|
|
04.04.2019 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä täydennystä kuvan taustasta, jota kaukana rajaa Pyynikin harju. Lokomon-Sarviksen joskus 1910-luvulla valmistunut pistoraide vei Hankkijalle. Lastauslaituri sille oli Hankkijan siemensirottamoksi keisariaikaan rakentaman 2.5 -kerroksisen rakennuksen edustalla. Keltaiseksi rapattu rakennuspääty loistaa kuvassa. Elkan kuva vuoden 1920 vaiheilta näyttää K3/Tv1-vetoisen junan rakennuksen edustalla. Pistoraide jatkui vähän pidemmälle, tarkasti sanoen rapatun rakennuksen tällä puolella olevan, myöhäisemmän varaston edustalle. Sielläkin oli lastauslaituri koko mitallaan. Edessä kulki Hatanpään valtatie, ja sitä vastaan oli verkkoaita. Muutkin näkyvät rakennukset kuuluivat Hankkijalle. Autoliikkeet täyttävät nykyään veturin ja entisen Hankkijan välissä olevan alueen. Karjusuon siat huutavat siellä tuskissaan öisin. |
||||
|
|
04.04.2019 09:07 | Juha Kutvonen | ||
| Hauska sattuma. Näillä on sen verran ikäeroa, että vanhempi voisi olla nuoremman äiti, tai isä. Vanhempi kone on elinkaarensa aikana ehtinyt jopa osallistua "dieselistä sähkäriksi ja takaisin" -ohjelmaan: https://vaunut.org/kuva/11368 |
||||
|
|
04.04.2019 08:35 | Juha Kutvonen | ||
| Oliko tosiaan noin, että 6021 otettiin käyttöön jo ennen valmistumistaan...? | ||||
|
|
04.04.2019 08:31 | Juha Kutvonen | ||
| Tarkennusta tuohon tupakan mainonnan kieltäneeseen lakimuutokseen: tupakkalaki astui voimaan 1.3.1977, mutta siihen sisältyi vuoden pituinen siirtymäaika, jolloin ennen lain voimaantuloa esille asetetut ulkomainokset saivat olla paikallaan. Näin ollen viimeiset mainokset lienevät kadonneen junakalustosta helmikuussa 1978. | ||||
|
|
04.04.2019 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa tuossa Juhanan linkittämässä kuvassa näkyä kaikki. | ||||
|
|
04.04.2019 01:26 | Sauli Vähäkoski | ||
| Aika uus ilmiö kello kahdeksan jälkeen lähtevä iltatavara. Koskahan on edellisen kerran tähän aikaan kulkenut ennen tätä vuotta? | ||||
|
|
04.04.2019 00:11 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tarkoitat Kari suomalaisten höyryvetureiden pientä tehoa niin sehän ei automaattisesti tee veturista huonoa, jos vastapainona saadaan taloudellisuutta, luotettavuutta tai helpompaa huollettavuutta. Höyryvetureiden aikaan arvostettiin varmasti mahdollisuutta käyttää pula-aikana kotimaisia polttoaineita, joka lienee poissuljettu vaihtoehto Hr1:tä ja Tr1:tä järeämmässä teholuokassa. Raskaan kistotuksen määrä ylitti vasta 50-luvun puolivälissä edes 1000 pääraidekilometrin rajan eli niihin aikoihin, kun oli jo päätetty siirtyä moottorivetureihin. Niinpä on hyvä syy, miksi linja-ajoon suunnitellut raskaan sarjan höyryveturit jäivät ylipäätään vähälukuisiksi sarjoiksi Tr1:tä lukuunottamatta. | ||||
|
|
04.04.2019 00:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Ilta-apatian hakija. | ||||
|
|
03.04.2019 22:01 | Eljas Pölhö | ||
| Höyryjen säännöllinen käyttö Helsingistä lähtevissä junissa päättyi 30.5.1970 klo 15:05. Loppuaikoina ainoa lähtenyt höyryvetoinen juna oli H 213 (jatkoi Riihimäeltä Toijalaan junana H 231). H 213 jähti Helsingistä 15:05 ja saapui Riihimäelle 17:15 pysähtyen Tikkurilan jälkeen kaikilla liikennepaikoilla. Junaan lisättiin usein tavaravaunu tai pari Järvenpäässä. | ||||
|
|
03.04.2019 21:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei noita ennen ainakaan kulkenut kuin kerran parissa kuukaudessa. Voi tietty olla että systeemi on muuttunut. | ||||
|
|
03.04.2019 21:06 | Tauno Hermola | ||
| Milloinkahan höyryjen käyttö päättyi Helsingin asemalta lähtevissä junissa? Vuosi tuon kuvan ottamisen jälkeen kuljin viikottain Hesan aseman kautta, en muista höyryjä nähneeni. Toki voin muistaa väärin.. | ||||
|
|
03.04.2019 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Aika moni Antin tarkoittamista raiteista taitaa näkyä kuvassa https://vaunut.org/kuva/100214 . | ||||
|
|
03.04.2019 18:06 | Esa Annala | ||
| Kiitos Veli. Mukavaa oli se, että keli on lämmin, melkein 30 astetta. | ||||
|
|
03.04.2019 17:32 | Veli Koski | ||
| Hieno kuva junakohtauksesta Muuramessa :) | ||||
|
|
03.04.2019 15:57 | Markku Knuutti | ||
| Joulukuu -81 oli kokkolassa erittäin luminen , ja tuota hommaa oli ratapihalla joka päivä :) | ||||
|
|
03.04.2019 15:57 | Antti Havukainen | ||
| Kuinka monta sähköistettyä laituriraidetta Helsingin asemalla kuvaushetkellä eli aivan Sm1-liikenteen alkuaikoina oli? | ||||
|
|
03.04.2019 13:48 | Kari Siimes | ||
| Kyllä Ukko-Pekka on uljas näky näiden "Peltilehmien" rinnalla. Sääli, että höyryvetureiden kehittely unohtui Suomessa. Vertaa esi. saksalaisiin ja englantilaisiin höyryvetureihin. |
||||
|
|
03.04.2019 12:07 | Antero Airola | ||
| Tarkennus päivämääriin: Viimeinen juna Saarijärvelle kulki lauantaina 27. 5. 1978 ja ensimmäinen aikataulun mukainen juna Jyväskylästä Jämsään kulki 28. 5. 1978. Tulipa matkustettua molemmilla mutta ei ollut kameraa mukana. |
||||
|
|
03.04.2019 11:03 | Mikko Herpman | ||
| Pitäähän sitä olla jotain viihdykettä pitkällä matkalla... ;) | ||||
|
|
03.04.2019 11:01 | Mikko Herpman | ||
| Onkohan tuossa kolattu lumia raiteiden yli Eläintarhanlahdenjäälle? Vai lieneekö "lumijuna" tyhjennettävänä ja miehet odottelevat että pääsevät kuormaamaan lumet vaunuun? | ||||
|
|
03.04.2019 09:30 | Ossi Rosten | ||
| Tunnistamaton kuva jo vuosien takaa ponnahti satunnaiskuvana... | ||||
|
|
03.04.2019 09:28 | Erkki Nuutio | ||
| Ei Pekka uutena kuvitellut, että se joskus joutuu rehjuisen paikallisjunan eteen - ja kolme dieselherraa hekottaa vieressä. On kuin monen työura - jatkuva alamäki alkaa sen kestettyä noin 25 vuotta. Kattilan vaihto auttaa joitakin takaisin nousu-uralle. Mutta ne joilla on fiini valmisajankilpi, saavat tietysti jatkuvaa työntöä apuvetureiltaan. |
||||
|
|
03.04.2019 09:06 | Erkki Nuutio | ||
| Tunnelmallista talvi(työ)kuvaa onkin jo kaivattu. Kestää vuosia ennen kuin kuvan keltavyöt muuttuvat keltaliiveiksi. 60-luvun alun kuvissa työvälineinä olivat vielä lumilapiot. Nyt lumikolat ovat ne pääosin jo syrjäyttäneet. Sm1:t ovat jo tuoneet virtajohtimensa mukanaan. |
||||
|
|
03.04.2019 08:19 | Kari Haapakangas | ||
| Pikkuvikoja, heleppo korjata. | ||||
|
|
03.04.2019 00:00 | Niila Heikkilä | ||
| Edojunakaan ei ole sujuvin mahdollinen vetureiden siirtoon, etenkin jos tarvetta siirtää useampi veturi kerrallaan. Kolarin yöpikurissa voisi tietysti laittaa aikanaan tulevaisuudessa vaikka kolmea kerrallaan Ouluun. :) | ||||
|
|
02.04.2019 22:32 | Leo Saha | ||
| Näyttäisi olevan Aitonevan Pedershaab. Veturin moottori näyttää oleva Fordson Major mistä puuttuu paljon osia. | ||||
|
|
02.04.2019 21:30 | |||
| Kenillä näyttää olleen jokin laite korjattavana kun on jäänyt muutama osa ylimääräiseksi. | ||||
|
|
02.04.2019 21:27 | Mauri Monto | ||
| Kaikki näkyvät rakennukset ovat edelleen paikalla. Valkoinen on vesilaitos. Siitä vasemmalle on vanhempieni kotitalo. Alue on Taiteilijanniemi. Taustalla Stora Enson (alunperin Kemijärvi Oy) savut. Nykyisen ABC:n alue on kuvasta oikealle. | ||||
|
|
02.04.2019 20:53 | Jarno Heikkinen | ||
| Samanlainen löytyy myös mm. Kälviältä ja Kannuksesta. | ||||
|
|
02.04.2019 20:45 | Kari Jokinen | ||
| Mikähän tämä olikaan ... oliko se Hanhisuon Windhoff? | ||||
|
|
02.04.2019 20:37 | Jarno Heikkinen | ||
| Tuonne ei ollut kiinteää sähkölinjaa. Varmaankin oli tarkoitus käyttää juurikin agrikaattia. Tuohon että VR ei hakenut niin yrittäjä pari joidenkin lähteiden mukaan osti vaunut VR:ltä ja toisten lähteiden mukaan VR lahjoitti ne. Molemmat kuitenkin ovat tavarasta luopumista eikä VR silloin olisi saanutkaan niitä hakea. |
||||
|
|
02.04.2019 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alex, leiman luulisi löytyvän sivusta katsottuna vasemman pään puskinpalkin alalaipasta meistettynä... Tiedän toistavani itseäni, mutta tällaista tunnistuskeinoa käytettäneen melko harvoin....? |
||||
|
|
02.04.2019 18:35 | Alex Chudoba | ||
| Vertailemalla kuvia https://vaunut.org/kuva/57129 ja https://vaunut.org/kuva/131911 voisi pitää varsin todennäköisenä, että kuvissa on sama vaunu. BT 01135 oli muuten myös tavallaan museovaunu, sillä sen alusta oli vuosina 1993-2004 Haapamäellä säilössä mahdollista käyttöä varten, jota sitten ei tullut. | ||||
|
|
02.04.2019 17:47 | Alex Chudoba | ||
| Alustasta taitaa löytyä korjausleimoja, joiden perusteella numeroa voisi haarukoida? Luulisi myös, että jostain päin alustaa löytyisi joko BT:n tai O:n numero meistattuna, mikäli se vielä maalikerrosten alta erottuu. | ||||
|
|
02.04.2019 17:27 | Esa Kaihlanen | ||
| Kiitoksia kaikille kommentoineille lisätiedoista. Lisäsin tunnisteisiin nyt BT ja numeroksi 01133 (jokerimerkit ei näköjään ole sallittuja). Mikäli tuolle joskus selviää varmuudella aivan tarkka numero niin päivitän sen kuvan tietoihin. | ||||
|
|
02.04.2019 16:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Heitän tähän Cmc-vaunut 24901 ja 24902. Niissä oli porrasvalo paikallaan loppuun asti. | ||||
|
|
02.04.2019 12:52 | Юрий | ||
| Tämä on toinen paikka. Tämä paikka on täällä: 61.145474, 29.568928 | ||||
|
|
02.04.2019 12:51 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis seisake on tuo Tiituspohja. Liikennettä on ollut 1960 - 1970 luvulle. | ||||
|
|
02.04.2019 12:23 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kaiken vellovan toksisen sosiaalisuuden keskellä haluan ilahduttaa teitä kaikkia arvelemalla, että johtuen otetangon yksilöllisestä vääntymisestä löytyy etummaiselle junayksikölle henkilöllisyys kuvasta https://vaunut.org/kuva/127597 Muuta tietoa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 |
||||
|
|
02.04.2019 11:53 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän tuossa vaunuissa on A12 telit. Telin runkopalkin reijät kertovat asian. Not vaunussa näyttäisi olevan A7-telit j taustan postivaunussa taas A8 telit. | ||||
|
|
02.04.2019 10:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Numero on tainnut sattua väärin, onko ollut T4515 tuolloin? | ||||
|
|
02.04.2019 10:08 | Jouni Hytönen | ||
| Ehdotan tilanteen rauhoittamista ja hajaantumista, asia ei taida enää tästä edetä. Yksityisviesteillä voinee jatkaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä. | ||||
|
|
02.04.2019 09:53 | Jimi Lappalainen | ||
| En myöskään käsitä mistä tämä koko soppa edes lähti liikkeelle; ensimmäisellä ja toisella kommentilla ei käytännössä ole minkäänlaista yhteyttä. Huomannet, Pyry, etten ole edes vaatinut numeroita tähän kuvaan. Silti aloit siitä minua syyttää ja arvostella. Kerro, miksi. | ||||
|
|
02.04.2019 09:50 | Jouni Hytönen | ||
| Koskahan on viimeisen kerran porrasvalo palanut ja missä vaunussa? Pitikö nuo erikseen käsin kytkeä päälle joka vaunussa vai oliko kytketty oven avautumiseen? | ||||
|
|
02.04.2019 09:48 | Jouni Hytönen | ||
| Ilmalaan/Pasila tavaraan saakka ei tule nykyään enää yhtään tavarajunaa. Normitilanteessa nämä tietysti vaihtuisivat sujuvasti matkustajajunissa. | ||||
|
|
02.04.2019 09:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Pyry; halusin vain auttaa. Uskoin että valitettavasti-sanan käyttösi oli yleistä pahoittelua ja olit aidosti tympääntynyt kun et saanut numeroita ylös. Mutta sitä, että osoitat tuollaisen vain minua kohtaan, sitä en ymmärrä. En olisi ollenkaan kommentoinut kuvaa muuten. Ymmärrätkö? Halusin kertoa että paperi ja kynä on ihan hyvä muistiinpanoväline ja siinä se. En käsitä miten mua jaksetaan YHÄ VAIN arvostella mielenkiinnon kohteistani täällä vorkissa ja todennäköisesti edelleen myös Caacistoliitto-Whatsapp-ryhmässä? | ||||
|
|
02.04.2019 08:21 | Roope Prusila | ||
| Ihme kinastelu täällä meneillään. Kuvatekstistä huomaa kuvaajan harmistuneisuuden siitä, että akku loppu ja numerot jäi saamatta. Tämän kaltaisissa dokumenttikuvissa numerot ei olisi pahitteeksi: ihan varmasti joskus tulee se hetki kun tätäkään kuvaa ei voi enää ottaa. | ||||
|
|
02.04.2019 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Musta käsi' -liikennemerkki oli käytössä vuosina 1957-1971. Sen korvasi kuvassa näkyvä nykyinen pakollista pysähtymistä edellyttävä 'STOP'-merkki. Sen puolesta kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1972. "Seis! on tässä musta käsi", lauloi Kristina Hautala vuonna 1968 epäloogisesti nimetyssä ja ehkä kansalaistottelemattomuuteenkin kannustavassa kappaleessa 'Kielletyt käskyt'. https://www.youtube.com/watch?v=eYlYqWdFl1Y |
||||
|
|
02.04.2019 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tuossa A12-telit? | ||||
|
|
02.04.2019 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Lennätinlinja, jonka tolpat ovat vinossa, ja johtimet osuvat puihin. Eli kertovat, että linja ei ole ollut käytössä enää moneen vuoteen. Mutta tuo kiskopaino UIC54 (K54) ja jousikiinnitys tulivat käyttöön jo 1960-luvun alussa. Ja esim. 1970-luvun puolivälissä yksiraiteisia C-rataluokkaan kuuluvia ratoja oli mm. Kokkola - Tornio, Otava - Suonenjoki, Seinäjoki - Vaasa. Samoin Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli C-luokkaan kuuluvia pätkiä. Aurausmerkkien varret kertovat, että eletään vuoden 1969 JT:n jälkeistä aikaa.... Musta käsi oli poistunut jo hieman aikaisemmin |
||||
|
|
02.04.2019 07:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturissa on vielä tehtaan hiilipiippu. Vorgissa on vain kaksi kuvaa, joissa K1:ssä on tällainen kauluksellinen hiilipiippu; Tämä ja tehdaskuva. | ||||