|
|
02.03.2019 21:01 | Simo Virtanen | ||
| Hyvä kysymys. Toisaalta ei kai sillä juuri eroa ole, kun tyhjätkin vaunut saapuvat etelästä, eikä veturia voi tuonne umpiperään ajaa sieltäkään suunnasta. Ajolankoja taasen ei voi olla kuormausalueen kohdalla. Kiteen terminaalihan on vissiin ensimmäinen, jossa sähköistys on vedetty vähän matkaa kuormausraiteelle, jotta vaihtotyöt onnistuvat myös Sr1/2 vetureilla. |
||||
|
|
02.03.2019 21:01 | Jimi Aalto | ||
| Mun pariveto olisi Dr12+Dv15. Koneiden numerot siis 2207 ja 2007 | ||||
|
|
02.03.2019 20:25 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Yhden mielenkiintoisen "ääripään arvion" antoi juuri näkemäni ohjelma. Se kertoi Lontooseen rakennettavan poikittaisen linjan Tottenham Court Roadin aseman valusta. Kohteessa tehtiin ristikkäin muoviputkissa kulkevilla teräsvaijereilla kantavaksi jännitettävä laatta. Sen tuli kestää päälle rakennettava 7-kerroksinen talo ilman, että aseman yläaulassa rakennuksen alla on kantavia tolppia. Tuossa tilanteessa raudan ja betonin suhde oli 150 tonnia terästä ja 250 tonnia betonia. | ||||
|
|
02.03.2019 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudempaa sarjaa Ek-vaunuja (n:ot 1017 - 1116) rakennettiin vuosina 1944 - 1946. Vaunussa 1017 ilmoitettiin olevan Dalen-kaasuvalaistus, muut uudemmasta sarjasta olivat sähkövalaistuja. | ||||
|
|
02.03.2019 15:53 | Pave Saarinen | ||
| Tupila näyttää jo aika valmiilta. Päärakennus on otettu käyttöön vuonna 1930, ja muut rakennukset vuoteen 1938 mennessä. Sokeritehtaan korkea piippu valmistui joskus myöhemmin, ehkä 1951. Se oli hiukan stadikan tornia korkeampi. Lanterniini-katon nimitys oli myös skailetti. | ||||
|
|
02.03.2019 13:15 | Otto Tuomainen | ||
| Video kyseisestä rataoikaisuprojektista https://www.youtube.com/watch?v=vZLASunkSAE. | ||||
|
|
02.03.2019 12:17 | Jimi Lappalainen | ||
| 7 Dr16, 5 Sr2, 6 Dv12, 3 Sr1, 2 Ttv, 1 Tve5. Missähän mahtaa olla kuvatekstissä mainittu Dv16 ? | ||||
|
|
02.03.2019 10:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuosi 1932 on todella varhaisin mahdollinen kuvausajankohta, sillä silloin rautatiehallitus kunnostutti vanhat matalat lauta- ja nupukivipäällysteiset laiturit ja Viarecta asfaltoi ne hiekka-asfaltilla. Aiheesta on kuvasarja https://www.vaunut.org/sarja/2005 Kävin tunnistamaan kuvan vaunuja raide raireelta ja vaunu vaunulta, mutta luulen möhlineeni: Oletin nimittäin, että kaksi tuuletinriviä tarkoittaisi päivävaunua, eli tuuletinta joka istuinvälin kohdalla keskikäytävän molemmin puolin, ja yksi tuuletinrivi tarkoittaisi esim. makuuvaunua. Mutta olisivatko tuulettimet vain käytävän vai vain hyttien kohdalla? Kumpikin vaihtoehto tuntuu jotenkin oudolta. |
||||
|
|
02.03.2019 10:23 | Erkki Nuutio | ||
| Viarecta pienpainatteessa Kansalliskirjastossa vahvistetaan laiturien päällystys vuonna 1932 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/342991?page=1 Niin juuri tehdyn näköiset ovat kyseiset laiturit tässä kuvassa, että pidän vuotta 1932 todennäköisenä. Silloiset päällysteet olivat pääosin vaaleapintaisia. |
||||
|
|
02.03.2019 08:07 | Jouni Hytönen | ||
| Sattumakuvana tuli tällainen vastaan, en olisi muistanut, että tällaisiakin kalustonsiirtoja on joskus liikkunut. Melkoinen näky! | ||||
|
|
02.03.2019 04:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Tuukka! Voin todella suositella Wyomingia junabongauskohteena. Denveriin on hyvät lentoyhteydet Suomesta ja kentältä Wyomingiin on vain parin tunnin matka. Wyomingissa kaikki tosin on kaukana ja ajomaileja kertyy... | ||||
|
|
02.03.2019 02:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Vielä vähän voi ajoitusta tarkentaa horisontista: Kesäkuussa 1938 valmistunut stadionin torni puuttuu! Sokeritehtaan savupiippuja voi ortoilmakuvista tutkia varjojen perusteella. Historiikin (Finska Socker AB 1918 -1968, H-fors 1970) sivun 28 kuvassa näkyvä nelikulmmainen vanhin piippu näkyy vasemmalla. Kierrekoristeinen piippu tehdasalueen luoteiskulmassa on jo kadonnut v. 1943 ilmakuvassa. Kaikki neljä näkyvät vain v. 1932 kuvassa. Uusi voimalaitos tehtiin 1951, mistä alkaen oli vain yksi pitkä piippu. Asemalaitureiden valaistus säilyy sivujen kuvissa vuoteen 1964 asti kuvan kaltaisena, mutta 1920 - luvulla on mielestäni toisenlainen. Muutamissa kuvassa näkyvissä vaunujen numeroissa täytyy mielestäni olla 5 numeroa. Näin ajoitus kutistuisi välille 1931 - 1938. |
||||
|
|
02.03.2019 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| ... jonkin toisen penkin istuinosasta sai hieman korkeamman tyynyn ja selkänojasta jatkeen "vuoteelle"... kokeiltu ja toimii... | ||||
|
|
01.03.2019 22:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onni Vilkas kääntyy haudassaan... | ||||
|
|
01.03.2019 22:19 | Roope Prusila | ||
| Kyllä. | ||||
|
|
01.03.2019 21:44 | Jorma Kattelus | ||
| Olikos kuuranpoisto langasta ideana? | ||||
|
|
01.03.2019 21:26 | Erkki Nuutio | ||
| Veikkaisin että levyt ovat VR:n omaan käyttöön Kotkassa, eikä kyse ole kuljetuksesta asiakkaalle. | ||||
|
|
01.03.2019 21:22 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä vaaleampi ratikan keula olisi kuuroille hyödyllinen kuten kuulevillekin. Jospa valtuusto rakennuttaisi raiteita vain sinne missä on väkeä ja tarvetta (siis Koilliskeskukseen), eikä sinne missä ehkä on väkeä ja tarvetta 25 vuoden päästä. Ja ymmärtäisi TAYSin liitynnän mahdottomuuden (ei ole, eikä voi tehdä liityntäparkkia, pääsee vain nyssellä). Muuten nyssäkälle (Tampereen ratikka) käy niinkuin kävi Helsingin runkolinjalle, jonka liityntä tehtiin Ruskeasuolle. Se peruutettiin parin viikon päästä : helsinkiläiset polttivat päreensä ja lähtivät heittämään von Frenckelliä kaupungintalon parvekkeelta Kauppatorille lokkien ruuaksi. |
||||
|
|
01.03.2019 21:16 | Jaakko Tuominen | ||
| Vaarallistahan tuo on mutta toimittiin järki päässä ja erittäin varovasti. Kalusto puutteen takia vaihtoehtona olisi monta ukkoa levynreunoihin ja kantamalla perille. |
||||
|
|
01.03.2019 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Tuoreesti asfaltoidut laiturit, erityisesti tuo lähes valkoisena kuultava. Eiköhän ole kohta tämän tapahtuman jälkeistä aikaa (1932) : https://www.vaunut.org/kuva/82209?kv=1930&kv2=1935&paik=Helsinki+asema . Asemararakennuksen likaisuus ja vaunumaisemat muistuttavat läheisesti toisiaan. |
||||
|
|
01.03.2019 20:29 | Matias Kauramäki | ||
| Valtuuston kokouksessa taas oltiin huolissaan siitä, että kuurot eivät kuule ratikkaa | ||||
|
|
01.03.2019 19:16 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Tuttua hommaa tuo, kun ei vastapaino riitä, niin ukkoja lisää, turvatonta. | ||||
|
|
01.03.2019 19:14 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Lokomolle vietiin "lauttavaunulla" " valumuotteja", siis teräsvalimon käyttöön, ja tyhjä vaunu haettiin pois. Ainoa raiteen pätkä joka oli käytössä silloin päättyi ennen ensimmäistä rakennusta (koneistamo) ja raide oli lähin "linjaraidetta" muut raiteet oli purettu jo pois silloin. Lokomolla töissä ollessani oli raiteita pidemmällekin ja useampia. Siellä töissä ollessani oli tehtaalla muutama yksityisveturi telin vaihdossa ja niillä ajettiin pihassa koeajoja lyhyellä pätkällä, pari ratanosturiakin oli jossain huollossa siellä. Enempää noista huolloista en tiedä sillä osallistuin vain korjattujen vetureiden sekä nostureiden korjausmaalaukseen. Yksi Kaukaan veturi kylläkin oli ollut tasoristeys onnettomuudessa ja se kävi oiottavana ja korjausmaalattavana Lokomolla. | ||||
|
|
01.03.2019 19:07 | Tauno Hermola | ||
| En tunne tätä Paunun kuviota, mutta Vainion Liikenne on lisännyt vuodenvaihteen jälkeen reippaasti Turku - Helsinki vuoroja, kahteen eri kertaan https://www.vainionliikenne.fi/fi/ajankohtaista/uudistuksia-vainion-liikenteen-aikatauluissa-71-lahtien ja https://www.vainionliikenne.fi/fi/ajankohtaista/vainion-liikenne-lisaa-expressvuoroja-piispanristilta-ja-pikavuoroja-piikkiosta. Jotain aikataulumuutosta tapahtuu myös nyt 4.3., en ole tarkemmin katsonut mitä muuttuu. | ||||
|
|
01.03.2019 18:50 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kuvassa ei ole mitään tietoja. Kuvaaja saattaa olla: O. Karasjoki tai O. Lehtonen tai joku muu ja nämä ovat ilmeisesti, Rautatiehallituksen koneteknisen toimiston, entistä kuvamateriaalia. Kuvien nykyinen sijoituspaikka on pahvirasia, muista sijoituspaikoista, minulla ei ole mitään tietoa. | ||||
|
|
01.03.2019 18:45 | Roope Prusila | ||
| Ei liity homma pääkytkimeen mitenkään. Sr3:ssa on ymmärtääkseni ihan tarkoituksella systeemi niin, että tarvittaessa voi ajaa molemmat virroittimet ylhäällä, eikä erotusjaksokaan tuota ongelmia. Annetaan porukan arvata mistä on kyse. | ||||
|
|
01.03.2019 18:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Helmikuun viimeinen päivä oli merkittävä päivä, silloin päättyi VR-yhtymään kuuluvan, Pohjolan Liikenteen pikavuoroliikenne, koska se oli ollut, jo pitkään tappiollista toimintaa ja mitään muita vaihtoehtoja ei ollut enää käytettävissä, kuin lopetus. Tappiollisen Helsingin ja Turun välillä aloitti tänään Paunu, myös Kotkan ja Tampereen välin, molemmat vuorot ajaa Paunu. Jos kuulemani juttu pitää paikkaansa, niin Paunu on ostanut Saksasta, 4 tai 5 bussia kun nopealla aikataululla kun lähempää ei ollut saatavilla, Helsingin ja Turun väliseen liikenteeseen. | ||||
|
|
01.03.2019 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyyköhän alkuperäisestä kuvasta onko matkustajavaunuissa 4- vai 5-numeroiset numerot. Se asettaisi rajan vuoteen 1931, joko ennen (vain 4-numeroisia vaunuja) tai jälkeen (uudelleen numeroidut Ei-vaunut 22001-22124). Alkuperäisen linkin kuva on liian pieni tähän tarkoitukseen. Kuvaajan nimi lienee kuitenkin väärin ottaen huomioon kuvan todennäköisen ajankohdan. | ||||
|
|
01.03.2019 17:51 | Seppo Rahja | ||
| Eilen illalla oli revontulia ja ensi yöksi luvattu myös. Lappi ei tuota pettymystä aasialaisille. | ||||
|
|
01.03.2019 17:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Satunnaiskuva. Hemmetin onnistunut kuva, jonka käyttä pääsee osalliseksi siitä fiiliksestä, joka sulla on tuossa maisemassa ollut. | ||||
|
|
01.03.2019 17:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä on komea kuva. | ||||
|
|
01.03.2019 16:59 | Sami Hovi | ||
| Ei heti uskoisi, että tästä kulkee yksi Tšekin tärkeimmistä ratakäytävistä Prahasta etelään. Heřmaničkyn hieman museaalinen ilme selittyy sillä, että nykyinen asema on parin vuoden kuluttua jäämässä 20 km:n mittaisen rataoikaisun myötä pois käytöstä, samoin kuin seuraavat kaksi asemaa tästä etelään eli Ješetice ja Střezimíř. | ||||
|
|
01.03.2019 16:49 | Tero Korkeakoski | ||
| Läntisen yhdysliikenteen Habis:eja on myös useampia. Kuvan ainoa kotimainen umpivaunu taitaa olla Gbk(k). | ||||
|
|
01.03.2019 16:29 | Petri Sallinen | ||
| Kuvassa kattosillat ovat käytössä lähes kaikissa vaunutyypeissä, joihin niitä asennettiin. Niiden poistumisesta muistan nähneeni määräyksen — muistinvaraisesti heitän, että tämä tapahtui 1940-luvulla. Kaikki kuvassa näkyvät E(k)-vaunut ovat kattokalusteiden perusteella kaasuvalaistuja. Sähkövalaistuja Ek-vaunuja ryhdtyttiin rakentamaan muistaakseni vasta vuonna 1948. Koska vaunujen käyttö painottui pääkaupungin lähiliikenteeseen, uskoisin niitä näkyneen asemalla, mikäli niitä olisi ollut ylipäätään olemassa. Lanterniinikattoisia avosiltaisia telivaunuja on asemalla suhteellisen monta. Ajoittusta auttaisi, mikäli olisi olemassa tieto niiden poistumisesta kaupallisesta liikenteestä. En tiedä vastausta tähän. Aika monen vaunun päässä näkyy harmonikkapalkeiden asennusraudat. Siitä voisi olla apua ajoitukseen, mikäli olisi tieto niiden asentamisesta — minulla ei ole tai en muista. Mieluusti heitän arvaukseksi 1930-luvun lopun. |
||||
|
|
01.03.2019 16:20 | Mikko Nyman | ||
| Erotusjaksomagneetit ovat sen verran kaukana langan kylmästä osuudesta jakson molemmin puolin, että veturin pääkatkaisija on varmasti auki jaksoon ajettaessa, eikä virtapiiriä pääse näin syntymään kahden eri vaiheen välille virroittimien kautta. Jos pääkatkaisija on puolestaan jostain kumman syystä kiinni, tilanne voi eskaloitua jopa häsbäkkään. | ||||
|
|
01.03.2019 12:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaima; asia selviää täältä: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&wagon=Eifet | ||||
|
|
01.03.2019 12:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs erotusjaksoissa...? | ||||
|
|
01.03.2019 10:50 | Jimi Aalto | ||
| Jarmo: Tämän junan kalusto on hyvin vaihtelevaa. Kuvassa oleva on suunniteltu runko, mutta on tällä vuorolla nähty myös Sm2, Helsingin vararunko yms. | ||||
|
|
01.03.2019 10:44 | Jimi Aalto | ||
| Milloinkohan viimeksi on Eifet ollut matkustajajunassa? Luulisin, että joulukuun 2017 pakettikatkon aikana junassa 229/220. | ||||
|
|
01.03.2019 10:43 | Jimi Aalto | ||
| Milloinkas tämä tulee liikenteeseen? | ||||
|
|
01.03.2019 09:27 | Tommi K Hakala | ||
| Muistan kakaran tuon vuoden ilmalaivan käynnin. Käviköhän peräti Tampereella ja samana vuonna pidetyissä Pirkanmaan maatalousnäyttelyissäkin Kangasalalla...olivat elokuun alussa. | ||||
|
|
01.03.2019 08:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Katsotaanpa näitä ajoitusvinkkejä aikajärjestyksessä nuorimmasta vanhimpaan: Sokeritehtaan rakennnusten perusteella ajoittaminen on vaikeaa, sillä rakennuskanta muuttui jatkuvasti. Alue siirtyi Helsingin kaupungin haltuun syksyllä 1965. Seuraavana vuonna rakennukset purettiin pääkonttoria lukuunottamatta. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1966. Vuoden 1956 ortokuvassa konepajan rakennus on jo purettu. Tässä kuvassa rakennus on yhä pystyssä. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1956. Vuoden 1950 ortokuvassa aseman länsisiiven päädyn raiteiden välissä on katos tai makasiini, jota ei ole tässä kuvassa eikä vuoden 1943 ortokuvassa: https://kartta.hel.fi/link/6JENdq Kuva on siis otettu ennen vuotta 1950. Katettujen tavaravaunujen ovien merkinnät jäivät pois vuonna 1949. Tässä kuvassa kaikkien katettujen tavaravaunujen ovissa on merkinnät. Kuva on siis otettu ennen vuotta 1949. Vuoden 1943 raidekaaviossa aseman läntisin raide on merkitty roomalaisella numerolla VIII, mikä kaiketi tarkoittaa raiteen olevan henkilöliikenteen käytössä? https://www.vaunut.org/kuva/40500 Kaavio on kirjasesta, joka on painettu vuonna 1943. Raidejärjestys voi kuitenkin olla vanhempi. Tässä kuvassa raide on yhä tavaraliikenteen käytössä, joten kuva on ajalta ennen vuotta 1943. Matkustajavaunujen kattosilloista olisi hyvä löytää tietoa. Jossakin vaiheessahan sillat lyhennettiin tyngiksi? Olisi hyvä löytää tieto siitä, milloin kiitotavara siirtyi vanhalle veturitallille. Myös 'Radan varrella' -kirjan mukaan paikallisveturitalli muutettiin pikatavaramakasiiniksi 1930-luvulla. Tässähän läntisin raide on yhä tavaravaunujen käytössä. Kuva olisi siis viimeistään 1930-luvulta? Olisiko kuva siis 1930-luvulta? |
||||
|
|
01.03.2019 02:34 | Eljas Pölhö | ||
| Lounasvaunujen sarjamerkeistä: Lounasvaunuina käytetyt DR-vaunut n:o 2051-2056 oli varustettu merkinnällä "Kahvila - Café" ja ne saivat 1.1.1953 lukien sarjamerkikseen RK. (Ko 1280/2418, 1.12.1952; viite Rh:n kirj. n:o 1708/5563, 13.9.1950) | ||||
|
|
01.03.2019 01:13 | Eljas Pölhö | ||
| Päätös sarjamerkin Gbr muuttamiseksi siten, että r-kirjain poistetaan, tehtiin 21.11.1953. Vaunut oli tehty vahvistetulla kattorakenteella vientipaperikuljetuksiin, mistä oli eli merkintä vaunun kyljessä (ei saanut käyttää muuhun liikenteeseen eikä lähettää Neuvostoliittoon). Perusteena r-kirjaimen poistamiselle oli, että vahvistetulla kattorakenteella varustettuja Gb-vaunuja oli jo niin paljon, että sarjan 57000-57600 erityissarjamerkki oli käynyt tarpeettomaksi. (Ko 1113/2165, 21.11.1953; viite Ko 302/1001, 28.3.1947) | ||||
|
|
28.02.2019 23:47 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä lavettijuna sokeritehtaan radalla. https://www.youtube.com/watch?v=GIk7qAbjGHw noin 3.40 min | ||||
|
|
28.02.2019 22:49 | Jouni Halinen | ||
| Urkki piti viimeisen Pressan esittelyn seuraavana päivänä (4.9.1981), teki joitain virkanimityksiä, ja poistui viimeistä kertaa linnasta. Varsinainen irtisanoutuminen tapahtui lokakuun lopulla. Yksi aikakausi Suomen historiasta oli näin ohi. | ||||
|
|
28.02.2019 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on johdonvetovaunusto 5. BG 040101 oli entinen KEi 22437 vuodelta 1954, muutettu "lankajunan" vaunuksi 1976 ja hylätty 1986 Jvv-5:n muiden vaunujen kanssa. BG 040104 taasen oli entinen KEis 22406 vuodelta 1955. Muutos BG-sarjaan 1976, hylkäys tuli 1986. | ||||
|
|
28.02.2019 21:34 | Jari Ranta | ||
| Muistin mukaan ilmalaivan kyljessä oli joku valomainostaulu tms.. Kiitos hienosta ja muistoja herättävästä kuvasta. | ||||
|
|
28.02.2019 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs viimeisiä lanterniini- Ei:tä kulki 1950-luvun aikana Savon radan postijunissa. Näin kertoi rautatieläisten liiton historiikki. | ||||
|
|
28.02.2019 21:01 | Jouni Halinen | ||
| Meni ohi aiheen, mutta menköön. Ajauduin Suomen Sokeri Oy:n historiikin pariin, ja kyllä täytyy sanoa että siellä on aina osattu pitää duunareista huolta. Tässä esimerkki Vaasan tehtailta. Taisi VR:kin olla huonon palkan lisäksi paljon erinäisiä etuja. jokuhan voisi niitä tähän listata. Postissa oli takavuosina jopa oma seurakunta. ”Tehdas huolehti työntekijöistään äärimmäisen hyvin. Tehtaalla oli lastentarha, pyhäkoulu, ruokala, palokunta, posti, pankki, uimakoulu, mattoranta, luistinrata, saunat, pesutupa ja saaressa mökkejä. Lisäksi järjestettiin esimerkiksi jalkapallo-, jääkiekko-, keila-, pilkki-, ampuma– ja autokerhoja. Lapsille annettiin bussiliput koulumatkoja varten. Jouluna ja juhannuksena työntekijät saivat kymmenen kiloa sokeria. Alueella oli myös kaksi kauppaa. Viikonloppuisin pihaan tuotiin traktorilla halkoja ja kellariin vietiin iso jääpala ruokien säilyttämistä varten, koska jääkaappeja ei ollut”. Nykyajan työnantajilla (joillain harvoilla) ei taida olla edellisestä muuta kun sponssatut urheiluharrastukset. Isoisäni Gunnar oli töissä 1941-1967 Hopalla (Ford). Sielläkin työntekijöistä pidettiin hyvää huolta, vielä 80-luvulla lähetti toi kotiin ison joulukorin, siinä oli monenlaisia herkkuja, autovilttejä ym. Hämmentävintä oli kun faija oli ostamassa vuonna 1985 uutta autoa, Gunu oli silloin jo sairaalassa, mutta nimmari alle ja autokauppaan. Henkilökunta-alennus oli luokkaa 20%:tia laskettuna ”ovh”:ta. Auto (Ford Escort Ghia 1.6) tilattiin diileriltä, oli nuori myyjä ”äimän käkenä” kun hänelle tilausvahvistuksen käteen annoin, vanhakin meni vaihdossa hyvään hintaan. Jotenkin laskin että autosta maksettiin vain auton hinta ”satamassa” ja autovero?. mm. toimitusmaksu (rahastus) puuttui kokonaan. Pystyykö kuvausvuotta ajoittamaan linnunradaan kanjonin leveydestä?. |
||||
|
|
28.02.2019 20:20 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennushistoriaselvitys 2017 : http://www.hameenlinna.fi/pages/465887/RHS%20HML%20As%20verkko%2027.10.17.pdf | ||||