|
|
29.04.2019 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tarinaa Mäntän Motista: ainakin vaunu Bm1 n:o 2 on ollut Mäntässä. Vanhojen mänttäläisten muistaman mukaan viimeinen motti oli Dm2 n:o 14. Numeroa 13 näki siellä myös, kun 14 oli huollossa. Iskä muisteli, kuinka hän sai rekisteriin ostamansa uuden moottoripyörän ja ajoi sillä ensimmäisen kerran kun Mäntän motin viimeinen liikennöintipäivä oli, eli 28.2.1953. Oston ja rekisteröinnin välillä kului 2 kuukautta ja sen aikaa motskari oli sijoitettuna asuntonsa olohuoneen nurkkaan. Pyörä oli joko CZ tai Royal Enfield, en muista kumpi... Turun konepajalta löysin piirustuksen, jossa "Motala-bussiin" oli suunniteltu asennettavaksi Imbert-puukaasutin. |
||||
|
|
29.04.2019 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jani linkistä, tätä en ollut huomannutkaan. Todella mielenkiintoinen live-stream ja tapahtumia pitäisi riittää enemmän kuin Norppa-TV:ssä! Kamera on ilmeisesti Barstowin vanhan aseman katolla ja kuvakulma on tosiaan tänne ratapihan suuntaan. | ||||
|
|
29.04.2019 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ulkonäköön (maalaus, ikkunajako) liittyvää pohdintaa esiintyy ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/21030 kommenttiosastolla. | ||||
|
|
29.04.2019 18:39 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, mahtaako tuossa näkyä Dm4:t 1612 ja 1604? Tuossa vaiheessa ei ollut olemassa Dm3:sista muutettuja Dm4:sia, vaan Dm3-sarja oli edelleen oma sarjansa omilla numeroillaan (1500 - 1509). Noista laseista voi olla juttua joidenkin muiden kuvien kommenttiriveillä. Uusinahan noissa moottorivaunuissa oli kaarevat lasit - lähes kaikissa - mutta ei ilmeisesti aivan viimeisissä nelosissa. Kuvan 1612 (oletan että vasemmanpuoleinen kiitojunan vetäjä on numeroltaan 1612) oli kuvaushetkellä huomattavan tuore. Mielestäni maalausasuistakin on tekstiä Dm3- ja Dm4-kuvien kommenttiriveillä. |
||||
|
|
29.04.2019 17:34 | Markku Liira | ||
| Tämä kuva löytyy Finnastakin haulla Bm3, selkeämpänä mutta pienempänä. Kuvaajaksi on merkitty Sakari Laipio, vuodeksi 1948. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:432 Kuvauspaikaksi kirjattu Kouvola. Kouvolaan en saa tuota näkymää kyllä sattumaan. Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma |
||||
|
|
29.04.2019 17:17 | [Tunnus poistettu] | ||
| Immosen VR 100 kirjassa toi sama kuva mutta selvempänä. Eilen juuri vilkasin viimeksi. | ||||
|
|
29.04.2019 17:16 | [Tunnus poistettu] | ||
| Oletkos Hannu huomannut että tältä ratapihalta on tarjolla livestrimmiä youtubessa? https://www.youtube.com/watch?v=nsMrJJaU6gk Länteen päin kuvaavasta kamerasta päätellen taitaa olla sama kuvauspaikka. | ||||
|
|
29.04.2019 13:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Bm3 21 muutettiin vuonna 1957 työvaunuksi XE 0676. | ||||
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
29.04.2019 12:09 | Kari Suominen | ||
| Hieno kuvasarja, jonka mielenkiintoisuutta lisäsi vielä muutamat otokset linjalta 14 johdinautoliikenteen lopettamisen kynnyksellä. Kiitokset kuvankäsittelyt tehneille ja kuvat sivustolle ladanneille. Erityiskiitos Juhanalle, joka asiantuntevasti hoiti kuvien sisällön esittelyn sanallisesti. |
||||
|
|
29.04.2019 12:02 | Timo Salo | ||
| Onkos tuo Metsäkansa myös niitä 40-luvulla Karjalasta "siirrettyjä" paikkakuntia? Sastamalassa ainakin Salmi on tietääkseni tällainen "evakuoitu" paikkakunta... | ||||
|
|
29.04.2019 10:27 | Jouni Hytönen | ||
| Äitini näki tuon 2222:n kävelylenkillään 26.11.1990, itse olin koulussa onnellisen tietämättömänä tästä historiallisesta tapahtumasta. 2222:n viimeiset liikkeet sijoittuivat vieläpä Sulun radalle, jossa Dr12-sarjaa nähtiin äärimmäisen harvoin. | ||||
|
|
29.04.2019 10:22 | Jouni Hytönen | ||
| 2222 siirrettiin vielä Seinäjoelta Jyväskylään marraskuussa 1990, koska pitäähän Jyväskylässä nyt olla Huru pilttuussa 4. :) | ||||
|
|
29.04.2019 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Porin viimeiseksi Dr12-veturiksi jäi 2236, joka toi viimeisenä työnään TK 3816:n Tampereelle 3.12.1990. Jyväskylässä viimeiseksi jäi 2222, joka toimi Pv3:na 26.11.1990, mutta hinattiin Tampereelle. Jyväskylän pitkäaikainen vakio 2219 ehti hajota hiukan aikaisemmin marraskuussa käydessään viime töinään poikkeuksellisesti Äänekoskella, missä Huru oli harvinainen vieras. | ||||
|
|
29.04.2019 09:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hurut poistuivat keskuudestamme 90-luvulle tultaessa. Samassa rytäkässä Rauman/Porin tielle ilmestyivät niiden sijaan Alstikat. Toki Deeverit jatkoivat linjatehtävissä siinä ohessa entiseen tyyliin. | ||||
|
|
29.04.2019 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja dieselissä vielä lämppäri. On ajat muuttuneet. | ||||
|
|
29.04.2019 09:10 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että Kajaanissakin on joskus ollut oma päivystäjä. | ||||
|
|
29.04.2019 09:08 | Jouni Hytönen | ||
| 16-paikkainen laite, etupäässä lukituskampia, vain kaksi vaihdekampea tässä päässä. Osaako joku sanoa, kumpi on uudempi kampiasetinlaitemalli, tämä jossa asennonosoitin on toteutettu tuollaisella kahdella pikku nuolella, joista toinen on valkoinen ja toinen musta riippuen kampien kääntämisestä vai toinen, jossa asento ilmaistaan kääntyvällä pienellä nuolipyörällä? Tätä veikkaisi vanhemmaksi. Sittenhän on vielä antiikkisempi tapa eli 180 astetta kääntyvä nuoli, joita en ole nähnyt Suomessa missään muualla kuin Huutokosken itäpään käytöstä poistuneessa laitteessa. Onkohan se vielä kopissaan, vai onko pelastettu jonnekin turvaan? | ||||
|
|
29.04.2019 09:05 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva on taidokkaasti sommiteltu ja edustava. Teräskelat pelkäävät jo kohta odottavaa valssausta. Varmaan se tekeekin kipeätä. | ||||
|
|
29.04.2019 07:49 | Juhana Nordlund | ||
| Munkkiniemen ja Haagan raitioteillä ajettiin HRO:n ja HKL:n kalustolla. Mutta palataan uutena hankittuihin vaunuihin. Lisäksi pitää miettiä, puhutaanko vaunujen eliniästä eli käyttöönotosta siihen hetkeen, jolloin vaunu poistui liikenteestä ja päätyi odottamaan romutusta (tai muuta kuin liikennekäyttöä), vai puhutaanko vaunun kaupallisesta liikennekäytöstä vain jollain tietyllä liikennöitsijällä. Mutta jos puhutaan ensinmainitusta, Varioiden suhteen ei voi sanoa oikein mitään lopullista, koska seisonnan jälkeenhän ne voivat jatkaa elämäänsä (liikennekäytössä) jossain ihan muualla. Yksi Helsingin raitioteiden historian lyhytikäisimmistä vaunuryhmistä on Oy Karia Ab:n pula-aikana rakentamat perävaunut HKL 765 - 780. Lähes jokaisella yksilöllä hylkäysvuodeksi tuli 1963 - 68. Kuitenkin kaksi yksilöä säästyi 1970-luvulle toisen jatkaen elämäänsä suunnilleen niihin päiviin asti, jolloin kaksiakselisten käyttö päättyi muutenkin. Samoihin aikoihin valmistuneilla useilla Kaipion toimittamilla perävaunuilla työura jäi liki yhtä lyhyeksi. Mutta isosta sarjasta riitti lukuisia yksilöitä ajoon 1970-luvun puoleenväliinkin asti. Moottorivaunupuolella heikonlaiset käyttöiät saatiin 1950 - 51 valmistuneilla kaksiakselisilla vaunuilla, HKL 203 - 218 (kuvassa) ja HKL 219 - 226 (Kaipion "kassakaappivaunut"). Kaipiolaisilla työt päättyivät keskimäärin aikaisemmin. 203 - 226 ... tuttuja numeroita Varioidenkin kyljissä, tosin mihinkään kiroukseen en tässäkään asiassa suostu uskomaan. Ja ne pula-ajan Karia-moottorivaunut (187 - 202), nekään eivät ehtineet kolmeakymmentä vuotta ajella, ei yksikään yksilö. SRS:n sivujen mukaan usealla yksilöllä matka päättyi 1969, joillakin muutama vuosi myöhemmin ja sitkeimmät sinnittelivät 1970-luvun puoleenväliin saakka. Jos Varioille ei löydy käyttöä enää missään, niin niillä tehdään sitten uusi low score. |
||||
|
|
29.04.2019 07:43 | Ismo Nieminen | ||
| Sehän on vanha kunnon sonab. Sateella piti laittaa vähän muovipussia suojaksi, kun kaiutin ei pitänyt vedestä, mutta muuten pätevä peli. | ||||
|
|
29.04.2019 00:07 | Julius Ylitalo | ||
| Upea kuva Kiehimäjoen sillasta. Kiehimäjoki virtaa Paltamossa. Minun suku on lähtöisin Puolangalta. 63 kilometriä Paltamosta pohjoiseen. | ||||
|
|
28.04.2019 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Alsthommit olivat alkujaan Kv:n varikon "omistuksessa" ja Hurut Tpe:n alaisuudessa. 70-luvulla (jonka muistan) käväistiin Hr13:lla Ri:ltä Hl:ssa, Vi:lla, joskus sorvissa Tpe:lla. Hr12:lla hoideltiin mm. Sld ja Hnk ja toki Tpe:n suunta, muutaman kerran käväistiin Kv:ssa. Hyvin hoitivat molemmat veturisarjat niille osoitetut tehtävänsä. | ||||
|
|
28.04.2019 23:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein komea kuva, Pasi! | ||||
|
|
28.04.2019 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Voimalaitettahan näiden siirtelyyn tarvittiin. Talvella -79 liikuttelin moista valkoista "koppia" Ri:n ympäristössä mm. HMVY:n omistuksessa nykyään olevalla Dv15 1991:llä. | ||||
|
|
28.04.2019 23:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma tästä taustatiedosta! Näiden vaunujen historia ei ole ollut minulle tuttu, tiesin ainoastaan, että ne oli toimitettu sota-aikana. | ||||
|
|
28.04.2019 23:09 | Jorma Rauhala | ||
| Hannu kysyi vaunujen "sotalaadusta". Ne valmistettiin Ruotsissa alan parhaimmista tarveaineista ja olivat uutena lisänimeltään "miljoonavaunuja". Siihen asti Helsingin kaikkein kalleimmat vaunut ja hankittiin vuoden 1940 Olympialaisia varten. Niitä rakennettiin jo vuonna 1939 ja toimitus piti olla keväällä 1940 ennen kisoja, mutta Talvisodan alettua ja kisojen peruunnuttua, Raitiotieyhtiö pyysi toimitusten lykkäämistä myöhemmälle ajalle. Rakentaminen Ruotsissa keskeytettiin. Rauhan tultua 1940, töitä taas jatkettiin, mutta enää ei ollut kiirettä. Vaunutoimitukset Tornion kautta aloitettiin kesällä 1941, juuri Jatkosodan alettua, mutta ensimmäinen toimituserä palautettiin pikaisesti takaisin Luulajaan odottamaan tilanteen selkiytymistä. Vaunut mm. seisoivat siellä kolmisen kuukautta. Monta mutkaa oli ennen kuin vuoden lopulla kaikki kuusi vaunua oli saatu Helsinkiin. Vaunut olivat siis mitä parhainta laatua. | ||||
|
|
28.04.2019 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla Reiska. Ja sisäänkäyntiovella ikäänkuin Rolf, Mirjam ja Elina. Kukas oikealla? | ||||
|
|
28.04.2019 22:19 | Perttu Karttunen | ||
| Eikä ole vieläkään poistunut vaikka jälleen on postettavien listalla, tällä htkellä minun tietojeni mukaan ollaan mettimässä tielinjan oikaisua siten että kohtauskulma radan kanssa olisi pienempi. | ||||
|
|
28.04.2019 22:09 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti taittuu teräs mutkalle. Selvää kesän makua on kelissäkin havaittavissa. Isompaa on lehti puussa kun täällä Kymenlaaksossa. | ||||
|
|
28.04.2019 22:00 | Matias Kauramäki | ||
| Mietin olivatko Variotramit kaikista lyhytikäisimmät ratikat Helsingissä, jos jätetään koevaunut laskemasta mukaan, mutta sitten muistin Mannheimista käytettynä ostetut väliaikaisratkaisut. Mutta tarkemman miettimisen jälkeen eivät taida Variotramit olla edes lyhytikäisimmät uutena hankitut ratikat, kun Munkkiniemi-Haagan sekä Lauttasaaren raitiotiet olivat vain muutaman vuoden olemassa. En tiedä tarkalleen niiden vaunuista, mutta voisi olettaa, että käyttö jäi melko lyhyeen. No joka tapauksessa melkoinen modernin ajan floppi Variotramit olivat. | ||||
|
|
28.04.2019 21:55 | Harri Pesonen | ||
| Veturi nyt... https://yle.fi/uutiset/3-10756877 | ||||
|
|
28.04.2019 19:57 | Markku Knuutti | ||
| Oliippa rohkia poika , kun tohorit Jalaaksen kengis nualle markiille lähtiä :DD | ||||
|
|
28.04.2019 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on pelkästään hyvää sanottavaa DDR-Kulturzentrumista. Siellä oli kerrassaan mahtava rautatiealan kirjakokoelma! Ystävällinen henkilökunta oli siellä myös. Muistan erään mimmin, joka kertoi olevansa kotoisin Magdeburgista. Sain toiminnan loppuessa pinon rautatieaiheisia kirjoja muistoksi. | ||||
|
|
28.04.2019 19:34 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kertakaikkiaan, 50 mm polttovälin valitseminen lietsoo mielikuvitusta tarkastelemaan lukuisia seikkoja, kulkuvälineiden lisäksi. Tyhjä väli Elannon vieressä odottaa Rakennusliiton elementtilaatikkoa nousevaksi. Deltan perän vieressä, räikeästi teipatussa liikehuoneistossa toimi demokraattisen Saksan kulttuurikeskus. http://www.ddr-kulturzentrum.com/ | ||||
|
|
28.04.2019 18:46 | |||
| Sähkömoottorijuna on jokseenkin tarkasti entisen Vanajan seisakkeen kohdalla. | ||||
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
28.04.2019 18:36 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä kuvat on otettu sen verran "myöhään" ja minulle tutuissa paikoissa, että kaikki tässä näkyvä kalusto on hyvin tuttua. Yksi vaunumalli noista kaksiakselisista onnistui menemään minulta "ohi", nimittäin Kaipion "kassakaappivaunu", HKL 219 - 226. Näissäkään kuvissa ei esiinny sellaista. Sellaisena aikana, jolloin nyt jotain tajusin vaunumalleista, ilmeisesti vain lähinnä vaunu 226 liikkui aktiivisesti ajossa ajatellen tuota sarjaa. Hannun tarkoittamia vanhoja telivaunuja näki aikanaan oikeastaan vain linjalla 9 (Kauppatori - Vallila). Suunnilleen vuonna 1974 ne siirtyivät samanarvoiseen käyttöön kaksiakselisten vaunujen kanssa, toisin sanoen linjoille 1/1A, 4S ja 10S. Satunnaisesti niitä liikkui toki muuallakin, ysikautena esimerkiksi viikonloppuna varavaunun ominaisuudessa. Itse olin nk. fiiliksissä, kun pääsin tuollaisen ASEAn kyytiin linjalla 8 eräänä lauantaina, mahdollisesti vuonna 1969 (tai 1970). |
||||
|
|
28.04.2019 18:24 | Juhana Nordlund | ||
| 8.5.1978 oli maanantai, joten todennäköisesti keskimmäinen runko jäi Tampereelle. Perjantaista sunnuntaihin se jatkoi porilaisen kanssa Peipohjaan, ja jatkoi Peipohjasta Raumalle etummaisen mennessä tuttuun tapaan Poriin. 1980-luvun alussa käytäntö oli viikonpäivien suhteen nimenomaan tämä, en siis "vanno", että keväällä 1978 käytäntö olisi ollut täsmälleen tämä. | ||||
|
|
28.04.2019 18:24 | Timo Salo | ||
| Nokian paperitehdas laski myös jätteet suoraan nokian virtaan ja sen tuloksena kulovedellä ajelehti jopa 5*1 metrin kuitujätelauttoja ja ne kuplivat "mukavasti". Nyt samoilta tienoilta nostetaan ehdottoman hyvälaatuista kuhaa. Kauan se kesti puhdistua, mutta nyt asiat on OK!!! | ||||
|
|
28.04.2019 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ykkössarjan nivelet (kuvassa on siis sellainen) vihertyivät alkaen 1986, koko sarja oli viherretty käsittääkseni jo vuoden 1989 lopulla. Kakkossarjalaisista vaunut 71 - 103 ehtivät olla oransseja muutaman vuoden, vaunut 104 - 112 tulivat jo tehtaalta vihreinä. 71 - 103 viherrettiin 1989 - 95, ensimmäisenä vaunu HKL 95 kolarikorjauksen yhteydessä ja viimeisenä HKL 75. Vuonna 1985 oli sellaisia viikonloppuja (tai ehkä oikeammin joitakin pyhäpäiviä - ja niitäkin todennäköisesti pikemminkin syyspuolella), jolloin kaikki liikkeellä ollut kalusto oli oranssiharmaata. Kansalaiset heräsivät ja alkoivat vaatia perinteisiä keltavihreitä värejä nivelvaunuihinkin. |
||||
|
|
28.04.2019 18:13 | Kari Suominen | ||
| Datsun Sunny vuosimallia 1970 tunnettiin suomessa nimellä Datsun Finn (ei siis Nissan Finn), joka puhekielessä useimmiten kääntyi Finn Datsuniksi. | ||||
|
|
28.04.2019 17:51 | Timo Salo | ||
| Meerin "silmät" on, kuin tuntemattoman venäläisupseerilla: Näkee keskiviikkona molemmat sunnuntait? | ||||
|
|
28.04.2019 17:44 | Timo Salo | ||
| Valonsäteet tekee tähän otokseen erityisen mukavan tunnelman...:-) (sekä veturin että asemapihan valot) | ||||
|
|
28.04.2019 17:40 | Timo Salo | ||
| Eikös tuota Nissanin mallia myyty myös: Nissan Finn mallina? | ||||
|
|
28.04.2019 17:37 | Vesa Höijer | ||
| Oranssi väritys ei tainnut olla käytössä kovin pitkään? | ||||
|
|
28.04.2019 17:36 | Timo Salo | ||
| Jaha, kiitti tiedoista, eli siihen aikaan oli paljon kokoomateoksia +alihankkijan alihankkijoita... Mikä ei aina ollut hyvä kokonaisuuden kannalta. | ||||
|
|
28.04.2019 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, Valmetin ensimmäisten nivelien (HKL 31 - 70) tultua liikenteeseen 1975 tarvetta Ratti-Kariaa iäkkäämmälle kalustolle ei enää ollut (no keväällä 1977 sellainen tarve yhtäkkiä tuli, kuten kuvasta näkyy). Ratti-Kariat olivat tulleet ajoon 1955, samoin sinä vuonna oli tullut huomattava VTS-vaunuistakin, joista yksi kurkkii tuon ASEAn takana. Vaunujen 181 - 186 käyttöiäksi olisi jäänyt 34 vuotta, jos niitä ei olisi otettu uudelleen ajoon kuvan esittämässä tilanteessa. Ylempänä mainitut Ratti-Kariat ja VTS:t tekivät suunnilleen samanpituisen työrupeaman, jopa lyhyemmän. Ratti-Karioiden kaupallinen kausi alkoi 1955 ja päättyi 1985. VTS:illä vastaavat vuosiluvut olivat 1955 ja 1987. Mutta sitten joillakin vuonna 1959 valmistuneilla Karia-vaunuilla onkin ajettu kaupallista ajoa jopa 2007, koulutuksellisessa tarkoituksessa yksittäisiä lähtöjä jopa sen jälkeisinäkin vuosina. Kaluston ikä venyy pitkäksi tai jää lyhyeksi milloin mistäkin syystä. Aina pitkä ikä ei johdu siitä, että kalusto olisi sangen kestävää tai muuten hyvää, ja toisaalta aina lyhyt ikä ei kerro kulkuneuvojen epäonnistuneisuudestakaan. Käyttöikä voi jäädä lyhyeksi siitä syystä, että on päätetty hankkia uutta (ja samalla modernia) kalustoa niin paljon, että työt loppuvat osaksi sellaisiltakin vaunuilta, joilla sinänsä olisi voinut liikennöidä pidempäänkin. Ja toisaalta joskus korvaavan kaluston hankintojen venyminen venyttää vanhenevan kaluston käyttöäkin, ja kohtuu kulunuttakin kalustoa pidetään erilaisen tekohengityksen turvin ajossa. Vaunut 181 - 186 olivat 1970-luvun mittapuun mukaan varsin pieniä vaunuja. Lisäksi ne vaan edustivat vuosikymmeniä vanhaa tekniikkaa, joskin ilmeisen toimivaa tekniikkaa. Toki nämä olivat "valovuoden" verran modernimman oloisia verrattuna oman aikakautensa kaksiakselisiin vaunuihin, jotka olivat 1970-luvun (ja toki 1960-luvunkin) näkökulmasta auttamattoman antiikkisia. Lisäksi voi olla niin, että kaikkia työsuojelullisia näkökohtia ei tule esille muiden kuin välittömästi asianosaisten suhteen. Maunulassa naapurissamme asunut eläkeläinen rv-kuljettaja (kävimme keskusteluita 1973 - 78) ei kovin paljon ylistänyt ennen 1950-luvun puoltaväliä käyttöön otettuja vaunuja työmukavuuden suhteen. |
||||
|
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla |
28.04.2019 17:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä huisin hieno kuvasarja! Noina aikoina alle kouluikäisenä tai juuri ekaluokan aloittaneena minulla alkoi rautatieharrastus. Kaksiakseliset sporat jäivät mieleen, erityisesti pienenä yksityiskohtana paineilmatoimisten ovien puhina. Uudet nivelvaunut tuntuivat todella suurilta ja moderneilta. Harmittavasti en koskaan nähnyt Arkku-vaunuja ajossa... | ||||
|
|
28.04.2019 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava knoppihan tämä oli. Näin positiivisesti asiaa lähestyn, vaikka en paikkaa edes tunnistanut, vaikka nykyään vietän aikaani Kanta-Hämeessä enemmän kuin virallisen osoitteeni mukaisella alueella. Kaiken lisäksi sekä eilen että tänään matkustin tuosta kohdasta junalla, joskin vähän kuvan junaa järeämmillä junilla. | ||||
|
|
28.04.2019 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Verrattain siistiä kielenkäyttöä, äkkinäisempi olisi rääpinyt tuohon ulkoisten synnytinelimien kansanomaisen nimen...? | ||||
|
|
28.04.2019 16:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Etualan runko jatkoi Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle, rungon etupää jatkoi Poriin ja Raumaan/Raumalle. | ||||
|
|
28.04.2019 16:46 | Hannu Peltola | ||
| Miksi nämä poistettiin ajosta näin lyhyen käytön jälkeen? Olivatko vaunut "sotalaatua" vai olivatko ne vain liian vanhanaikaisen näköisiä? | ||||