|
|
17.04.2019 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| "Perjantai-iltana [22.7.1910] saapui ensimmäinen juna Nikolajewikin tavara-asemalta Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Junassa oli kaksi matkustajavaunua ja 11 tawarawaunua. Matkaan kului noin tunti aikaa." Työ 25.7.1910 |
||||
|
|
17.04.2019 09:24 | Erkki Nuutio | ||
| Tuskin ovat kaikki vaunut tuoneet tavaroita torille. Esimerkiksi 4-akselinen lienee työnnetty sinne kuorman purkamisen jälkeen Kone- ja siltarakennuksen pistoraiteelta, tai se on odottamassa viemistä lastattavaksi siellä. Voi tuolla olla Elannonkin raiteella tyhjennettyjä vaunuja. | ||||
|
|
17.04.2019 08:38 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi Parkanon radalla suurin ongelma liittyä 70- ja 80-luvuilla siihen, että oli 20 km:n luokkaa olevia kohtauspaikkojen välejä, joka merkitsi pitkiä odotusaikoja, jos vastaan tuleva juna oli pudonnut aikataulustaan. Suojastuksen välitolppien puuttuminen lienee tämän rinnalla pienehkö ongelma poislukien vikatilanteet, jossa vihreää väriä ei saatu lähtöopastimeen ja jouduttiin ajamaan punaista päin. Silloin junan olisi pitänyt madella lähes 20 km:n matka 50 km/h, ennen kuin päästään seuraavalle opastimelle. | ||||
|
|
17.04.2019 07:43 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin iltapäivälehdistö on tapahtuman noteerannut: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006070810.html | ||||
|
|
17.04.2019 02:04 | Kari Suominen | ||
| Rataosan vähäeleiset liikennemäärät ja päiväsaikainen seesteys...? Kehottaisin tarkistamaan referenssit No, katsotaan miten kaikkiin rataosalla liikkuneisiin vaikuttanut liikennemäärien kasvu vaikutti toimiin kolmella vuosikymmenellä. Liikennemäärien kasvu rataosalla aiheutti korjausliikkeitä jo 1970-luvulla: "Rataosan liikennemäärät kasvoivat kaiken aikaa, ja tilannetta helpottamaan rakennettiin kauko-ohjauksen lisälaitteisto vuonna 1976. Järjestelmän mahdollistamana kauko-ohjaukseen liitettiin lisää liikennepaikkoja seuraavasti: Peräseinäjoki 1976, Ratikylä 1980, Sisättö 1985 ja Ylivalli alkuvuodesta 1986." 1980-luvun lopussa ryhdyttiin jälleen toimiin edelleen kasvaneiden liikennemäärien kanssa: "1990-luvulle tultaessa asemavälisuojastuksen kapasiteetti alkoi muodostaa kasvaville liikennemäärille kestämättömän tilanteen, ja niinpä vuosikymmenten vaihteessa liikennepaikkojen tulovaihteet muutettiin 80 km/h -nopeuden salliviksi aiemman 35 km/h sijaan. Vuonna 1992 rakennettiin Pohjois-Loukon ja Seinäjoen välinen kaksoisraide, ja tuolloin Loukon liikennepaikka lakkautettiin." Turvalaitejärjestelmän uusiminen 1990-luvulla mahdollisti useamman peräkkäinajavan junan liikkumisen liikennepaikkojen välillä aiemman yhden sijaan : "Vanhan kauko-ohjauslaitteiston tullessa tiensä päähän ja paineen läpäisykyvyn kasvattamiselle ollessa suuri, päätettiin rataosalle rakentaa täysin uusi, tietokoneasetinlaitteisiin perustuva turvalaitejärjestelmä. Tuolloin rataosalta poistettiin kaikki jäljellä olleet tasoristeykset, ja rakennettiin viimeisetkin, jo 1960-luvun tilavarauksella olleet liikennepaikat vuonna 1995 (Majajärvi, Poikkeus ja Lamminkoski). Lisäksi liikennepaikkojen välille rakennettiin tehokas raidevirtapiireihin perustuva kauko-ohjaus, jonka myötä liikennepaikkojen välille mahtui useampi peräkkäinajava juna aiemman yhden sijaan. Vanhaa radiolinkkeihin ja akselinlaskentasuojastukseen perustuvaa kauko-ohjausjärjestelmää voitiin alkaa purkaa ja uutta ruotsalaista Ebilock 850 -järjestelmää ottaa vaiheittain käyttöön." |
||||
|
|
17.04.2019 01:31 | Antti Vanne | ||
| Eiköhän näiden https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK5596_23.PO.75 halkojen kuljettamiseen ole aika monta "rapu"- (vai "po(ltto)pu(u)"-vaunua tarvittu vaikka joku osa olisikin tuotu kuorma-autoilla. | ||||
|
|
17.04.2019 01:21 | Antti Vanne | ||
| 1914 on aika hyvä arvaus , tässä https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19820610_9 kuvassa "noin vuodelta 1913" on kauppahalli rakenteilla |
||||
|
|
16.04.2019 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Alsthomien vierailut Tampereelle taisivat tuolloin liittyä pyörien sorvaukseen, joten varsin harvakseen niitä seudulla näkyi. Kuinkahan tarkkoja nykyään pyörien mitoutuksien suhteen ollaan? | ||||
|
|
16.04.2019 23:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ottaen huomioon Seinäjoki-Tampere-rataosan päiväsaikaan tyypillisesti vähäeleisen liikennemäärän, millä tavalla kauko-ohjauksen ja asemavälisuojastuksen teknologinen toteutus vaikutti EXP-junan aikatauluun tai matkustajajunien nopeuksiin? | ||||
|
|
16.04.2019 23:12 | Tommi K Hakala | ||
| Tulikin mieleen kesän lähestyessä, onko joku Haapamäen Move kesällä liikkeellä? | ||||
|
|
16.04.2019 22:59 | Kari Jokinen | ||
| Nakkilan Kenttärata toimessa, harvinainen kuva! | ||||
|
|
16.04.2019 22:28 | Pietu Tuovinen | ||
| Hyvä kuva! Kaikkialle nämäkin kerkeää. 3305 tuli kuvattua puolen yön aikaan Oulussa T 5318:ssa matkalla Kontiomäelle. Kontiomäeltä tämä kone on ilmeisesti palannut Kemiin T 5307:ssa | ||||
|
|
16.04.2019 21:13 | Erkki Nuutio | ||
| Kun ei ollut 501:stä kuvaa, niin kelvatkoon 502 : Työ -lehti 14.7.1910 kertoo, että Pellavatehtaan konepajasta valmistui ja tuli koeajetuksi veturi 501, jossa on erikoinen nopeusmittaaja. Sillä jopa jälkeenpäin (?) saa selville kuinka suuri nopeus junalla on yleensä ollut. Mistä on kysymys? Oliko nopeusmittari tällöin uutuus SVR:lle vai oliko tosiaan kyse esimerkiksi paperille nopeuskäyrää tulostavasta, erikoistyyppisestä nopeusmittarista? |
||||
|
|
16.04.2019 20:56 | Jouni Hytönen | ||
| Joitakin lasten 10 matkan talvileikeissä kostuneita 10 matkan lippuja muistan itsekin kuljettajana kohteliaasti torjuneeni juuri Almexin tukkeutumista välttääkseni. :) | ||||
|
|
16.04.2019 20:27 | Kari Aho | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
|
16.04.2019 20:22 | Timo Järvi | ||
| Tampereen kaupungin busseissakin oli aikoinaan vuosia, vuosia, vuosia sitten Almexin mekaaniset leimauslaitteet. Niihin pentuna tungettiin bussilippuja hyvällä - ja joskus vähän huonommalla menestyksellä. :D Paras - tai siis kuljettajan kannalta pahin kokemus (hehe) tapahtui joskus ihan 80-luvun alussa. Piti matkustaa bussilla silloisen linjan 26 bussilla Tampereen ja Lempäälän rajamailta kohti Keskustoria. Menomatkaa varten taskussa oli tietysti jo hyvin ja moneen kertaan taiteltu 10 matkan bussilippu, jossa oli ainoastaan yksi matka (pala) jäljellä. Matkojen vähyydestä johtuen lippu piti tietysti leimatessa sulpata Almeksiin mahdollisimman syvälle. ;) No, eikun lippu leimauslaitteen huulille ja sisään - vanhalla rutiinilla. Lipusta lähti viimeinen matka, mutta lippu ei halunnut tulla leimauslaitteesta pihalle. Eikun bussikuskille kommenttia, että kyllä se siitä lähtee. Niin lähtikin, tosin allekirjoittaneen kädessä oli vain pieni pala lipun yläosaa ja loppu osa tiketistä jäi koneeseen. Bussikuski totesi tapahtuneeseen hieman lakonisesti ja kypsyneenä, että "rikoit sitten hänen leimauslaitteen". No, matkalle päästiin tukoksen saaneesta Almexsista huolimatta, mitä nyt jokaisella pysäkillä bussikuski joutui tekemään rahastushommat käsipelillä ja käyttäen nähtävästi Mako-merkkisiä leimaus- ja palapihtejä :) |
||||
|
|
16.04.2019 19:29 | Jouni Hytönen | ||
| Maassa taitaa olla jäänteitä Tk3 1102:sta. Puskinpalkki päätyi Pr2 1800:aan ja 1102 taisi olla ensimmäinen Haapamäellä romutettu veturi. | ||||
|
|
16.04.2019 19:20 | John Lindroth | ||
| Hiekkakupu oli tässä ja numerossa neljä alun perin lähempänä kuljettjasuojusta,.kuvun edessä oli myös kello.Vitoseen verrattuna myös vesisäiliössä oli eroja. Tästä veturista on myös mielenkiintoinen henkilökohtainen muisto vappuajelulta 1967jonka kyydissä sain, harrastajaa ymmärtävän hienon veturimiehistön suostumuksella, matkustaa! Ps plus se kuuluisa halko veturin nokalla! |
||||
|
|
16.04.2019 18:55 | Erkki Nuutio | ||
| "Jo alkoi. Ensimäinen weturi saapunut [väliaikaista] yhdysrataa myöten Suomen rautatieasemalle Pietarissa. Yöllä wasten 29 p:ää Klo 3 tienoissa saapui ensimäinen weturi Nikolain [=Pietarin Moskovan] asemalta uutta rannikkorataa pitkin Suomen rautatieasemalle Pietarissa, jatkaen matkaansa Suomen rautateiden halkopihaan saakka missä uusi rata ja Suomen radat yhtywät. Kuten ennen on sanomalehdissä kerrottu kulkee uusi rata Nikolajeffin asemalta pitkin Newan rantaa ja Aleksantein sillan yli Wiipurin puolelle, josta se kulkee Nijbegorodijkaja katua pitkin Suomen rautatien halkopihaan." Työ 30.6.1910 Käyn mm. Työ-lehteä lävitse liittyen ennen kaikkea Pietari-Raasuli -rataa ja siihen aika lailla kytkeytyneeseen Pietarin yhdysrataan. Aika työläs urakka. |
||||
|
|
16.04.2019 18:28 | Tommi K Hakala | ||
| Nyt muutoin joku kauppaa facen Rautatieharrastajissa yhtä varsin ehjän näköistä Lätän koria, jos tarvetta on korin osille... | ||||
|
|
16.04.2019 16:08 | Markku Knuutti | ||
| Well :) Kesoil-kyltti ! | ||||
|
|
16.04.2019 15:51 | Topi Lajunen | ||
| Päältä om kosketus niissäkin. DLR taitaa olla ainoa pohjakosketuksellinen brittijärjestelmä. | ||||
|
|
16.04.2019 15:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliinissäkin on kontakti virtakiskon alapinnalla metrojen leveäprofiiliverkolla sekä S-Bahneissa. Ja mistään en löytänyt viitteitä, että leveäprofiiliverkollakin olisi virtakiskonrasvausjuna olemassa. Mitenkähän on Lontoossa? Siellä kai ovat kaikki undergroundin virtakiskot mallia, jossa kontakti on ylhäältä. Onko siellä jonkinlaisia rasvausjunia? Entä miten on etelä-Englannin virtakiskollisten rautateiden laita? Siellä kai sentään on kontakti alhaaltapäin ja kiskon yllä suojus? | ||||
|
|
16.04.2019 13:26 | Kari Suominen | ||
| Komiaa saa olla ja nopiaa pitää mennä. Ja nopiaan mentiinkin : Botnia Express EXP35/36 Seinäjoki-Helsinki-Seinäjoki v.1983 6.40 Seinäjoki 18.22 7.21 Parkano 17.38 7.22 Parkano 17.35 8.02 Tampere 16.55 8.04 Tampere 16.53 9.55 Helsinki 15.00 Matka-aika 3 t 15 min. Paluusuunnassa 3 t 22 min Jos oli silloisen kaluston Sn vaatimaton, niin rajoitteita kulkemiseen toi myös ratainfra Seinäjoki-Tampere osuudella. Omaleimainen kaukohjaus, ontuva asemavälisuojastus, sekä JKV:n puute valtakunnallisesti eivät olleet omiaan parantamaan rataosan läpäisykykyä. Vasta sitten vuosi 1996 toi tilanteeseen muutoksen Lielahti-Seinäjoki -välin rataremontin valmistuttua. Vertailun vuoksi aikataulu pari vuosikymmentä Express kauden jälkeen 9.1.-4.6.2005 aikataulu InterCity42 Vaasa-Helsinki Seinäjoki 06:20/06:38 - Parkano 07:16 - Tampere 07:59/08:07 - Toijala 08:28 - Hämeenlinna 08:50 - Riihimäki 09:07/09:09 - Tikkurila 09:39 - Pasila 09:49 - Helsinki 09:56. Matka-aika 3 t 18 min Vertailun vuoksi nykypäivän aikataulu S40 Seinäjoki - Helsinki 5.45 Seinäjoki - 6.54 Tampere / 7.02 Tampere - 7.27 Toijala - 7.47 Hämeenlinna - 8.06 Riihimäki / 8.08 Riihimäki - 8.20 Tikkurila - 8.29 Pasila - 8.35 Helsinki Matka-aika 2 t 50 min |
||||
|
|
16.04.2019 12:14 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä aikoinaan Hakaniemen torille taisi olla liikennettä paljonkin, Eljaksen tietokannoista voisi ehkä löytyä jotain tilastoja. On täällä ainakin yksi kuvakin aiheesta: https://vaunut.org/kuva/130854 Tässä linkissä halkoja junanvaunussa: https://www.helsinkikuvia.fi/record/hkm.HKMS000005:km0037n7/ |
||||
|
|
16.04.2019 12:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Pannkakan oli saari vielä vuoden 1895 kartassa. Hakaniemen torille on ymmärtääkseni ajettu ainakin halkoja. Helsinki oli pitkään puulämmitteinen. |
||||
|
|
16.04.2019 11:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Hakaniemen torille ei liene kovin monen vaunun kanssa ajettu | ||||
|
|
16.04.2019 10:27 | Reijo Salminen | ||
| Merihaka = Pannkakan... | ||||
|
|
16.04.2019 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| "Kenraalikuvernöörin pyynnöstä on läänin kuvernööri muistuttanut tiedonannolla niistä määräyksistä, joita Salakkalahden, Sorvalin ja Kymin rautatiesiltojen wahtisotilaitten on noudatettawa. Sotilaitten welwollisuus on m.m. estää yksityiset henkilöt kulkemasta mainituilla silloilla ilman wahdinasettajan lupaa; pysähdyttää kaikki ne henkilöt, jotka lähestyvät, 50 askeleen päähän sekä joko wihellyspillillä tahi kellonsoitolla kutsua wahdinasettaja; pitää silmällä ettei kukaan saa pysähdyttää rantaan sillan läheisyyteen aluksia, wenheitä, lauttoja, moottoriweneitä y.m.s., ettei kukaan lähesty siltaa rantaa pitkin, etteiwät wenheet kulkiessaan siltojen alitse pysähdy siltapatsaiien wälille tai wiereen sekä ettei kukaan talwisaikaan tule jalan tahi hewosella jäätä myöden sillan alitse. Näissä tapauksissa kutsuu wahti wahdinasettajan ja huudollaan muistuttaa tulijaa pysähtymään sekä siinä tapauksessa, ettei tätä noudata, on wahtisotilaalla linnanwartiowäen palweluksesta annettujen sääntöjen mukaan oikeus käyttää aseita." Työ 5.4.1910 , eli keskellä II sortokauden valtiollista mielivaltaa, jolloin N II ja hänen kiihkoilijajuoksupoikansa johdonmukaisesti tuhosivat yhteiskuntaamme - ollen aloittaneet sen ryöstämisen ja muuttamisen venäläismaakunnaksi. |
||||
|
|
16.04.2019 10:00 | Petri Sallinen | ||
| Mielenkiintoista :) Toisenkinlaista käyttäytymistä voi kohdata. Olin taannoin ostamassa Varkauden museosta yhtä rautatieaiheista kuvaa. Kuva oli vuodelta 1922 ja kuvassa höyryveturivetoinen tavarajuna oli ylittämässä siltaa. Arkistoidun kuvan kuvateksti oli myös tämän sisältöinen. Vastaus ostopyyntööni oli yllättävä: "Saat täysresoluutiokuvan ilmaiseksi, jos kerrot meille jotain kuvassa näkyvästä junasta". Tähän pyyntöön olikin helppoa ja peräti mukavaa vastata. | ||||
|
|
16.04.2019 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Täydellä teholla alamäkeen, kun kerran myöhässä ollaan. Alsthomit kulkivat varsin harvaan Tampereella, Hurun kotipesässä. Jotenkin minulle on jäänyt mielikuva Alsthomeista kuvan kaltaisissa tilanteissa, että se kulki vähän kuin lastu laineilla. Ehkä teliratkaisu korkealla olevan painavan ajomoottorin kanssa liittyy asiaan. Alkuvaiheessahan mielestäni oli tästä johtunutta telin nyökkäilyongelmaa, jonka poistamisesta oli kirjoituksiakin aikanaan ainakin Aamulehdessä. Vertailukohteena niihin aikoihin oli Huru, JOKA KULKI KUIN JUNA ! Hieno kuvasarja! |
||||
|
|
16.04.2019 09:02 | Juha Kutvonen | ||
| Sama kävi mielessäni skannauksen nähdessäni. Kuvaa suurentamalla saatoin kuitenkin todeta, että kyseessä on valon heijastuminen ohjaamon laitetilan ovesta. | ||||
|
|
16.04.2019 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Sain korjauspyyntööni Rautatiemuseolta vastauksen, jonka mukaan Eläintarha oli osa Linnunlaulua ja ettei paikaksi voi merkitä pelkkää Helsinkiä, jos jättää tuon 'Linnunlaulun' pois. Kuvan karttanäkymään kuvan sijaintipaikaksi on merkitty Linnunlaulun rataleikkaus, joka on aivan väärä paikka. Lähetin heille v. 1910 kartan, johon merkkasin Eläintarhan laiturin todellisen sijainnin. Kartasta käy selvästi myös ilmi, ettei Eläintarha ollut osa Linnunlaulua, vaan päinvastoin Linnunlaulu oli osa Eläintarhaa. Linnunlaulussa Eläintarhan laituri ei ollut. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta nykyisen johdon ja miehityksen aikana, kun olen saanut korjauspyyntöön täysin virheellisen vastauksen. Nykyhenkilöstö ei näytä olevan valmis ottamaan vastaan oikaisuja, vaan puolustaa virheellisiä tietojaan täydellisen asiantuntemattomuuden vankalla varmuudella. On valitettavaa, ettei rautatiemuseon henkilöstö tunne rautatieden historiaa, ja vielä valitettavampaa on se, ettei se ole valmis ottamaan vastaan oikaisuja. |
||||
|
|
16.04.2019 07:45 | Jari Välimaa | ||
| Tunnelia syvennetään 70 cm. Tässä eteläisessä tunnelissa ei ole iskemiä, vaan ne ovat pohjoisessa tunnelissa, joka jääkin autojen käyttöön. Tässä tunnelissa ei tule kulkemaan enää kumipyöriä. | ||||
|
|
16.04.2019 02:47 | Topi Lajunen | ||
| Virtakisko näyttäisi olevan mallia, jossa yläpinta on kontaktipintana. Sellaisissa ei taida olla suojia missään päin maailmaa. Helsingissähän kontakti on virtakiskon alapinnalla. | ||||
|
|
15.04.2019 23:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan olin katsovinani, että koneapulainen näyttää keskisormea kuvaajalle..? | ||||
|
|
15.04.2019 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös jälkimmäinen vaunu olekin 4152? Eli se joka maalattiin kokeeksi päiväloistekeltaisella (maaliskuussa 1977). Päiväloistekeltaista käytettiin muistaakseni myös Sm2-Eioc-vaunujen ulkopäädyissä. | ||||
|
|
15.04.2019 22:58 | John Lindroth | ||
| Silmään pistää 4167 lätän puhdas hopeinen katto ja siisti yleisolemus on olmeisesti hiljan ollut pajassa.Samoin voinee kiinnitää huomiota keltaisen eri sävyihin,joo nää on niitä mallinrakentajan mietelmiä. | ||||
|
|
15.04.2019 22:01 | Jyrki Talvi | ||
| Tutuille Paavola. | ||||
|
|
15.04.2019 21:21 | Pasi Seppälä | ||
| Kovasti on maisema ollut erinäköistä 70-luvulla. Kuva on varmaankin jostain Teholan paikkeilta, kun Aitomäen päässä on enempi peltomaisemaa. Kiitosta vaan jälleen, hienoja kuvia Kouvolan seudulta. | ||||
|
|
15.04.2019 20:26 | Timo Salo | ||
| Eikö kellään ole kuvia puukorisista makuuvaunuista (sisältä), olen yrittänyt hakea, mutta aika harvassa ovat... | ||||
|
|
15.04.2019 19:30 | Roope Prusila | ||
| Liikennekatko alkoi 273:n mentyä ja kun saivat melko nopeasti työmaadoituksen kuntoon niin nosto alkoi välittömästi. Nosto-operaatio otti puolisen tuntia, yhteensä tuolla tuli oltua parisen tuntia. Tuosta tuli otettua kuvia koko noston ajan jotta edes pari onnistuisi. Välillä hyvien kuvien eteen on nähtävä vaivaa. | ||||
|
|
15.04.2019 19:23 | Reijo Salminen | ||
| Koneen hissit. http://www.futas.net/germany/berlin/tv-tower/berlin-tv-tower-32.html | ||||
|
|
15.04.2019 17:17 | Tuomas Pätäri | ||
| Tuo verkkokarttahan tosiaan näyttää rajat tarkasti. Eri lähteiden eroavaisuudetkin selvisivät siitä, eli että ne esittävät vain jotain noista kolmesta rajasta (tai epäloogisimmat jotain yhdistelmää niistä). Käyttämäni Berliinin turistikarttatuloste näyttää noista näköjään punaisen rajan. Sekään ei ole niin tarkka että hetkellinen koukkaus sillan kohdalla länsirannalle siitä näkyisi, koska kartassa olevat symbolit peittävät kohdan. |
||||
|
|
15.04.2019 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Jäin miettimään Finnish Chemicals Oy -yhtiön nimeä, se on ollut 1941 vähän epätyypillisempi. Wiki tiesikin vastauksen: "Yhtiö perustettiin vuonna 1937, ja sen perustajia olivat englantilainen ICI, saksalainen IG Farben ja belgialainen Solvay tasaosuuksilla. Finnish Chemicals aloitti selluloosan valkaisussa käytettävän kloorin valmistamisen Äetsän tehtaallaan vuonna 1939. Toisen maailmansodan jälkeen IG Farbenin omistusosuus siirtyi saksalaissaatavina vuonna 1946 Neuvostoliiton haltuun. Neuvostoliitto myi osuutensa yhtiöstä vuonna 1953 Enso-Gutzeit Oy:lle. Vuonna 1983 yhtiö siirtyi Nokian hallintaan, ja vuonna 1991 siitä tuli Nokian ja UPM-Kymmenen yhteisyritys, johon oli yhdistetty molempien kemikaalivalmistus. Vuonna 1996 yhtiön omistajaksi tuli Luxemburgissa toimiva Erikem Luxembourg S.A., ja vuonna 2000 yhtiö osti pohjoisamerikkalaisen Huron Tech Corporationin. Erikem myi Finnish Chemicalsin vuonna 2005 Kemiralle." |
||||
|
|
15.04.2019 16:12 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1941 vaunuluettelossa on Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaiden omistuksessa kaksi Gcl-litteraan sijoitettua vaunua numeroilla 15961 ja 15962. Vaunuilla kuljetettiin AIV-liuosta. Vaunussa oli pystyssä yhteensä kymmenen liuossäiliötä kahdessa rivissä. Säiliöt oli hankittu Saksasta, mutta vaunut oli rakennettu Suomessa. Tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen rakennettiin vuonna 1939 yhteensä 35 kappaletta AIV-liuoksen varasto- ja jakelupistettä, joihin liuos kuljetettiin rauteitse ja josta liuosta jaeltiin pienempiin maatiloilla käytettyihin noin 60 litran lasipulloihin. | ||||
|
|
15.04.2019 15:52 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäisen kerran Sfc-littera esiintyy vuoden 1941 vaunulistoissa. Kaksiakselisille vaunuille oli tuolloin varattu numerosarja 15551-15556, eli kyseessä on kuvassa näkyyvää vaunua vanhempi malli. Alahuomautuksena on: "Vaunut rakenteilla, kantavuusmerkintä voi vielä muuttua". Omistajaksi on merkattu Finnish Chemicals O.Y. | ||||
|
Kuvasarja: Kouvolan savuja 1968-72 |
15.04.2019 14:58 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| 23.3.1972 päättyi RUK:n kurssi nro 138 (Lumikko). | ||||
|
|
15.04.2019 12:49 | |||
| P79/P80 oli jonkin matkaa 80-luvun puolellekkin kokoruskea juna. Ruskeita vaunuja piti jarruttaa vähän eri tavalla kuin peltivaunuja. Sn oli 110 noilla junilla. | ||||
|
|
15.04.2019 08:45 | Jussi Laukkanen | ||
| Rikkihappo Oy on Kemira Oyj:n edeltäjä. Sillä nimellä yhtiö tunnettiin 1961 – 1971. (En tietenkään itse olisi muistanut näitä vuosilukuja ulkoa, mutta lunttasin Wikipediasta.) Wikipediassa kerrotaan yhtiön alkuhistorista seuraavaa: "Kemiran historia alkaa vuonna 1920 perustetusta Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaista, joka perustettiin vastaamaan suomalaisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja lannoitetuotannon kasvaviin kemikaalitarpeisiin, muun muassa rikastuttamaan Suomen köyhää maaperää sekä varmistamaan ruutiomavaisuus. Yrityksestä tuli osakeyhtiö vuonna 1933. Yhtiö laajeni voimakkaasti kemian eri aloille yritysostojen ja fuusioiden kautta. Vuonna 1961 yhtiön nimeksi muutettiin Rikkihappo Oy." |
||||
|
|
15.04.2019 08:17 | Mikko Heino | ||
| Lukeeko tuossa jotta Rikkihappo Oy? Tietääkö joku kyseisestä firmasta? | ||||