|
|
10.04.2019 15:26 | Timo Salo | ||
| Niin se maailma muuttuu... Linnavuoren Valmetkin rakennutti työntekijöilleen 50-luvulla: Asunnot, elokuvateatterin, hyppyrimäen, terveydenhuollon omasta takaa, urheilumahdollisuuden, jne jne... Tänä päivänä on vain sopimus Mehiläisen kanssa, kaikki muu on myyty, tai päästetty rappiolle! Sama linja VR:llä??? Mitä sanoopi Esa? | ||||
|
|
10.04.2019 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lyhyesti sanottuna, Timo, röntgenvaunua käytettiin rautatieläisten keuhkojen kuvaamiseen tuberkuloosin ym. röppörin varalta. Se kierteli rataverkolla säännöllisin väliajoin, ja sen tulosta kulloisellekin asemalle tiedotettiin Käskylehdessä. Tätä harrastettiin aina 1970- ja 1980-luvuille asti. | ||||
|
|
10.04.2019 13:07 | Jari Välimaa | ||
| Hyvä kuva hinauksesta . Näin itse vain välähdyksen junasta. Koskahan vr alkaa tilata luetettavia junia ? |
||||
|
|
10.04.2019 12:43 | Mikko Herpman | ||
| Hienosti säistynyt deeveri vetotehtävissä. | ||||
|
|
10.04.2019 09:49 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kyseinen vipu liittyy kuormajarruun (taara / kuorma). Jarrupainojärjestelmän tultua käyttöön vaunulla oli eri jarrupainot riippuen siitä, kummassa asennossa kuormajarru on. | ||||
|
|
10.04.2019 08:49 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tuo vasemman akselin oikeanpuoleiseen jousenriiputtimeen vaikuttava vipu vaunun vasemman pään nostamista/laskemista varten, jotta saadaan valutettua säiliö aivan tyhjäksi? | ||||
|
|
10.04.2019 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4. ulkoa muistettu ei mennyt ihan oikein. Kolmoset siirtyivät kuljettajarahastukseen vasta 1982, vuoden alussa 3B ja kesäkuun ensimmäisenä päivänä 3T. Tiedot tarkistettu RAITIO-lehdistä. Kuvan 3T ei tosiaan vielä ole kuljettajarahastuksessa, tämä on siis sopusoinnussa RAITIOnkin tarjoaman informaation kanssa. |
||||
|
|
10.04.2019 07:33 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuossa ei enää ole johdinauton lankoja, mutta raitiotien lankoja onkin sitten kuvan näyttämää enemmän. Tässä kohtaa on nykyään raitioyhteys Bulevardilta Fredrikinkadulle etelään Viiskulman suuntaan. Aiemmin Viiskulman suunnan raitioliikenne meni Isoa Roobertinkatua pitkin. Roban kiskot on purettu 1980-luvulla. Tulevaisuudessa Fredan raitiotie saattaa jatkua kuvan kohdasta pohjoiseen (kuvaa ajatellen vasemmalle). Kampista Arkadiankadun suuntaan onkin valmis rata, joskin se on ollut elokuusta 2017 alkaen vailla säännöllistä käyttöä siitäkin huolimatta, että se valmistui vasta keväällä 2009. |
||||
|
|
10.04.2019 06:23 | Esko Maasalo | ||
| Nyt vasta hokasin tuon toisen puskimen päälle rakennetun suojalevyn. On ilmeisesti ollut tarkoitus kääntää törmäävä vaunu kiertymään kyljelleen estäen sen nousu suoraan kloorisäiliön päälle rikkomaan sitä! | ||||
|
|
10.04.2019 03:04 | Timo Salo | ||
| Liikennekulttuuri ei ole juuri muuttunut noista vuosista, huomioi pari jalankulkijaa asianmukaisesti kiskoilla... | ||||
|
|
10.04.2019 02:42 | Timo Salo | ||
| Kiitos Jouni tyhjentävästä/hienosta vastauksesta!!! Katsoin kaikki filmit. Aallottarella mentiin eka kertaa ruotsiin ja porkkanalla tehtiin inttireissut... Täytyy tutkia sivusto tarkempaan. | ||||
|
|
10.04.2019 01:46 | Harri Pesonen | ||
| Odottaa vissiin romutusta?? | ||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
10.04.2019 01:01 | Jarmo Puntanen | ||
| Valittu linja on oikea. Junilla ei ole mitään tulevaisuutta autojen ja bussien rinnalla. Jopa pököpäisimpien fanienkin pitäisi tämä jo tajuta. Kaikki asutetaan Helsinkiin, Ouluun ja Tampereelle. Näiden välillä säilyy jonkinlainen sosiaalisesti tuettu junayhteys lähinnä mummuja ja nistejä varten, joilla ei ole mihinkään kiirettä ja joiden ei tarvitse tunnin päälle päästä perille. |
||||
|
|
10.04.2019 00:43 | John Lindroth | ||
| Mikähän lie ollut tämän levennetyn radan kiskopaino? | ||||
|
|
10.04.2019 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman taukoa suotu myös vaihdemiehelle. | ||||
|
|
09.04.2019 23:42 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin Tommille neljä kuvaa kaksiakselisista Sfc-kloorivaunuista. | ||||
|
|
09.04.2019 22:50 | Heikki Jalonen | ||
| Tarkastin tuota pullokaasuasiaa, oli se jo tuolloin keksitty. Lisää kuvan https://vaunut.org/kuva/131978?s=1 kommentoinnissa. | ||||
|
|
09.04.2019 22:45 | Heikki Jalonen | ||
| Nyt kun katselin tuota Reinon linkittämää kolmatta kuvaa ja vertailin tilannetta myös tuohon Siuron näkymään, taitaa tuossa valaisintyypissä tulla tehtäväksi pieni revisio. Se tolpan juuressa näkyvä koppa ei taidakaan olla kirjoituspulpetti, vaan kaasupullon kaappi - siis asetyleenipullon. Juuri samanlaiset nimittäin ovat Siuron kuvassa selvästi nähtävissä. Se vain kaivertaa, että kaasun johtoputkea (hyvin ohut kupariputki ja spiraali) ei näy missään esillä olevista kuvista. Ehkä kuvien erottelukyvyn puutetta? Siten, tuo lyhty taitaa olla asetyleenilyhty. Painepullossa (asetoni-massaliuos-pullo) toimitettava asetyleeni tuli markkinoille Ranskassa noin vuonna 1897, joten keksintö oli luultavasti ehtinyt vuoteen 1916 mennessä jo Rovaniemellekin saakka. Kokonaisuuden osat saattaisivat olla Gustaf Dalenin firman Ab Gasaccumulator valmisteita, varmaa vertailukuvaa ei vain tähän hätään mistään löytynyt. Pullokaasusta täytyy olla kyse, kehitin ei ole realistinen noissa ulkomitoissa eikä myöskään pakkasen sattuessa. Pullokaasuun liittyvät ranskalaisen CFAD-yhtiön patentit vanhentuivat joskus 1910-luvulla, jolloin muutkin toimijat - kuten AGA - pääsivät vapaasti apajille. Hankala kysymys, kaikki nämä laitteet ovat poistuneet käytöstä jo kauan sitten. Ja kalliiden lasinegatiivien valottajat tarkensivat kameransa kovin harvoin armatuureihin ja putkiyhteisiin. Hyvin harvoin. |
||||
|
|
09.04.2019 22:33 | Petri Soronen | ||
| Maitohorsma on sentään alkuperäislaji toisinkuin lupiini joka levittäytyy agressiivisesti ja peittää kaiken muun kasvillisuuden alleen. | ||||
|
|
09.04.2019 20:35 | Jouni Halinen | ||
| Vastaus edelliseen. VR:n uusi pienoisröntgenvaunu, alkaa 3.00 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/165884 (1959) Toinenkin vaunuerikoisuus jolla henkilökunnan ”kelpoisuutta” tutkittiin. Psykoteknillinen junanvaunu, jolla tutkitaan palvelukseen otettavan henkilökunnan soveltuvuus. Alkaa 2.20 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/156960 (1949) Lopuksi vielä ensiesittelyt Dm3 ja Dm 8 moottorijunista. VR:n uudet moottorijunat (Dm3) ja makuuvaunut. Alkaa 1.55 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157772 (1952) Ensimmäinen porkkanajuna (Dm8) liikenteeseen, alkaa 4.16 http://www.elonet.fi/fi/elokuva/165657 (1964) Vr:n vasta palkattu ravintolavaununujen auditoija päivätyössään, tässä vielä asemaravintolassa. (alkaa 6.30) https://www.elonet.fi//fi/elokuva/157772 aika fiksu kaveri syö haarukalla ym. |
||||
|
|
09.04.2019 20:27 | Jari Kuusinen | ||
| Seuraavaksi sitten vaan sukset jalkaan ja havainnoimaan liikennettä hyppyrimäestä käsin! :) | ||||
|
|
09.04.2019 20:08 | Timo Salo | ||
| "Armstrong"-tyyppiset kipit. | ||||
|
|
09.04.2019 20:06 | Timo Salo | ||
| Röntgenvaunu??? Mitä siellä/sieltä kuvataan??? | ||||
|
|
09.04.2019 20:02 | Timo Salo | ||
| Savutorvessa hienoa kauko-ohjattavaa pneumatiikkaa/hydrauliikkaa. Kumpi on kyseessä, kun sylinteriä ohjataan märällä höyryllä? | ||||
|
|
09.04.2019 19:54 | Timo Salo | ||
| Maitohorsma on just näköjään leviämässä pohjoseen Kemijärven kohalla... | ||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
09.04.2019 19:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Jäljellä oleva matka-aika on syytä palauttaa mieleen myös tuolta https://yle.fi/uutiset/3-10613472 Bulletin of the Atomic Scientists - perusteli tuomiopäivän uhkaa ydinaseiden ja ilmastonmuutoksen yhdessä ihmiskunnalle muodostamalla uhalla. Se näyttää nyt aikaa 23:58. Ydinaseisiin ei tältä osin voida vaikuttaa, mutta ilmastomuutoksen voidaan. Maaliin tullaan kaikki yhtä aikaa. Ymmärsi asiaa tai ei. Teki asialle jotain tai ei. Mutta - niiden ansiosta jotka osaltaan jotain hyödyllistä tekevät, matkasta voidaan nauttia kauemmin. Mukaan lukien Savon radan tunnin juna, eli henkilöjunan pysähdys Haukivuorella. |
||||
|
|
09.04.2019 19:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustalla oleva silta kuuluu kantatielle KT 51. Tunnettaneen myös Jorvaksentienä... | ||||
|
|
09.04.2019 18:55 | Timo Salo | ||
| Innolla odotamme, jos kuvat on yhtä hienoja! :-) | ||||
|
|
09.04.2019 17:41 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvista ei täysin selviä veturin rakenne ja toiminta, joten tässä vän täydentävää tietoa. Näitä Kitson-Meyer-tyyppisia vetureita Transandine/Trasandino -radalla (Engl./Esp. nimi) oli Chilen puolella kolme Kitsonin (1907-1909) ja kaksi Esslingenin valmistamaa, joissa pyörästö oli käännetyssä järjestyksessä (1908, 1911) sekä Argentiinan puolella kuusi Kitsonin valmistamaa (1909-1912). Viimeiset liikennehavainnot näistä ovat Argentiinan puolelta vaihtotöissä 1972 ja Chilen puolelta myös 1972 auraustehtävissä. Esslingenin valmistamista toinen tuhoutui onnettomuudessa 1940-luvulla ja toinen hylättiin 1963. Kuvan veturi 3349 on Kitson 4664/1909 (kattila koeponnistus tehtaalla 5.7.1909). Veturin kuljettajalla ja lämmittäjällä oli kaikkiaan 49 eri laitetta tarkkailtavana ja säädettävänään, esimerkiksi kummallekin koneistolle oli omat säätimet ja veturissa oli viisi erillistä jarrujärjestelmää. Hammasratavetureiden yleisestä käytännöstä poiketen näillä kaikilla ajettiin hammasrataosuudella hytti edellä myös vastamäkeen. Syynä oli parempi tähystysmahdollisuus tavanomaisten lumi- ja maanvyörymien johdosta. Esslingenien rakenne oli toisenlainen, joten seuraava pätee ainoastaan Kitsonin valmistamiin vetureihin. Kitson-Meyer-rakenne on edelleen kehitetty versio Meyer-rakenteesta. Veturit saattavat vaikuttaa Mallet-rakenteelta, mutta erona Meyer/Kitson-Meyer tyypeissä kumpikin koneistoteli on kääntyvä (Malletissa vain etureli on kääntyvä). Etuteli (savutorven pää) on sisäpuolisella kehyksellä varustettu ja siinä on neljä kytkettyä akselia. Alkujaan kehyksen sisäpuolella oli erillisillä sylintereillä toiminut hammaspyörä, mutta kun käytäntö osoitti tämän aiheuttavan höyrynpuutetta (kattilan höyrystyskyky ei riittänyt), niin se kytkettiin pois muutama vuoden jälkeen ja sittemmin purettiin pois. Tehdaskuvassa etusylinterin yläpuolella etuviistoon oli viistoasentoinen hammaspyörän sylinteri. Takatelissä on kolmeen juoksuakseliin nähden ulkupuolinen kehys, mutta sen sisäpuolella on 2-akselinen hammaspyörästö, jonka sylinterit ovat kehyksen ulkopuolella. Tämä koneisto oli käytössä ainoastaan hammasrataosuuksilla. Kitkarataosuuksilla etutelin koneisto hoiti kaiken työn. Koeajoilla ajettiin 140 tonnin junalla hammasrataosuudella, mutta veturia ja rataa säästeltiin rajoittamalla junapaino 120 tonniin normaalissa liikenteessä. Vetureiden vetokyky nopeudella 14-16 km/h oli tasamaalla 2595-2612 tonnia, 10‰ nousussa 612-619 tonnia. Kitkakoneiston sylinterien koko oli 16.5x19 tuumaa (n.419x482 mm), hammaratakoneiston 18x19 tuumaa (n. 470x482 mm) ja alkuperäisen lisäkoneiston 13x14 tuumaa. Vetopyörän halkaisija oli 914 mm. Vetureiden työpaino vaihteli eri vetureiden välillä 89-97 tonnia. Käännettävä savutorven jatke on ollut käytössä myös Yhdysvalloissa. |
||||
|
|
09.04.2019 17:32 | Tommi K Hakala | ||
| Vieläkään ei kunnollista kuvaa kaksiakselisesta Sfc-vaunusta... | ||||
|
|
09.04.2019 16:29 | Eljas Pölhö | ||
| Chilen raskain veturityyppi, lukumäärä 10 kpl. Alkujaan tarkoitettu tavarajuniin ja täydentämään pikajunissa sarjaa 100. Akselipainosta johtuen käytetty eivät saaneet liikkua Talcan eteläpuoleisella rataverkolla eli vielä rajoitetumpi liikkumisalue kuin sarjalla 100. Hylätty 1966. Paino ilman tenderiä 145,2 tonnia, sylinterit 635x762 mm, vetopyörien halkaisija 1676 mm. | ||||
|
|
09.04.2019 16:28 | Juha Puusaari | ||
| On se kulkenut mutta aikaisemmin https://juliadata.fi/timetables?s=2728&d=6.11.2014 | ||||
|
|
09.04.2019 16:26 | Eljas Pölhö | ||
| Chilen toiseksi raskain veturityyppi, lukumäärä 10 kpl. Alkujaan tarkoitettu pikajuniin, mutta myöhemmin käytetty myös tavarajunissa. Akselipainosta johtuen käytetty eivät saaneet liikkua San Rosendon eteläpuoleisella rataverkolla. Hylätty 1968. Paino ilman tenderiä 134,6 tonnia, sylinterit 620x711 mm, vetopyörien halkaisija 1676 mm. | ||||
|
|
09.04.2019 16:16 | Petri Sallinen | ||
| Älykone ei tulosta mitään ennen kuin joku on laatinut sen piirustuksen. Eihän tässä ole tapahtunut muuta kuin että sorvi on vaihtunut piirustusohjelmaan. | ||||
|
|
09.04.2019 15:50 | Heikki Kannosto | ||
| Ennen vanhaan kolmiakseliset klooripöntöt olisivat olleet pienoismallintekijän painajainen mutta entäpä nyt kun älykone tulostaa vaikka ruwenzorinpikkusaukkopäästäisen kuonokarvoja jos sille antaa piirustuksen...? | ||||
|
|
09.04.2019 15:38 | Johannes Erra | ||
| Kuten Uwe jo totesi, arvioisin että kuvassa ajetaan Stuttgartista Ulmin kautta Friedrichshafeniin tai päinvastoin. RE-junissa on välillä veturinvaihto Ulmissa tuolla reitillä, välillä taas vaihdottomat vuorot ajetaan dieselillä koko matka. Mutta nykyisin Friedrichshafeniin ajetaan siis jo 245-sarjalla. | ||||
|
|
09.04.2019 15:28 | Tapio Keränen | ||
| Pilkisteleepä vaunujen välistä vaakakojun katto opastimineen. | ||||
|
|
09.04.2019 14:54 | Kari Haapakangas | ||
| Alueelle on valmisteilla uusi tiesuunnitelma, jossa Ahonlaidan eritasoliittymää (sillasta etelään) uudistetaan ja rakennetaan uusi Kankaan eritasoliittymä (sillasta pohjoiseen). Ehkäpä tämän sillan taru tulee siinä yhteydessä päätökseensä. | ||||
|
|
09.04.2019 12:14 | Mauri Monto | ||
| Muistini on kyllä lyhyt mutta tuossa saattoi olla jossain vaiheessa Koillis-Lapin sähkön muuntajasysteemi ja johtojen risteys. En muista oliko tuossa purkutyö vai rakentaminen. | ||||
|
|
09.04.2019 11:50 | Mikko Heino | ||
| No johan on tavan pylväshässäkkä. 20 kV- linjojen kytkinkeskus? | ||||
|
|
09.04.2019 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Näkyy kivasti tuo kuormaulottuman tarkistusportti JA kloorivaunujen eri versioita! | ||||
|
|
09.04.2019 11:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä tuo juuri hidastanut vaikka sai ajaa vain 140 koko matkan, välipysähdyksillähän ei näy olevan väliä. Alle 5 minuutin takia järjetön investointi? https://vaunut.org/kuva/131727 | ||||
|
|
09.04.2019 10:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Minulla tulee oikealle kurvatessä kylmä hönkäys, ja vasemmalle lämmintä. Oikeistohallitus onkin tarjonnut samaa... | ||||
|
|
09.04.2019 09:29 | Erkki Nuutio | ||
| Asetus Tampereen kaupungin siirtämisestä Hämeen lääniin annettiin vuonna1868. Siirto tapahtui vuonna 1870. Sitä ennen lääninraja oli Tammerkoskessa, eli Tampere ja Nokia olivat Satakuntaa (Turun ja Porin lääniä). Eli vuonna 1870 lääninraja siirtyi Siuronkoskeen. Yhdessä yössä siurolaisetkin muuttuivat satakuntalaisista tunnetusti vilkkaiksi hämäläisiksi. |
||||
|
|
09.04.2019 08:54 | Timo Salo | ||
| Yläkerta kuitenkin kosti noille Magirus-rekoille: Useamman kerran "katollaan" Penttilän mutkassa... | ||||
|
|
09.04.2019 08:48 | Timo Salo | ||
| Historiassa Nokia oli aiemmin nimeltään Pohjois-Pirkkala. https://vaunut.org/kuva/110478?paik=siuro | ||||
|
|
09.04.2019 08:46 | Timo Salo | ||
| Erkki: Eipä Siuron kosken yli muuta siltaa mennyt. Murhasaaren silta (tie 11) valmistui vasta 60-luvun lopulla. Koskessa oli myös kunnan ja läänin raja. (Nokia/Suoniemi ja Hämeen lääni/Turun ja Porin lääni) | ||||
|
|
09.04.2019 08:29 | Timo Salo | ||
| On täällä Siurossa PALJON muutakin pöljää tehty, mutta pääasia on, että on "kivaa"... | ||||
|
|
09.04.2019 08:26 | Timo Salo | ||
| Ilmeisesti valaisin on kuitenkin VR:n hyväksymä malli: https://vaunut.org/kuva/110804?paik=siuro | ||||
|
|
09.04.2019 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| 3T ei ilmeisesti tuossa ole vielä kuljettajarahastuksessa, kun keltataustainen kilpi on varustettu pelkällä yhteistariffitunnuksella. Itse muistelisin (ulkoa), että kolmoset siirtyivät viimeistään vuonna 1981 kuljettajarahastukseen. Mielestäni näistä kahdesta jälkimmäisenä 3B. | ||||
|
|
09.04.2019 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Turvavaunuja koskevissa määräyksissäkin on tapahtunut muutoksia aikojen kuluessa. Nyt pitäisi löytyä kuvan otto hetkellä voimassa olleet määräykset. Löytyvätkö ne JTT:stä, TKM:stä vai joistain muualta? | ||||