|
Kuvasarja: Öresundsbron |
06.03.2019 15:40 | Jouni Hytönen | ||
| Kesä-heinäkuussa 2000 tuli oltua Inter Raililla ja lähtösuuntaan silta ei vielä ollut käytössä, menimme yli perinteisellä Helsingborg-Helsingør-lautalla ja paluusuuntaan sitten jo uutta siltaa pitkin. | ||||
|
|
06.03.2019 15:37 | Jimi Aalto | ||
| Tänään tulee tästäkin onnettomuudesta 21 vuotta. Tuo kylki on vahvasti kyllä mennyt sisäänpäin veturiin. | ||||
|
|
06.03.2019 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mistä vetoa? Että näille tulee sama kohtalo kuin Hr 11:llekin. Sitten kohautetaan olkapäitä ja miehissä todetaan: kunnostus ei kannata...? | ||||
|
|
06.03.2019 13:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kurtin alimmassa linkissä näkyvä VR:n Varasto-osaston Brockway oli sen hylkäyspäätöksen mukaan vuosimallia 1925 tai 1926. Se oli alkujaan V.O.T. N:o 3, sittemmin Vo K 3. Auto oli Helsingin varaston käytössä suurimman osan aikaansa, mutta välin 19.10.1938-28.12.1942 se oli Lennätinkonepajalla. Vo K 3 hylättiin 26.4.1945. VR:n ensimmäinen linja-auto oli myös Brockway. Sillä oli tunnus VR 1 -> VR H 1. Lko H tai Lko L tunnusta se ei ehtinyt saada, koska se hylättiin 27.1.1939. Sen ensimmäinen (toukokuu 1931) ja viimeinen sijoituspaikka oli Sotkamo, jossa se lienee toiminut koko uransa ajan. |
||||
|
|
06.03.2019 11:34 | Jukka Martio | ||
| Puolustusvoimien pitäisi reagoida näin kirkkaan värisiin vaunuihin, sillä tulevan sodan varalta suunniteltua VR:n kaluston valkovihreää suojamaalausta rikotaan. | ||||
|
|
06.03.2019 09:17 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Jimi. Keli olisi vaan saanut olla aurinkoisempi. Onneksi nuo kolme kirkkaan vihreää vaunua on sattunut tuohon junan alkupäähän, muutenhan juna maastoutuu värimaisemaan valitettavan hyvin. | ||||
|
|
06.03.2019 08:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Taattua Seppälän junakuvaamon laatua ;) | ||||
|
|
06.03.2019 08:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitusajatuksia: - Lähimmän katetun tavaravaunun numero näyttää olevan 52,218. Gb-vaunut siirrettiin 40,000 -sarjasta 50,000-sarjaan vuonna 1930. - Toinen Brockway oikealla (nro 56) on muotoilultaan selvästi modernimpi kuin 1920-luvun vaunut. - Elanto hankki ensimmäisen mymäläauton vuonna 1932. Mutta onko vasemalla oleva kaappiauto myymäläauto vai esim. leipäauto? Kaappiauton edessä on hyvinkääläisen osuusliike Ahjon kuorma-auto, joka on muotoilultaan Elannon vanhoja Brockway-autoja modernimpi. Kuvan yksityiskohtia kannattaa tutkia alkuperäisestä kuvasta https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0000mlm9&index=0&size=master Muuta triviaa: Vuonna 1928 Elanto oli Suomen suurin Brockway-kuormavaunujen omistaja. Sillä oli 21 autoa. VR:n varastolla oli samaan aikaan yksi Brockway-kuormavaunu. Kertoo Autoteollisuus no 1 1918. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/998772?page=3 VR:n varaston Brockwayn kuva on Brockway-esitteen sivulla 9: https://www.doria.fi/handle/10024/82967 |
||||
|
|
06.03.2019 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole. | ||||
|
|
06.03.2019 07:33 | Pasi Seppälä | ||
| Katon kaltevuusprofiili on noissa tummasävyisissä vaunuissa erilainen, mutta molemmat vaunut ovat ilmeisesti sarjaa Gb? | ||||
|
|
06.03.2019 06:49 | Juhana Nordlund | ||
| Noora oli kuvassa jo 8-vuotias (näyttää kyllä oikeasti hyvin pentumaiselta, se oli hyvin nuorekas koko ikänsä). 9-vuotissyntymäpäivää vietettiin jo reilu viikko tuon kuvan ottamisen jälkeen. Seuraava dalmatialaiseni oli Dani (10.7.1999 - 24.7.2012). Dani oli siis maailmassa vajaa kolme vuotta samaan aikaan Nooran kanssa. Dani tykkäsi niin paljon junista, että se vei minut Hpl:n aseman laiturialueelle toistuvasti ja päätti, millä junalla lähdettiin ja mihin suuntaan. Onneksi koira osasi valita oikean junan lipun kelpoisuuden suhteen (esim. S-, U- ja E-junilla emme voineet Helsingin hintaan mennä Leppävaaran suuntaan). Dani osasi myös erinomaisesti suunnistaa esim. Ilmalasta tai Pitäjänmäeltä takaisin Etelä-Haagaan. Olisi varmasti osannut paljon pidemmältäkin. |
||||
|
|
05.03.2019 21:25 | Markku Liira | ||
| Uskoisin kuvan olevan 1930-luvun lopulta. Tässä linkissä http://sudeettisalolainen.blogspot.com/2014/03/pakettiautossa-ompi-tunnelmaa.html on kuva hyvin samankaltaisesta Elannon 1938 Studebaker- myymäläautosta. Toisaalta Elanon Suomen ensimmäinen 1932 - mallinen myymäläauto on vanhempaa tyyppiä. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002x7o. | ||||
|
|
05.03.2019 21:22 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva näyttäisi vaihtuneen. Voisiko sen toisenkin saada jonnekin esille? :) | ||||
|
|
05.03.2019 21:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Hunsala 2019: https://flic.kr/p/2f3ZAja | ||||
|
|
05.03.2019 20:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Hannu, minulla oli kaikkiaan kolme berniä. Ne kaikki ovat jo edesmenneitä, nyt on kolme kissaa... | ||||
|
|
05.03.2019 20:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Ttv 2: https://vaunut.org/kuva/131508 | ||||
|
|
05.03.2019 20:10 | |||
| Minäkin muistelen että joku onnettomuus sattui jonka seurauksena laukaisumekanismi poistettiin käytöstä. | ||||
|
|
05.03.2019 19:38 | Hannu Peltola | ||
| Ai Esalla on myös berni perheessä. Mukavaa! Meidän Iiris-bernimme (synt. 12.2.2012) ei käy kovinkaan usein katsomassa junia, mutta hänestä on oikein mielenkiintoista seurata isännän kainalosta, millaista koirakeskustelua Vaunut.orgissa käydään... | ||||
|
|
05.03.2019 19:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun ensimmäinen bernini Milla (14.5.1986 - 8.12.1995) tykkäsi hevosista ja kissoista. Saattoi istuksia tuntikausia hevoshaan aidan vieressä katselemassa. Kissat ja appiukon kanat saivat olla rauhassa. Juniakin kävimme katsomassa (ja myös kuvaamassa). | ||||
|
|
05.03.2019 19:05 | Hannu Peltola | ||
| Noora on siis kuvassa alle vuoden ikäinen pikkuhukka, mutta on jo selvästi kiinnostunut rautateistä! | ||||
|
|
05.03.2019 18:13 | Kari Roininen | ||
| Varmaan Antti muistaa oikein. Itellä muistikuva,että laukaisumekanismi olis aiheuttanut kuolemantapauksen,ja siitä syystä se poistettiin käytöstä. | ||||
|
|
05.03.2019 18:12 | Juhana Nordlund | ||
| Nooralla (1.6.1990 - 8.6.2002) ei ollut kovin usein tilaisuutta tehdä tuttavuutta hevosten kanssa. Dalmikset ovat vilkkaita ja uteliaita luonteeltaan, joten Nooraakin olisi varmasti hepat kiinnostaneet, jos sopivia tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Kissoista Noora ainakin piti, sen muistan. Kissojen ja hevosten välillä on toki tiettyjä eroja, ellei nyt sitten puhuta jostain "hepokateista". ;) | ||||
|
|
05.03.2019 16:51 | Hannu Peltola | ||
| Elannon sisäpihalla oli yllättävänkin paljon raiteita. Kävin sisäpihalla joskus 1990-luvun alussa, kun raideliikenne oli jo päättynyt. Yllätyin raiteiston monimutkaisuudesta ja sisäpihalla vanhat raiteet olivat säilyneet paikallaan. Minusta raiteita oli tuolloin enemmän kuin tässä näkyvät. Kuva huokuu jotenkin 1930-lukua, mutta en osaa ajoittaa sitä tarkemmin. Pääsisikö vasemmassa ylänurkassa näkyvän Bulldog-mallisen umpikuorma-auton avulla tarkempaan ajoitukseen? | ||||
|
|
05.03.2019 15:25 | Perttu Karttunen | ||
| Jospa nyt olis hitusen tarkempi kuva tilalla. Samalla voinee heittää hyvästit halpistsuumillek kun ei näemmä kunnolla enää tarkenna. | ||||
|
|
05.03.2019 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tykkääkö Noora hevosista? Olisi dalmatialaisille tyypillistä...? | ||||
|
|
05.03.2019 10:25 | |||
| On jäänyt sellainen muistikuva ettei tolppien laukaisumekanismia olisi poistettu, mutta se tehtiin toimimattomaksi hitsaamalla pylväiden alapään pidikkeen kääntyvä osa kiinni vaunun runkoon. Voi olla harhainenkin muistelma. | ||||
|
|
05.03.2019 07:53 | Juhana Nordlund | ||
| Noora. | ||||
|
|
05.03.2019 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö. | ||||
|
|
05.03.2019 00:17 | Mikko Ketolainen | ||
| Sellun lastaus Äänekoskella ja kuljetus Vuosaareen https://vimeo.com/321192446 . | ||||
|
|
04.03.2019 23:09 | Johannes Erra | ||
| Kiitos kattavista tiedoista ja korjauksesta kytkinvaunuasiassa. Olin siinä käsityksessä, että kytkinvaunuja olisi käytetty enemmänkin, mutta nyt kun lähteitä pengon, huomaan että kaikki tällaiset kuvat ovat Hjortkvarnin radalta ja siis mitä ilmeisimminkin tuosta yhdestä ja ainoasta NNsp-tyypin vaunusta. On sinällään suuri harmi, että nämä ruotsalaisten toimet kapearaiteisen tavaraliikenteen rationalisoimiseksi osuivat SJ:n monopolin kenties jähmeimpään ja ongelmallisimpaan kauteen ja radat suljettiin ennen parempia aikoja. Toisissa oloissa liikenteellä olisi voinut olla tulevaisuutta. Ehkä. Lavettivaunujen ja lavettitelien kaupallinen liikennehän on maailmanlaajuisestikin päättynyt muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. | ||||
|
|
04.03.2019 22:01 | Juha Puusaari | ||
| https://juliadata.fi/timetables?s=11921&d=16.8.2014 | ||||
|
|
04.03.2019 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Kukas tämä kuvan ratakoira on? | ||||
|
|
04.03.2019 21:05 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tiedän koska 3 on maksimi. | ||||
|
|
04.03.2019 20:50 | Topi Lajunen | ||
| Tässä kuvassa vähintään yksi veturi on hinauksessa, joskin vetovoima on silti varmasti varsin riittävä. | ||||
|
|
04.03.2019 20:09 | Ilkka Hovi | ||
| Paljon kuuppia mutta niitä oli vetämässä ainakin Bagnallin valmistama 0-4-2ST veturi. Vuonna 1916 ja 1917 oli täällä Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen rautatierakennusten nro 1. Kuvittelin että rata saatiin läpiajettavaan kuntoon ennen rajan sulkeutumista 1918. | ||||
|
|
04.03.2019 18:14 | Tero Virta | ||
| Ainakin tuona päivänä junapari ic63/ic68 oli poikkeuskalustolla, koska kokoonpanotietoa ei juliasta löydy. Ja junat ovat jääneet myöhään matkan varrella kalustosta johtuvasta nopeuden allennuksesta. | ||||
|
|
04.03.2019 17:02 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tai P32:seen 3xSr2/Sr3, saisi revitellä niin paljon kuin lähtee. | ||||
|
|
04.03.2019 14:58 | Juha Puusaari | ||
| Oletettavasti on T4475 mutta Julia kertoo lähtöajaksi mahdollisesti liian aikaisen lähtöajan: https://juliadata.fi/timetables?s=4475&d=12.8.2014 (julia on nyt Juliadata!) | ||||
|
|
04.03.2019 10:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Ennenhän raiteet olivat läpiajettavat. | ||||
|
|
04.03.2019 08:41 | Tommi K Hakala | ||
| Olisko Ford Granada tai Opel Omega ? | ||||
|
|
04.03.2019 07:41 | Kari Roininen | ||
| Tässä näyttäisi olevan tuo vaununtolppien laukaisumekanismi paikoillaan,ja toimintakunnossa. Mikähän vuosi se sitten poistettiin? | ||||
|
|
04.03.2019 04:15 | Eljas Pölhö | ||
| "Växjömetoden" tai "Växjömodellen" tarkoitti lavettivaunujunaa, jossa lavettivaunuja ei kytketty toisiinsa vaan niiden päällä olleet normaaliraidevaunut aivan normaalin junan tapaan. Normaaliklossit pitivät vaunut paikoillaan ja kuljettajien mukaan tällaiset junat olivat miellyttävämpiä ajettavia kuin kytkintangoilla toisiinsa kytketyt lavettivaunujunat. Norrköpingissä muutettiin yksi vaunu (NNsp 320974) välivaunuksi kapearaiteisen lokomoottorin ja lavettivaunun päällä olevan tavaravaunun väliin. Vaunu otettiin käyttöön Finnspån-Hjortkvarn välille 10.5.1983 ja se oli käytössä kapearaiteisen sulkemiseen saakka 1988. Växjössä oli käytössä raskaampaa vetokalustoa ja kaksi Tp -veturia (3508 ja 3515) varustettiin kuvassa näkyvin leveäraidepuskimin, jolloin välivaunua tai veturin ja ensimmäisen lavetin välistä vetotankoa ei tarvittu. Ensimmäinen tällainen juna ajettiin Växjö-Braås 7.10.1982. Vetureiden puskimen lisäyksen johdosta sivulamput päädyissä oli nostettava ylemmäksi verrattuna sarjan muihin yksilöihin. Liikenne päätty tosiasiallisesti 11.12.1985, kun tavarajuna suistui kiskoilta vetureineen. Veturi 3508 ja useat lavettivaunut vaurioituivat pahoin samoin kuin lastina olleet Volvo-dumpperit (Braåsissa oli Volvon traktori- ja dumpperitehdas). | ||||
|
|
04.03.2019 02:44 | Johannes Erra | ||
| Tuo systeemi, että kapearaideveturi kytkettiin suoraan lavettivaunun päällä matkustaneeseen normaaliraiteiseen tavaravaunuun, siis ilman monilla radoilla tavanomaista kytkinvaunua, oli Ruotsissa ilmeisestikin käytössä vain rataosalla Växjö-Braås , ja sielläkin vain suunnilleen 3-4 vuotta ennen tavaraliikenteen lakkautusta keväällä 1986. | ||||
|
|
03.03.2019 22:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja YYA-sopimus eli "ystävyysside" paikallaan riippumassa... | ||||
|
|
03.03.2019 22:00 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan keskiosassa tallikaaressa samalla raiteella seisovista vetureista taaempi voisi olla Dv16. | ||||
|
|
03.03.2019 21:21 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ajoneuvo on yllättäen jäänyt tunnistamatta. Sierralleko tehdään kannentiivisteen vaihtoa? | ||||
|
|
03.03.2019 20:41 | |||
| Noita hakasia kun katsoo tarkemmin niin moni niistä on mennyt vähän köyryksi. Junapainojen kasvaessa rakenne ei kestänyt vetureiden ja junan välistä rynkytystä vaan muuttuivat köyryselkäisiksi. Joskus oli havaittu hakasen kulkevan jarrutuksessa kiskoista koholla. Raskaammissa junissa alettiin käyttää kestävämpiä vaunuja, Hkbr tai jotain säiliövaunua. Tuokin hakanen näyttää hieman kierolta. | ||||
|
|
03.03.2019 19:38 | Topi Lajunen | ||
| Tässä kuuranpoistokäytössä etuvirroitin on erotettu kokonaan virtapiiristä, muutoin tosiaan erotusjaksossa virroittimet yhdistäisivät ensin tulopuolen vaiheen maihin ja lopulta vaiheet keskenään. Erotusjaksomagneeteilla ei ole asiassa merkitystä, sillä virroittimet ovat erottamattomina samassa virtapiirissä ennen pääkatkaisijaa. | ||||
|
|
03.03.2019 11:45 | Harri Pesonen | ||
| Pääsevätköhän museoon =D https://yle.fi/uutiset/3-9918394 | ||||
|
|
03.03.2019 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla taasen sattuu olemaan Vr5 (1407) ja Dv15 (1957). | ||||
|
|
02.03.2019 21:01 | Simo Virtanen | ||
| Hyvä kysymys. Toisaalta ei kai sillä juuri eroa ole, kun tyhjätkin vaunut saapuvat etelästä, eikä veturia voi tuonne umpiperään ajaa sieltäkään suunnasta. Ajolankoja taasen ei voi olla kuormausalueen kohdalla. Kiteen terminaalihan on vissiin ensimmäinen, jossa sähköistys on vedetty vähän matkaa kuormausraiteelle, jotta vaihtotyöt onnistuvat myös Sr1/2 vetureilla. |
||||