|
|
28.04.2019 16:46 | Hannu Peltola | ||
| Miksi nämä poistettiin ajosta näin lyhyen käytön jälkeen? Olivatko vaunut "sotalaatua" vai olivatko ne vain liian vanhanaikaisen näköisiä? | ||||
|
|
28.04.2019 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Trollikka 620 oli vuodelta 1953. Tuohon aikaan (kuva on siis vuodelta 1974) Kuplia oli valtavasti katukuvassa. |
||||
|
|
28.04.2019 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bubikopfhan se siinä! | ||||
|
|
28.04.2019 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolme opastinkampea asetinlaitteessa: yksi on etelän suunnan lähtöopastimelle. | ||||
|
|
28.04.2019 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Miltä vuodelta 620 on? Kuvassa näkyy hauskasti myös tyypillistä autokantaa. Kuplat ovat hyvin edustettuina ja takana luuraa 140-sarjan Volvo. Kuplat ovat kuvassa jo jonkin ikäisiä, jotain 1960-luvun malleha. | ||||
|
|
28.04.2019 16:24 | Timo Salo | ||
| Muistan nähneeni tällaisen käytössä 60-luvulla, oli vaan valkoisessa "maastovärissä". Sitä vaan jäin miettimään, että kuin sitä ajettiin, tönättiin dieselillä??? | ||||
|
|
28.04.2019 16:16 | Timo Salo | ||
| Kaksi aika erilaista mielipidettä, mutta itse taas "ei ammattilaisena" muistelen, että näillä vetureilla oli vähän "huono" maine. Niitä ei jostain syystä kuitenkaan paljon näkynyt Porin radan varrelta. Huruja taas jyrisi päivittäin ja ne eivät juuri tuntuneet olevan vaikeuksissa millään lailla... Liekkö sekin vaan vaikutelma??? | ||||
|
|
28.04.2019 16:15 | Markku Liira | ||
| Kiitos tiedoista. Korjasin kuvausvuoden. Kuva on myös Unto Martikaisen kirjassa Kiskot vievät Karjalaan (2007) s. 76, tosin kuvateksti esittää veturin olevan sarjaa A6. Tuo neliovinen tavaravaunu on ilmeisesti sarjaa Gf. |
||||
|
|
28.04.2019 13:14 | Tuomas Pätäri | ||
| Tämähän ratkesi heti. En etukäteen osannut ennakoida, olisiko tämä helppo vai vaikea... :) | ||||
|
|
28.04.2019 13:05 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseisten vaunujen telit olivat Tampellan valmistetta. Tampella valmisti telit myös Turun nk. Aave-vaunuihin (malli Valmet RM2) ja HKL:n tämän kuvan vaunuista seuraavaan malliin RM3. Tampella toimitti tuon jälkeen telit myös Ruotsin X1-sähkömoottorijuniin. Kuvan VTS-vaunut oli alunperin tarkoitettu multippeliajoon. Ennen vuotta 1958 kaksinajoa toteutettiinkin, kun teliperävaunuja ei vielä HKL:lla ollut. Multippeliajomahdollisuutta oli varmasti toivottu senkin takia, että vaunuja tilattaessa Helsingissä oli suunnitelmia laajasta pikaraitiotieverkostosta. Siltä erää pikaraitiotiesuunnitelmat hautautuivat ja teliperävaunujen tultua käyttöön VTS:ien ja sitä uudempien telimoottorivaunujen etupäiden täydellisesti varustetut etupuskimet riisuttiin ylimääräisistä varustuksista (esim. sähköliitäntä poistettiin). Vuoden 1959 moottorivaunuissahan oli myös alunperin multippeliajomahdollisuus, mutta sitä ei taidettu hyödyntää milloinkaan. Helsinkiläinen 1950-luvun pikaraitiojuna olisi voinut näyttää esimerkiksi tältä: http://dy.fi/7cs Linkin vaunut eivät ole oikeasti yhteenkytketyt. Ja ne ovat mallia Valmet RM3 vuodelta 1959. |
||||
|
|
28.04.2019 12:28 | Jarmo Ranta | ||
| Arvataan Kirkonkulma/Miemalansalmi Hämeenlinna–Turenki-välillä. | ||||
|
|
28.04.2019 12:16 | Timo Arolainen | ||
| Tässä lisäherkkuina Cortina sekä ensimmäisen mallin Audi 100. | ||||
|
|
28.04.2019 12:09 | Timo Arolainen | ||
| Hieno ajankuva jota täydentää uudehko coupe-Taunus. Trollikan takaa kurkistanee Datsun 1600. | ||||
|
|
28.04.2019 12:04 | Timo Salo | ||
| Henkilö on ilmeisesti aktiivikiekonheittäjäuran lopettanut "muusukupuolinen"-henkilö. Tässä tapauksessa erillistä lipuntarkastajaa EI tarvita! | ||||
|
|
28.04.2019 11:40 | Timo Salo | ||
| Mihin kohtaan ko. vaunussa Tampella oli "seonnut", vai peräti koko vaunu made by Tampella??? | ||||
|
|
28.04.2019 11:29 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvapalvelussa finna.fi on kuvia tilanteista, joissa koeajetaan HKL:lle toimitettavaa johdinautoa Härmälässä TKL:n silloisen linjan 1 lankojen alla. Äsken tarkistamassani tällaisessa kuvassa näkyy jokin HKL:n sarjan JE trollikka, nämähän saivat järjestysnumerot 604 - 608. Ulkonäöllisesti lähin trollikkamalli Tampereella taas oli JD (TKL 7 - 20) ja miksei JC:kin (TKL 4 - 6), mutta JC:issä oli edellisiä kapeampi raideleveys -> pyörät piiloutuivat osaksi korin ulkolinjojen sisälle joistakin suunnista katsottaessa. Osoitteessa https://finna.fi/ on erittäin mukava kuvapalvelu, ja sopivia hakusanoja käyttämällä on vaivatonta löytää huomattavan mielenkiintoisia kuvia. |
||||
|
|
28.04.2019 11:19 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä lisään, että olenpa nähnyt HKL:n rollikan linjalla 1 Tampereella. Linja 1:n päätepysäkki Härmälässä oli kiertolenkki lähes Lentokonetehtaan, eli valmistajan portin edessä. Silloinen kotipysäkkini ole edellinen pysäkki. Tapahtuma lienee riittävä todiste sille, että Helsingin ja Tampereen sähkövirta oli samanlaista. Kaiketi muutkin Valmetin tekemät HKL -rollikat koeajeltiin ensin Tampereella, ja sitten vietiin käytettyinä (mutta käyttökelpoisina) Helsinkiin. En pysty sanomaan otettiinko maksavia matkustajia kyytiin koeajojen yhteydessä. |
||||
|
|
28.04.2019 11:18 | Timo Salo | ||
| Juu, samannäköisiä olivat Tampereella esim. linja 1: Härmälän lentokenttä-Keskusta... | ||||
|
|
28.04.2019 11:12 | Timo Salo | ||
| Ettei tämä kuva kuitenkin ole Moskovasta (tai itä-Berliinistä), samaa mieltä Kaiman kaa... | ||||
|
|
28.04.2019 10:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on suuri vaara, että paidan valkeat kaulukset tahreentuvat puskinrasvasta. | ||||
|
|
28.04.2019 10:40 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä paikka on nykyään kovasti eri näköinen. Kympillä pääsee edelleen melko lähelle tätä paikkaa, mutta reitti kääntyy Mannerheimintieltä Pikku Huopalahteen kohdassa, joka jää pienen matkan päähän kuvaajan selän taakse (vasemmalle). Vuoden 1990 aikana raiteet siirrettiin Mannerheimintien itälaidalta kadun keskelle Tilkan pohjoispuolisellakin reitin osuudella. Etelämpänä raiteet olivat valmiiksi ajoratojen välisellä alueella. Vuoden 1991 alkuun mennessä Tilkka - Ruskeasuo -muutos oli saatu valmiiksi, samoin Pikku Huopalahden rata, joten liikennöinti Kuusitien pohjoispuolelle voitiin käynnistää. Kymppi piteni nykyiselle päätepysäkille saakka. Remontin aikana vuonna 1990 kymppi kääntyi siis samassa paikassa, jossa kolmonen kääntyy nykyään. Kuvan vaunu HKL 33 palveli helsinkiläisiä yli 40 vuotta. SRS:n tietokantojen mukaan se on liikennöinyt viimeisen kerran 23.9.2016. Vuosien ja vuosikymmenien aikana siihen oli tietenkin tehty lukuisia muutoksia, joista näkyvin oli tietenkin värien vaihtaminen keltavihreäksi. Kuvaushetkellä NRV-vaunuilla oli liikennöity kaupallista ajoa vasta muutama viikko (max reilu kuukausi). |
||||
|
|
28.04.2019 10:31 | Erkki Nuutio | ||
| Tutun näköinen ansioitunut henkilö etualalla....:-) | ||||
|
|
28.04.2019 10:24 | Erkki Nuutio | ||
| Täytyy myöntää että TKL:n vastaavat, etenkin 28 ja 29, mutta myös edeltäneet olivat tyylikkäämpiä kuin tämä. Eroa korostaa vielä HKL:n busseissaan harrastama hautajaisväritys. Kun tämä etana näyttää sarvensa, voi todeta että niiden kaarevuus ei ollut sattumanvaraista. Kun tämän siskot Tampereella kulkivat matalan asematunnelin lävitse, ne kulkivat keskikaistalla. Sarvet puolestaan kulkivat reunakaistalla ja niiden päissä luistelevat hiiliharjojen pitimet kulkivat auton kattoa alempana. Hiiliharjat olivat kulutustavaraa. Kuljettaja vaihtoi uudet hetkessä ja ilmeisesti jäi kuluneita joskus tiensivuunkin. Tampereen asematunneli oli siis matala. R-Sisulla siitä ajellessa ropisteli radiopuhelimen (joka ei ollut mukana) lyhyt piiska-antenni sen ajojohtimia. Ehkä ukkossuojauksen tai hyvän tuurin ansiosta nytkin siis kirjoittelen. Jossain porukassa kävin katsomassa (Sähkölaitoksen) keskikosken generaattorirakennuksessa ollutta elohopea-tasasuuntaajaa, joka ymmärtääkseni ainoana laitteena piti rollikoita liikkellä. Ei tosin aina - silloin tällöin ne olivat pitkinä letkoina katujen reunoilla. Akuillaan ne eivät liikkuneet muutamia kymmeniä metrejä pidemmälle. En tästä generaattoreilta tehonsa ottaneesta tehonlähteestä muuta muista, kuin että ehkä 2.5 m kanttiinsa ollut metalliaita sitä ympäröi ja erilaisia komponentteja siinä oli. Ja elohopeaa myös, muttei ruiskinut sitä ympärilleen. |
||||
|
|
28.04.2019 10:17 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JH linjalla 14. Kuvan yksilö on HKL 620. Tätä kalustoa esiintyi kokopäivävuoroissa johdinautokauden loppuun saakka. Ja siltä ajaltahan kuva on, liikennöinti päättyi 14.6.1974. | ||||
|
|
28.04.2019 10:03 | Juhana Nordlund | ||
| Kotimainen Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama moottorivaunu tuo mukanaan ASEAn perävaunua. Moottorivaunu koki melko näkyvät muutokset jo alle 20 vuoden iässä. Näkyvimmät muutokset tapahtuivat ikkunoissa, sekä edessä että sivuilla. Edessä oli alunperin kaksi yhtä suurta ikkunaruutua samalla tavoin kuin noina aikoina Turkuunkin toimitetuissa raitsikoissa oli. Helsingin vaunuissa kuljettaja istui keskellä etuosaa, joten hänen näkökenttäänsä hallitsi ikkunaruutujen välipalkki. Ratkaisu ei ollut mielekäs, joten korikorjauksen yhteydessä ikkunajako muutettiin kuvassa näkyvän mukaiseksi. Näiden vaunujen numerot olivat HKL:n aikana 163 - 180. Myös pula-aikana valmistuineissa Karian toimittamissa moottorivaunuissa 187 - 202 oli sama ikkunajako. Niidenkin moottorivaunujen etulasit uusittiin kuvan esimerkkiä vastaaviksi. Pula-ajan Karioiden sivulasit jätettiin kuitenkin ennalleen. Esimerkkikuva pula-ajan Kariasta: http://jno.1g.fi/Pulahermanni.jpg Yllä näkyvän Venhon kuvan vaunussa oli siis alunperin linkin kuvan vaunun tyyliset sivuikkunat. Lyhyt yhteenveto: Vaunut 163 - 180 ja 187 - 202 olivat alunperin ulkonäöllisesti keskenään huomattavan samanlaisia. Muutosten jälkeen vaunujen sivuikkunat paljastivat jo kaukaa, kummasta sarjasta on (oli) kysymys. Pula-ajan vaunuissa sisustus oli loppuun saakka "lähes kokonaan puuta". |
||||
|
|
28.04.2019 09:52 | Timo Salo | ||
| Taunuksen suorituskyky kyllä ansaitsi sen saaman lempinimen: Tuhnus... | ||||
|
|
28.04.2019 09:47 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee Vesan kotipysäkki. Tällä kohdalla selkämme takana Venhot asuivat. Kun Helsingin runkolinja kansannousun vuoksi peruutettiin, jäi jäljelle kaukaa keskustaan vaihdoitta ajavia bussilinjoja. Sen tämäkin kuva osoittaa. Samoin käy Tampereella: Kansannousu odotettavissa. Edellisestä onkin jo aikaa. |
||||
|
|
28.04.2019 09:46 | Timo Salo | ||
| Antennin pituudesta päätellen toimintataajuus n. 168MHz... | ||||
|
|
28.04.2019 08:57 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JK. JK oli Valmetin viimeinen Helsinki-trollikka, kuvan yksilö HKL 626 vieläpä tämän sarjan kuopus vuodelta 1960. Tätä mallia HKL hankki vuosina 1959 - 60 yhteensä 3 kpl, nrot 624 - 626. Tampereen malli JL oli ulkoisesti kovin samanoloinen. Merkittävä ero oli ovijärjestyksessä, HKL:n JK:ssa oli JH:n tavoin 1+2+2, mutta TKL:n JL:ssä ovet oli sijoitettu 1+2+1. Viimeksi mainituissa oli valmistauduttu jo alunpitäen kuljettajarahastukseen. Helsingin johdinautoissa rahastaja hoiti rahastuksen koko liikennemuodon toiminnan ajan, lukuun ottamatta vuonna 1979 valmistunutta SWS-koejohdinautoa HKL 1. |
||||
|
|
28.04.2019 08:49 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet-johdinauto mallia JH vuodelta 1953. Vaunuja oli seitsemän kappaletta, HKL 617 - 623. Itse olin vielä kouluikäinen silloin, kun näitä kulki viimeisinä vuosinaan. Käytin lapsena johdinautoista nimitystä "johtobussi" (äitini tuon sanan minulle taisi 1960-luvulla opettaa). Tämä kuvan malli oli minulle ensisijaisin johtobussi. JH oli nimenomaan Helsingin malli. Tätä lähin Tampereen malli oli JI, melko samankaltainen, mutta ilman keulan aurinkolippaa, ja toisaalta vastuslaatikkokotelokin oli TKL:n JI:ssä tätä JH:ta selvästi pienempi ja osaksi pyöreämuotoisempikin. Ja tamperelaisten JI:ssä oli vain yksi keskiovi (kuvan trollikassa on tuplaovet keskellä ja takana). |
||||
|
|
28.04.2019 08:43 | Timo Salminen | ||
| Rahastajan katse... | ||||
|
|
28.04.2019 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Valmet / Tampella / Strömberg -vaunuja poseeraa Käpylässä. Kuvashetkellä tilanne on ollut hyvin arkinen ja jokapäiväinen. Oikeasti kuvan vaunuista toinen eli 345 kärsi vain parisen vuotta myöhemmin niin suuret vahingot, että se romutettiin. Sen jälkeen tämä VTS-sarja lakkasi olemasta ehyt. VTS-sarja HKL 331 - 375 oli liikennelaitoksen suurin uutena hankkima yhtenäinen vaunusarja (vielä enemmän oli nk. Pikku-Ruotsalaisia, jotka oli hankittu jo HRO:n aikana). Viime aikoina on pantu vieläkin paremmaksi. Artic-vaunuja on ajossa jo 59 kappaletta (HKL 403 - 461, Articit 401 ja 402 ovat ehtineet siirtyä jo pysyvästi Saksaan). Artic-tilaukseen kuuluu vielä vaunut 462 - 470, sekä uudet vaunut 401 ja 402. HKL 462 on jo Helsingissä, mutta kaupallinen käyttö ei tätä kirjoitettaessa ollut ehtinyt alkaa. Lopputilanteessa nykyisenlaisia Articeja on Helsingissä näillä näkymin 70 kappaletta. Tätä aiemmin Helsingissä ei ole ollut sellaista raitiovaunusarjaa, joka käsittäisi 70 kpl täsmälleen samanlaisia vaunuja. |
||||
|
|
28.04.2019 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Eletään ensimmäistä sellaista kevättä, jolloin Itä-Pasilaan on ajettu ratikalla. Kakkosella pääsi Pasilasta Kauppatorille, 2A:lla siitä pidemmällekin, aina Eiraan saakka. Kuvan vaunu on tulossa Eirasta jatkaen Pasilan asemalle, jonka rooli tuolloin oli pääasiassa toimia lähijunamatkustajien vaihtopaikkana. Pasilaan toki nousi noina aikona paljon uutta rakennuskantaa. | ||||
|
|
28.04.2019 07:45 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsalaisvalmisteinen ASEA-moottorivaunu vetää mukanaan LHW-perävaunua. ASEA oli alunperin kaksisuuntainen neljine ovineen, mutta perävaunu on ollut yksisuuntainen alusta pitäen. | ||||
|
|
28.04.2019 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on kuvaaja ymmärtänyt toimia fiksusti: ei ole keskitytty vain yhteen kohteeseen, vaan on otettu laaja-alainen tilannekuva. Eletään todellakin kevättä 1977, ASEA-vaunuja on poimittu seisontajonosta takaisin kaupalliseen liikenteeseen. Bussipuolella näkyy Sisuja niin Deltan (lähempi) kuin Wiimankin (perää pilkistää raitiovaunujen välistä) koreilla. Wiima on vuodelta 1976 (tosin toimituserä 650 - 659 saatiin ajoon vasta 1977 alkupuolella). Periaatteessa on tietynlainen ristiriita, kun vuoden 1976 Wiima näkyy tällaisen ASEAn kanssa samassa kuvassa. Raitiokiskot ja ajoradat mutkittelevat metrotyömaiden takia. Kuvauspaikan allehan rakennettiin 1970-luvulla Hakaniemen metroasemaa. |
||||
|
|
28.04.2019 07:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksiakselinen Karia-moottorivaunu 1950-luvun alusta vetää mukanaan ilmeisesti ASEAn valmistamaa perävaunua. Vedettävä on reilu 20 vuotta vanhempi kuin vetäjänsä. Näiden Karia-vaunujen käyttöikä jäi keskimäärin reiluun 20 vuoteen. Se on kuitenkin enemmän kuin muutama kuukausi sitten liikenteestä vedetyillä Variotram-vaunuilla. |
||||
|
|
28.04.2019 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| HKL:n johdinautot numeroitiin vuodesta 1949 - 1973 sarjaan 601 - 626. Ruotsista vähän käytettynä tulleet ASEAt ehtivät olla hetken numeroilla 401 - 403, mutta jo hyvin aikaisessa vaiheessa (ilmeisesti vuoden 1949 kuluessa) nekin olivat saaneet uudet numerot 601 - 603. ASEAn trolleyvaunut poistettiin vuosina 1964 - 65, joten numerot jäivät siitä eteen päin vapaiksi. SNTL:sta vuokratut ZIU-johdinautot saivat vuonna 1973 samat numerot, kuvassa näkyy HKL 602. HKL:n linja-autojen numerointi hankintavuoden mukaisesti tuli käyttöön 1974. On sinänsä totta, että suurin osa vuoden 1973 busseista oli varustettu 300-sarjan järjestysnumeroin, samoin huomattavan moni vuonna 1972 käyttöönotetuista busseista oli 200-sarjan numeroilla. Vuonna 1972 tulleet Scania BR110:t olivat kuitenkin numeroiltaan 942 - 951, vuonna 1973 tulleet samanlaiset bussit kantoivat numeroita 952 ja 953 sekä vuoden 1973 lopulla liikenteeseet tulleet Scania BR111M:t numeroitiin 954 - 958. Erilaiset koe- ja protovaunut numeroitiin edelleen sarjaan alkaen ykkösestä. SWS-johdinauto vuodelta 1979 olikin numeroltaan 1. Toisaalta proto-Wiima (alusta Volvo B59) syksyltä 1974 sai kuitenkin 400-sarjaan kuuluvan numeron eli 410. |
||||
|
|
28.04.2019 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Mielenkiintoinen, korvaamaton kuva menneiltä ajoilta. Oikeasti tilanne on aikaansa nähden melko epätyypillinen, vanhoja ASEA-vaunuja sijoitettiin kevään 1977 vaunutilanteen takia väliaikaisratkaisuna linjoille 1 ja 2. Vaunussa näkyvä nuolikuvio (HKL:n liikemerkki) kertoo, että eletään 1975 kevään (kevättalven) jälkeistä aikaa. Myös eräät muut pikkuasiat kertovat, että kuva ei ole kuitenkaan "ikivanha". Toki tästäkin on tätä kirjoitettaessa vierähtänyt 42 vuotta. Kuvan vaunu 181 on edelleen tallella seisoen jossakin. Missä? |
||||
|
|
28.04.2019 06:49 | Juhana Nordlund | ||
| Kevättalvella 1977 raitioliikenteen kalustotilanne meni hetkeksi niin kireäksi, että sarjan 181 - 186 vaunuja sijoitettiin uudelleen liikenteeseen. Niiden käyttö oli päättynyt 1975 samaan aikaan kuin kaksiakselisen kaluston kaupallinen käyttö. ASEAn telivaunuja näkyi keväällä 1977 myös linjalla 2. Betonisessa Itä-Pasilassa tällainen ASEA oli melkoinen näky ottaen huomioon, että kyseessä ei ollut mikään tilausajo, vaan ihan aikataulunmukainen kaupallinen liikenne. | ||||
|
|
28.04.2019 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on ASEA-telivaunu 1940-luvun alusta, toisin sanoen sarjasta HKL 181 - 186. Todennäköisesti vaunu on sama 181, joka muissakin saman lataamiserän kuvissa esiintyy. | ||||
|
|
28.04.2019 05:54 | Timo Salo | ||
| Näsin kallio onkin näköjään hyvä kuvauspaikka! | ||||
|
|
28.04.2019 05:50 | Timo Salo | ||
| Tutun näköisiä valaisimia lähikuvassa... :-) | ||||
|
|
28.04.2019 01:19 | Kari Suominen | ||
| Näitä sähköryssiä oli perimätiedon mukaan kolme kappaletta puolen vuoden ajan Helsingin liikenteessä linjalla 14 kokeiltavana. Keula on saanut kaupungin vaakunan ja ABK-kilven numerosarja toistaa numeroinnin (602), jolle bussi on HKL:n järjestelmässä sijoitettu. Vuoden 1973 tilauserään kuuluneet bussit HKL sijoitti 300-sarjaan ja vasta vuonna 1976 tulleet sijoitettiin 600-sarjaan, joten tämän auton sijoitukselle vuoden 1976 numeroblokkiin lienee jokin looginen selitys. |
||||
|
|
28.04.2019 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Upea kone tosiaan, mutta mitähän ominaisuuksia Topi on valinnassaan käyttänyt valitessaan veturin linjadieseleiden parhaimmistoon? Miehistön turvattomuus (montako veturimiestä on menetetty), ajo-ominaisuudet, ymp.löynti herkkyys, kahden koneiston vikaherkkyys, jne. Toki aina perille päästiin... painavallakin junalla. | ||||
|
|
27.04.2019 22:43 | Erkki Nuutio | ||
| Perusteellisin Viipuri-tietäjä oli parisen vuotta sitten kuollut intendentti Juha Lankinen, Viipurin kaupunginarkkitehdin poika. Hänen kirjassaan Kaupan ja teollisuuden Viipuri on tämäkin kuva (s. 141) kattavin tiedoin: "...tavarajuna ylittää Kirkkosaaren sillan vuonna 1892. Silta oli asemalta länteen noin 600 metrin päässä ja siinä oli erillinen kääntöosa, joka kesäaikana avattiin kerran tunnissa 15 minuutiksi Saimaan kanavaliikenteen takia. Tämä oli eräs syy, minkä tähden uutta rataosuutta [?] ryhdyttiin rakentamaan Viipurista länteen, jotta Saimaan kanavaliikenne olisi voitu siirtää uuteen uomaan Kivisalmen siltojen pohjoispuolelle." Iltasen Viipurin historiallisesta kartastosta (Karttakeskus, 2017) löytyy (s. 59) se Kirkkosaari. Siitä tuli osa täytetystä penkereestä, joka johti kuvan kääntösillalle. Silta näyttäisi olevan heti penkereen päässä, mutta kiinteä silta jatkui eteenpäin Hiekan rannalle asti. Vanha Saimaan kanava tuli toisen kartan (s.60) mukaan Suomenveden pohjan suunnalta, kääntyi etelään ja kulki tämän kääntösillan aukon kautta, ohitti Viipurin linnan ja kulki Linnansillan aukon kautta ennen pääsyään Viipurinlahdelle. Kivisilta puolestaan on noin 4 km lännenpänä. En ehtinyt hakea tätä uudempaa kanavan reittiä. Ja kun sopivasti sattui, laitan vielä uutisen Työ-sanomalehdestä 10.12.1912, eli venäläissortoa järjettömyyteen asti: "Sotamiehet wähällä aiheuttaa kauhean junaonnettomuuden. Eilen aamulla näkivät Kirkkosaaren rautatiesillan luona wahdissa olewat sotilaat laiwan siltaa lähestywän. He ryhtyiwät awaamaan siltaa ottamatta huomioon juuri saapuwaa junaa. Onneksi sillan wahti kuitenkin huomasi sotilasten puuhat ja pysäytti junan, joka olisi ehtinyt sillalle sen ollessa jo siksi paljon auki, että onnettomuus olisi ollut warma." Olisikohan wahti jättänyt junan pysäyttämättä, jos kyydissä olisi ollut puupää Seyn? Toisaalta puupää itse ja puukorinen kenraalikuvernöörin vaunu olisi saattanut jäädä huoletta veteen kellumaan. |
||||
|
|
27.04.2019 21:30 | |||
| Mitä liikennöinnin lopettamiseen tulee niin löysin tuollaista keskustelua aiheesta syksyltä 2010; https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=2360.0 | ||||
|
|
27.04.2019 19:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olin lukenut tuon logon suomalaisesta suunnittelijasta V-8 Magazinesta. Tiedä sitten kuinka paljon uutisessa esiintyi ns. "kotiinpäin vetämistä"...? Ainakin ilmeni, että muistin veistäjän sukunimen väärin. Anteeksi, vorgilaiset! |
||||
|
|
27.04.2019 19:55 | Pasi Utriainen | ||
| Kaivos kyllä suljetaan tänä vuonna, mutta pyriittiä on varastossa vielä 10 vuodeksi. | ||||
|
|
27.04.2019 19:53 | Topi Lajunen | ||
| Upea kone kyseessä, ehkäpä parhaita linjadieseleitä mitä on Suomen kamaralla nähty! | ||||
|
|
27.04.2019 19:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Samanmoinen vaunu punaisena: https://flic.kr/p/TxKQq5 https://flic.kr/p/RVwd7c + muita kuvia: https://www.flickr.com/search/?user_id=42309484%40N03&view_all=1&text=701 | ||||
|
|
27.04.2019 18:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikähän järki on ollut uusia kalustoa jos kaivos on loppumassa tänä vuonna. | ||||