Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.04.2019 06:09 Tapio Keränen  
  Vaunu on valmistunut Pasilan konepajalta vuonna 1955. Onko keskipyöräkerran kohdalla raiteensulku vai jokin muu käännettävä levy?
kuva 19.04.2019 01:53 Kari Suominen  
  Vannekiinnitykseltä näyttää, vaikka aluskehikosta joitakin tukia säiliön alaosaan näyttää tulevankin. Lienevät turvallisuuden varmistamiseksi kuten muukin poikkeava rakenne.

Vannekiinnitys menetelmänä syrjäytti satulat 1960-luvun alkupuolella, joten laittaisin panokseni 60-luvulle.
kuva 19.04.2019 00:57 Kari Suominen  
  Mainitun muovin lisäksi toinen näiden vaunujen katoissa koemielessä käytetty materiaali oli alumiini sen perinteisen metallikaton lisäksi.

Litteran toinen k-kirjain viittaa kiitotavaraan ja sen myötä vaunun suurimpaan sallittuun nopeuteen 120 km/h.
kuva 18.04.2019 23:59 Hannu Peltola  
  Milloin vaunu on valmistunut? Säiliö on jo hitsattu eli voisi olla 1950-luvun tuotantoa?
kuva 18.04.2019 23:29 Jorma Rauhala  
  Laitoin kuvan GAS:n Sfc:n purkuraiteelta. https://vaunut.org/kuva/132231

Sekä muutaman muunkin samalla negaliuskalla olleen kuvan samalla vaivalla...
kuva 18.04.2019 23:20 Jorma Rauhala  
  Sama valokuva on julkaistu aikaisemmin Resiina 3/1986:ssa. Kenellä tuo lehti on, niin voi vilkaista kuinka valokuvien julkaisutekniikka on ottanut jättiharppauksia eteenpäin. Tähän alle voi kertoa havainnoistaan.
kuva 18.04.2019 23:04 Esa J. Rintamäki  
  Tällaisina kolmiakselisina muistan Sfc-vaunut. Kuvan vaunu on liukulaakereilla.
kuva 18.04.2019 18:03 Risto Sollo  
  Kummallisen näköinen resiina lienee vain pikkuinen rullavaunu?Ryhmäkuva lähtöhetkellä,kuka näistä on itse Antero?
kuva 18.04.2019 17:22 Risto Sollo  
  Toinen,pohjoinen?,raide purettu kokonaan pois?
kuva 18.04.2019 17:18 Risto Sollo  
  Kakkosen asetinlaite ja Alatupa...Lupia piti saada monesta paikasta ennenkuin ratapiha oli läpäisty...
kuva 18.04.2019 16:59 Niko Padatsu  
  XT 01612 sijaitsee tätä nykyä Kalettomalla osana vaunuhotellia.
kuva 18.04.2019 16:42 Kurt Ristniemi  
  Hätäjarruhässäkkä on siis vuonna 1913 käyttöönotettua mallia:
V. 1913 otettiin käytäntöön ns. keskusjärjestelmä. Vaunussa on ainoastaan yksi hätäjärruventtiili, joka on vaunun toisessa päässä katolla ja johon on vedetty putki pääilmajohdosta, mutta kahvoja on useampia, esim. makuuvaunuissa niitä on kussakin hytissä, käymälässä ja eteisessä. Hätäjarruventtiiliä aukaisevaan vipuun on kiinnitetty katolla putken sisällä kulkeva teräsvaijeri, jonka toinen pää on kiinnitetty vaunun vastaiseen päähän. Kun vaunun katosta riippuvasta hätäjarrukahvasta vedetään alaspäin, vetää se mukanaan teräsvaijeria mutkistaen tätä, ja avaa venttiilin. Paineilma puhaltautuu hätäjarruventtiiliin kiinnitetyn vihellyspillin kautta ulos ilmaisten täten hätäjarrutuksesta. Avattu venttiili voidaan sulkea vaunun päädyssä olevalla palautuskahvalla. —

Vai onko sittenkin myöhempää mallia, sillä Kiertokirje N:o 40/2055, 20.5.1913, koskeva hätäjarrun käyttämistä, kertoo hiukan toisin:
Uusimmissa 3:nen luokan päivä-boggievaunuissa N:o 2844-2880 on uusimallinen hätäjarru, josta syystä mainittuihin vaunuihin asetetaan uudet ilmoitukset yleisölle hätäjarrun käyttämisestä. Kun hätäjarrua näissä vaunuissa on käytetty, asetetaan jarru jälleen kuntoon vetämällä kädensijaa, joka sijaitsee vaunun toisen pään uloinna olevassa käytävässä, kiinnitettynä seinään katoksen alle.
- Ts. alunperin venttiilin sulkuvipu oli katon alla.
kuva 18.04.2019 16:26 Tapio Keränen  
  Kurtin kysymä hässäkkä katon takanurkalla liittyy vaunun hätäjarruihin. Sisällä olevat hätäjarrukahvat kiristävät niitä yhdistävän köyden ja avaavat vaunun päädyssä olevan jarruventtiilin päästäen jarrujohdon tyhjentymään, jolloin tapahtuu hätäjarrutus. Laitteistossa on myös pilli, joka antaa äänimerkin vaunusta, jossa hätäjarrukahvasta on vedetty. Köysi viritetään uudelleen ulkopuolella olevasta kahvasta, joka näkyy veturin katolla olevan tuuletusluukun kohdalla. Samanlaista laitteistoa voi ihailla Suomen Rautatiemuseossa salonkivaunun A 30 päädyssä.
kuva 18.04.2019 16:11 Jorma Rauhala  
  Saman sillan sisällä on tällainen kulkukäytävä: https://vaunut.org/kuva/11716
kuva 18.04.2019 14:23 Esa J. Rintamäki  
  Ei 2913/22068 muutettiin 1969 sarjaan BT 01368. Sittemmin siitä tuli XT 01612. Se oli pitkään Haapamäellä, lieneekö vieläkin?

Ettei tuo nurkan "hässäkkä" olisikin hätäjarruun kuuluva pillilaitos? Toisin sanoen tällä systeemillä pystyttiin löytämään vaunu, jossa hätäjarrua oli käytetty.
kuva 18.04.2019 14:01 Jukka Viitala  
  Olisikohan kivivaunuissa sittenkin katukiviä? Pehmoiset tiilet muistuttaisivat saippuapaloja hujan hajan kuormattuina... Mistä kaukaa katukivet muuten tulivat, jos junalla oikein? Veikkaan Rödbrott.
kuva 18.04.2019 13:58 Olli Keski-Rahkonen  
  Vahva veikkaus Paikulle!
kuva 18.04.2019 13:55 Kari Haapakangas  
  Lisäpisteet taustan veturityypin tunnistajalle.
kuva 18.04.2019 13:55 Olli Keski-Rahkonen  
  Tämä vuonna 1922 rakennettu vaunu on uudelleennumeroitu syyskuun 1931 päätöksellä vaunuksi Ei 22068. Resiinan lista http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 tuntee siis myös vanhan telivaunujen numeroinnin.
kuva 18.04.2019 13:52 Alex Chudoba  
  Mielenkiintoinen kuva. Verrattavissa esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/123844 tilanteeseen, jossa sama vaunu samasta päästä kuvattuna esiintyy.
kuva 18.04.2019 10:49 Kari Suominen  
  Se on aivan totta, näissä ainutkertaisissa tilanteissa laadukkaaseen dokumentointiin pyrittäessä on nähtävä vaivaa. Näytät muuten sivustolle lisäämiesi kuvien perusteella vähän salaharjoitelleen tätä rautatiealueen yökuvausta Lakialan-Majajärven perämetsien suunnilla ;)
kuva 18.04.2019 10:05 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kun kirkastit kuvaa niin, että piipun 15X tuli esiin. Vaihtoehdoiksi jäi siis vain 150 ja 151.
Kun vain 150:n käyttöönottovarikko oli Helsinki ja vielä Eljaksen vuoden 1916 varikkolistassa 150 on Pasilassa, on aihetodisteita riittävästi. 151:llä vastaavat paikkakunnat olivat Hanko ja Karjaa.
kuva 18.04.2019 09:22 Petri Nummijoki  
  Tampere-Haapamäki ehkä mutta Haapamäki-Seinäjoki ei ollut ainakaan niin vilkkaasti liikennöity, mitä Savon rata oli ennen Parikkala-Onkamo-oikoradan valmistumista. 60-luvulla Haapamäki-Seinäjoki-välillä kulki vakituisina junina 4 pikajunaparia vuoteen 1967 ja sen jälkeen 5 paria. Kiitojunia oli 1 pari vuoteen 1965 ja sen jälkeen kesäisin ja syksyisin 2 paria. Henkilöjunista 2 paria oli Helsingin pikajunien jatkoyhteyksiä, joten nekin voitanee lukea kaukoliikenteeksi. Vakituisia tavarajunia oli 6 paria Tampereelta ja 1 pari Pieksämäeltä. Muu osa liikenteestä oli paikallisia tarpeita palvelevia Lättähattuja, jakelujunia tai ratatyömaiden sorajunia. Talvisin saattoi tosin kulkea runsaastikin lisätavarajunia, kun Perämeren satamat olivat kiinni mutta perinteinen talviliikenne päättyi muutenkin 70-luvulle tultaessa jäänmurtajalaivaston vahvistuessa, joten se ei ehtinyt Parkanon radan liikennemääriin vaikuttaa.
kuva 18.04.2019 09:10 Jouko Vieri  
  Myrkyssä oltiin vaihde huoltoa tekemässä joskus 70 luvulla olimme yötä vaunujen kanssa ja kävimme kylän kaupassa perunoita ostamassa myyjä sanoi hetkinen ja toi multaiset perunat oli kuokkinut juuri pellosta että semmoinen tarina
kuva 18.04.2019 08:06 Kurt Ristniemi  
  Veturin piipussa näkyy numero, mutta onko se 5 vai 6?
'Höyryveturit valtionrautateillä' -kirjan mukaan vetureista nro 55 ja 56 nro 55 oli Helsingissä. Veturi lie siis B1 55.
kuva 18.04.2019 00:59 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Petri! Korjaan.
kuva 18.04.2019 00:16 Esa J. Rintamäki  
  Kun taas rataosa, jonka Parkanon tie oikaisi, oli hyvinkin vilkas: kulkihan Haapamäen tien kautta niinhyvin pohjoisen junat kuin myös Jykylänkin suunnan junat. Muistan, kun poikkesin 1971 pääsiäisenä Vilppulan asemalla yhtenä iltapäivänä, niin neljä junaa tunnissa pöhki siitä ohi, yksi jopa pysähtymättä eli MK56 porkkanalla.
kuva 17.04.2019 23:53 Harri Pesonen  
  Almex aina tukossa =D =D
kuva 17.04.2019 22:46 Heikki Jalonen  
  Olisiko mahdollista, että tämä juna olisi jätehuollon tehtävissä? Huolehtimassa Katajanokan suuren [Venäläisen] varuskunnan sanitoinnista - kuten vaikkapa ajalleen tyypillisen suurilukuisen hevoslauman päästöjen hallinnasta? Kuvan kalusto on (kuvausvuonna 1911) jo vähintään kakkosluokassa, ehkäpä siis myös sille annetut rahdit. Kuvassa näkyvä henkilökuntakaan ei vaikuta aivan asiakasrajapinnan ykkönyrkeiltä... Ehkä päästöjen valumat selittävät Kurtin ihmettelemän suojaläpän?
kuva 17.04.2019 21:09 Kari Jokinen  
  Ja tästähän se sitten ... mukana vielä eräs vanhimpia aktiivejamme!
kuva 17.04.2019 20:32 Reijo Salminen  
  Teropodin jalanjälki ylösalaisin kääntyneenä.
kuva 17.04.2019 19:33 Juha Puusaari  
  Ykkönen on Hangon taajamajuna laituri ja siitä ei tallille pääse vaan VET taisi mennä kakkosta tallille.
kuva 17.04.2019 18:45 Kurt Ristniemi  
  Alkaa selvitä M-vaunujen numerointi. Eri rautateiden yhteiseen numeroavaruuteen siirtyminen näkyykin tapahtuneen jo vuonna 1887. Silloin M-vaunut siirrettiin tuohon 7000-sarjaan.

Kävin läpi rautateiden soravaunujen numerot vuonna 1885, jolloin eri rautateillä oli vielä omat numeroavaruutensa:
- Helsinki-Hämeenlinna-Pietari: M. Öppn. godsv. f. ballast: 2,101-2,500.
- Hanko-Hyvinkää:
- Turku-Tampere-Hämeenlinna: M. Öppn, godsv. f. ballast: 9,531-9,635. - M.K.: Öppn. godsv, f. ballast & plank.: 9,612-9,634.
- Vaasa: Öppna godsv. ballast: M. 11,501-11,530.

Vuonna 1887 uudelleennumeroinnissa M-vaunut numeroitiin alueelle (luettelo ei ole täydellinen):
- Karjalan rautatierakennukselle: 7451-7500
- Helsinki-Hämeenlinna-Pietari: 7501-7832
- Vaasa: 7938-7967
- Valmiit rautatiet: 8101-8350

Kuvan vaunu 7690 on aikanaan hankittu Riihimäen-Pietarin rautatierakennukselle vuonna 1869. Sen oli rakentanut SVR:n Helsingin konepaja.
kuva 17.04.2019 18:14 Petri P. Pentikäinen  
  Mainittu aamuinen EXP 35 oli kulkuajallaan seitsemän ja kahdeksan välillä ainoa matkustajajuna koko rataosalla. Iltajuna EXP 36 kohtasi Parkanossa P 68:n. Hyvin vähäeleistä siis. Rataosa on koko historiansa ajan ollut päiväsaikaan hiljainen, tavarajunien kulkiessa ilta- ja yövoittoisesti.
kuva 17.04.2019 17:41 Teemu Sirkiä  
  Virallinen käyttöönotto on kesäkuun muutosajankohdassa.
kuva 17.04.2019 17:27 Juhani Pirttilahti  
  Ilola löytyisi Liike-järjestelmästä (on ollut siellä jo pitkään). Miksei sitä käytetä aikatauluissa?
kuva 17.04.2019 16:50 Veli Koski  
  Hyvä sommittelu tässä kuvassa. Heti miellytti silmää.
kuva 17.04.2019 16:13  
  Tässä lienevät ensimmäiset tässä laiturissa pysähtyvät museoliikenteen junat: https://juliadata.fi/timetables?s=MS%C3%84&d=21.4.2019
kuva 17.04.2019 15:57 Tapio Keränen  
  M-vaunujen vanha numerosarja on ollut 7401 - 8350 vuoteen 1895 asti. Uudet M-vaunut saivat jo 5-osaiset sarjanumerot ja vanhat vaunut numeroitiin uudelleen 81001 - 81350. Numeroryhmät eivät olleet täysiä, vaan sisälsivät paljon tyhjiä välejä. Ilmeisesti vaunuihin numerot uusittiin vaunujen täyskorjauksen yhteydessä ja vanhoja numeroita liikkui vuositolkulla jopa samoilla numeroilla katettujen vaunujen kanssa.
kuva 17.04.2019 15:48 Kurt Ristniemi  
  Ennen valtion rautateiden yhteiseen numeroavaruuteen siirtymistä vuonna 1896 numeroavaruus 7000-9999 kuului Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle, mutta olisiko M-vaunun numero voinut säilyä muuttumattomana vuoteen 1911 asti?

Vai oliko SVR:n numeroinnin ohella olemassa jokin muu numerointi?
kuva 17.04.2019 15:43 Tapio Keränen  
  Kurtin mainitsema vaunu näyttää kovasti IK-sarjan tukkivaunulta. Telivaunu on todennäköisimmin O-sarjaa.
kuva 17.04.2019 14:35 Kurt Ristniemi  
  Vaunuissa ei näy olevan muita merkintöjä kuin yllättävään numerosarjaan kuuluva numero.
Vaunujen akselit ovat ohuet, kevyelle kuormalle tarkoitetut. Vipujarru näyttää vaikuttavan vain yhteen pyörään. Vaunun 7690 vasemman akselipoksin edessä on jonkinlainen suojalevy, jolle en hetikohta selitystä keksi.

Veturin päällä olevalla miehellä on lierihattu, joka tuskin on veturimiehistön määräysten mukainen lakki. Nahkasaappaat täydentävät asun. Etualan vaaleatakkinen ja lierihattuinen mies lienee jonkin sortin piällysmies.
kuva 17.04.2019 14:02 Petri Nummijoki  
  Mielenkiintoinen kuvasarja mutta ajankohta lienee ainakin vuotta aikaisempi, koska Dm4-vaunujen käyttö päättyi keväällä 1971.
kuva 17.04.2019 13:10 Juha Puusaari  
  Juliasta löytyy ilmeisimmin tälle numero: T52878 https://juliadata.fi/timetables?s=52878&d=14.11.2014
kuva 17.04.2019 12:46 Mikko Nyman  
  Kyllä se oli juuri näin niin kuin Petri kertoo eli, että punaisen lähtöopastimen ohituksen jälkeen sn oli 50 km/h seuraavalle pääopastimelle asti, mikä Parkanon radan tapauksessa tarkoitti kokonaista liikennepaikkaväliä mainittuna ajankohtana.
kuva 17.04.2019 12:20 Timo Järvi  
  Koskaan ei ole liikaa kuvia. Tämä kuva on ainakin onnistunut, ja sonnustautuu kokonaisuudessaan mukavasti talvisiin maisemiin :)
kuva 17.04.2019 12:20 Topi Lajunen  
  Ei ole vuosikymmenten takaisia JT:itä nyt käsillä, mutta vähän epäilen, että 50 km/h sääntö punaisen ohituksen jälkeen olisi ollut tuolloin voimassa. Suojastuksen etu tulee ensisijaisesti siitä, että voi laittaa hitaamman väistäneen junan nopean junan perään melkeinpä heti sivuutuksen jälkeen.
kuva 17.04.2019 11:26 Erkki Nuutio  
  "Rautatiehallitus alkanut säästää Porin radalla." Työ 5.8.1910
-----
"Siuro. Asemalla on jo pidemmän aikaa ollut erityinen päivystyskone suorittamassa waununwaihtoa wuoden ympäri.
Mutta kun waunulastiliikenne Siurosta talwisaikaan on pienempi kuin kesällä, on komitea pitänyt mahdollisena että waihtotyöt tällöin woidaan suorittaa pitämättä asemalla erityistä päiwystyskonetta.
Ehdotuksen on Rautatiehallitus hywäksynyt ja pidetään Siurossa wast´edes päiwystyskonetta ynnä waihtotöihin tarpeellista miehistöä (1 konduktööri ja 2 jarrumiestä) ainoastaan 7 kk. aikana."
-----
kuva 17.04.2019 11:08 Kurt Ristniemi  
  Taemman raiteen toinen vaunu vasemmalta näkyy olevan lyhyt, päädytön, sivutolpilla varustettu vaunu. Olisiko M?
Nyt flunssaisena en jaksa ruveta selvittämään 4-akselisen vaunun litteraa: O-jotakin... Enkä muidenkaan avonaisten vaunujen litteraa: H-jotakin...

Etualalla, vasemmalla näkyy olevan vesiposti. Minun lapsuudessani tuollaiset vesipostit olivat vihreitä. Oikealla näkyvä messinkinen hantaaki työnnettiin ylös, ja niin vesipostista sai vettä juodakseen. Kätevää.
kuva 17.04.2019 10:17 Reino Kalliomäki  
  Taaemman raiteen vaunuissa näyttäisi olevan tiilikiviä. Oletin raiteita käytettävän vain torikappaan. Lähistöllä rakennetaan. Vaunussa on täysi kuorma, kun se on lastattu matalia laitoja myöten, näkyy kyllä halkojakin.
kuva 17.04.2019 09:33 Erkki Nuutio  
  "Perjantai-iltana [22.7.1910] saapui ensimmäinen juna Nikolajewikin tavara-asemalta Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Junassa oli kaksi matkustajavaunua ja 11 tawarawaunua. Matkaan kului noin tunti aikaa."
Työ 25.7.1910