Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Öresundsbron
 
06.03.2019 15:40 Jouni Hytönen  
  Kesä-heinäkuussa 2000 tuli oltua Inter Raililla ja lähtösuuntaan silta ei vielä ollut käytössä, menimme yli perinteisellä Helsingborg-Helsingør-lautalla ja paluusuuntaan sitten jo uutta siltaa pitkin.
kuva 06.03.2019 15:37 Jimi Aalto  
  Tänään tulee tästäkin onnettomuudesta 21 vuotta. Tuo kylki on vahvasti kyllä mennyt sisäänpäin veturiin.
kuva 06.03.2019 15:35 Esa J. Rintamäki  
  Mistä vetoa? Että näille tulee sama kohtalo kuin Hr 11:llekin. Sitten kohautetaan olkapäitä ja miehissä todetaan: kunnostus ei kannata...?
kuva 06.03.2019 13:09 Eljas Pölhö  
  Kurtin alimmassa linkissä näkyvä VR:n Varasto-osaston Brockway oli sen hylkäyspäätöksen mukaan vuosimallia 1925 tai 1926. Se oli alkujaan V.O.T. N:o 3, sittemmin Vo K 3. Auto oli Helsingin varaston käytössä suurimman osan aikaansa, mutta välin 19.10.1938-28.12.1942 se oli Lennätinkonepajalla. Vo K 3 hylättiin 26.4.1945.

VR:n ensimmäinen linja-auto oli myös Brockway. Sillä oli tunnus VR 1 -> VR H 1. Lko H tai Lko L tunnusta se ei ehtinyt saada, koska se hylättiin 27.1.1939. Sen ensimmäinen (toukokuu 1931) ja viimeinen sijoituspaikka oli Sotkamo, jossa se lienee toiminut koko uransa ajan.
kuva 06.03.2019 11:34 Jukka Martio  
  Puolustusvoimien pitäisi reagoida näin kirkkaan värisiin vaunuihin, sillä tulevan sodan varalta suunniteltua VR:n kaluston valkovihreää suojamaalausta rikotaan.
kuva 06.03.2019 09:17 Pasi Seppälä  
  Kiitos Jimi. Keli olisi vaan saanut olla aurinkoisempi. Onneksi nuo kolme kirkkaan vihreää vaunua on sattunut tuohon junan alkupäähän, muutenhan juna maastoutuu värimaisemaan valitettavan hyvin.
kuva 06.03.2019 08:53 Jimi Lappalainen  
  Taattua Seppälän junakuvaamon laatua ;)
kuva 06.03.2019 08:43 Kurt Ristniemi  
  Ajoitusajatuksia:
- Lähimmän katetun tavaravaunun numero näyttää olevan 52,218. Gb-vaunut siirrettiin 40,000 -sarjasta 50,000-sarjaan vuonna 1930.
- Toinen Brockway oikealla (nro 56) on muotoilultaan selvästi modernimpi kuin 1920-luvun vaunut.
- Elanto hankki ensimmäisen mymäläauton vuonna 1932. Mutta onko vasemalla oleva kaappiauto myymäläauto vai esim. leipäauto?

Kaappiauton edessä on hyvinkääläisen osuusliike Ahjon kuorma-auto, joka on muotoilultaan Elannon vanhoja Brockway-autoja modernimpi.

Kuvan yksityiskohtia kannattaa tutkia alkuperäisestä kuvasta https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0000mlm9&index=0&size=master

Muuta triviaa:
Vuonna 1928 Elanto oli Suomen suurin Brockway-kuormavaunujen omistaja. Sillä oli 21 autoa.
VR:n varastolla oli samaan aikaan yksi Brockway-kuormavaunu.
Kertoo Autoteollisuus no 1 1918. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/998772?page=3
VR:n varaston Brockwayn kuva on Brockway-esitteen sivulla 9: https://www.doria.fi/handle/10024/82967
kuva 06.03.2019 08:12 Teppo Niemi  
  Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole.
kuva 06.03.2019 07:33 Pasi Seppälä  
  Katon kaltevuusprofiili on noissa tummasävyisissä vaunuissa erilainen, mutta molemmat vaunut ovat ilmeisesti sarjaa Gb?
kuva 06.03.2019 06:49 Juhana Nordlund  
  Noora oli kuvassa jo 8-vuotias (näyttää kyllä oikeasti hyvin pentumaiselta, se oli hyvin nuorekas koko ikänsä). 9-vuotissyntymäpäivää vietettiin jo reilu viikko tuon kuvan ottamisen jälkeen.

Seuraava dalmatialaiseni oli Dani (10.7.1999 - 24.7.2012). Dani oli siis maailmassa vajaa kolme vuotta samaan aikaan Nooran kanssa. Dani tykkäsi niin paljon junista, että se vei minut Hpl:n aseman laiturialueelle toistuvasti ja päätti, millä junalla lähdettiin ja mihin suuntaan. Onneksi koira osasi valita oikean junan lipun kelpoisuuden suhteen (esim. S-, U- ja E-junilla emme voineet Helsingin hintaan mennä Leppävaaran suuntaan). Dani osasi myös erinomaisesti suunnistaa esim. Ilmalasta tai Pitäjänmäeltä takaisin Etelä-Haagaan. Olisi varmasti osannut paljon pidemmältäkin.
kuva 05.03.2019 21:25 Markku Liira  
  Uskoisin kuvan olevan 1930-luvun lopulta. Tässä linkissä http://sudeettisalolainen.blogspot.com/2014/03/pakettiautossa-ompi-tunnelmaa.html on kuva hyvin samankaltaisesta Elannon 1938 Studebaker- myymäläautosta. Toisaalta Elanon Suomen ensimmäinen 1932 - mallinen myymäläauto on vanhempaa tyyppiä. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002x7o.
kuva 05.03.2019 21:22 Jimi Lappalainen  
  Kuva näyttäisi vaihtuneen. Voisiko sen toisenkin saada jonnekin esille? :)
kuva 05.03.2019 21:09 Jimi Lappalainen  
  Hunsala 2019: https://flic.kr/p/2f3ZAja
kuva 05.03.2019 20:48 Esa J. Rintamäki  
  Hei Hannu, minulla oli kaikkiaan kolme berniä. Ne kaikki ovat jo edesmenneitä, nyt on kolme kissaa...
kuva 05.03.2019 20:37 Jimi Lappalainen  
  Ttv 2: https://vaunut.org/kuva/131508
kuva 05.03.2019 20:10  
  Minäkin muistelen että joku onnettomuus sattui jonka seurauksena laukaisumekanismi poistettiin käytöstä.
kuva 05.03.2019 19:38 Hannu Peltola  
  Ai Esalla on myös berni perheessä. Mukavaa! Meidän Iiris-bernimme (synt. 12.2.2012) ei käy kovinkaan usein katsomassa junia, mutta hänestä on oikein mielenkiintoista seurata isännän kainalosta, millaista koirakeskustelua Vaunut.orgissa käydään...
kuva 05.03.2019 19:18 Esa J. Rintamäki  
  Minun ensimmäinen bernini Milla (14.5.1986 - 8.12.1995) tykkäsi hevosista ja kissoista. Saattoi istuksia tuntikausia hevoshaan aidan vieressä katselemassa. Kissat ja appiukon kanat saivat olla rauhassa. Juniakin kävimme katsomassa (ja myös kuvaamassa).
kuva 05.03.2019 19:05 Hannu Peltola  
  Noora on siis kuvassa alle vuoden ikäinen pikkuhukka, mutta on jo selvästi kiinnostunut rautateistä!
kuva 05.03.2019 18:13 Kari Roininen  
  Varmaan Antti muistaa oikein. Itellä muistikuva,että laukaisumekanismi olis aiheuttanut kuolemantapauksen,ja siitä syystä se poistettiin käytöstä.
kuva 05.03.2019 18:12 Juhana Nordlund  
  Nooralla (1.6.1990 - 8.6.2002) ei ollut kovin usein tilaisuutta tehdä tuttavuutta hevosten kanssa. Dalmikset ovat vilkkaita ja uteliaita luonteeltaan, joten Nooraakin olisi varmasti hepat kiinnostaneet, jos sopivia tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Kissoista Noora ainakin piti, sen muistan. Kissojen ja hevosten välillä on toki tiettyjä eroja, ellei nyt sitten puhuta jostain "hepokateista". ;)
kuva 05.03.2019 16:51 Hannu Peltola  
  Elannon sisäpihalla oli yllättävänkin paljon raiteita. Kävin sisäpihalla joskus 1990-luvun alussa, kun raideliikenne oli jo päättynyt. Yllätyin raiteiston monimutkaisuudesta ja sisäpihalla vanhat raiteet olivat säilyneet paikallaan. Minusta raiteita oli tuolloin enemmän kuin tässä näkyvät. Kuva huokuu jotenkin 1930-lukua, mutta en osaa ajoittaa sitä tarkemmin. Pääsisikö vasemmassa ylänurkassa näkyvän Bulldog-mallisen umpikuorma-auton avulla tarkempaan ajoitukseen?
kuva 05.03.2019 15:25 Perttu Karttunen  
  Jospa nyt olis hitusen tarkempi kuva tilalla. Samalla voinee heittää hyvästit halpistsuumillek kun ei näemmä kunnolla enää tarkenna.
kuva 05.03.2019 10:58 Esa J. Rintamäki  
  Tykkääkö Noora hevosista? Olisi dalmatialaisille tyypillistä...?
kuva 05.03.2019 10:25  
  On jäänyt sellainen muistikuva ettei tolppien laukaisumekanismia olisi poistettu, mutta se tehtiin toimimattomaksi hitsaamalla pylväiden alapään pidikkeen kääntyvä osa kiinni vaunun runkoon. Voi olla harhainenkin muistelma.
kuva 05.03.2019 07:53 Juhana Nordlund  
  Noora.
kuva 05.03.2019 07:47 Teppo Niemi  
  Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö.
kuva 05.03.2019 00:17 Mikko Ketolainen  
  Sellun lastaus Äänekoskella ja kuljetus Vuosaareen https://vimeo.com/321192446 .
kuva 04.03.2019 23:09 Johannes Erra  
  Kiitos kattavista tiedoista ja korjauksesta kytkinvaunuasiassa. Olin siinä käsityksessä, että kytkinvaunuja olisi käytetty enemmänkin, mutta nyt kun lähteitä pengon, huomaan että kaikki tällaiset kuvat ovat Hjortkvarnin radalta ja siis mitä ilmeisimminkin tuosta yhdestä ja ainoasta NNsp-tyypin vaunusta. On sinällään suuri harmi, että nämä ruotsalaisten toimet kapearaiteisen tavaraliikenteen rationalisoimiseksi osuivat SJ:n monopolin kenties jähmeimpään ja ongelmallisimpaan kauteen ja radat suljettiin ennen parempia aikoja. Toisissa oloissa liikenteellä olisi voinut olla tulevaisuutta. Ehkä. Lavettivaunujen ja lavettitelien kaupallinen liikennehän on maailmanlaajuisestikin päättynyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
kuva 04.03.2019 22:01 Juha Puusaari  
  https://juliadata.fi/timetables?s=11921&d=16.8.2014
kuva 04.03.2019 21:16 Hannu Peltola  
  Kukas tämä kuvan ratakoira on?
kuva 04.03.2019 21:05 Mikko Mäntymäki  
  Tiedän koska 3 on maksimi.
kuva 04.03.2019 20:50 Topi Lajunen  
  Tässä kuvassa vähintään yksi veturi on hinauksessa, joskin vetovoima on silti varmasti varsin riittävä.
kuva 04.03.2019 20:09 Ilkka Hovi  
  Paljon kuuppia mutta niitä oli vetämässä ainakin Bagnallin valmistama 0-4-2ST veturi. Vuonna 1916 ja 1917 oli täällä Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen rautatierakennusten nro 1. Kuvittelin että rata saatiin läpiajettavaan kuntoon ennen rajan sulkeutumista 1918.
kuva 04.03.2019 18:14 Tero Virta  
  Ainakin tuona päivänä junapari ic63/ic68 oli poikkeuskalustolla, koska kokoonpanotietoa ei juliasta löydy. Ja junat ovat jääneet myöhään matkan varrella kalustosta johtuvasta nopeuden allennuksesta.
kuva 04.03.2019 17:02 Mikko Mäntymäki  
  Tai P32:seen 3xSr2/Sr3, saisi revitellä niin paljon kuin lähtee.
kuva 04.03.2019 14:58 Juha Puusaari  
  Oletettavasti on T4475 mutta Julia kertoo lähtöajaksi mahdollisesti liian aikaisen lähtöajan: https://juliadata.fi/timetables?s=4475&d=12.8.2014 (julia on nyt Juliadata!)
kuva 04.03.2019 10:54 Teemu Saukkonen  
  Ennenhän raiteet olivat läpiajettavat.
kuva 04.03.2019 08:41 Tommi K Hakala  
  Olisko Ford Granada tai Opel Omega ?
kuva 04.03.2019 07:41 Kari Roininen  
  Tässä näyttäisi olevan tuo vaununtolppien laukaisumekanismi paikoillaan,ja toimintakunnossa. Mikähän vuosi se sitten poistettiin?
kuva 04.03.2019 04:15 Eljas Pölhö  
  "Växjömetoden" tai "Växjömodellen" tarkoitti lavettivaunujunaa, jossa lavettivaunuja ei kytketty toisiinsa vaan niiden päällä olleet normaaliraidevaunut aivan normaalin junan tapaan. Normaaliklossit pitivät vaunut paikoillaan ja kuljettajien mukaan tällaiset junat olivat miellyttävämpiä ajettavia kuin kytkintangoilla toisiinsa kytketyt lavettivaunujunat. Norrköpingissä muutettiin yksi vaunu (NNsp 320974) välivaunuksi kapearaiteisen lokomoottorin ja lavettivaunun päällä olevan tavaravaunun väliin. Vaunu otettiin käyttöön Finnspån-Hjortkvarn välille 10.5.1983 ja se oli käytössä kapearaiteisen sulkemiseen saakka 1988. Växjössä oli käytössä raskaampaa vetokalustoa ja kaksi Tp -veturia (3508 ja 3515) varustettiin kuvassa näkyvin leveäraidepuskimin, jolloin välivaunua tai veturin ja ensimmäisen lavetin välistä vetotankoa ei tarvittu. Ensimmäinen tällainen juna ajettiin Växjö-Braås 7.10.1982. Vetureiden puskimen lisäyksen johdosta sivulamput päädyissä oli nostettava ylemmäksi verrattuna sarjan muihin yksilöihin. Liikenne päätty tosiasiallisesti 11.12.1985, kun tavarajuna suistui kiskoilta vetureineen. Veturi 3508 ja useat lavettivaunut vaurioituivat pahoin samoin kuin lastina olleet Volvo-dumpperit (Braåsissa oli Volvon traktori- ja dumpperitehdas).
kuva 04.03.2019 02:44 Johannes Erra  
  Tuo systeemi, että kapearaideveturi kytkettiin suoraan lavettivaunun päällä matkustaneeseen normaaliraiteiseen tavaravaunuun, siis ilman monilla radoilla tavanomaista kytkinvaunua, oli Ruotsissa ilmeisestikin käytössä vain rataosalla Växjö-Braås , ja sielläkin vain suunnilleen 3-4 vuotta ennen tavaraliikenteen lakkautusta keväällä 1986.
kuva 03.03.2019 22:54 Esa J. Rintamäki  
  Ja YYA-sopimus eli "ystävyysside" paikallaan riippumassa...
kuva 03.03.2019 22:00 Petri Nummijoki  
  Kuvan keskiosassa tallikaaressa samalla raiteella seisovista vetureista taaempi voisi olla Dv16.
kuva 03.03.2019 21:21 Petri P. Pentikäinen  
  Ajoneuvo on yllättäen jäänyt tunnistamatta. Sierralleko tehdään kannentiivisteen vaihtoa?
kuva 03.03.2019 20:41  
  Noita hakasia kun katsoo tarkemmin niin moni niistä on mennyt vähän köyryksi. Junapainojen kasvaessa rakenne ei kestänyt vetureiden ja junan välistä rynkytystä vaan muuttuivat köyryselkäisiksi. Joskus oli havaittu hakasen kulkevan jarrutuksessa kiskoista koholla. Raskaammissa junissa alettiin käyttää kestävämpiä vaunuja, Hkbr tai jotain säiliövaunua. Tuokin hakanen näyttää hieman kierolta.
kuva 03.03.2019 19:38 Topi Lajunen  
  Tässä kuuranpoistokäytössä etuvirroitin on erotettu kokonaan virtapiiristä, muutoin tosiaan erotusjaksossa virroittimet yhdistäisivät ensin tulopuolen vaiheen maihin ja lopulta vaiheet keskenään. Erotusjaksomagneeteilla ei ole asiassa merkitystä, sillä virroittimet ovat erottamattomina samassa virtapiirissä ennen pääkatkaisijaa.
kuva 03.03.2019 11:45 Harri Pesonen  
  Pääsevätköhän museoon =D https://yle.fi/uutiset/3-9918394
kuva 03.03.2019 11:21 Esa J. Rintamäki  
  Minulla taasen sattuu olemaan Vr5 (1407) ja Dv15 (1957).
kuva 02.03.2019 21:01 Simo Virtanen  
  Hyvä kysymys. Toisaalta ei kai sillä juuri eroa ole, kun tyhjätkin vaunut saapuvat etelästä, eikä veturia voi tuonne umpiperään ajaa sieltäkään suunnasta. Ajolankoja taasen ei voi olla kuormausalueen kohdalla.

Kiteen terminaalihan on vissiin ensimmäinen, jossa sähköistys on vedetty vähän matkaa kuormausraiteelle, jotta vaihtotyöt onnistuvat myös Sr1/2 vetureilla.