Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.04.2019 10:09 Erkki Nuutio  
  Kyllä tuo 1000 [puutaa] tosiaan ilmoitti vaunun sallitun kuorman, kuten 950 eräillä toisilla vaunuilla.
Akseleita katkeili väsymällä vielä noina aikoina aika usein, ja ylikuorma rasittaa muitakin vaunun osia.
kuva 08.04.2019 09:59 Erkki Nuutio  
  Tässä kuvassa näkyy kaksoiskotka 622:ssa. Taitaa olla SVR tehnyt hyvän kaupan ja myynyt ulkoa puunatun vanhan vaunun Keisarille
kuva 08.04.2019 09:56 Petri Nummijoki  
  Eikö Dr18 ole tasavirtamoottoreilla varustettu ja niiden kuumenemiskesto ei liene oikosulkumoottoreiden veroinen, joita Dr16-, Sr2- ja Sr3-vetureissa käytetään? Sr1 on tasavirtamoottoreilla ja siinäkin maksimiksi ilmoitetaan 280 kN ylivirtareleiden teoreettisen säädön mukaan (1450 A) mutta tästähän on ollut puhetta, että Sr1:n vertailukelpoinen maksimi olisi käytännössä ehkä 230 kN.
kuva 08.04.2019 09:55 Erkki Nuutio  
  Tämä on siis SVR:n E-tyypin III-lk:n vaunu, numeroltaan 622.
Sen sivunäkymä ei tosin vastaa mustan kirjan väittämää piirrosta 196, vaan 201.
Vanha vaunu, mutta ulkopinnat kiiltelevät. Mahtoiko palata koskaan synnyinmaahansa?
kuva 08.04.2019 02:03 Topi Lajunen  
  Neliakseliset sähköveturit vetävät sellaisen 300 kN, joten kuusiakselinen ja painoltaan puolitoistakertainen pitäisi vetää n. 450 kN. Miksiköhän Dr18 vetää vain 391 kN?
kuva 08.04.2019 00:09 Uwe Geuder  
  Tässä lukemista heille, jotka tykkäävät aikataulujen tutkistelusta: https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/mdb_286184_ulm_hbf_1819_ab.pdf Se on tietysti 13 vuotta myöhemmin eikä kerro kalustosta paljon mitään. Minä huomasin ainakin, etten ollut muistanut 7:ttä suuntaa. Günzburg - Doanuwörth. Mutta se on täysin Baijerissä, ei sovi kuvaan.
kuva 07.04.2019 23:45 Harri Pesonen  
  Jouni käytittekö proton omaa vinssiä?? Sen kun sai kiinni ja vähän pylpyröitä väliin niin se oli hurjan näppärä vetämään sisun pois juntturasta...
kuva 07.04.2019 23:44 Uwe Geuder  
  Tuo on vaikea kysymys, koska Ulmista lähtee junia 6:teen suuntaan eikö minulla ole tietoa alueen kalustosta.

- Stuttgart, epätodennäköinen, koska rata on sähköistetty ja 218 Stuttgartissa harvinainen vieras
- München, myös sähköistetty
- Aalen, minusta tuntuu, että piemempää kalustoa riittää
- Sigmaringen, sama
- Memmingen, se on Baijerin osavaltiossa, ei sovi tarran kanssa. Ei kuitenkaan täysin poisuljettu, koska junat eivät pysähdy osavaltioden rajoilla ja Baden-Württembergin lippu on myös voimassa
- Aulendorf - Friedichshafen kuulostaa minusta parhaalta veikkaukselta
kuva 07.04.2019 23:44 Harri Pesonen  
  Tuolla esan tyylillä oon saanut aikoinaan automaattilaatikolla olleen transportterin pois ojasta ihme kyllä kun nousi mutta tuli tarpeeksi tampattua ees taas ja sai lopulta vauhtia niin lähti.....
kuva 07.04.2019 23:30 Johannes Erra  
  Rataosa München-Mühldorf-Simbach on edelleen 218-sarjalaisten reviiriä. Lisäksi 218-sarjalaisilla vedetään Münchenist jonkin verran Regio-junia Kempteniin sekä sähköistyksen valmistumiseen saakka tuplavedolla München-Zürich -välin EC-junat Itävallan rajalle Lindauhun.
kuva 07.04.2019 23:29 Johannes Erra  
  Nykyisin Württembergin 218-sarjalaiset liikkuvat paikallisjunissa rataosilla Ulm-Aalen ja Ulm-Donaueschingen.
kuva 07.04.2019 23:28 Johannes Erra  
  Yksi junapari päivässä ajetaan käsittääkseni edelleen 218-sarjalla ja kaksikerrosvaunuilla rataosalla Hampuri-Lyypekki-Kiel.
kuva 07.04.2019 23:11 [Tunnus poistettu]  
  https://docplayer.fi/22594669-Manner-naantalin-osayleiskaavan-raide-jarjestelyt.html
Ties vaikka koko rata rullalle Raision tehtailta asti..
kuva 07.04.2019 22:00 Kimmo Säteri  
  Markku: ainakin lähihistoriassa Münchenin ja Mühldorfin sekä Hampurin ja Lyypekin välillä on 218-sarjalaisten vaunustona ollut kaksikerrosvaunuja. Hampurin ja Lyypekin välinen dieselvetoinen/-työntöinen liikenne tosin loppui kymmenisen vuotta sitten kyseisen rataosuuden sähköistämisen myötä.
kuva 07.04.2019 21:52 Hannu Peltola  
  Juu, en tunnusta... :-)

Sekä Mikon että Mikaelin kuvasarjat olivat mukavaa katsottavaa, hyvä Juha, että nostit nämä esille useamman vuoden takaa!
kuva 07.04.2019 20:34 Juha Puusaari  
  Oletkohan Mikko kadottanut hetkeksi lukutaitosi ei ollu Peltolan Hanski kuvaaja vaan Mikael Erkkila!
kuva 07.04.2019 20:32 Simo Virtanen  
  Median mukaan työhön oli tuotu pohjoismaiden suurin mobiilinosturi.

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000006060370.html?fbclid=IwAR2qXAZ1YdcsxpG784gFZIXZM8baFqShrzEju9goDmve_oAtXt5xaxgM6ak
kuva 07.04.2019 20:29 Jussi Tepponen  
  Tuon valmistajan numero on 10267, eli tilaaja on Riihimäen - Lopen rautatie. Vuonna 1936 tuo veturi myytiin Nokia Oy:lle, jonka radalla se oli loppuun saakka.
kuva 07.04.2019 20:07 Jukka Ahtiainen  
  Veturivetoiset IC 61 40 min, IC 63 40 min, IC 65 39 min.

Em vertailu on tehty vastineeksi tälle:
"Muutaman minuutin pysähdys Haukivuorella hidastaisi Kuopion ja Helsingin välistä junaa 15-40 minuutilla, jotakin jopa tunnilla.
Kyse ei ole säästöistä ja rahasta vaan junien nopeutuksesta. Savon radalla matkustaa 600 000 ihmistä vuodessa. Heidän ajansäästö on suurempi etu kuin se, mitä Haukivuoren pysähdyksellä saavutettaisiin."

Vrt asiantuntijalausunto:
https://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2019/02/haukivuorialkulausunto-11.pdf
kuva 07.04.2019 20:01 Tuomo Ala-Keturi  
  Esa, omistan itsekin yhden automaatilla varustetun auton (kaikki muut manuaaleja). Sillä on ihan kiva ajella varsinkin kaupungissa. Ja onnistuuhan sillä heijaaminenkin tavallaan, mutta ei mielestäni yhtä hyvin kuin keppivaihteisella. Siksi varsinkin talvella tykkään ajella mieluummin manuaalilla.
Raskaassa kalustossakin on tähän vaan tultu, jos ostat uuden kuorma-auton sen vakio vaihteistona on automaatti. Eli joutuu pulittamaan lisää jos haluaa hankkia manuaalin.
kuva 07.04.2019 19:48 Jussi Tepponen  
  Se että olen nähnyt kuvan jossain jäi vaivaamaan ja selattuani läpi MRY:n valokuvatietokantaa löytyi kuva ja seuraava selitys, josta selviää ilmeisesti kuvan kuvaaja (Sulo Tulonen) ja muuta taustatietoa. Alkuperäinen kuva on rajattu suuremmaksi, joten esim. veturin numero "4" näkyy siinä.

-mry02393
-Jokioisten rautatie
-1940-luvun loppu
-Forssa
-Kokoelma Sulo Tulonen / Ilkka Hovi
-Kuvassa juna Humppilasta on saapunut Forssan asemalle. Jokioisten rautatien uusi Tubize höyryveturi n:o 4 on kytketty junasta irti ja on vierimässä talleille samalla kun verkkaisimmat matkustajat vasta laskeutuvat junasta. Matkustajavaunut olivat todella tarpeeseen, sillä moottorivaunujahan ei enää ollut käytettävissä ja bussiliikenne ei ollut vielä tehnyt matkustajajunia tarpeettomiksi. Kuva julkaistu Resiinassa 2/1977.
kuva 07.04.2019 19:28 Esa J. Rintamäki  
  Tuomo, olen eri mieltä automaatista. Heijaaminen onnistuu kyllä R:n ja D:n välillä vemputtamalla. T.nimim. "kokenut".
kuva 07.04.2019 19:09 Tommi K Hakala  
  Nyt on ollut sellaiset hankikannot, että vastaavasti on saanut matalamman nelikkotraktorinkin ongelmiin...maavara ja sen muoto on oleellista. Suora-akseliset perinteiset maasturit selvisivät hyvin lumessa, koska lumi pääsi akselin ylikin. Nykyisissä erillisjousitetuissa kun etuakselin keskikohta alkaa kantaa, homma tyssää nopeasti.
kuva 07.04.2019 19:00 Timo Keski-Petäjä  
  Hyvä dokumentaatio!
kuva 07.04.2019 18:39 Jouni Hytönen  
  Armeijan kuljettajakoulutuksessa pääsi kokeilemaan monenlaista hauskaa. Demonstroitiin juuttuneen ajoneuvon pelastamista venyvällä Marlow-köydellä. Ensin piti ajaa Proto mahdollisimman syvälle mutaan ja sitten sitä vedettiin Masilla pois. :)
kuva 07.04.2019 18:32 Tuomo Ala-Keturi  
  Näissä automaatilla varustetuissa autoissa on se huono puoli että ei voi luistattaa kytkimellä eikä heijata. Jos luistoneston ottaa pois päältä niin se vähän auttaa. Mutta parempi on kuitenkin se perinteinen manuaalilaatikko. Ja vielä parempi jos varusteena ovat maastovaihteet lukot.
kuva 07.04.2019 18:27 Kari Haapakangas  
  Voi käydä niinkin, että vedettävän maasto-ominaisuudet eivät ole vetäjän tasolla. Olen yhden syystalvisen yön viettänyt kaivamalla vedettävää pehmeästä pellosta. Lisäpäänvaivaa tuli siitä, ettei vedettävän jarruja saanut vapautettua ilman vetäjän ilmaletkun kiinnittämistä
Kuvasarja:
Töölön Sokeritehtaan rata
 
07.04.2019 18:22 Johan Karsten  
  Muistan hyvin sokeritehtaan raiteen Hespan puistossa 1960-luvulta, kulkivat nykyisen Finlandia-talon ja rannan välissä. Oopperan takana on muuten vieläkin pätkä punaista tiilimuuria, jätetty sokeritehtaan muistoksi.

Katselimme usein broidin kanssa höyryjunia M:heimintie 36:n kuudennelta kerrokselta - häipyivät Linunlauluun, näkyi vain savupylväs kunnes paljastuivat taas Eläintarhan silloilla. Fredriksberg:ssä kaksiraiteet jakautuivat neljään, siellä oli koppimies joka hoiti vaihteita ja opastimia. Vain paikallisjunat pysähtyivät siihen aikaan Pasilassa.
kuva 07.04.2019 17:22 Kurt Ristniemi  
  Tuon 'paremman kuvan' linkkasinkin tuossa edellä jo toissapäivänä. Vaan eipä näy vieläkään korjatun sen virheellistä kuvatekstiä. Muskettiin on oikea kuvateksti vaihdettu jo aikaa sitten: https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19890421:1808
kuva 07.04.2019 17:03 Pentti Köylijärvi  
  Koska 701 joutuu ajamaan Loukolammella sivuun kohdatakseen 70:n. Jos ei tarvii ajaa sivulle kohdatakseen niin silloin delta samalle välille onkin vain 36...38 minuuttia. Kyllä se Haukivuoren pysähdys lisäaikansa ottaisi.
kuva 07.04.2019 16:43 Petri Nummijoki  
  Tiedot vaihtelevat jonkin verran eri lähteissä. Kuvan https://vaunut.org/kuva/129950 yhteydessä olevan linkin takana kerrotaan Hr12-veturin vetovoimaksi noin 314 kN. Mutta ilmoitetut vetovoimatiedot vastaavat oletettavasti voimansiirron mitoitusta ja onhan siinä eroa, kun Dr18-veturin huippunopeus on 90 km/h ja Hr12-vetureista 120 km/h numerosarjalla 2200-2231 ja 140 km/h numerosarjalla 2232-2241. Periaatteessa Hr12 joutuu vetämään tavarajunaakin pikajunan välityksillä, joten siinä voimansiirto joutuisi paljon kovemmalle rasitukselle, jos tavoiteltaisiin yhtä suurta vetovoimaa, kuin Dr18-veturissa.
kuva 07.04.2019 16:34 Pasi Utriainen  
  Niinhän se menee, että mitä paremmat maasto-ominaisuudet, sen pahemmin kulkupelin saa jäämään kiinni. Polkupyörän saa liejusta helposti irti, mutta uponneen 6x6 dumpperin tai telakaivinkoneen irrotus tuottaa huomattavasti enemmän päänvaivaa.
kuva 07.04.2019 15:53 Pave Saarinen  
  Tässä on parempi kuva ja lisää juttua: https://vaunut.org/kuva/123335?u=2783
kuva 07.04.2019 14:50 Hannu Peltola  
  Tuolta Jimin linkkaamalta sivustolta löytyy myös yksi kuva SJ:n Ta:sta, ei tosin Suomeen päätyneestä 665:stä:
https://www.svenska-lok.se/damp_solo.php?s=19&lokid=2991
kuva 07.04.2019 14:46 Otto Tuomainen  
  Maaliskuun lopussa viimeksi matkustelin näiden 854-sarjan moottorivaunujen vetämillä junilla ja tuli tämän kuvan kommentit mieleen. Moottorivaunusta ja liitevaunusta muodostuvassa junassa (ei läpikulkumahdollisuutta) näytti olevan vaihtelevasti 2 tai 1 konduktööriä. Jälkimmäisessä tapauksessa konduktööri vaihtoi vaunusta toiseen väliasemilla.
kuva 07.04.2019 14:34 Jimi Lappalainen  
  https://www.svenska-lok.se/damp_solo.php?s=19&lokid=2768
kuva 07.04.2019 13:11 Jimi Lappalainen  
  Sen tarkemmin tietämättä eri nelivetoautojen etenemiskyvystä; mahtaisiko yksi syy olla liiallinen luotto nelivetoon ja sitten ollaankin jumissa?
kuva 07.04.2019 13:10 Jimi Lappalainen  
  Tämä Meeri on uusi radantarkastusvaunu jolle EMMA luovuttaa virkansa. Peilautuva juna on Sm4.
kuva 07.04.2019 13:06 Jimi Lappalainen  
  Tämä 3025 toi Turkuun 25-vaunuisen ammoniakkijunan 58008.
kuva 07.04.2019 13:05 Jimi Lappalainen  
  Oho! Onpa erikoisen näköinen ilman toista poikittaissuuntaista katonharjaa!
kuva 07.04.2019 11:03 Hannu Peltola  
  Aloin miettiä Dr18:n vetovoimaa suhteessa muihin kuusiakselisiin tuttuihin dieseleihin. Tämän kuvan https://vaunut.org/kuva/5432 kommenteissa Kimmo mainitsee Hurun vetovoimaksi n. 280 kN ja Wiki kertoo Dr18:n vetovoimaksi 391 kN ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Dr18 ). Ero on yllättävän suuri suurinpiirtein samantehoisille ja samanpainoisille kuusiakselisille dieseleille. Johtuuko Hurun huonot arvot kehittymättömästä ohjaustekniikasta?
Kuvasarja:
Yhdistettyjen kuljetusten terminaali Oulu
 
07.04.2019 10:33 Teemu Saukkonen  
  Kylläpä olisi tarvetta tällekin kuljetusmuodolle nyt. Mutta eihän päästöjen vähennys kiinnosta, jos oikeasti pitäisi tehdä syyllistämisen ja laskuttamisen sijaan.
kuva 07.04.2019 08:31 Esa Annala  
  Luulen että, pian näitäkin vetureita otetaan käyttöön matkustajajunien veto hommiin. Näissä vetureissa on ollut teknistä vikaa esim. jarrujen ja laitteiden kanssa.
kuva 07.04.2019 06:30 Timo Salo  
  Joku ammattimies vois varmaan kertoa mitä tällä "kiinnostavan" näköisellä vaunulla tehdään... Kiiltävä vempain, kun sr2? keula peilaa niin hyvin.
kuva 07.04.2019 01:23 Harri Pesonen  
  Niimpäs juu meni linnut sekaisin =D
kuva 07.04.2019 00:02 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Tapiolle hienosta Riihimäki-kuvasta!
kuva 07.04.2019 00:00 Jorma Toivonen  
  Pari "lisä-akselia" (6-akselinen) ja n. 40tn:a (120tn) lisää painoa auttaa huomattavasti vetokykyyn (vrt. Dr16, Sr1, -2, -3).
kuva 06.04.2019 23:27 [Tunnus poistettu]  
  https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/30bff0fb-7a31-4da9-97da-01acc999067a
kuva 06.04.2019 22:56  
  Pari vanhempaa golleekaani muistelivat joskus lämmittämistä turpeella. Lapiolla turve syötettiin pesään. Lapion terää oli jatkettu reilusti pidemmäksi. Varsin pölyistä hommaa oli turpeen lapiointi ollut. Veturin seistessa oli tulesta pidettävä huolta ettei polttoaine pääse loppumaan pesästä, muuten saattoi käydä niin ettei pesässä ollut edes siementulta.
kuva 06.04.2019 22:17 Simo Virtanen  
  Nelivetoisen auton saa jumiin paljon pahempiin paikkoihin kuin vajaavetoisen.
kuva 06.04.2019 22:12 Pasi Utriainen  
  Ilmeisesti Dr18 ei ole kovin herkkä sutimaan. Esim. Kurkimäen Dr18-vetoinen juna taapertaa hitaasti, mutta varmasti.