|
|
31.05.2019 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, se käyttötarve haihtui 28.5.1978, jolloin laivapikajunat alkoivat kulkea Jäs kautta. Sitä ennen junien P103, P104, P97 ja P98 vetureita vekslattiin rungon päästä toiseen. Raidetta 6 käyttivät Porkkanajunat P101, P106, P94 ja P93. Junapari 97/98 oli viikonloppujuna (pe ja su). Perjantain P98 ajettiin lätällä Tampereelle (2 vetovaunua) ja sen lähtöraide oli 4, kunhan H98 (ma - la) Pm-Hpk saapui... Ellen väärin muista, niin tuon etualan 5:n kohdalla oli vaihdepari, joka yhdisti 5- ja 6- raiteet. Wanhaan hyvään aikaan yöjunapari Hki - Hpk - Ol eli P51/P52 oli tosi pitkä juna ja laituripituus riitti, kun se ajettiin 5/6- raiteille. Lievää vaihtotyötä riitti: Jy ja Pm vaunut (junapari H95 ja H96) liitettiin yöjunan runkoon ja omansa laista vaihtotyötä aiheutti Pm - Hpk -Sk - ja v.v. postivaunun siirto yöjunaan/sta. Pohjanmaan junat P41, P42 ja viikonloppujunapari P43 ja P44 poikkeuksetta ohjattiin raiteelle 6. Idän suunnan lättäjunat raiteelle 4. Sk suunnan lättäjuna H584 saapui raiteelle 1 ja H585 lähti raiteelta 4. Tpe suunnan lättäjunat lähtivät/saapuivat raiteelle 4 ja 6. Radan varrella - kirjan mukaan "liikenteen vähentyessä voitiin ratapihaa yksinkertaistaa vuosina 1990 ja 1997". |
||||
|
|
30.05.2019 22:45 | Jouni Hytönen | ||
| Minähän vuonna raiteet 4 ja 5 yhdistettiin uudeksi läpiajettavaksi neloseksi ja kuutonen muuttui viitoseksi? | ||||
|
|
30.05.2019 22:43 | Jouni Hytönen | ||
| Nykyään ei ole enää yhtään vaihdetta jäljellä tässä entisen vaihdepiirin ”Keski” alueella. Tarve vaihteille on varmaan ollut jo kuvanottohetkellä melko lailla haihtunut. | ||||
|
|
30.05.2019 22:39 | Jouni Hytönen | ||
| 215 oli pitkään Kouvolan tallin lähistöllä radan eteläpuolella riisutun näköisenä, mutta on nyt siitä kadonnut jonnekin. | ||||
|
|
30.05.2019 22:29 | Jouni Hytönen | ||
| Tuollainen muistijälki Orsasta viiden vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/91367 | ||||
|
|
30.05.2019 22:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava juttu! :) | ||||
|
|
30.05.2019 21:50 | Tommi K Hakala | ||
| https://en.wikipedia.org/wiki/NSB_Di_3 Tuolla mainitaan, että VR olisi tilannut 5 kpl, joissa oli pidempi kori. Ehdittiinköhän ainoan Suomessa käyneen lisäksi tehdä muita VR-speksien malleja valmiiksi asti? |
||||
|
|
30.05.2019 20:57 | Markku Knuutti | ||
| Kumia , muovia , vai kuttaperkkaa , ku menöö nuan heleposti kruttuun ? Nykyysin nua orretkin on näemmä alumiinia. | ||||
|
|
30.05.2019 19:33 | Simo Toikkanen | ||
| Veturin viimeaikaisia kuulumisia on kerrottu Tasoristeys-palstalla 2/2018: http://resiinalehti.fi/artikkeli/111 | ||||
|
|
30.05.2019 19:09 | Timo Salo | ||
| Jo on ryönäsen näkönen kaappi, ei ihme, jos tuolta jotain mosahtaa... (johdotkin nojaa virheellisesti eristämättömiin kaapelikenkiin!) | ||||
|
|
30.05.2019 18:43 | Johannes Erra | ||
| Kosovon Nohabit poistettiin ajosta vuonna 2017. Tanskasta tuotuja TMX/TMY-vetureita on tosiaan Ruotsissa vielä useammallakin yhtiöllä käytössä. | ||||
|
|
30.05.2019 18:41 | Johannes Erra | ||
| Kuvauspaikka lienee nimeltään Östersund. | ||||
|
|
30.05.2019 18:18 | Erkki Nuutio | ||
| Kuinka suureksi tulee Itsenäisyydenkadun mäen alaosan kaltevuus, ottaen senkin huomioon että tunnelissa ja ainakin parikymmentä metriä sen jälkeenkin ovat kiskot noin metrin nykyistä katutasoa alempana? Onko varauduttu lineaaritekniikkaan, siis hammastanko raiteiden väliin ja hammaspyörä vetoakselille? |
||||
|
|
30.05.2019 15:25 | Jukka Voudinmäki | ||
| En tiedä, paljonko radan ja tehtaan tontin välisessä rytekköisessä maastossa on kiskotusta jäljellä, mutta yhteyttä päärataan ei ole ainakaan ollut n. 30 vuoteen. | ||||
|
|
30.05.2019 14:38 | Jari Välimaa | ||
| Tuon mäen kaltevuus on 7 % | ||||
|
|
30.05.2019 12:08 | Mikko Ketolainen | ||
| Vieläkö tänne menee rata? | ||||
|
|
30.05.2019 07:56 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tämä vielä olemassa? | ||||
|
|
29.05.2019 20:25 | Johannes Erra | ||
| ETCS-varustettuja Rd2-vetureita on ilmeisesti äskettäin alettu muuttamaan virallisesti Rde-sarjaan. Tämä kuva on ensimmäinen näkemäni kuvatodiste tästä muutoksesta. | ||||
|
|
29.05.2019 19:56 | Janne Ridanpää | ||
| Kaksikymmentäviisivuotisuus. | ||||
|
|
29.05.2019 12:51 | Kari Suominen | ||
| Kyllä, 6 viikkoa ja 3 päivää. Olen ajatuksissani vilkaissut huhtikuun sivua kommenttia kirjoittaessani. Silti itselleni uusi asia, kun mitään tietoa tällaisesta tapahtumasta ei ole aiemmin osunut silmiini. | ||||
|
|
29.05.2019 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaihdepiiri "Keski" koppeineen näkyy kuvassa hyvin. | ||||
|
|
29.05.2019 11:29 | |||
| Kuvan Kolmoselta (ainakin) 70-luvulla lähtivät Lätät Poriin ... kiskojen väli mustana. | ||||
|
|
29.05.2019 10:44 | Nikolas Peippo | ||
| 190 siirrosta on kulunut 7 viikkoa, mutta samapa tuo :) | ||||
|
|
29.05.2019 04:46 | Teemu Salonen | ||
| Tuo nimenomainen päätepuskin sai muutamaa vuotta myöhemmin Latviasta meille muuttaneen clumberinspanieli Kessun äänekkäät paheksunnat päälleen. Mitä lie puskin rukka tehnyt? Samanlaiset haukut sai myös linnunlaulun koirapuistossa vaikuttanut betonista valettu strutsi. Muuten ei isäntä pahemmin mielipiteitään ole ilmaissut. | ||||
|
|
29.05.2019 00:58 | Kari Suominen | ||
| Eipä kestä kiitellä ja tässähän se näyttää päivittyvän edelleen. Nikolas täydensi juuri listaa tiedolla runsaan viikon takaisesta Tka7 siirrosta Toijalan Museoveturiseuralle. On niin tuore asia, että oli minullekin uusi tieto. Näistä keltiäisistä sivustolle tulee kuvia varsin harvakseltaan, vaikka näitä käytetään kiinnostavissakin projekteissa niin infran rakentamisessa kuin sen kunnossapidossakin. Oma lisänsä ovat vielä nämä ex VR Track -yksilöt, joita uudet käyttäjät ovat hieman fixailleet ja tuunailleet. Lisään tähän vielä yölukemisiksi linkin, josta selviää kuinka VR Track hinnoitteli myytävät tekarit yksittäin tai tukuttain ostettaessa v. 2018. https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/5e/5eb0d329ed1e174591e64fdedeebf63c508875f7.pdf |
||||
|
|
28.05.2019 22:08 | Nikolas Peippo | ||
| Tka7 190 löytyy Toijalasta Museoveturiseura ry:ltä. | ||||
|
|
28.05.2019 22:04 | Kari Jokinen | ||
| Varikkomestari kertoi kerran että kun tämä veturi kunnostettiin nykyiselleen sitä koeajettiin jonkin verran - parisataa metriä - paineilmalla; samoin Porter-veturi liikkui kertaalleen paineilmalatauksella ennen ensi ylöslämmitystään ja lokomobiilejakin koekäytettiin näin. | ||||
|
|
28.05.2019 20:46 | [Tunnus poistettu] | ||
| Noita kaavaillaan purettavaksi SUUREN kerrostaloalueen tieltä joka menee aivan matkustajasatamaan asti ja Schenkerin hallin tilalle tulee ostoskeskus. | ||||
|
|
28.05.2019 19:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Kari hyvästä Tka7:den omistajaluettelosta! En ollut aikaisemmin nähnyt tekaria Sundströmin väreissä, tämä oli ihan mukava bongattava! Vaunut.orgissa saisi olla tunnisteissa mahdollisuus asettaa operaattorin nimi, tämä helpottaisi eri toimijoiden kuvien etsintää. |
||||
|
|
28.05.2019 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tietoa, mihin bussi meni? | ||||
|
|
28.05.2019 19:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Tilanne 2019: https://vaunut.org/kuva/132902 | ||||
|
|
28.05.2019 14:54 | Juha Kutvonen | ||
| Alunperin rata sähköistettiin v. 1945 Storlienin suunnasta rajalle saakka, mutta myöhemin sähköistys purettiin, koska Norjan osuus on toistaiseksi jäänyt sähköistämättä. Meråker-radan sähköistystyö on tällä hetkellä suunniteltu aloitettavaksi v. 2020: https://www.banenor.no/Prosjekter/prosjekter/Elektrifisering-trondelag/ |
||||
|
|
28.05.2019 14:23 | Juha Kutvonen | ||
| Tuolla Järnväg.net -sivustolla kerrotaan veturin olevan viimeinen NSB:n entisistä Di.3-sarjan Nohabeista. Sen sijaan Tanskalaisperäisiä TMX- ja TMY-sarjojen Nohab-vetureita käytetään Ruotsissa edelleen. Di.3-vetureita lienee edelleen käytössä Kosovossa, jonne myös Suomessakin vuokralla ollut 3.643 myytiin 2000-luvun alussa. |
||||
|
Kuvasarja: Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta |
28.05.2019 14:16 | Juha Kutvonen | ||
| Mukava kuvasarja mielenkiintoisesta rataosasta, joka virallisemmin tunnetaan Norjan puolella nimellä Meråkerbanen (Trondheim - Storlien) ja Ruotsin osuus on Norrländska Tvärbanan (Storlien - Sundsvall). Ruotsin osuus sähköistettiin jo v. 1945 Norjan rajalle saakka, koska oli odotettavissa, että sähköistys toteutuu myöhemmin myös Norjan puolella. Meråker-rata päätettiin kuitenkin lopulta sähköistää vasta muutama vuosi sitten, mutta ainakin Resiina 1/2019:n mukaan (s. 68) sähköistyssuunnitelmia on jälleen lykätty hamaan tulevaisuuteen ja matkustajaliikenteen nykyisen BM92-dieselkaluston tilalle on tulossa uusia hybridi-FLIRTejä. | ||||
|
|
28.05.2019 11:46 | Sami Piipponen | ||
| Käsittääkseni tuohon tulee rivin jatkoksi vielä kolmaskin tornitalo, Oulun Asemantorni III. Minä luulenn, että torninosturi rakennettiin tuohon juuri siksi, että siitä se yltää myös tulevan kolmannen talon työmaalle. En toki tiedä torninostureista juuri mitään, mutta luulisi niiden purkamisen ja pystyttämisen jotain maksavan. Tämä vaan näin noilla nurkilla asuvan tuumintoina... |
||||
|
|
28.05.2019 11:30 | Seppo Rahja | ||
| Olipa tosi hyvä video yli-ikäisistä ratapölleistä! | ||||
|
|
28.05.2019 11:08 | Timo Keski-Petäjä | ||
| https://vaunut.org/kuva/98515?utm_source=random | ||||
|
|
28.05.2019 10:19 | Timo Salo | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=GKPDhTCffNw&t=69s | ||||
|
|
28.05.2019 09:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uudessa mustapohjaisessa on ennen kaikkea aiempaa merkittävästi suurempi kontrasti, mikä tekee siitä huononäköisillekin mahdollisen käytettävän. | ||||
|
|
28.05.2019 01:05 | Niila Heikkilä | ||
| Tässä on uudehkoa uutisointia mm. Kalarannan kohdan sähköistyksestä http://www.avakka.com/Avakka/Etu2.html | ||||
|
|
28.05.2019 00:59 | Kari Suominen | ||
| Kiitos Jormalle tarkkaavaisuudesta. Olishan tuo nyt synti ja häpee ollut noin pitkäaikainen tekarin käyttäjä listasta unohtaa. | ||||
|
|
28.05.2019 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Tka7 172 PMR:lle | ||||
|
|
28.05.2019 00:31 | Kari Suominen | ||
| Tämä Tka7 -kalusto ei nykyisellään enään sovellu NRC Group Finland Oy:n koneliiketoiminnan kalustostrategiaan täällä Suomessa, mutta ruotsinsiirtolaisuuden myötä näille koneille on auennut uusi "yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus ". Vuosikymmenen vaihteessa silloinen Oy VR-Rata Ab kavensi useita ratatyökoneitaan 1435 mm raideleveydelle ja siirsi niitä Pohjois-Ruotsiin Malmiradan kunnossapitoon. Samalla Ruotsiin siirtyi useita Tka7-ratakuorma-autoja. Sittemmin VR Track on siirtänyt niitä lisää Ruotsiin VR Track Sweden Ab:n palvelukseen voitettuaan siellä uusia ratatyöurakoita. Näihin Ruotsiin vietyihin yksilöihin ei tehty merkittäviä teknisiä parannuksia, vaan lähinnä välttämättömimmät raideleveyden kaventamiseen ja Ruotsissa hyväksymiseen tarvittavat muutokset. Numerot 213 ja 214 saivat muista poiketen suuremmat muutokset, sillä niiden Hiab-kuormausnosturit poistettiin ja tilalle asennettiin sähköratatöitä varten uudet Palfingerin valmistamat henkilönostimet. Myytyjä Tka7 226 on myyty Destialle Tka7 174 on myyty Komsor Oy:lle Tka7 224 on myyty Oy Sundström Ab:lle. Tka7 202 on myyty Go Track OÜ:lle Viroon. Tka7 231 on myyty Pohjois-Suomen Rautatieharrastajille Tka7 168 on myyty Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle Tka7 198 on myyty Keitele-Museolle Suolahteen. Tka7 218 on myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle. Suomeen jääneitä on työkäytön lisäksi alkanut ilmestyä tilastointiin myös seisomaan (varastona tai muu kuin liikennekäyttö) sekä romutetuiksi merkittynä. Kannattaa siis olla kaukaa viisas kuten Hannu ja kuvata tavattaessa, sillä tämä populaatio hupenee nopeasti. Lähteenä soveltuvin osin Tasoristeys -palstan kalustomuutokset |
||||
|
|
27.05.2019 22:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä Mustion sivuraide on sikäli mielenkiintoinen, että kuten kuvastakin näkyy: raskaat kiskot ja betonipölkyt. Käyttöähän tuolla ei ole nykyään juuri lainkaan. | ||||
|
|
27.05.2019 22:50 | Seppo Rahja | ||
| Vakaumuksen syvällä rintaäänellä sanoisin ettei noista pölleistä vikaa kyllä puutu: jopa pöllin mittaisia ja reilusti syvempiä kuin pintahalkeamat ja lahoakin näkyy, sienikasvustoa pinnassa. Kyllä nuo kiskoautoliikenteen kestää ja ehkä tavaraliikenteenkin, mutta nopeus ei voi olla normaali. Sen nähdyn kiskoauton nopeus oli luokkaa 60 km/h. Harmi kun en havainnut nopeuskylttejä Norjan puolella. Elikkä jos liikennettä on vähän, radan luokituskin on sen mukainen. | ||||
|
|
27.05.2019 22:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Tilanne 2016: https://flic.kr/p/J2vHwv | ||||
|
|
27.05.2019 21:24 | Pasi Seppälä | ||
| Kuvaa katsoessa kuvauspaikan nimi on osuva, vaikka karttalinkki paljastaa, että aivan korvessa ei olla. Kesäisen vihreetä ja vehreetä on vetokalustoa myöten. Onneksi rakennus on punainen. | ||||
|
|
27.05.2019 21:18 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä näitä siltatyömaan aikaisia kuviakin kannattaa ottaa. Varmasti on erinäköistä seuraavassa isossa remontissa, niin työkoneissa kuin junissakin. | ||||
|
|
27.05.2019 20:52 | Heikki Jalonen | ||
| Olisiko Oulua ylöspäin kasvattamassa Yongmao-nosturi, malli mahdollisesti STT553? Torniksi isonpuoleinen kone. Näyttäisi kuitenkin siltä, että melko isolla säteellä tuolla työmaalla joudutaan operoimaan. Onkohan siellä jokin nosturin sijoitusrajoite; rautatien lisäksi? Tunneli ei ole työmaan kohdalla, mutta rajoittavatko maaperän kantavuus tai muut maanalaiset rakenteet? | ||||
|
|
27.05.2019 20:29 | Mikko Herpman | ||
| Omaankin maallikon silmään aika hyvälle näyttää. Hieman pintahalkeamaa muttei näytä hötöltä. Jousi/ruuvvikiinnitys niin ei nauloistakaan pääse elämään. Joten ehkäpä on kuitenkin kohtuu hyvässä kunnossa. Sepelitukirakenne pitää pölliä kuivempana kuin sorapenkka. | ||||
|
|
27.05.2019 20:20 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tai Sködvik - Varkaus-juna Tampereen kautta? Ja eikös Savelaankin jossain välissä viety polttoainevaunuja? Mutta tuo Keljonlahden juna kuulostaa ainakin omaan korvaan järkevimmältä, se taisi kulkea 2000-luvun alkuvuosiin asti? | ||||