|
|
17.05.2019 15:38 | Mikko Herpman | ||
| Menikö tuo pyöräsorvi ja muukin tallikalusto romuiksi kun ratakin purettiin? Vai onko sorvi jossain museorautatiellä tallessa? | ||||
|
|
17.05.2019 15:26 | Risto Sollo | ||
| Neuvostolaista innovaatiota!Härvelin katolla olevalla työtasolla iskurityöläiset voivat näprätä jännitteistäkin ajojohtoa täysin turvallisesti,koska se on eristimien päällä,ei maata,ei sähkötälliä!!!Kaiteet voisi kyllä olla. | ||||
|
|
17.05.2019 14:16 | Mikko Herpman | ||
| Rautateiden ylpeys, upein, nopein (melkein)! S220! | ||||
|
|
17.05.2019 14:01 | Tommi K Hakala | ||
| Muistaakseni tälläinen "mökkikylä" piti siirtää Äänekosken tehdastyömaalta Uuteenkaupunkiin, autotehtaan työntekijöiden asuntopulaa avittamaan. Tapahtuikohan niin? | ||||
|
|
17.05.2019 13:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Fiksumpaa olisi toki pistää kuntoon rata Lahdesta Mikkeliin. Sama hyöty pienemmin kuluin kuin parantamalla (eli käytännössä uudisrakentamalla) Mikkeli-Kouvola-Porvoo-Helsinki. | ||||
|
|
17.05.2019 13:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Äärettömästi. | ||||
|
|
17.05.2019 12:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Minulla ei olekaan noita vuosien 1887 ja 1897 suuria taulukoita. On vain vuosien 1885 ja 1906 taulukot. - Vuoden 1885 taulukossa on vain yksi Gl-vaunu. Siitä kerrotaan muunnosvuosi. Littera on listauksen ajankohdan mukaisesti Gl. Muunnetusta vaunusta kerrotaan vain sen olleen avoin tavaravaunu. Litteraa sille ei mainita. - Vuoden 1906 taulukossa ei kerrota litteramuutosten ajankohtia, vaan - kuten edellä totesin - mitä numeroita tietyllä vaunulla ja/tai vaunulla josta se on muunnettu, on tiettyinä ajanjaksoina ollut. Vaunun littera on taulukossa taulukon ajankohdan mukaisena. Se ei erittele muunnettujen vaunujen entisiä litteroita, vain numerot. Niinpä se ei esim. kerro: "Vuonna 1887 osa Ha-vaunuista muutettiin Gl-sarjan vaunuiksi seuraavasti: Ha 411-435, 466-470 -> Gl 3971, 4052-4080." (= 30 vaunua). Se kertoo ainoastaan, että vuoden 1906 30 Gt(Gl)-vaunulla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) on vuoden 1887 mukaisessa numeroinnissa - ei vuonna 1887 - ollut numerot Gl 3971, 4052-4080 (30 kpl). Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli kuitenkin vain yksi kappale. Kaikki nuo muut vuoden 1887 29 vaunua olivat Ha-vaunuja vielä vuosien ajan. Gl-vaunuja oli 30 kpl vasta vuonna 1897 (varmuudella 1898). Vuonna 1886 vaunuja oli 20, ja vuonna 1885 10. Sitä ennen 1, maks 2. |
||||
|
|
17.05.2019 12:36 | Niko Padatsu | ||
| Ettei vaan olisi jäänyt Kontiomäelle, jossa siirrolla oli puolentoista tunnin pysähdys. | ||||
|
|
17.05.2019 12:10 | Petri Sallinen | ||
| Ei vaan, tiedot on poimittu vuosien 1885, 1887 ja 1897 taulukoista. Nämä ovat itsenäisiä julkaisuita — samantapaisia kuin vuoden 1906 julkaisu. Vuoden 1885 julkaisu tosin käsittelee kaluston vielä rataosakohtaisesti, mikä on sinänsä mielenkiintoista. Taulukko kertoo kyllä litteramuutoksen, mutta ei litteramuutoksen todellista ajankohtaa — siis vain taulukkoon kirjaamisen vuoden tai mistä vuodesta alkaen vaunu oli litteroitu kyseisellä tavalla, kuten tuossa totesitkin. Litteran todellista muutosvuotta varten tarvittaisiin muita dokumentteja (esim. määräyksiä) tai tarkempia taulukoita. Taulukoita on käsittääkseni laadittu vuoden välein, mutta ne pitäisi käydä kaivamassa Kansallisarkistosta. Jos vaikka katsoo vuoden 1887 taulukosta Gl-vaunun numerosarjan 4052-4080, niin sama taulukko kertoo, että vaunun numero vuonna 1885 oli 411-435 ja 466-470. Kun sitten katsoo vuoden 1885 taulukosta, mihin litteraan numerosarjat 411-435 ja 466-470 kuuluivat, niin pääsee kiinni siihen, että kyseisen numerosarjan littera vuonna 1885 oli Ha. |
||||
|
|
17.05.2019 11:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo vuoden 1887 ja 1897 tiedot on varmaankin poimittu vuoden 1906 taulusta N:o 5 sivulta 29? Se taulu ei kerro litteramuutoksista, vaan sen, millä numeroilla (litterasta piittaamatta) vuonna 1906 olemassa olleet vaunut olivat vuosien 1860, 1887, 1897 ja 1901 numerointien mukaan. Ei välttämättä noina vuosina, vaan niistä alkaen, ennen seuraavaa uudelleennumerointia. Vuoden 1887 numerot siis kertovat vain, että vuonna 1906 olemassa olleet Gt(Gl)-vaunut (tai vaunut, joista ne oli muunnettu) olivat vuoden 1887 numeroinnissa numeroiltaan 3971, 4052-4080. Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli vain yksi kappale. Muut 29 30:stä vuoden 1906 Gt(Gl)-vaunusta olivat tuolloin vielä Ha-vaunuja. Kaikkinensa v. 1906 taulu N:o 5 kertoo vain, että vuoden 1906 lopussa oli 30 Gt(Gl)-vaunua, joilla vaunuilla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) aikaisemmissa numeroinneissa oli muita numeroita. Taulu ei kerro litteramuunnoksista eikä rakennemuunnoksista. |
||||
|
|
17.05.2019 10:09 | Timo Salo | ||
| Ainoat asiat jotka mielestäni ovat jäljellä: Ortodoksikirkko ja vaalea puurakennus vasemmalla. Hienoja kuvia nämä vanhat otokset!!! | ||||
|
|
17.05.2019 09:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Mutta missäs se Otanmäessä käynyt Deeveri sitten on? | ||||
|
|
16.05.2019 23:45 | Mikko Herpman | ||
| Paljonkohan olisi nopeutuminen.. Jos Savonrata Mikkelistä Kouvolaan parannettaisiin niin, että Pendo voisi lasketella Sn200 koko välin. Nykyisellään taitaa ajaa välin noin 1:03, eli keskinopeus noin 124km/h. Jos keskinopeuden saisi vaikkapa noin 170km/h, lyhenisi matka-aika noin 15min... Minkä verran vaatisi pelimerkkejä tuollainen parannus..? |
||||
|
|
16.05.2019 23:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Sama vaunu laatikoineen oli Rautpohjan raiteella lauantaina. Yritin ottaa kuvan, mutta tarpeeksi lähelle ei päässyt. | ||||
|
|
16.05.2019 22:25 | Jukka Viitala | ||
| Tapsan kommenttiin 1974 vimpasta junasta voin todeta, että sen paluukuormana Kouvolaan matkusti Järjestelymestari Viitalan perhe ja konduktööri, meillä 8 ja 5-vuotiailla kakaroilla oli kerrankin temmellyskenttänä kokonainen juna ilman paheksuvia mummoja... päästiin sitten ihan perille saakka, mahtoi siinä olla kuolevaisilla ihmettelemistä, että mitä porukkaa oltiin, kun kokonainen juna kävi pudottamassa meidät ja peruutti heti pois. | ||||
|
|
16.05.2019 21:01 | Petri P. Pentikäinen | ||
| l6/5/2ol9 on tiedotusvälineiden kautta ilmennyt, että kuvan kiireisyyttä huokuva joukko saattaa tulevaisuudessa päästä Itäradan junien kyytiin. | ||||
|
|
16.05.2019 20:15 | Jorma Toivonen | ||
| Postimuseon Pe-vaunun 1:76-mallissa vaakalaudoitus on vain toisella sivulla ja toisessa päädyssä. Toiset seinät ovat pystylaudoituksella. Näin malli valitettavasti tukee saman vaunun kummankinlaista laudoitusta. SKS |
||||
|
|
16.05.2019 20:03 | Petri Sallinen | ||
| Keräsin kaikki Ha/Gl-vaunuja ennen vuotta 1911 koskevat tietoni tähän koosteeseen. Siihen en osaa ottaa kantaa, mikä vaunun alkuperäinen littera oli. Pitänee vielä laatia toinen kooste, johon kootaan kaikki tässä ketjussa julkaistut hajatiedot. Vaunuluettelo 1885, taulukko 19 Helsinki-Hämeenlinna-rata, "Öppna godsv. höga" Ha-litteralla esiintyneiden vaunujen numerot olivat tuolloin: 411-422, 424-435, 466-470, 761, 762, 771, 774, 775, 779, 780, 799. Vuonna 1887 osa Ha-vaunuista muutettiin Gl-sarjan vaunuiksi seuraavasti: Ha 411-435, 466-470 -> Gl 3971, 4052-4080. Samalla Ha-vaunut numeroitiin uudestaan. Uudet numerot olivat 4081-4091, 4092-4101. Vuonna 1897 molemmat sarjat numeroitiin taas uudestaan seuraavasti: Gl-vaunujen uudet numerot olivat 9701-9730 Ha-vaunujen uudet numerot olivat 40081-40091, 40092-40101 Suurta litterointimuutosta käsittelevä kiertokirje vuodelta 1896 on listannut Gl- ja Ha-sarjat erillisinä. Litteroita ei ole määrätty muutettaviksi. Tuolloin numerosarjat ilmoitettiin seuraavasti: Gl 9701-9800 Ha 40001-47200 (tosin samaan numeroryhmään on sijoitettu myös Hb- ja HL-vaunut) Vuoden 1911 vaunukuvastossa vaunut on kirjattu seuraavasti: Ha-sarja 40081, 40082-40088 ja 40090 Gl -> Gt 312201-31230 (suluissa vanhat numerot 9701-9730) Erinomainen lakanakokoinen Gl-muutospiirustus on päivätty huhtikuussa 1894 (selvittää mm. katteen kääntömekanismin toimintaperiaatteen). Siinä on seuraava teksti "Förandring AF öppnä höga godswagnar nris 4052-4060 till kalk-wagnar skala 1:10 Helsingfors". Litteraa ei ole mainittu. Varsinaisia käskykirjeitä tai määräyksiä en ole löytänyt muutoksista. Numerointi- ja litterointimuutokset ovat kuitenkin havaittavissa vaunuluetteloista. Vuoden 1911 jälkeen Ha-littera on ilmisesti kadonnut. En tiedä milloin. Vuonna 1926 Gl-vaunuja oli kuitenkin 26 kpl numerosarjassa 31201-31300 ja vuonna 1928 kaksi vähemmän. Vuonna 1929 enää 13 kpl. Vuoteen 1932 tultaessa lukumäärä oli 12 kpl. Seuraava vuonna vaunut olivat jo kadonneet. 1926 vuodesta alkavassa luettelointisarjasa Ha-vaunuja ei ole. Tämä voi tarkoittaa sitä, että tässä vaiheessa kaikki Ha-vaunut oli jo muutettu Gl-vaunuiksi (tai poistetu käytöstä), koska Gl-vaunujen lukumäärä on samalla kasvanut. |
||||
|
|
16.05.2019 13:20 | Kari Suominen | ||
| 1970-luvun puolivälissä näitä Ggig-jäähdytysvaunuja rakennettiin kymmenen lisää Gg-vaunuista muuttamalla, jolloin niiden littera muutettiin Ig:ksi. Samalla myös jo aiemmin rakennettujen Ggig-vaunujen sarjamerkintä muutettiin Ig:ksi. Uusia lämmin- ja kylmävaunuja ei sittemmin ole rakennettu. Sekä Ig:t että Igb:t poistuivat kaupallisesta liikenteestä jo 1980-luvun puolivälissä säädettyä lämpötilaa vaativien kuljetusten siirryttyä enenevässä määrin kumipyörille. |
||||
|
|
16.05.2019 11:58 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän hydraulitunkeilla ja sopivilla nostopaloilla onnistune nosto niin ylös, että aputelit saadaan työnnettyä alle. | ||||
|
|
16.05.2019 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Työn pikku-uutinen 11.7.1912 senaatin pikatavararakennuksen rakentamista varten myöntämästä rahoituksesta koskee kuvassa taustalla näkyvää Helsingin uuden aseman länsi- eli pikatavarasiipeä. Siipi rakennettiin yhtä aikaa varsinaisen asemarakennuksen kanssa. Asemarakennuksen työt alkoivat jo vuonna 1912, mutta rakennus - ja pikatavarasiipi - valmistui vasta vuonna 1919 sodan viivästyttämänä. Ennen uuden länsi- eli pikatavarasiiven valmistumista pikatavaratoimisto oli Läntisellä Teatterikujalla. Tieto löytyy vaikkapa Helsingin osoitekalentereista. Vltavassa, Helsingin entisessä uudessa veturitallissa toimi aikanaan kiitotavaratoimisto, ei pikatavaratoimisto. Muuten: Postimuseon postivaunun pienoismalli ei valitettavasti ole H0-mittakaavassa (1:87), vaan mittakaavassa 1:76. |
||||
|
|
16.05.2019 11:25 | Roope Prusila | ||
| En nyt ainakaan muista, että olisin kiinnittänyt huomiota siihen, että olisi näyttänyt eri väriseltä. Kyllähän mm valaistus vaikuttaa siihen miltä värit näyttää. | ||||
|
|
16.05.2019 11:03 | Kari Haapakangas | ||
| Kauanko kestää, ennen kuin joku rakennuttaja jalostaa tästä vuokra-asuntoversion? Ei ne uusimmat "kanakoppimallit" tilojensa puolesta juuri näistä poikkea... | ||||
|
|
16.05.2019 11:01 | Kari Haapakangas | ||
| Kehitys kehittyy, ja nykyisellään ratapihat tuppaavat kapenemaan, poislukien vilkkaimmat asemat tietenkin. | ||||
|
|
16.05.2019 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Pakastevaunuhan tämä. Myöhemmältä litteraltaan Ig. | ||||
|
|
16.05.2019 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Tuohon pikatavaratoimistoon viittasi Työ 11.7.1912 kertomalla Senaatin hyväksyneen sen piirustukset ja kustannusarvion 280.000 mk ja sallimalla rakentamisen aloituksen heti. Rakennus siis valmistui vuonna 1913. En löytänyt parempaa kuvaa siitä. Mitä taas tulee vaunuun 10051, todettakoon että Postimuseon HO-pienoismalli oli vaunusta 10054, ja ainakin pienoismallissa on vaakalaudoitus, kuten kuvan vaunussa. |
||||
|
|
16.05.2019 09:44 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^OT. Terassoida-verbi löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, mutta patioida-verbi on ilmeisesti sen verran uudissana, ettei sitä siellä vielä ole. | ||||
|
|
16.05.2019 09:30 | Erkki Nuutio | ||
| Oliko tämä VR:n viimeinen yritys maidonkuljetuskisassa? Montako näitä tehtiin? | ||||
|
|
16.05.2019 07:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Noissa aiemmissa kommenteissa ja joissakin viimeaikaisissa kirjoituksissakin esitetään, että vaunutyyppi alunperin litteroitiin Gt-sarjaan. Siinä lienee kyse väärinkäsityksestä, joka kaiketi johtuu lähdeaineiston puuttumisesta? Tuo oma litterahistoriani perustuu vaunuluetteloiden läpikäyntiin. On tosin todettava, että vaunuluettelot saattavat olla epäluotettavia. Niissä on usein niputettu eri litteroita yhteen, ja joskus tuntuu siltä, että litteramuutoksia ei niissä ole kovinkaan nopeasti otettu huomioon. Tosin tämän Gl:n osalta vaunuluetteloissa kummallista on tuo edellisessä kommentissani mainittu hyppäys Gl:stä Gt:hen muutaman vuoden ajaksi. Oikeammat tiedot (tosin nekin vain aikomuksista) saisi kiertokirjeistä tai Koneosaston kirjeistä tai jopa vaunukorteista (joissa niissäkin lie virheitä). Onko Gl:stä tietoa selllaisista? Gl:n syntyhistoriasta on myös epätietoisuutta. Vaunumalli muunnettiin korkealaitaisesta Ha-avovaunusta, mutta muunnokset tehtiin (ainakin osa niistä - pitää tsekata) jo Ha-vaunun varhaisemman litteran aikana: G:b / G.b. Muuten: kaikkien aikojen ensimmäinen Gl-vaunu vuodelta 1880 on vaunuluettelossa litteralla G.b. Ja vuoden 1916 käsikirjan mukaan vaunu merkittiin raportteihin litteralla Gt, vaikka sen todellinen littera olikin Gl. Mutta: Onko siis olemassa määräyksiä tms. Gl-vaunujen muuntamisesta tai litteroinnista. |
||||
|
|
16.05.2019 06:42 | Jari Välimaa | ||
| esite suomeksi http://mankinen.fi/wp-content/uploads/2013/07/ET_Aputeli.pdf, www-sivut http://mankinen.fi/tuotteet/ | ||||
|
|
16.05.2019 06:37 | Jari Välimaa | ||
| Näyttikö eri väriseltä ? Itse huomasin ainakin. | ||||
|
|
16.05.2019 06:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
16.05.2019 05:56 | Timo Salo | ||
| Tunkkaamallako yksikkö saadaan ylös asennusta varten, vai peräti nosturilla??? | ||||
|
Kuvasarja: Valtterin paluu huollosta |
16.05.2019 02:36 | Mika T. Polamo | ||
| https://www.poliisi.fi/vihapuhe Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat (etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai) muuta vihaa, joka pohjaa suvaitsemattomuuteen. Sulut ovat kirjoittajan alkuperäistekstiin lisäämiä. |
||||
|
|
15.05.2019 23:57 | Jukka Viitala | ||
| Elämäni eka työtapaturma tuli Kassin lyhyessä päädyssä, puskinten välissä oli joku palkki, jossa seistiin ja junan rytkäistessä rinnan korkeudella olleen vinkkeliraudan päältä putosi rautakanki lappeelleen molemmille räpylöille ja just turvakärjen taakse päätyen hellakoukuksi junan alle. Zattui nin zaatanasti, mutta molempiin jalkoihin, joten hyppely jäi väliin junan mennessä kolmeakymppiä. Turvakengät piti saksia irti, mutta paljain jaloin ajelin himaan ja parin päivän päästä kengätkin alkoivat mahtua, 1984 ei ihan pienistä itketty. Nyttemmin on sitten ollut yhtä jos toista riesaa jalkojen kanssa, olis ehkä kannattanut käydä otilla aikoinaan. | ||||
|
|
15.05.2019 23:48 | Eljas Pölhö | ||
| Jouni on aivan oikeassa. Takatekstissä tosiaan sanotaan, että 0008:ssa käytettiin TEP75:een suunniteltua koria ja telejä. Ei niin, että olisi siirretty veturista toiseen. Valitan huolimattomuuttani. | ||||
|
|
15.05.2019 23:45 | Jukka Viitala | ||
| 1984 laskettiin noilla soraa Poitsilaan ja junassa oli VW-moottorinen genu, joka toimiessaan pyöritti vaunujen hydrauliikkaa. Yleensä oli jostain piuha poikki tai VW ei startannut, joten käsipumpulla mentiin. Paineakuista tietoakaan, kyllä tuo oli suoravaikutteinen nestetunkki, eli yksi pumppasi apinan raivolla ja toinen aukoi paakeista luukkuja tai nosti koria. Sora oli varmaan jostain Vuohijärveltä, välppäämätöntä ja seassa päätä suurempia musuja, ens alkuun yritettiin Mas-vaunuilla, mutta ne menivät umpitukkoon. Pari kuukautta sitten haravoitiin isoja pois muuten valmiilta ratapihalta, tee työtä, jolla on tarkoitus. Niitä jättiläiskiviä on varmaan pulpahdellut pintaan pian neljännesvuosisadan, mutta kai tuo tuli halvemmaksi kuin välpätä montulla. Tai ajaa murskan läpi. | ||||
|
|
15.05.2019 23:27 | Otto Tuomainen | ||
| Jimi, laitoin kyseisen kuvan vaunusta tänne https://t3676.1g.fi/kuvat/vaunu.jpg esille. "Brzda automobilová" -merkintä viittaisi siihen että vaunussa on autosta peräisin oleva jarrujärjestelmä. Olisiko VK 398 jonkinlainen vaunun tunniste, vaikka se ei perinteiseltä litteralta näytä. Täytyy tarkemmin tutkia näitä vaunuja kun satun seuraavan kerran näkemään. | ||||
|
|
15.05.2019 23:00 | Kari Suominen | ||
| Tästä kuvasta selviää hyvin, kuinka ratapiha oli aikojen kuluessa levinnyt niin, että laituri oli jo kiinni tässä vanhassa asemarakennuksessa. Kun uutta asemaa ryhdyttiin rakentamaan v.1981, tehtiin uudet perustukset vanhan rakennuksen perustuksista poiketen 30 metriä laiturin reunasta puistoon päin. Laiturin ja asemarakennuksen väliin jäänyt etupiha nostettiin ja patioitiin ja liitettiin takaosastaan ympäröivään puistoon terassoimalla. | ||||
|
|
15.05.2019 22:45 | Petri Sallinen | ||
| Olen huomannut saman: joskus vaikuttaa siltä, että litteramuutoksia ei ole viety käytäntöön. | ||||
|
|
15.05.2019 22:00 | Jouni Hytönen | ||
| Venäjänkielisessä tekstissä sivulla 7 ennen lukua 5 kerrotaan, että molemmat TEP75:t olivat olemassa vielä 1990-luvun alkuun saakka. Ensin poistui käytöstä 0001, joka varastoitiin Dnon varastoalueelle ja romutettiin siellä myöhemmin. 0002 palveli ratatyöveturina pidempään, kunnes joutui onnettomuuteen vuonna 1996. Sekin on romutettu. | ||||
|
|
15.05.2019 21:24 | Jouni Hytönen | ||
| Minulle oli uusi tieto, että toisen TEP75:n kori olisi käytetty ensimmäiseen sarja-TEP70:een. Missä päin sitä kirjaa näin sanotaan? Takasivun englanninkielisestä tiivistelmästä saisin mieluummin sellaisen käsityksen, että yleisellä tasolla samanlaisia telejä ja koria käytettiin TEP70-sarjavetureissa. En ymmärtäisi tekstiä siten, että jompikumpi TEP75-protoista olisi muutettu TEP70-sarjaan veturiksi 0008. | ||||
|
|
15.05.2019 21:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Näiden vanhojen litteralistojen kanssa on kuitenkin syytä olla varsin kriittinen ja varovainen: Esim. näitä kaikkia litteroita ei vuoden 1877 vaunuluettelosta löydy. - Syitä sopii pohtia: Joko tämä lista on vuoden 1877 lopussa ollut jo vanhentunut, tai viralliseen vaunulistaukseen ei ole otettu mukaan kaikkia litteroita. Sellainen oli nimittäin tapa vielä 1900-luvun puolellakin. Ja onko tuo 'Gh' tuossa listassa 'Gh' vai 'Gk'? Esim. 'k'-kirjaimella on listassa useita erilaisia muotoja. |
||||
|
|
15.05.2019 20:08 | Petri Sallinen | ||
| Hyvää dataa! | ||||
|
|
15.05.2019 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Tuon radan tunnelit ovat varmaankin olleet poikkileikkaukseltaan ahtaita kuten kaposilla yleensäkin, mutta samalla myös erikoisen pitkiä poikkileikkauksen suhteen - siis ongelmia savun suhteen on ollut. Tuo hormin alasveto lienee olut jälkiasenteinen parannus. Tietääkö joku tarkemmin systeemistä: ilmeisesti poisto meni ylös normaaliin tapaan, kun ei ajettu tunnelissa? Eli, oliko korsteenissa jonkinlainen sulkuläppä tms? | ||||
|
|
15.05.2019 19:37 | Timo Salo | ||
| Mahtavaa "kaunokirjotusta", varsinkin n-kirjaimen "häntä"! Nykyajan penskat ei tuosta ymmärrä mitään, kaunoo ei edes kai opeteta enää... :-( | ||||
|
|
15.05.2019 17:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkyy tuossa puhtaaksikirjoituksessa olevan muutama kirjoitusvirhe; ainakin vankivaunun ja vankisisustuksen kohdalla. Puutavaravaunun kohdalla kirjoitusvaikeus on ollut jo kirjurilla. | ||||
|
|
15.05.2019 17:43 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Heikki kommenteista ja erityisesti kuvasarjalinkistä! Tuohon täytyy tutustua oikein ajan kanssa... EDIT vielä: Tässä kuvassa näkyy hyvin Coloradon vetureiden savutorven jatke, joista Heikki kysyit jossain kuvassa: https://car57.zenfolio.com/p540335402/h2e95218b#h269b5cd1 |
||||
|
|
15.05.2019 17:39 | Niko Padatsu | ||
| Omista (eri päivänä otetuista) kuvista päätellen tuossa olisi ollut 6043. | ||||
|
|
15.05.2019 14:41 | Hannu Peltola | ||
| BNSF:n nykyisessä merkinnässä mahdollinen ongelmakohta tulee, jos samalla reitillä kulkee yli 9 junaa päivässä. Numerointitapa ei mahdollista suoraan kuin 9 erillistä junaa päivässä prioriteeteilla eriytettyinä. Tämä 9 junan rajoite voisi tulla esille esim. juuri näissä Donkey Creek Yardilta lähtevissä junissa. En tiedä, onko numeroinnista tullut koskaan käytännön haasteita. | ||||
|
|
15.05.2019 14:31 | Hannu Peltola | ||
| Topi ehti jo vastata niin kattavasti, ettei minulla oikeastaan ole mitään lisättävää... :-) Kiitoksia kattavasta vastauksesta ja tämä BNSF:n symbolikäytäntö oli hyödyllinen linkki. Wanhaan hyvään aikaan aikataulun mukaisilla tavarajunilla oli Yhdysvalloissa selkeä numero, esim. Great Northernin #712 Seattlen ja Vancouver B.C:n välillä. Näissä ongelmana oli, ettei numerosta tai junan prioriteetista (luokasta) välttämättä nähnyt suoraan, onko kyseessä tavara- vai henkilöjuna. (Tässäkin oli varmasti yhtiökohtaisia eroja, minulle tutuimpia ovat vanhat Great Northernin käytännöt). Lisäjunat olivat tavallaan selkeästi merkittyjä veturin numerolla ja kulkusuunnalla, esimerkiksi Extra #3203 West. Great Northernilla oli ainoastaan kaksi kulkusuuntaa: East ja West. Tämä oli sinällään järkevää, kun päärata oli selkeästi länsi-itä -suuntainen. Pohjoiseen menevät junat kulkivat aikataulun mukaan itään ja etelään menevät länteen. |
||||