaneelta. Noin 20 vuotta on oikea arvio ja/tai tieto.
kuva 31.05.2019 13:47 Juha Kutvonen  
  Kiitokset Johannekselle Kosovon päivityksestä.

VR ei koskaan tilannut vetureita, vaikka Nohab valmistikin niitä viisi kappaletta tilausta odottaen. Ehkä rautatiehallituksen johdosta (Erkki Aalto) on epävirallisesti viestitetty Nohabille VR:n tilaavan vetureita heiltä. Kun sitten varmistui, ettei tilausta tule, oli kolme veturia jo valmiina ja näistä tuli NSB:n Di.3b-sarja. Kaksi muuta veturia muutettiin Co'Co'-pyörästölle Di.3a-sarjaan, mutta pidemmällä korilla.
kuva 31.05.2019 13:30 Juha Kutvonen  
  Uusi raideyhteys oli olemassa ainakin jo vuonna 1984: https://vaunut.org/kuva/6672
kuva 31.05.2019 13:14  
  Kaverilta kuulin just tähän kuvaan kommentin: "Risteysvaihteiden viimeinen kesä".
kuva 31.05.2019 11:21 Tero Korkeakoski  
  30 vuotta on ehkä liioiteltua, koska mun mielestäni vielä 90-luvulla tuolla oli vaihde. 20 vuotta olisi todennäköisempi.
kuva 31.05.2019 10:18 Erkki Nuutio  
  Kuva minut eräältä osin yllätti, koska se näyttää 27:n kulkevan tunnelin lävitse.
Poikkileikkaukseltaan pyöristetyt 4-19 olivat normaalikalustoa linjoilla 2 (Lappi) ja 3 (Kauppi), ja loppuvuosina 25 (Sammonkatu), jotka kulkivat tunnelin kautta.
Muut johdinlinjoista eivät kulkeneet tunnelin lävitse. Linjan 1 (Härmälä) normaalikalustoa olivat 1 (silloin kun sitä käytettiin), 2-3 ja 4- (harvemmin loppupään numeroita 10...19)
Linjan 11 (Muotiala) kalustoa olivat lähes pelkästään 23-27 ja 28-29. Kyseessä oli "maaseutulinja", jonka rollikat olivat ensimmäisinä kuljettajan rahastamia. Se olikin syy miksi niitä ei aluksi haluttu käyttää vilkkaammilla "kaupunkilinjoilla.
21-22 (kuten 1) olivat BBC-sähkölaitteiden johdosta epäkelpoja, ja ne olivat vain muutaman vuonna eri linjoilla.

Vaikka kuljin hyvin monena vuotena (periaatteessa vuodesta 1949 linjalla 1 ja loppuvuosina linjalla 25) lukemattomia kertoja, ei minulla ole juurikaan muistikuvia muiden rollikoiden kuin 4-19 kulkemisesta asematunnelin kautta (linjat 2,3,25).
Kuva osoittaa, että esimerkiksi 27 ainakin joskus kulki.
Linjalla 1 kulkivat 28-29 vain harvoin.

Valmet-rollikoiden aikaisen tekniikan pahin ongelma oli haavoittuvuus. Pitkiä sähköhäiriöitä oli aika usein. Silloin rollikat hylättiin katujen reunoille, ja Pyynikin hallista haettiin kiiruusti aaseja (AEC) tilalle. Ei sellaista voinut sietää.
Nykyiset päätepysäkillä latailtavat sähköbussit poistivat tämän ongelman. Siksi oli todella kohtalokasta tuhota kaupungin talous ja keskusta enää tässä vaiheessa raitiolinjoilla. Kaupungin talous tuskin kestää raitiolinjaston täydentämistä niin laajaksi, että raskas tappiollisuus poistuu syöttöliikennetarpeen riittävästi vähentyessä.
kuva 31.05.2019 09:01 Jari Välimaa  
  Loivempi kuin Hermiankadun nousu. Mitään hammasrata systeemia ei ole suunnitteltu.
kuva 31.05.2019 01:23 Esa J. Rintamäki  
  Jouni, se käyttötarve haihtui 28.5.1978, jolloin laivapikajunat alkoivat kulkea Jäs kautta. Sitä ennen junien P103, P104, P97 ja P98 vetureita vekslattiin rungon päästä toiseen. Raidetta 6 käyttivät Porkkanajunat P101, P106, P94 ja P93. Junapari 97/98 oli viikonloppujuna (pe ja su). Perjantain P98 ajettiin lätällä Tampereelle (2 vetovaunua) ja sen lähtöraide oli 4, kunhan H98 (ma - la) Pm-Hpk saapui...

Ellen väärin muista, niin tuon etualan 5:n kohdalla oli vaihdepari, joka yhdisti 5- ja 6- raiteet. Wanhaan hyvään aikaan yöjunapari Hki - Hpk - Ol eli P51/P52 oli tosi pitkä juna ja laituripituus riitti, kun se ajettiin 5/6- raiteille.

Lievää vaihtotyötä riitti: Jy ja Pm vaunut (junapari H95 ja H96) liitettiin yöjunan runkoon ja omansa laista vaihtotyötä aiheutti Pm - Hpk -Sk - ja v.v. postivaunun siirto yöjunaan/sta.

Pohjanmaan junat P41, P42 ja viikonloppujunapari P43 ja P44 poikkeuksetta ohjattiin raiteelle 6. Idän suunnan lättäjunat raiteelle 4.

Sk suunnan lättäjuna H584 saapui raiteelle 1 ja H585 lähti raiteelta 4. Tpe suunnan lättäjunat lähtivät/saapuivat raiteelle 4 ja 6.

Radan varrella - kirjan mukaan "liikenteen vähentyessä voitiin ratapihaa yksinkertaistaa vuosina 1990 ja 1997".