|
|
27.04.2019 18:52 | Tero Korkeakoski | ||
| Mikähän järki on ollut uusia kalustoa jos kaivos on loppumassa tänä vuonna. | ||||
|
|
27.04.2019 18:46 | John Lindroth | ||
| Ensimmäinen Krauss-Helmholzin kytketty laahusteli lienee ollut Bayerilaisessa D VIII veturisarjassa vuodelta 1888. | ||||
|
|
27.04.2019 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Mustin logon suunnittelija alkoi kiinnostaa ja netistä löytyi tällainen sivusto: http://www.logo-designer.co/the-evolution-of-the-ford-mustang-badge-logo-design/ Tämän perusteella suunnittelijat ovat olleet amerikkalaisia, ainoa suomalaisen kuuloinen on ollut lokari-logon suunnitellut Wayno Kangas. | ||||
|
|
27.04.2019 18:33 | Pasi Utriainen | ||
| Omet syrjäytettiin jostain syystä viime syksynä ja tilalle laitettiin nämä aiemmin pasutejunissa punaväriä saaneet konttivaunut. Tämä on kuitenkin vain välivaihe, sillä myöhemmin tänä vuonna (alkuperäisen suunnitelman mukaan jo nyt keväällä) käyttöön otetaan Sggrrs-vaunut https://vaunut.org/kuva/127620. | ||||
|
|
27.04.2019 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Esa, oliko tosiaan näin? Tuota en ole kuullutkaan, kiitos mielenkiintoisesta tiedosta! Auto on tosiaan varustettu 4,6l V8:lla (280 CID). Tämä on ollut minulla vuodesta 2012, tätä ennen minulla oli 13 vuotta vuoden 1970 Hardtop. |
||||
|
|
27.04.2019 18:25 | Aleksi Ahonen | ||
| Melkein olis joo :D | ||||
|
|
27.04.2019 18:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Dr13:han olisi kannattanut jättää mainitsematta ja kokeilla kuka sen huomaa ensimmäisenä :) | ||||
|
|
27.04.2019 18:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Myös Viipaleeksi kutsuttu tuo ensisuoja :) | ||||
|
|
27.04.2019 18:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Komea kevätkuva! :) | ||||
|
|
27.04.2019 18:15 | Erkki Nuutio | ||
| Jan-Erik Wiik tarkasteli Hangon rataa koskevassa kirjassaan Kampen om spåret näitä meidän silmissämme muotopuolisia vetureita. Yksi ainoa johtoakseli vieläpä sylinterin takapuolella edisti alttiutta luikerrella ja levittää raidetta. En tiedä oliko johtoakseli kytketty teliksi ensimmäisen vetoakselin kanssa. D1:n pyörästöjärjestys oli kuitenkin silloin Venäjällä melkeinpä yleisin ja tekijänä yleisin juuri BMAG - vielä silloin itse Berliinissä. Wiikin kirjassa (s.98) on kuva lähes samanlaisesta jonkun venäläisen rautatieyhtiön veturista. Pörssimeklari (keinottelija) Gisiko ja professori Arnold, molemmat Pietarista taisivat molemmat menettää omaisuutensa Hangon hankkeessa, mutta kulisseja pidettiin pystyssä vihkiäisjuhlan ylitse. |
||||
|
|
27.04.2019 18:07 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kone on varmaankin 4.6 L V8 jossa on 305hv. Kyllä tuolla kelpaa ajella :) | ||||
|
|
27.04.2019 17:43 | Perttu Karttunen | ||
| Ei taitais mahtua kohtaamaan missään, vastaantulija toki aina voi väistää mutta siitä huolimatta melkoinen letka ja Yarakin on aika pieni ratapiha, sinne tuskin mahtuisi kerralla niin monta vaunua | ||||
|
|
27.04.2019 15:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautatietä tässä kohtaa vuosikymmenet seuraillut 2 x 20 kV:n voimalinja V-pylväin näyttää kadonneen maisemasta maakaapeloinnin johdosta. Harmi. Sitä paikkaamaan on sentään saatu komea koivujuna. Vaikka sekin on vain hetken hekuma, valokuvassa se säilyy iankaikkisesti. | ||||
|
|
27.04.2019 15:43 | Mikko Herpman | ||
| Heponen joo, onko tämä järkevällä 4-pyttyisellä turbokoneella? Vaiko Gas Guzzler V8 pellin alla? | ||||
|
|
27.04.2019 15:08 | Reijo Salminen | ||
| Lisäsin kuvatekstiin selvennystä. | ||||
|
|
27.04.2019 14:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkukuvasta olin katsovinani että Dv:tä olisi jatkettu...? | ||||
|
|
27.04.2019 14:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä siellä on ollut hiljaista viime aikoina. Nuo pöntöt kulkevat vain maanantaisin ja torstaisin, muina päivinä ei juuri mitään, paitsi T4749 iltaisin. Sekin on ollut monta kertaa peruttu. | ||||
|
|
27.04.2019 14:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo maskin hevosenkuva on suomalaista tekoa! Tietääkseni Väinö Korhonen oli veistäjän nimi...? | ||||
|
|
27.04.2019 14:11 | Kusti Kinnunen | ||
| Minusta tuntuu, että se tarkoittaa, että ratapihalla ei ollut juurikaan muita junia. Mutta en ole ihan varma :D | ||||
|
|
27.04.2019 14:00 | |||
| Aika suhteellinen tuo käsite "ruuhka". Ihan äkkiseltään sanoisin, että näyttäisi tuolla ratapihalla useampikin letka pönttövaunuja olevan. Vai ihanko väärin näen? | ||||
|
|
27.04.2019 11:43 | Lari Åhman | ||
| Ai tämä on siis vielä olemassa. Ensimmäisen kerran törmäsin tähän ilmeisesti vuonna 2007 - muistin oikein, että olin kuvannutkin sen https://vaunut.org/kuva/35374 | ||||
|
|
27.04.2019 11:20 | Lari Åhman | ||
| Kivoja kuvia Pasi laittanut kotiseudulta! Hieman kyllä nolottaa, etten ole kärryillä kotipaikan asioista, mutta onko tosiaan niin ettei Ome-vaunuja enää käytetä näissä Pyhäkummun junissa? Usampi roikkahan tuolla pihalla näyttäisi seisovan tällaisia konttivaunuja. Ei ole Deevereilläkään enää tarkkoja varikkosijoituksia... | ||||
|
|
27.04.2019 10:56 | Pasi Utriainen | ||
| Ainakin kesällä 2017 lumiaurasauna oli jo tässä. Jäi tämä Ville Haapasalolta testaamatta siinä Haapasalon Suomi -sarjassa. | ||||
|
|
27.04.2019 09:30 | Juha Puusaari | ||
| https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=3000&operator=3184&page=18 https://juliadata.fi/timetables?s=1956&d=10.6.2014 Olisko joku ns katselmusjuna? Tuo juna oli eka TYÖjuna usean sarjassa kohteina oli Hamina, Kotka, Lahti, Heinola ja Loviisa. | ||||
|
|
27.04.2019 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEiv 5603 ei koskaan tullut täyskorjatuksi Tku konepajassa. Siinä oli merkintä: Täysk. Valmet 11.65. Tiedä sitten, miten perInpohjaisen käsittelyn 5603 sai johdonvetojunamuutostöissä (-> BG 040187). |
||||
|
|
26.04.2019 23:14 | Sauli Vähäkoski | ||
| No ny lukee lähtöpaikkana Jämsä. | ||||
|
|
26.04.2019 23:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| Rata Kauttualta Säkylään valmistui 1953. Tällä sivustolla on kuva Kauttualta jossa on uusia Varsta kelasilppureita junassa. https://vaunut.org/kuva/90541?paik=Kauttua Eli tällaistakin rahtia on ajettu. Rata yhdeydesta on edelleen maininta Nordic Sugarin sivuilla: https://www.nordicsugar.fi/suomen-sokeri-ja-sucros/organisaatiostamme/toimipisteemme/sakyla/ | ||||
|
|
26.04.2019 22:46 | Jari Kuusinen | ||
| Joutilaanahan nämä kaikki Lgjn-vaunut tänä päivänä ovat. Liikenne taisi päättyä vuoden 2017 jälkeen, minkä jälkeen parin-kolmenkymmenen vaunun sarja on seisonut Tornion niin ikään joutilaalla ratapihalla, kunnes taidettiin helmikuun alussa siirtää tänne Ouluun. Ja juuri ennen kuljetusten päättymistä ainakin osa vaunuista ehdittiin saneeraamaan. | ||||
|
|
26.04.2019 22:35 | Jari Kuusinen | ||
| On ollut kai jo pari-kolme vuotta näillä jalansijoilla... Siirron syynä oli näemmä jonkinlainen kunnallistekninen kaivuutyömaa entisen kuormausraiteen paikalla. | ||||
|
|
26.04.2019 22:10 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tostahan oli suunnitelma nipsasta Kauttua kokonaan pois ja tehdä oikasu niiin että olisi päässyt suoraan Kiukaisista Säkylään mutta se sitten jäi.. Kunta ei halua lakkauttaa rataa, periaatteessahan kunta voisi ottaa ratapohjan rautatiealueena omalle kontolleen ja säilyttää sen tällasena odottamassa parempia päiviä. EU kuitenkin oli syypää jurttikyytien loppumiseen kun kiintiöitä pienennettiin. | ||||
|
|
26.04.2019 22:05 | Heikki Jalonen | ||
| Olikos niin, että tämä oli peräti LumiauraSAUNA? Maailman ainoa lajissaan, tietenkin. Saunavaihe koitti vasta romuliikkeen omistajuuden myötä, ei sellainen muutos sentään luokkakorjausohjelmaan kuulunut... | ||||
|
|
26.04.2019 21:53 | Martti Vuorikoski | ||
| Olisiko kyseeessä senkan betoninen(made by betker ylivieska) pohja tai sen jämät? Niitä tuli vietyä aikoinaan RR Oy:lle nuornamiesnä. | ||||
|
|
26.04.2019 21:21 | Mikko Herpman | ||
| Juurikkaiden ajoa varten ei ehkä olisi koskaan rakennettu rataa. Radan pääkäyttäjä taisi olla Kauttuan paperitehdas, miten lienee oliko minkä verran liikennettä parhaimmillaan. Kauttualta taisi olla aika suora rata sokeritehtaalle, mahtoiko olla sokeritehtaan rata milloin rakennettu? | ||||
|
|
26.04.2019 21:09 | Jouni Hytönen | ||
| Tämän radan liikennöinti oli varsin tehotonta, kun veturit piti kierrättää junan toiseen päähän Kiukaisissa ja Kauttualla molempiin suuntiin mentäessä ja tietysti sitten vielä Säkylässäkin. Radio-ohjauskaan ei ehtinyt avuksi. | ||||
|
|
26.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| 15.9.1990 tuolla olivat liitevaunut 5511 ja 5603 eli jos tunnistatte tuon CEiv-vaunuksi, niin se on sitten 5603. | ||||
|
|
26.04.2019 19:43 | Simo Virtanen | ||
| Värimaailmakin on täyteläinen ja varsin alkukesämäinen. Eletään kuitenkin jo hellekesän heinäkuun loppua. | ||||
|
|
26.04.2019 19:12 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyvä välivaunu on sarjasta CEiv, ja niillähän numerointi oli 56XX. 5511 oli siis eri sarjaa (eli Dm8-moottorijunien välivaunu). | ||||
|
|
26.04.2019 18:57 | Timo Salo | ||
| Täällä Suomessa kaikki on Class I operaattorin varassa, eli VR... | ||||
|
|
26.04.2019 18:05 | Hannu Peltola | ||
| OK, junamäärät ovat olleet suuremmat, 2003-2004 noin 10-15 kokojunaa vuodessa. Yhdysvalloissa tuota rataa operoisi jokin kohtuullisesti toimeen tuleva Class III -operaattori (https://vaunut.org/kuvat/?s=3422). Osakeyhtiömuotoinen valtion monopoli tuntuu yhdistävän pahimmat puolet monopoleista ja valtion viraston toiminnasta... | ||||
|
|
26.04.2019 17:04 | Timo Salo | ||
| Matkustaja/henkilöliikenne on lähes OK, kun joku oivalsi, että heikompikinkatteinen kuljetus on parempi, kun ei kuljetusta ollenkaan... | ||||
|
|
26.04.2019 16:41 | |||
| Voisiko olla pelkkä välivaunu? Ainakin 1.4.1989 on Tampereella ollut yksinäinen 5511.. https://vaunut.org/kuva/5182?u=207&d=02.02.2004&ns=1 |
||||
|
|
26.04.2019 16:34 | Timo Salo | ||
| Jospa VR:llä on sama tilanne kun suomen postilla, että pitää karsia toimintoja, että saadaan rahaa johtoportaan palkkioihin... P.S. En ole k.......i , enkä edes s........i, enkä edes v....ä!!! Väliportaan rahtimarkkinointi kuntoon ja raideliikenne uuteen kunniaan, koska se kuitenkin tapahtuu tulevaisuudessa! |
||||
|
|
26.04.2019 16:27 | Mika Hakala | ||
| Ei nyt aivan oikein mennyt Hannun oletus 1-2 junaan vuodessa. Vähäliikenteisiä ratoja koskevassa vanhassa raportissa vuodelta 2005 on vuosien 1997-2004 kuljetusmäärät palkkeina. Korkeimpana palkkina 2000, jolloin kuljetusmäärät 120 000 tonnia. 2003 alle 40 000, mutta 2004 yli 60 000. Talvikunnossapidossa säästi, sillä tavaraa kulki vain muutamana kuukautena vuodessa. https://www.pohjois-karjala.fi//documents/33565/166337/V%C3%A4h%C3%A4liikenteisten+ratojen+tulevaisuus.pdf/db8667ed-20eb-79e6-11c9-188d73c3acce?version=1.1 Huom. linkki ei avaudu oikein, vaan on lisättävä osoiterivin loppuun manuaalisesti .1 |
||||
|
|
26.04.2019 15:57 | Mikko Herpman | ||
| Näin minäkin sen muistan, kirjoitin väärin.. Piti kirjoittaa että tarjouspyyntöön ei saatu vastausta. | ||||
|
|
26.04.2019 15:48 | [Tunnus poistettu] | ||
| Muistaakseni uutisissa mainittiin että VR ei edes jättänyt kuljetustarjousta kun liikenne sitten loppui, korjatkaa jos muistelen väärin! | ||||
|
|
26.04.2019 15:36 | Simo Virtanen | ||
| Paha tästäkään sanoa, että kumpiko lopetti rautatiekuljetusten käytön. Tehdas vaiko VR osakeyhtiö. Radanpitäjän kannalta samantekevää ja lopputulos on kuitenkin se, ettei kannata tällaisiin rahoja haaskata. |
||||
|
|
26.04.2019 12:42 | Erkki Nuutio | ||
| Voisiko näiden 2015 ajoitusten tilalle muuttaa "1913 (arvio)". Likimääräisvuosi on tärkeä mm. hakuja silmälläpitäen. Kannaskuvien tietosisältö on muutenkin tärkeä - vaillinaisuus antaa naapurille kuvan, että uskomme vääryyden oikaisemisen suhteen on kadonnut. 1913 on melko luultava vuosi suuriruhtinaskunnan aikaisille Viipurin raitiokuville, koska alkuhämminkejä loppusyksyllä 1913 ei ehkä haluttu/ehditty kuvata. Ansiokasta Rickhedenin Viipurin raitiotiet -kirjaa täydentää sopivasti tämä Työ -sanomalehden 27.9.1912 kirjoitus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1323093?page=2 . Kirja käytti sanomalehtilähteinään vain porvarilehtiä. Työtätekevien sana on siksi aiheellinen, varsinkin kun se oli usein tietävämpi ja täsmällisempi. |
||||
|
|
26.04.2019 11:57 | Timo Salo | ||
| Ja aina joku "valopää" keksii, että ajatetaan rahti niillä kumipyörillä perille asti, säästyy lastaus/purkausaikaa... | ||||
|
|
26.04.2019 11:56 | Mikko Herpman | ||
| Niin, pitkään jatkui ison operaattorin toimesta rautatieliikenteen alasajo. Yrityksien kuljetussopimukset menivät umpeen ja tarjouksiin ei saatu edes vastausta.. Eli ei enää ollut mahdollista saada uutta rautatiekuljetussopimusta.. Joten jäivät raiteet vaille käyttöä.. Tai hinnoittelu oli ehkä erikoista.. Serkkuni oli töissä Punkaharjun vaneritehtaalla ja järjesteli myös puunkuljetusta Suolahden vaneritehtaalle. Rata menee tehtaiden pihasta pihaan. Mutta VR:n tuolloin noin 2003 tekemä tarjous oli neljä kertaa kalliimpi kuin kuorma-autoilla vieminen.. Joten rekoilla siis.. Kyseesä olisi ollut kokojunakuljetukset.. Esimies oli sanonut että laitetaan junalla ekologisista ja turvallisuus syistä vaikka olisi kaksi kertaa rekkaa kalliimpi, mutta näin. |
||||
|
|
26.04.2019 11:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taustan Dm9-runko on muuten todennäköisesti joku rungoista 5101-5106. Näiden runkojen taitto-ovissa oli leveydeltään erilaiset ikkunat kuin myöhemmin rakennetuissa. :) | ||||
|
|
26.04.2019 11:51 | Timo Salo | ||
| Harvinaisen kaunis/onnistunut kuva! (ei edes roskia näy missään) | ||||