|
|
05.04.2019 21:46 | Timo Salo | ||
| Enpä tiedä, mutta varmaan tärkeitä herroja kaikki... Vasemmalla tolpassa ilmeisesti aseman ainoa valo? Öljysellainen? Mitenhän se "kytkettiin" päälle... | ||||
|
|
05.04.2019 21:44 | Tapio Keränen | ||
| Itse asiassa tuolloin joku jäi junan tai tämän Kana-veturin alle, mutta säilyi hengissä. Veturi seisoi kuvanottohetkellä kuonakuopalla. En tiedä, toimiko kuonanpudottajana lämmittäjä, veturinkuljettaja vai tallimies. Joka tapauksessa hän nousi pois kuonakuopasta aivan omin voimin. | ||||
|
|
05.04.2019 21:33 | Reijo Salminen | ||
| Vajaa viikko kuvan ottamisen jälkeen oli eka koulupäivä... Muuten, onkos tuon kuvan ulkopuolella vasemmalla veturitallin kääntöpöytä, ja nämä raiteet siis 'tynkiä' Pikku-Veskun suuntaan? Jos on niin ei liene suurta riskiä jäädä tuossa junan alle. |
||||
|
|
05.04.2019 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkäpä kuuluisin junan avulla tehty itsemurha oli Anna Kareninan vapaaehtoinen erkaneminen elämästä...? | ||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
05.04.2019 19:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| "Laskennallisesti suomalaiset ovat kuluttaneet osansa luonnonvaroista tänään perjantaina 5. huhtikuuta. Koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina osunut elokuulle, eli suomalaiset saavuttavat päivän neljä kuukautta aikaisemmin. Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Suurimmat syyt ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ..." https://yle.fi/uutiset/3-10723897 Joten laskennallisesti esim. Haukivuorelta/Haukivuorelle pääsee 6.4.2019 alkaen vain junalla. Toivottavasti vaalien jälkeen Arkadianmäellä ja hallituksessa on henkilöitä, jotka pystyvät käytännön tekoihin esim. sen suhteen, että rataosalla liikennöivään junaan pääsee jo olemassaolevalta rautatieasemalta. |
||||
|
|
05.04.2019 19:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, eikös kasakoilla ollutkin mustat papahat päässään? Ainakin kuvan keskellä olevalla soltulla on tavanomainen miehistön mantteli yllään. Kasakoilla oli ns. tserkesska-manttelit, joissa oli patruunoille pidikerivi kummassakin rinnassa. Tserkesskojakin valmistettiin mustan lisäksi ruskeasta kankaasta. Minun mieleeni tulee kaksirivisistä manttelinnapituksista upseerimanttelit. Minun mielestäni nuo korkeat karvahatut ovat säännöllisen armeijan varusteita. Kuvassa näkyy poseeraavan yksi merisotilas. Yksi rautatieläinenkin erottuu joukosta. (Korj.kirj.vihre) |
||||
|
|
05.04.2019 19:13 | Erkki Nuutio | ||
| Mäessä usea rahtiajaja jonottaa vuoroaan. Skibotnistako tullaan Kilpisjärven ja Muonion kautta, vai Kirkkoniemestä Ivalon ja Sodankylän kautta vai Kantalahdesta Sallan kautta? Puuvillaa ei ole kyydissä, vaan ehkä kivääreitä tai ammuksia. | ||||
|
|
05.04.2019 19:02 | Erkki Nuutio | ||
| Olivatko kasakkakarvalakkeja nuo korkeat? | ||||
|
|
05.04.2019 18:55 | Erkki Nuutio | ||
| Sanomalehdissä 1890-1920 välillä on lähes joka kerta uutinen ihmisen jäänmisestä junan pyörien alle ja kuolemisesta heti tai luultavasti viimeistään sairaalassa. Karkeasti joka toinen kerta kyseessä on ollut rautatieläinen työssään tai työmatkallaan. Kuvassa taitaa olla kaksi mahdollista uhria. Toki rautatieläiset eivät ole kuuroja tai huonokuuloisia. Humalatilaakaan ei tarvitse epäillä. Matkustajien alle jäämisissä on humalatila sensijaan ollut yleinen. Ei ole yleensä selvinnyt kuinka moni tapaus oli itsemurha tai murha. Edellisiä lienee ollut runsaasti. Raiteilla nukkumiset olivat kaiketi jompaa kumpaa. Koeteltu ihmisparka suosi rautateitä - tätä uudenaikaista ja melko varmaa tapaa, jonka lehtiuutiset tekivät tunnetuksi. |
||||
|
|
05.04.2019 18:50 | Timo Salminen | ||
| Kuvausajankohdaksi voisi näihin kumpaankin muuttaa vuoden 1916, vai kuinka? | ||||
|
|
05.04.2019 17:40 | Juhana Nordlund | ||
| Jostain syystä juuri 2234 tykkäsi kulkea pelkkänä veturina, tälläkin kerralla kameran edessä: https://vaunut.org/kuva/9647 | ||||
|
|
05.04.2019 17:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän näistä Dr12:n aktiiviajan 460 kuvasta jokunen sentään täytä tuon 'Dr12-veturijuna liikkeellä' -ehdon: https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Dr12| Varhemmalla Hr12-nimellä löytyy 213 kuvaa: https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Hr12| |
||||
|
|
05.04.2019 16:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi on sokeritehtaan Krauss–veturi. Joko n:o 1 (4689/1901, 0-6-0WT) 'Kalle' tai n:o 2 (5974/1908, 0-6-0WT) 'Pelle'. Vahinko, että kuva on melko epätarkka. En nimittäin muista ennen nähneeni näin hyvää kuvaa noista lavettivaunuista. Olisi mukava myös nähdä, miten SVR:n vaunut on lavettivaunuille kiinnitetty. |
||||
|
|
05.04.2019 15:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Hih, olenkin itsekseni ajatellut ettei hirveästi ole kuvia Dr12-veturijunista liikkeellä :) | ||||
|
|
05.04.2019 15:54 | Jouni Hytönen | ||
| Sähköistys otettiin käyttöön 3.10.1994, mutta työt vaativat kyllä useamman vuoden. En nyt ihan ulkoa muista, oliko jo vuonna 1991 jotain tekeillä, mutta vuonna 1992 työt olivat jo varmasti käynnissä. | ||||
|
|
05.04.2019 15:51 | Jouni Hytönen | ||
| Punaruskeita Sr1-vetureita ehti liikkua Jämsänkoskella, mutta vain hinauksessa. :) Vuonna 1993 koulutettiin jo Jyväskylän tallilla veturimiehiä Sr1-veturisarjaan ja samaan aikaan Jämsänkosken ratapihalla oli jo jotain valmiina sähköistyksestä, ei toki kaikki. (Onnistuin liittämään kommentin ensin tuohon kuvaan 6565.) | ||||
|
Kuvasarja: Vaskiluodon liikennettä |
05.04.2019 15:50 | Jaakko Hakala | ||
| Rikun kommenttiin viitaten, tänä keväänä Vaskiluodosta on jälleen ollut liikenteessä kontteja venäläisillä vaunuilla. Yksi junallinen kontteja on ainakin lähtenyt ja toinen junallinen oli ainakin menneenä viikonloppuna Vaskiluodossa osin kuormattuna eteläisen ratapihan toisella raiteella ja 3 tai 4 vaunua paperivaraston raiteella ilman kontteja. Tässä (viikonlopun ja perjantain) välissä Vaskiluodossa on kuormattu yksi raakapuuvaunuletka, joten mietityttää, missä ja miten veturi on kierrätetty vaunuletkan päästä pois vaunuja Vaskiluotoon tuodessa. Vaunut kun eivät ilmeisesti ole siinä välissä lähteneet. | ||||
|
|
05.04.2019 15:11 | Juha Kutvonen | ||
| Eräs vielä harvinaisempi diesellinjaveturi jatkaa ruostumistaan Hyvinkäällä... | ||||
|
|
05.04.2019 15:03 | Juha Kutvonen | ||
| Katsotaan nyt, jos vaikka saisin jotain ladatuksi vorgiin... | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rata |
05.04.2019 14:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Uusi Suometar 28.9.1913 kertoo Töölön sokeritehtaasta: "Tehtaalla on oma 1,100 metrin pituinen, 1 m:n levyinen rautatie, joka on yhteydessä valtionrautateiden kanssa. Valtion rautatievaunut nostetaan erityisille matalille sokeritehtaan alusvaunuille, joista muutamien kantavuus on 20,000 kg., ja kuljetetaan tehtaan eri osiin raaka-aineen purkamista ja valmiin sokerin kuormaamista varten. Tehtaan rautatiellä välittää liikennettä kaksi 120 hv:n veturia. Tehtaalla on myös oma vaunuvaaka, joka punnitsee 25,000 kg. Vuosittain puretaan tehtaalla 1,800 vaunua ja kuormataan 800 vaunua, joten tehtaan vaunutarve vuodessa on 2,600 vaunua. Yhtenä päivänä purettujen vaunujen korkein määrä on ollut 72." Muuten varmasti sattuva kuvaus, mutta eihän niitä valtion vaunuja tehtaan lavettivaunuille nostettu, vaan työnnettiin. Enkä minä kyllä ymmärrä tuota vaunutarvelaskentaakaan. |
||||
|
|
05.04.2019 13:18 | Juha Puusaari | ||
| T53641 on kyseessä ilmeisimmin https://juliadata.fi/timetables?s=53641&d=22.10.2014 (olisko muutosten takia toi numero) | ||||
|
|
05.04.2019 12:38 | Pasi Seppälä | ||
| Varmasti mielenkiintoista skannattavaa. Missä kuviasi voisi nähdä? | ||||
|
|
05.04.2019 11:59 | Juha Kutvonen | ||
| Veturi on 2331 ja juna P 126. | ||||
|
|
05.04.2019 11:53 | Juha Kutvonen | ||
| Eiköhän tämä ole otettu Siuron opastinsillalta: https://www.vaunut.org/kuva/27806 Minäkin hankin viime vuonna CanoScan 9000F Mk II -tasoskannerin ja syksystä lähtien olen tehnyt aikamatkoja menneisyyteen edeten järjestyksessä ensimmäisistä diakuvista vuodesta 1984 eteenpäin. Homma on hidasta, mutta mielenkiintoista, tällä hetkellä vuosi 1990 menossa. |
||||
|
|
05.04.2019 11:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinkikuvien osoitesysteemi on hiukan hankala; siinä ei välttämättä ole jokaiselle kuvalle yhtä omaa osoitetta. Niinpä linkit menevät haun kautta, ja silloin osuminen on riipuvainen siitä, kuinka tarkasti hakuavaimet kohteen rajaavat. Tuollainen vain yhteen laajaan hakusanaan perustuva haku on hyvin riskialtis. Tuon Branderin vuoden 1908 kuvan osuva hakuosoite on esim. https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N354%20brander&page=1 Kuvan tunniste N354 ei yksinään ole yksiselitteinen, joten tarvitaan esim. kuvaajatieto avuksi. Branderin kuvassa näkyvä paalutus ei ole sillan rakennetta, vaan Töölön pankin (Töölön vallin) tukirakenne, jonka päälle on jo rakennettu uusi raide, ja joka odottaa täyttämistä kivillä ja soralla ym. Raiteella seisoo hiekkavaunuja ja näyttää siltä, että niiden kohdalla on jo penkan reunaa siistitty hiekalla tai soralla. |
||||
|
|
05.04.2019 10:47 | Seppo Rahja | ||
| Näissä Ruotsin lätissä on selvästi alakuloisempi ilme kuin suomalaisissa serkuissaan: puskinvalot alempana. Vrt. https://vaunut.org/kuvat/?u=916&d=18.01.2019&ns=1 | ||||
|
|
05.04.2019 09:51 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan oikein. Näkyy myös Töölön- ja Eläintarhanlahden sillan rakenne - paaluja on juntattu sikin sokin savipohjaan. Kuvien osoite näyttää olevan dynaaminen. Äsken se oli https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=805 . Selkeä kuva on Brander-laatua jo 111 vuoden takuulla. |
||||
|
|
05.04.2019 08:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Musketin kuva löytyy toki täältä vorgistakin: https://vaunut.org/kuva/123335 ja suurempiresoluutioisena kuva löytyy Museoviraston Kuvakokelmista https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19890421_1808 Valitettavasti siellä kuvan päällä on Museoviraston Kuvakokoelmien vesileimoja. |
||||
|
|
05.04.2019 08:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä sama kuva löytyy Finna-palvelusta pienempänä mutta parempilaatuisena: https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19890421:1808 | ||||
|
Kuvasarja: Matka-aika vertailu |
05.04.2019 00:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hienoa, että kampanjointi junaliikenteen puolesta jatkuu. Tämä on tärkeä asia tulevien sukupolvien kannalta. | ||||
|
|
04.04.2019 23:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kellonajat aikataulunmukaisia lähtöaikoja asemalta. Kummassakin junassa veturina Sr1 2014: IC 69 Mikkeli 8.10 Haukivuori 8.34 Pieksämäki 8.55 delta 45 min 2018/2019: IC 701 Mikkeli 17:52 Haukivuori (ohitus) Pieksämäki 18.37 delta 45 min |
||||
|
|
04.04.2019 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä tuon 28.2.2019 D-junaan 9701 menneen vedon kokoonpano: 6283/6083+6269/6069+6285/6085+6296/6096. | ||||
|
|
04.04.2019 23:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Käytettävä kalusto on varmasti aika usein kuljetussopimuksessa sovittu asia. | ||||
|
|
04.04.2019 22:57 | Mikko Ketolainen | ||
| Päättääkö joku, että mitä vaunutyyppejä kukin paperi, sellu tai kartonkitehdas käyttää tuotteidensa kuljettamiseen rautateitse? Jämsän suunnalla tuotteita kuskataan siirtokatevaunuissa ja Äänekoskelta Gbln ja Gbls yleisvaunuilla ja tietenkin uuden tehtaan myötä sellua Hain ja Hains selluloosavaunuilla. Aikoinaan sellutehdaskin käytti noita siirtokatevaunuja sellun kuljettamiseen. | ||||
|
|
04.04.2019 21:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tässä on dokumentoituna yksi merkittävä tapahtuma rautateiden historiassa. Hienoa. Niinsanottujen rekkajunien aloitus tapahtui 6.5.1991 Helsingin ja Oulun välisellä reitillä. Liikenteen päättymisestä on nyt jo kahdeksan vuotta. | ||||
|
|
04.04.2019 20:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ompas ryyttyynen tuo Dv:n konepeitto...? | ||||
|
|
04.04.2019 20:22 | Juhani Pirttilahti | ||
| On tummennettu verhojen poiston yhteydessä. Alkuperäisten ikkunoiden tummennus lienee toteutettu lasin pintaan tarrakalvolla. | ||||
|
|
04.04.2019 18:45 | Sauli Vähäkoski | ||
| Niin vuosia, se on jo pitkä aika. | ||||
|
|
04.04.2019 18:42 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Niitä on varmaan sitten aika asteittain tummennettu ikkunoiltaan, koska Sm4 #6328 viilettää syyskuun lopulla 2016 otetussa videossa Z-pupuna vielä ilman ikkunoiden tummennuksia (näkyy kuvan kautta avautuvassa videossa): https://vaunut.org/kuva/114453?tt=4&i1=Sm4 | ||||
|
|
04.04.2019 17:47 | Kusti Kinnunen | ||
| Juu olihan toi aikamoinen sattuma. | ||||
|
|
04.04.2019 17:27 | Mikko Ketolainen | ||
| Tampere-Jyväskylä väli sähköistettiin vuonna 1994. | ||||
|
|
04.04.2019 17:16 | Tomi Hämäläinen | ||
| Sokeritehtaan veturi näkyy paremmin samassa paikassa otetussa Helsingin kaupunginmuseon kuvassa: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=799 | ||||
|
|
04.04.2019 17:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Jo 2013: https://vaunut.org/kuva/82963 | ||||
|
|
04.04.2019 15:57 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Onko asialla jotakin tekemistä sen kanssa, että Pupujen lasit muuttuivat valonläpäisyltään himmennetyiksi muistaakseni viime kesällä vai oliko tuo jo aiemminkin... | ||||
|
|
04.04.2019 15:34 | Heikki Jalonen | ||
| Lasielementti on vaihdettu. VR teettää korjauslasit Suomessa, toimittajana juuri J-T. Sm4-junien ensiasennuslasitukset on toimittanut joko joku St Gobainin haarake, SGS tai Vidur. | ||||
|
|
04.04.2019 15:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Valmiilta se tuntui. Pikku virhe hoitui alta viikon itsestään. Mitäköhän papereissa sanotaan? | ||||
|
|
04.04.2019 15:01 | Simo Virtanen | ||
| Just olin sanomassa, että on Suomessa tyyppihyväksytty lasi. Ei mitenkään itsestään selvyys tuollaisessa ulkomaanihmeessä. | ||||
|
|
04.04.2019 14:16 | Heikki Jalonen | ||
| Näkymä kertoo, että kyseessä on UN ECE 43R-säännön vaatimusten mukainen ajoneuvolasitus. Tyyppihyväksyntämaa E17 on Suomi ja hyväksyntäviranomainen siten Trafi. Lisätunnus V ilmaisee, että kyseessä on turvalasi valonläpäisyltään alle 70%. Lisätunnus VI kertoo kyseessä olevan monikerroselementin, tässä tapauksessa kaksikerroksinen. 00579 on valmistajan tunniste, valmistaja on Jaakko-Tuote Oy, Suomen Paneliassa. | ||||
|
|
04.04.2019 13:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Eihän siitä kauaa ole, jokusia vuosia sitten meni ihan vakkarinakin. | ||||
|
|
04.04.2019 12:04 | Timo Salminen | ||
| Junat sulautuvat hauskasti yhteen kaukaisuudessa. | ||||
|
|
04.04.2019 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä täydennystä kuvan taustasta, jota kaukana rajaa Pyynikin harju. Lokomon-Sarviksen joskus 1910-luvulla valmistunut pistoraide vei Hankkijalle. Lastauslaituri sille oli Hankkijan siemensirottamoksi keisariaikaan rakentaman 2.5 -kerroksisen rakennuksen edustalla. Keltaiseksi rapattu rakennuspääty loistaa kuvassa. Elkan kuva vuoden 1920 vaiheilta näyttää K3/Tv1-vetoisen junan rakennuksen edustalla. Pistoraide jatkui vähän pidemmälle, tarkasti sanoen rapatun rakennuksen tällä puolella olevan, myöhäisemmän varaston edustalle. Sielläkin oli lastauslaituri koko mitallaan. Edessä kulki Hatanpään valtatie, ja sitä vastaan oli verkkoaita. Muutkin näkyvät rakennukset kuuluivat Hankkijalle. Autoliikkeet täyttävät nykyään veturin ja entisen Hankkijan välissä olevan alueen. Karjusuon siat huutavat siellä tuskissaan öisin. |
||||