|
|
09.04.2019 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Turvavaunuja koskevissa määräyksissäkin on tapahtunut muutoksia aikojen kuluessa. Nyt pitäisi löytyä kuvan otto hetkellä voimassa olleet määräykset. Löytyvätkö ne JTT:stä, TKM:stä vai joistain muualta? | ||||
|
|
09.04.2019 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä sanovat linja-autontuntijat? Onko bussi Matkustajain Auton vaiko Åbergin Linjan auto? | ||||
|
|
08.04.2019 23:59 | Petri Nummijoki | ||
| Kysymys oli kai lähinnä siitä, että koeajoon sopivaa rataa oli aluksi vain tuo 3 km ja silti junaa haluttiin testata mahdollisimman suureen nopeuteen, jotta kokemuksia voitiin hyödyntää sarjan seuraavia junia valmistettaessa. Sen vuoksi matka tahtoi loppua kesken. | ||||
|
|
08.04.2019 23:40 | Reino Kalliomäki | ||
| "Finnish Ports" (Schildts, Hki 1932, Hoppu & Solitander) sanoo: Eteläsatama, 25t. Myös Hanko ja Turku 40t, ja Mäntyluoto 25t. Veturin teknisiä tietoja löytyy kattilakirjasta. Laitan niitä keskustelun puolelle. | ||||
|
|
08.04.2019 23:03 | Mikko Herpman | ||
| Itäradasta Joku poliitikko kommentoi, että voisi olla taloudellisempaa poistaa tasoristeyksiä Savon- ja Karjalan-radoilta. Sekä tehdä paikoin lisää ohituspaikkoja/kaksoisraidetta... Kuulosti yllättävän järkevältä kommentilta. Ja tottahan se, jos saataisiin nopeutta ylös 140 -> 200 tai 160... Jo lyhenee matka-aika tunnilla Joensuusta/Kuopiosta pääkaupunkiin. Pendolla tuli sipaistua Pieksämäki-Mikkeli väli edellisenä viikonloppuna ja niin vaivattomasti loikuutti 140km/h.. ettei Haukivuoren pysäys olisi vaikuttanut mitään... Puhumattakaan jos tasoristeykset olisivat mennyttä aikaa ja rautateiden ylpeys S220 voisi lasketella vieläkin vapaammin... |
||||
|
|
08.04.2019 22:34 | John Lindroth | ||
| Mikä lie ollut noiden ohiajojen syy?Yllättikö kova kiihtyvyys ja nopeuden nousu,kun verailukohtana tuolloin lie ollut lähinnä lättäjunat? | ||||
|
|
08.04.2019 22:15 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Nykyisessä tunnin/kahden/kolmen/neljän tunnin junien huumassa on jokaisen maakunnan saatava oma oikoratansa liittääkseen arkielämänsä osaksi yksinapaistuvan Suomen pääkaupunkiseutua. Suomen bruttokansantuote 2017 oli 224 miljardia euroa, ja kuten Jukka mainitsee, kansalaisille on viestitetty, että siihen lukemaan ei olisi päästy, jos junat olisivat pysähtyneet Haukivuorella. |
||||
|
|
08.04.2019 22:10 | Timo Salo | ||
| Eikös sellaisten litkujen kuljetuksissa pitäs olla aina ne "turvavaunut" molemmissa päissä? T. nimim. ei ammattilainen... | ||||
|
|
08.04.2019 22:05 | Timo Salo | ||
| Se on se saksalainen insinööritaito, mullakin OLI 2015 mallin mondeo: Jos pakkasella käänsi voimakkaasti rattia oikealle, tuli ilmastoinnista kuumaa!!! Jos taas vasemmalle, niin jääkylmää. Poliittinen kannanotto insseiltä??? :-) | ||||
|
|
08.04.2019 20:46 | Roope Prusila | ||
| Okei, juu. Taas opittiin uutta :) | ||||
|
|
08.04.2019 20:33 | Antero Airola | ||
| Koska rata oli vain osittain hammaskiskolla varustettu, oli veturissa erilliset kitkarata ja hammasratakoneistot. Kitkaveto oli 4 akselissa ja hammasrataveto 3 akselissa. | ||||
|
|
08.04.2019 20:30 | Sami Koskinen | ||
| Onko Itäratakaan toteutumassa? Kuka tahansa vastuullinen (ei-kepulainen) poliitikko ja virkamies ymmärtää, että sen kannattavuus meni Lahden oikoradan mukana. | ||||
|
|
08.04.2019 20:29 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samaisen logiikan mukaan "Matka-aika Kuopiosta ja Helsinkiin lyheni 22 minuutilla." No, olen hieman otettu Haukivuoren merkityksestä Suomen kansantaloudelle verrattuna esim. Härmään yksiraiteisella pääradalla, jonka voi ohittaa veturivetoisella junalla 160 km/h (Haukivuoren 120 km/h). Varsinkin, kun Jorma kysyi reilut 30 vuotta sitten töihin sikäläiseen maailman parhaaseen alansa yritykseen. |
||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
08.04.2019 20:27 | Sami Koskinen | ||
| Koko haukivuorelainen elämäntapa perustuu autoon ja on moraalitonta ympäristön tuhoamista. Vaikka taajamassa pysähtyisi juna muutaman tunnin välein, matka kotoa asemalle pitäisi tehdä autolla. Jos ja kun juna ei sovi muiden asioiden määrittämään aikatauluun, autoon kerran noustuaan ajaa mieluusti määränpäähän yksityisautollaan nauttien sen joustavuudesta. Edes tunnin välein kulkevat yhteydet eivät houkuttele työikäisiä luopumaan autosta, koska odotusajoista tulee autoiluun tottuneille liian pitkiä. Riihimäen ja Lahden välillä on nyt 13 vuotta kokeiltu tunnin vuorovälin liikennettä, ja työikäisiä vakiokäyttäjiä väliasemilla on ehkä muutama. Harmi, ettei junan loppuminen varmaankaan edes edistä Haukivuoren tyhjenemistä, kun yhteys oli vakimatkojen osalta niin merkityksetön. Ihmisiä ei pidä kannustaa kymmenien kilometrien pituisiin työmatkoihin, oli väline mikä tahansa. Lopetin muuten vaunut.orgin seuraamisen, kun ei kiinnosta tippaakaan tämän haukivuoripsykoosin kyttääminen. |
||||
|
|
08.04.2019 20:09 | Veli Koski | ||
| No jos kerran "muutaman minuutin pysähdys Haukivuorella hidastaisi Kuopion ja Helsingin välistä junaa 15-40 minuutilla, jotakin jopa tunnilla", niin tuonko verran Haukivuoren pysähdyksen poistaminen sitten vastaavasti nopeutti junien kulkua? Vai miten tässä tämä logiikka pelaa? | ||||
|
|
08.04.2019 19:16 | Juhani Pirttilahti | ||
| Työmaadoitusta ei saa tehdä ennen kuin lanka on ns. kylmänä eli jännitteetön. | ||||
|
|
08.04.2019 19:10 | Roope Prusila | ||
| Mikko: operaation aikana tuossa oli kaikilla raiteilla työmaadoitus, joten tietääkseni silloin lankaa ei tarvitse erikseen laittaa kylmäksi. | ||||
|
|
08.04.2019 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Suomen kansantalouden vetäminen tähän kuulostaa huuhaalta...! Pari minuuttia myöhemmin satamassa ei oikein vakuuta...? | ||||
|
|
08.04.2019 18:57 | Kurt Ristniemi | ||
| 1920-luvulla mahdollisia purkupaikkoja olivat ainakin Katajanokka, Eteläsatama, Jätkäsaaren Laivaranta ja Jätkäsaaren Saukonlaituri. Tosin en tiedä, missä kaikissa noissa oli riittävän tehokkaat satamanosturit veturin nostamiseen. | ||||
|
|
08.04.2019 18:51 | Matias Kauramäki | ||
| Ainakin myös 2005 vuonna oli mahdollisuus saada samaan kuvaan kun oli myös satamarata-ajelu. Teoriassa on myös kai ollut mahdollista saada lättä samaan kuvaan silloin kun metroja on liikuteltu rataverkolla. https://vaunut.org/kuva/14493?paik=Helsinki+S%C3%B6rn%C3%A4inen&tag0=3%7CDm7%7C | ||||
|
|
08.04.2019 18:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| 26.3.2019 on perusteltu myös näin: "Pysähdyksillä olisi kaukoliikenteen lisäksi erittäin suuret vaikutukset logistiikan liikenteeseen, tavaraliikenne rataosalla jouduttaisiin myös sovittamaan muuttuneisiin aikatauluihin - mikä vaikuttaisi merkittävästi tuotantolaitosten toimitusketjuihin ja Suomen kansantalouteen." |
||||
|
|
08.04.2019 17:36 | John Lindroth | ||
| Nosturikysymykseen löysin maininnan (Eteläsatama Wiki) 25 tonnin nosturista joita tilattiin 20-luvulla lisää ja v.1939 niitä oli 14kappaletta. | ||||
|
|
08.04.2019 17:12 | John Lindroth | ||
| Oli makasiineja ja ns Warranttitalo(makasiini) joka sittemmin 1992 muutettiin Hotelli Grand Marinaksi. | ||||
|
|
08.04.2019 16:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Oletettavasti on otettu koko Arometsä-Vanattara erotusjaksoväli "kylmäksi". | ||||
|
|
08.04.2019 16:20 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla niin ettei tuo edes ole Stadista? Oliko Skattalla jotain tuon usvasta pilkistävän kaltaista taloa vuonna -23? Missä muualla tuo olisi edes voinut tuohon aikaan olla kuin Eteläsatamassa? | ||||
|
|
08.04.2019 16:19 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen tosiaan tuo mutka piipun päässä.. Mietin sitä itsekin ja ajattelin olisiko tulipesän vetoa myös auttava ankarassa viimassa, kääntää sopivasti niin tekee hyvää vetoa. Mutta onhan höyryissä kai aina apulietsoin tai mikä sen nimi olikaan millä saadaan piippuun höyryllä vetoa. Joten tunnelissa ehkä vähän saa helpotusta jos voi ohjata savua toiseen laitaan..? Mahtaakohan hammaspyöräkäyttö olla kiinteä vetopyörän akselissa, vaiko erikseen kytkettävä/laskettava ratas? |
||||
|
|
08.04.2019 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Piipun jatke ohjaa savut ja höyryt tunneleissa hytistä poispäin veturimiehistöä haittaamasta. Tiukoissa nousuissa veturin etenemistä auttavat raiteiden keskellä olevat hammaskiskot, joihin veturin hmmaspyörä tarttuu. Esimerkki oheisessa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/115757?maa=164 | ||||
|
|
08.04.2019 16:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| En ole ennen nähnytkään sinisiä pyöriä höyryveturissa...! | ||||
|
|
08.04.2019 16:03 | Petri Sallinen | ||
| Saksalaisten konepajojen tietokanta sisältää aika niukasti veturia koskevia tietoa. Se ei näytä edes tarkkaa valmistusvuotta. Hersteller/EKB: HANOMAG D, FNr: 10267, Bj. 192x, Typ— Bauart—, Spurweite—, geliefert: neu, Empfänger/Verbleib: Finnland |
||||
|
|
08.04.2019 16:01 | Reijo Salminen | ||
| Mikä on tuon piipun päässä olevan mutkan tausta? Onko vuorilla niin tuulista että tuollakin on merkitystä? Miten hammasratastoiminta näkyy, onko tiukoissa paikoissa radassa hammaskiskot tms pelissä? | ||||
|
|
08.04.2019 15:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä linkki suoraan kuvaan: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N30582&page=1 Tuolla 'satamanosturi'-linkillä saattaa ajanoloon ajautua harhaan, jos ja kun satamanosturikuvia tulee lisää. Kuva saattaa olla vaikkapa Jätkäsaaresta. |
||||
|
|
08.04.2019 15:33 | John Lindroth | ||
| Taustalla näkyvät alukset olisivat edellämainittujen välissä sijaitsevan Valkosaaren laiturissa jolla on sijainnut myös telakka. | ||||
|
|
08.04.2019 15:24 | John Lindroth | ||
| Veikkaukseni on Eteläsatama ja takana häämöttänee Katajanokka? | ||||
|
|
08.04.2019 14:43 | Mikko Herpman | ||
| Vuoristossa kaiketi ajoittain saattaa olla isojakin kinoksia kun on tehty "jatkoaura" tuohon puskinpalkin yläpuolelle. | ||||
|
|
08.04.2019 14:10 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vastustamaton muotoilu pääsee oikeuksiinsa erityisesti mustavalkokuvissa. | ||||
|
|
08.04.2019 14:10 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Viime viikolla julkaistun Itäradan selvityksen mukaan uusi Helsinki-Porvoo-Kouvola-rautatie säästäisi matka-aikaa kokonaista 13 minuuttia ja maksaisi vain 1,7 miljardia (1700 miljoonaa) euroa. Säästetyn minuutin hinta on siis mitätön 131 miljoonaa. Näillä numeroilla Jukan mainitsema Haukivuoren ohittaminen lahjoittaa yhteiskunnallemme 1,9-5,2 miljardia euroa vuodessa. |
||||
|
|
08.04.2019 13:48 | Jouni Hytönen | ||
| Mietin, muistanko nyt tuon köyden nimen varmasti oikein - kyllä, yritys toimii edelleen: https://www.marlowropes.com/defence-ropes-towing-recovery | ||||
|
|
08.04.2019 13:41 | Jouni Hytönen | ||
| Vinssausta harjoiteltiin erikseen, mutta tuo Marlow-köysi vasta hauska olikin. Köysi kiinni jumissa olevaan ajoneuvoon ja lähdetaan ajamaan avustavalla kuorma-autolla, mielellään nopeasti kiihdyttäen. Köysi oikenee, venyy ja lopulta kiskaisee jumissa olleen Proton vauhdilla ylös huntasta. En tiedä, onko tuo enää tänä päivänä käytetty menetelmä, koska jumista vapautuva ajoneuvo ei ole kovinkaan hyvin ohjattavissa. Ja jos osutaan vauhdilla kiveen, puuhun tms, syntyy enemmän vaurioita kuin itse juuttumisesta. | ||||
|
|
08.04.2019 12:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on venäläinen normaalivaunu. Gd:n - aluperin Gb - piirustukset olivat venäläisen normaalivaunun piirustukset. | ||||
|
|
08.04.2019 12:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on venäläinen. Yhtiötunnuksen lisäksi sitä todistavat venäläismalliset tuulettimet katolla. | ||||
|
|
08.04.2019 12:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu ei ole SVR:n vaunu, vaan venäläinen. Jouni on aivan oikein merkinnyt vaunun ulkomaalaiseksi. Nuo Erkin ja Jorman mainitsemat SVR:n vaunut olivat kaikki muuten avosiltaisia. Vaunun venäläinen yhtiötunnus näkyy alkuperäisessä kuvassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000001ju |
||||
|
|
08.04.2019 11:47 | Riku Outinen | ||
| 120 akselia (eli 30 raakapuuvaunua) on ollut ainakin muutamasti kun olen nähnyt Vna-Kuk-junaa. Yhdellä koneella. | ||||
|
|
08.04.2019 11:25 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/99608 Vaunu on DE 522, ei E 622. Näin ”mustan kirjan” vaunusta olisi piirustus nro 180 (2-aks.), mutta kuitenkin 181 (3-aks.) täsmäisi paremmin. Suomen Valtionrautateiden liikkuva kalusto joulukuun 31 p:nä 1914 väittää vaunun edelleen olleen 2-akselinen… SKS |
||||
|
|
08.04.2019 11:02 | Petri Nummijoki | ||
| Resiina-lehdessä 1/2019 mainitaan, että jännite olisi kytketty välille Kauniainen-Leppävaara 10.6.1968 ja Kauniainen-Masala neljä päivää myöhemmin. Saattaa olla, että sähköiskun riski on ollut olemassa ko. päivistä alkaen mutta koeajolle soveltuvaa sähkörataa oli aluksi vain osuudella Kilo-Kauniainen, kuten edellä on kerrottu. Koeajojen yhteydessä sattui monta kertaa, että Kilosta vauhtia hakenutta sähköjunaa ei saatu pysähtymään Kauniaisiin vaan se ajautui liikennepaikan ohi eikä pystynyt palaamaan enää omin voimin takaisin. Silloin Kauniainen-Espoo-väli oli muutettava yksiraiteisena liikennöitäväksi ja Pasilasta tilattava dieselveturi hätiin. Ohiajoja sattui kuitenkin niin usein, että pian Kauniaisissa alettiin pitää dieselveturia varalla, jotta sähköjuna saatiin linjalta tarvittaessa nopeasti pois. | ||||
|
Kuvasarja: 218+Doppelstockwagen |
08.04.2019 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja Saksan kuvia on aina hauska katsoa! | ||||
|
|
08.04.2019 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Totta, ajattelinkin, että jossain olen nähnyt tämän kuvan. | ||||
|
|
08.04.2019 10:51 | Hannu Peltola | ||
| Kuva antaa ehkä hivenen väärä kuvan, Mese ei jäänyt vielä pohjasta kantamaan, vaikka keskipenkka olikin korkea. Sen sijaan oikea etupyörä ja vasen takapyörä painuivat sulaan höttöön ja se oli siltä osin siinä. Autoa ei tarvinnut vetää traktorilla kuin auton mitan verran taaksepäin, niin pääsin vauhdilla tästä kohdasta yli. Jouduin vielä palaaman tähän uudelleen käännettyäni auton, mutta nyt osasin jo varoa tätä kohtaa! | ||||
|
|
08.04.2019 10:38 | Juha Kutvonen | ||
| Kuva on julkaistu alkuperäisessä koossaan myös Mikko Alameren Suomen rautatiet (Wien 1979) -kirjassa, s. 116. | ||||
|
|
08.04.2019 10:28 | Mikko Herpman | ||
| Melkein kuvasta voisi arvata Mesen jääneen pohjasta kantamaan ainakin osittain hangen päälle. Joten paino vetäville pyörille on keventynyt. Tuossapa ei auta muu kuin lapioida alta lunta pois taikka juurikin jollain vetokoneella/vinssillä napata pois. Aikanaan mökkitiellä jäi Pajero kiinni pohjastaan, no auto jätettiin käymään ja käveltiin tarkastamaan mökki.. Palatessa oli ehkä tärinä ja moottorista/pakoputkistosta tullut lämpö sulattanut/painanut penkkaa niin että päästiin pakilla omia jälkiä pois. Oma armeijamuisto liittyy myös Protoon (A45), kouluttaja ajoi sen kovalla vauhdilla mutasuppaan ja kömpi kopista pois.. Vapaaehtoisia kaivamaan se sieltä pois.. Yksi jannu sitten "sukelsi" vapauttamaan vinssin rummun ja siitä sitten maa-ankkuri värkäten saatiin supasta laite vinssillä pois.. |
||||
|
|
08.04.2019 10:13 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkakuntalaiset osaavat taustamaiseman perusteella kertoa mikä Helsingin satamista on kyseessä. Entä nosturi. Minkätyyppinen ja paljonko nostaa? |
||||
|
|
08.04.2019 10:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tuo 1000 [puutaa] tosiaan ilmoitti vaunun sallitun kuorman, kuten 950 eräillä toisilla vaunuilla. Akseleita katkeili väsymällä vielä noina aikoina aika usein, ja ylikuorma rasittaa muitakin vaunun osia. |
||||