Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.04.2019 21:46 Timo Salo  
  Enpä tiedä, mutta varmaan tärkeitä herroja kaikki... Vasemmalla tolpassa ilmeisesti aseman ainoa valo? Öljysellainen? Mitenhän se "kytkettiin" päälle...
kuva 05.04.2019 21:44 Tapio Keränen  
  Itse asiassa tuolloin joku jäi junan tai tämän Kana-veturin alle, mutta säilyi hengissä. Veturi seisoi kuvanottohetkellä kuonakuopalla. En tiedä, toimiko kuonanpudottajana lämmittäjä, veturinkuljettaja vai tallimies. Joka tapauksessa hän nousi pois kuonakuopasta aivan omin voimin.
kuva 05.04.2019 21:33 Reijo Salminen  
  Vajaa viikko kuvan ottamisen jälkeen oli eka koulupäivä...

Muuten, onkos tuon kuvan ulkopuolella vasemmalla veturitallin kääntöpöytä, ja nämä raiteet siis 'tynkiä' Pikku-Veskun suuntaan? Jos on niin ei liene suurta riskiä jäädä tuossa junan alle.
kuva 05.04.2019 20:30 Esa J. Rintamäki  
  Ehkäpä kuuluisin junan avulla tehty itsemurha oli Anna Kareninan vapaaehtoinen erkaneminen elämästä...?
Kuvasarja:
Matka-aika vertailu
 
05.04.2019 19:55 Jukka Ahtiainen  
  "Laskennallisesti suomalaiset ovat kuluttaneet osansa luonnonvaroista tänään perjantaina 5. huhtikuuta. Koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina osunut elokuulle, eli suomalaiset saavuttavat päivän neljä kuukautta aikaisemmin.
Ylikulutuspäivänä luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Suurimmat syyt ylikulutukseen ovat energiantuotanto, liikenne ja ..."

https://yle.fi/uutiset/3-10723897

Joten laskennallisesti esim. Haukivuorelta/Haukivuorelle pääsee 6.4.2019 alkaen vain junalla.

Toivottavasti vaalien jälkeen Arkadianmäellä ja hallituksessa on henkilöitä, jotka pystyvät käytännön tekoihin esim. sen suhteen, että rataosalla liikennöivään junaan pääsee jo olemassaolevalta rautatieasemalta.
kuva 05.04.2019 19:28 Esa J. Rintamäki  
  Erkki, eikös kasakoilla ollutkin mustat papahat päässään? Ainakin kuvan keskellä olevalla soltulla on tavanomainen miehistön mantteli yllään. Kasakoilla oli ns. tserkesska-manttelit, joissa oli patruunoille pidikerivi kummassakin rinnassa. Tserkesskojakin valmistettiin mustan lisäksi ruskeasta kankaasta. Minun mieleeni tulee kaksirivisistä manttelinnapituksista upseerimanttelit.

Minun mielestäni nuo korkeat karvahatut ovat säännöllisen armeijan varusteita.

Kuvassa näkyy poseeraavan yksi merisotilas. Yksi rautatieläinenkin erottuu joukosta. (Korj.kirj.vihre)
kuva 05.04.2019 19:13 Erkki Nuutio  
  Mäessä usea rahtiajaja jonottaa vuoroaan. Skibotnistako tullaan Kilpisjärven ja Muonion kautta, vai Kirkkoniemestä Ivalon ja Sodankylän kautta vai Kantalahdesta Sallan kautta? Puuvillaa ei ole kyydissä, vaan ehkä kivääreitä tai ammuksia.
kuva 05.04.2019 19:02 Erkki Nuutio  
  Olivatko kasakkakarvalakkeja nuo korkeat?
kuva 05.04.2019 18:55 Erkki Nuutio  
  Sanomalehdissä 1890-1920 välillä on lähes joka kerta uutinen ihmisen jäänmisestä junan pyörien alle ja kuolemisesta heti tai luultavasti viimeistään sairaalassa. Karkeasti joka toinen kerta kyseessä on ollut rautatieläinen työssään tai työmatkallaan.
Kuvassa taitaa olla kaksi mahdollista uhria. Toki rautatieläiset eivät ole kuuroja tai huonokuuloisia. Humalatilaakaan ei tarvitse epäillä. Matkustajien alle jäämisissä on humalatila sensijaan ollut yleinen.
Ei ole yleensä selvinnyt kuinka moni tapaus oli itsemurha tai murha. Edellisiä lienee ollut runsaasti. Raiteilla nukkumiset olivat kaiketi jompaa kumpaa.
Koeteltu ihmisparka suosi rautateitä - tätä uudenaikaista ja melko varmaa tapaa, jonka lehtiuutiset tekivät tunnetuksi.
kuva 05.04.2019 18:50 Timo Salminen  
  Kuvausajankohdaksi voisi näihin kumpaankin muuttaa vuoden 1916, vai kuinka?
kuva 05.04.2019 17:40 Juhana Nordlund  
  Jostain syystä juuri 2234 tykkäsi kulkea pelkkänä veturina, tälläkin kerralla kameran edessä: https://vaunut.org/kuva/9647
kuva 05.04.2019 17:00 Kurt Ristniemi  
  Eiköhän näistä Dr12:n aktiiviajan 460 kuvasta jokunen sentään täytä tuon 'Dr12-veturijuna liikkeellä' -ehdon:
https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Dr12|
Varhemmalla Hr12-nimellä löytyy 213 kuvaa:
https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Hr12|
kuva 05.04.2019 16:44 Kurt Ristniemi  
  Veturi on sokeritehtaan Krauss–veturi. Joko n:o 1 (4689/1901, 0-6-0WT) 'Kalle' tai n:o 2 (5974/1908, 0-6-0WT) 'Pelle'.

Vahinko, että kuva on melko epätarkka. En nimittäin muista ennen nähneeni näin hyvää kuvaa noista lavettivaunuista. Olisi mukava myös nähdä, miten SVR:n vaunut on lavettivaunuille kiinnitetty.
kuva 05.04.2019 15:59 Jimi Lappalainen  
  Hih, olenkin itsekseni ajatellut ettei hirveästi ole kuvia Dr12-veturijunista liikkeellä :)
kuva 05.04.2019 15:54 Jouni Hytönen  
  Sähköistys otettiin käyttöön 3.10.1994, mutta työt vaativat kyllä useamman vuoden. En nyt ihan ulkoa muista, oliko jo vuonna 1991 jotain tekeillä, mutta vuonna 1992 työt olivat jo varmasti käynnissä.
kuva 05.04.2019 15:51 Jouni Hytönen  
  Punaruskeita Sr1-vetureita ehti liikkua Jämsänkoskella, mutta vain hinauksessa. :) Vuonna 1993 koulutettiin jo Jyväskylän tallilla veturimiehiä Sr1-veturisarjaan ja samaan aikaan Jämsänkosken ratapihalla oli jo jotain valmiina sähköistyksestä, ei toki kaikki. (Onnistuin liittämään kommentin ensin tuohon kuvaan 6565.)
Kuvasarja:
Vaskiluodon liikennettä
 
05.04.2019 15:50 Jaakko Hakala  
  Rikun kommenttiin viitaten, tänä keväänä Vaskiluodosta on jälleen ollut liikenteessä kontteja venäläisillä vaunuilla. Yksi junallinen kontteja on ainakin lähtenyt ja toinen junallinen oli ainakin menneenä viikonloppuna Vaskiluodossa osin kuormattuna eteläisen ratapihan toisella raiteella ja 3 tai 4 vaunua paperivaraston raiteella ilman kontteja. Tässä (viikonlopun ja perjantain) välissä Vaskiluodossa on kuormattu yksi raakapuuvaunuletka, joten mietityttää, missä ja miten veturi on kierrätetty vaunuletkan päästä pois vaunuja Vaskiluotoon tuodessa. Vaunut kun eivät ilmeisesti ole siinä välissä lähteneet.
kuva 05.04.2019 15:11 Juha Kutvonen  
  Eräs vielä harvinaisempi diesellinjaveturi jatkaa ruostumistaan Hyvinkäällä...
kuva 05.04.2019 15:03 Juha Kutvonen  
  Katsotaan nyt, jos vaikka saisin jotain ladatuksi vorgiin...
Kuvasarja:
Töölön Sokeritehtaan rata
 
05.04.2019 14:25 Kurt Ristniemi  
  Uusi Suometar 28.9.1913 kertoo Töölön sokeritehtaasta:
"Tehtaalla on oma 1,100 metrin pituinen, 1 m:n levyinen rautatie, joka on yhteydessä valtionrautateiden kanssa. Valtion rautatievaunut nostetaan erityisille matalille sokeritehtaan alusvaunuille, joista muutamien kantavuus on 20,000 kg., ja kuljetetaan tehtaan eri osiin raaka-aineen purkamista ja valmiin sokerin kuormaamista varten. Tehtaan rautatiellä välittää liikennettä kaksi 120 hv:n veturia. Tehtaalla on myös oma vaunuvaaka, joka punnitsee 25,000 kg. Vuosittain puretaan tehtaalla 1,800 vaunua ja kuormataan 800 vaunua, joten tehtaan vaunutarve vuodessa on 2,600 vaunua. Yhtenä päivänä purettujen vaunujen korkein määrä on ollut 72."

Muuten varmasti sattuva kuvaus, mutta eihän niitä valtion vaunuja tehtaan lavettivaunuille nostettu, vaan työnnettiin. Enkä minä kyllä ymmärrä tuota vaunutarvelaskentaakaan.
kuva 05.04.2019 13:18 Juha Puusaari  
  T53641 on kyseessä ilmeisimmin https://juliadata.fi/timetables?s=53641&d=22.10.2014 (olisko muutosten takia toi numero)
kuva 05.04.2019 12:38 Pasi Seppälä  
  Varmasti mielenkiintoista skannattavaa. Missä kuviasi voisi nähdä?
kuva 05.04.2019 11:59 Juha Kutvonen  
  Veturi on 2331 ja juna P 126.
kuva 05.04.2019 11:53 Juha Kutvonen  
  Eiköhän tämä ole otettu Siuron opastinsillalta: https://www.vaunut.org/kuva/27806

Minäkin hankin viime vuonna CanoScan 9000F Mk II -tasoskannerin ja syksystä lähtien olen tehnyt aikamatkoja menneisyyteen edeten järjestyksessä ensimmäisistä diakuvista vuodesta 1984 eteenpäin. Homma on hidasta, mutta mielenkiintoista, tällä hetkellä vuosi 1990 menossa.
kuva 05.04.2019 11:23 Kurt Ristniemi  
  Helsinkikuvien osoitesysteemi on hiukan hankala; siinä ei välttämättä ole jokaiselle kuvalle yhtä omaa osoitetta. Niinpä linkit menevät haun kautta, ja silloin osuminen on riipuvainen siitä, kuinka tarkasti hakuavaimet kohteen rajaavat. Tuollainen vain yhteen laajaan hakusanaan perustuva haku on hyvin riskialtis.
Tuon Branderin vuoden 1908 kuvan osuva hakuosoite on esim. https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N354%20brander&page=1 Kuvan tunniste N354 ei yksinään ole yksiselitteinen, joten tarvitaan esim. kuvaajatieto avuksi.

Branderin kuvassa näkyvä paalutus ei ole sillan rakennetta, vaan Töölön pankin (Töölön vallin) tukirakenne, jonka päälle on jo rakennettu uusi raide, ja joka odottaa täyttämistä kivillä ja soralla ym. Raiteella seisoo hiekkavaunuja ja näyttää siltä, että niiden kohdalla on jo penkan reunaa siistitty hiekalla tai soralla.
kuva 05.04.2019 10:47 Seppo Rahja  
  Näissä Ruotsin lätissä on selvästi alakuloisempi ilme kuin suomalaisissa serkuissaan: puskinvalot alempana. Vrt. https://vaunut.org/kuvat/?u=916&d=18.01.2019&ns=1
kuva 05.04.2019 09:51 Erkki Nuutio  
  Aivan oikein. Näkyy myös Töölön- ja Eläintarhanlahden sillan rakenne - paaluja on juntattu sikin sokin savipohjaan.
Kuvien osoite näyttää olevan dynaaminen. Äsken se oli https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=805 . Selkeä kuva on Brander-laatua jo 111 vuoden takuulla.
kuva 05.04.2019 08:59 Kurt Ristniemi  
  Musketin kuva löytyy toki täältä vorgistakin: https://vaunut.org/kuva/123335
ja suurempiresoluutioisena kuva löytyy Museoviraston Kuvakokelmista https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19890421_1808
Valitettavasti siellä kuvan päällä on Museoviraston Kuvakokoelmien vesileimoja.
kuva 05.04.2019 08:55 Olli Keski-Rahkonen  
  Tämä sama kuva löytyy Finna-palvelusta pienempänä mutta parempilaatuisena: https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19890421:1808
Kuvasarja:
Matka-aika vertailu
 
05.04.2019 00:08 Juhani Pirttilahti  
  Hienoa, että kampanjointi junaliikenteen puolesta jatkuu. Tämä on tärkeä asia tulevien sukupolvien kannalta.
kuva 04.04.2019 23:30 Jukka Ahtiainen  
  Kellonajat aikataulunmukaisia lähtöaikoja asemalta. Kummassakin junassa veturina Sr1

2014: IC 69
Mikkeli 8.10
Haukivuori 8.34
Pieksämäki 8.55
delta 45 min

2018/2019: IC 701
Mikkeli 17:52
Haukivuori (ohitus)
Pieksämäki 18.37
delta 45 min
kuva 04.04.2019 23:06 Jorma Toivonen  
  Tässä tuon 28.2.2019 D-junaan 9701 menneen vedon kokoonpano: 6283/6083+6269/6069+6285/6085+6296/6096.
kuva 04.04.2019 23:03 Juhani Pirttilahti  
  Käytettävä kalusto on varmasti aika usein kuljetussopimuksessa sovittu asia.
kuva 04.04.2019 22:57 Mikko Ketolainen  
  Päättääkö joku, että mitä vaunutyyppejä kukin paperi, sellu tai kartonkitehdas käyttää tuotteidensa kuljettamiseen rautateitse? Jämsän suunnalla tuotteita kuskataan siirtokatevaunuissa ja Äänekoskelta Gbln ja Gbls yleisvaunuilla ja tietenkin uuden tehtaan myötä sellua Hain ja Hains selluloosavaunuilla. Aikoinaan sellutehdaskin käytti noita siirtokatevaunuja sellun kuljettamiseen.
kuva 04.04.2019 21:59 Juhani Pirttilahti  
  Tässä on dokumentoituna yksi merkittävä tapahtuma rautateiden historiassa. Hienoa. Niinsanottujen rekkajunien aloitus tapahtui 6.5.1991 Helsingin ja Oulun välisellä reitillä. Liikenteen päättymisestä on nyt jo kahdeksan vuotta.
kuva 04.04.2019 20:24 Esa J. Rintamäki  
  Ompas ryyttyynen tuo Dv:n konepeitto...?
kuva 04.04.2019 20:22 Juhani Pirttilahti  
  On tummennettu verhojen poiston yhteydessä. Alkuperäisten ikkunoiden tummennus lienee toteutettu lasin pintaan tarrakalvolla.
kuva 04.04.2019 18:45 Sauli Vähäkoski  
  Niin vuosia, se on jo pitkä aika.
kuva 04.04.2019 18:42 Timo Keski-Petäjä  
  Niitä on varmaan sitten aika asteittain tummennettu ikkunoiltaan, koska Sm4 #6328 viilettää syyskuun lopulla 2016 otetussa videossa Z-pupuna vielä ilman ikkunoiden tummennuksia (näkyy kuvan kautta avautuvassa videossa): https://vaunut.org/kuva/114453?tt=4&i1=Sm4
kuva 04.04.2019 17:47 Kusti Kinnunen  
  Juu olihan toi aikamoinen sattuma.
kuva 04.04.2019 17:27 Mikko Ketolainen  
  Tampere-Jyväskylä väli sähköistettiin vuonna 1994.
kuva 04.04.2019 17:16 Tomi Hämäläinen  
  Sokeritehtaan veturi näkyy paremmin samassa paikassa otetussa Helsingin kaupunginmuseon kuvassa: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatie&page=799
kuva 04.04.2019 17:04 Jimi Lappalainen  
  Jo 2013: https://vaunut.org/kuva/82963
kuva 04.04.2019 15:57 Timo Keski-Petäjä  
  Onko asialla jotakin tekemistä sen kanssa, että Pupujen lasit muuttuivat valonläpäisyltään himmennetyiksi muistaakseni viime kesällä vai oliko tuo jo aiemminkin...
kuva 04.04.2019 15:34 Heikki Jalonen  
  Lasielementti on vaihdettu. VR teettää korjauslasit Suomessa, toimittajana juuri J-T. Sm4-junien ensiasennuslasitukset on toimittanut joko joku St Gobainin haarake, SGS tai Vidur.
kuva 04.04.2019 15:30 Reino Kalliomäki  
  Valmiilta se tuntui. Pikku virhe hoitui alta viikon itsestään. Mitäköhän papereissa sanotaan?
kuva 04.04.2019 15:01 Simo Virtanen  
  Just olin sanomassa, että on Suomessa tyyppihyväksytty lasi. Ei mitenkään itsestään selvyys tuollaisessa ulkomaanihmeessä.
kuva 04.04.2019 14:16 Heikki Jalonen  
  Näkymä kertoo, että kyseessä on UN ECE 43R-säännön vaatimusten mukainen ajoneuvolasitus. Tyyppihyväksyntämaa E17 on Suomi ja hyväksyntäviranomainen siten Trafi. Lisätunnus V ilmaisee, että kyseessä on turvalasi valonläpäisyltään alle 70%. Lisätunnus VI kertoo kyseessä olevan monikerroselementin, tässä tapauksessa kaksikerroksinen. 00579 on valmistajan tunniste, valmistaja on Jaakko-Tuote Oy, Suomen Paneliassa.
kuva 04.04.2019 13:07 Jimi Lappalainen  
  Eihän siitä kauaa ole, jokusia vuosia sitten meni ihan vakkarinakin.
kuva 04.04.2019 12:04 Timo Salminen  
  Junat sulautuvat hauskasti yhteen kaukaisuudessa.
kuva 04.04.2019 09:46 Erkki Nuutio  
  Vielä täydennystä kuvan taustasta, jota kaukana rajaa Pyynikin harju. Lokomon-Sarviksen joskus 1910-luvulla valmistunut pistoraide vei Hankkijalle. Lastauslaituri sille oli Hankkijan siemensirottamoksi keisariaikaan rakentaman 2.5 -kerroksisen rakennuksen edustalla. Keltaiseksi rapattu rakennuspääty loistaa kuvassa.
Elkan kuva vuoden 1920 vaiheilta näyttää K3/Tv1-vetoisen junan rakennuksen edustalla.
Pistoraide jatkui vähän pidemmälle, tarkasti sanoen rapatun rakennuksen tällä puolella olevan, myöhäisemmän varaston edustalle. Sielläkin oli lastauslaituri koko mitallaan. Edessä kulki Hatanpään valtatie, ja sitä vastaan oli verkkoaita. Muutkin näkyvät rakennukset kuuluivat Hankkijalle.
Autoliikkeet täyttävät nykyään veturin ja entisen Hankkijan välissä olevan alueen. Karjusuon siat huutavat siellä tuskissaan öisin.