|
|
28.02.2019 20:20 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennushistoriaselvitys 2017 : http://www.hameenlinna.fi/pages/465887/RHS%20HML%20As%20verkko%2027.10.17.pdf | ||||
|
|
28.02.2019 20:13 | Petri Nummijoki | ||
| Junanlähetysopastimiakaan tässä ei näy, vaikka muita kuvia löytyy, joissa ne ovat olemassa jo ainakin 50-luvun puolivälissä. Kartassa https://www.vaunut.org/kuva/40500 vuodelta 1943 vaikuttaisivat veturitallin raiteet olevan jo silloin kiitotavaran käytössä. Tosin ei kuva sinänsä todista, etteikö siihen merkitty raide 8 olisi silti voinut olla vielä tavaraliikenteen käytössä, kuten tässä kuvassa. |
||||
|
|
28.02.2019 19:27 | Jouni Halinen | ||
| Sokeritehdas siirtyi kokonaisuudessaan Kirkkonummelle 1965, ennen sitä osa rakennuksista oli mahdollisesti jo purettu. Sitähän ei kuitenkaan pysty kuvasta näkemään. | ||||
|
|
28.02.2019 18:20 | Pave Saarinen | ||
| Samma här: https://vaunut.org/kuva/126372?u=2783 | ||||
|
|
28.02.2019 18:14 | Antti Taina | ||
| Pitkien kattosiltojen määrä telivaunuissa puhuu sotienvälisen ajoituksen puolesta. | ||||
|
|
28.02.2019 18:12 | Pave Saarinen | ||
| Sokeritehtaan rakennukset viittaisivat kyllä kovin vanhaan aikaan. | ||||
|
|
28.02.2019 18:11 | Pave Saarinen | ||
| Sokeritehtaan rakennukset viittaisivat kyllä kovin vanhaan aikaan. | ||||
|
|
28.02.2019 17:43 | Jorma Rauhala | ||
| Hevosraitiotien sähköistystyöt käynnistyivät 1899 ja päättyivät 1900. Suurimmat työt olivat voima-asema ja vaunuhalli sekä muutama uusi linjaosuus. Hevosraitiotien raiteet kelpasivat suurinpiirtein sellaisenaan sähköistykselle, pylväät vain pystyyn ja lanka kireälle. Kuva voi siis hyvinkin olla vielä vuoden 1900 huhti-toukokuulta, kun ei ole lehti puussa. | ||||
|
|
28.02.2019 17:14 | Erkki Nuutio | ||
| Konepajan päärakennus on poistunut jo vuoden 1956 ortoilmakuvasta. Tämä kuva on sen perusteella viimeistään vuodelta 1956. Kun kuva on kesäinen, ei suurlakkoaika liene kyseessä. | ||||
|
|
28.02.2019 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa näkyy Töölö-Kaivopuisto -linjan hevosraitiovaunu. Linjan liikennöinti päättyi 3.9.1900. Kuvassa ei kuitenkaan näy tilalle tulleen sähköistetyn raitiotien ilmajohdon rakennustoitä. Kuva on siis otettu selvästi aikaisemmin kuin 3.9.1900: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/hevosraitiotielinjat-1890-1901/ | ||||
|
|
28.02.2019 16:55 | Erkki Nuutio | ||
| Voisiko rakenteilla oleva talo olla Kruunuvuorenkatu 7: https://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/1312 ? Se valmistui vuonna 1902 ja on korkea rakennus. Rakenteilla se olisi siten 1900...1901 vaiheilla. Uusi tulli- ja pakkahuone on sensijaan matala rakennus, joka valmistui 1901. Se voisi jäädä kuvan ulkopuolelle. Eli kallistuisin Kruunuvuori seiskaan ja vuoteen 1900 tai 1901, jos laivojen valmistuminen vuonna 1898 on varma. Ehkä museo on ajoittanut tämän kuvan Norrmenin talon perusteella jyrkän filmimateriaalin hämäämänä vuoteen 1897. |
||||
|
|
28.02.2019 16:48 | Petri Nummijoki | ||
| Olen samaa mieltä, ettei kuvan ajoitus voi millään olla oikein. Tuossahan näyttäisi asemarakennuksen sisäpihan läntisin osa olevan vielä kiitotavaran käytössä ja kiitotavara-asemahan siirtyi rautatieaseman ja postitalon väliselle alueelle jossain 30- ja 40-lukujen taitteessa. | ||||
|
|
28.02.2019 16:44 | Tommi K Hakala | ||
| Mitä noudettiin vielä 2001 tuosta raiteelta? | ||||
|
|
28.02.2019 16:32 | Reijo Salminen | ||
| Miten tuolla on keski-iltapäivällä noin paljon vaunuja eikä matkustajia missään? Onkohan jokin rautatieläisten lakko tai muu vastaava tilanne? | ||||
|
|
28.02.2019 15:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos keskimmäinen laiva on vuonna 1898 valmistunut Oihonna tai Wellamo, niin Helsingin kaupunginmuseon antama kuvan ajoitus 1897 on väärä. - Milloinkahan tuo Katajanokalla työn alla oleva talo mahdettiin rakentaa? | ||||
|
|
28.02.2019 14:05 | Niko Padatsu | ||
| Kiitoksia paljon näistä vinkeistä ja muistikuvista! Kaipa penkit ovat sitten olleet punaisia, varsin samanlaisia lienee yhä vanhoissa puuvaunuissa. Mitäköhän täällä pitäisi kysyä ettei löytyisi varmaa vastausta tai vähintäänkin valistunutta arvausta. :) |
||||
|
|
28.02.2019 10:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tähän kuvaan olisi mukava saada kuvauspaikkatietoihin myös Riippa, koska kuva koskee Riippaa. | ||||
|
|
28.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin itäisessä yhdysliikenteessä käytettyjä VGk vaunuja sekä suomalaisia Oc, Gbl / Gblk, Gb / BG sekä Hk / H sarjan vaunuja, taitaapi kuvassa olla pari Mas sarjan sepelivaunua. Hyvin tyypillistä Pasilan vaunustoa. | ||||
|
|
28.02.2019 07:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyt kun opastitte minut oikean vaunutyypin ääreen, pääsin tutkailemaan mitä VR-historiikki tyypistä kertoo: Gbk-vaunun valmistus alkoi v. 1965 ja Gbkk-vaunun v. 1970. Jos Helsingin kaupunginmuseon ajoitustieto on oikea, niin kuvan vaunu on Gbk. |
||||
|
|
28.02.2019 05:14 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Taisi olla kevättalvella 2001 kun olen tuosta mennyt vaihtotyönä Lokomolle, eipä juuri sen jälkeen siellä käyntejä ollut. | ||||
|
|
27.02.2019 22:40 | Petri Sallinen | ||
| DE-vaunu on helppo sulkea pois mahdollisuuksien joukosta. Kapea ikkuna oli vain DE-vaunun toisessa päässä — kolmannen luokan osastossa. Kuvassa kapea ikkuna on kuitenkin toisen luokan osastossa. DE-vaunuissa oli myös Moringin lämmitysjärjestelmä, jolloin kamiina ja kamiinan piippu ovat vaunun keskellä. Kuvassa se on nurkkakomerossa, kun piippukin näkyy katolla. Sitä en muista, oliko DE-vaunussa nro 10:n laakeripoksi — saattoi olla. Ikkunoiden ylänurkat ovat pyöristetyt. Pyöristykset tehtiin vain ensimmäisen ja toisen luokan vaunujen ikkunoihin. Kolmannen luokan vaunuissa ja yhdistetyissä vaunuisssa niitä ei ollut alkujaan. Sanoisin, että selvä D(k)-vaunu. | ||||
|
|
27.02.2019 20:02 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Esim tähän pirtsakkaan maisemaan sopii mustanmakkaran värinen keula kuin kissa kuumaan puuroon. https://vaunut.org/kuva/123038 | ||||
|
|
27.02.2019 20:00 | Pasi Utriainen | ||
| Näköjään löytyy myös valaistu pilkka keulan keskellä. | ||||
|
|
27.02.2019 19:41 | Kuronen Jarmo | ||
| Tarkoitus oli laittaa 60-luvulla, niin kuin kuvatekstissäkin lukee. Tiedän kyllä vaunujen eron. Ok, luovutan. | ||||
|
|
27.02.2019 19:26 | Roope Prusila | ||
| Jarin kommentista tulee mieleen, että jos ihminen jää ratikan alle, niin ratikkakuskin vika. Ei se niin mene. Entäs jos jalankulkija on pimeässä syysillassa täysin mustissa vaatteissa, ilman heijastimia, voiko hänet silloin havaita ennen kun on jo myöhäistä? | ||||
|
|
27.02.2019 19:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Esitän Railway Group Standard GM/RT2131 "Audibility and Visibility of Trains" mukaista yhden neliömetrin kokoista keltaista aluetta keulaan. | ||||
|
|
27.02.2019 18:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Jos tota vaunua ei nää saa hankkia opaskoiran | ||||
|
|
27.02.2019 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| 22014:ssä näyttäisi olevan radioantenni. DE-vaunut tehtiin vanhoille aluskehyksille, joten minunkin mielestäni vas.puol. vaunu näyttää olevan Dk. | ||||
|
|
27.02.2019 17:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Havainnekuvissahan paistaa aina aurinko ja kadulla kulkee valppaita hyväntuulisia ihmisiä. Musta keula näyttäisi Googlen kuvahaun perusteella olevan jonkinlainen ratikkadesign-muoti tällä hetkellä. Tosin tämä toteutus hakee täystummuudessaan vertaistaan. Mitä lie mielenmaisemaa kuvaakaan, ehkä kytkeytyy äskettäin vallalla olleeseen täysin värittömään sisustusmuotiin. Ehkäpä sitten kun, ensimmäiset vainajat on keräilty alta, liimaillaan keulaan osoituksena vastuunkannosta muuhun väritykseen sopimatonta oranssia teippiä. Markkinointimielessä tuo keula on yksinkertaisesti ankean ja epähoukuttelevan näköinen verrattuna muihin pintoihin. |
||||
|
|
27.02.2019 17:21 | Jouni Halinen | ||
| Kuva on selkeästi ajalta kun Suomellakin oli oma salainen ydinaseohjelma (Ruotsillakin sellainen oli). Tässä ydinohjus on naamioitu näppärästi sellukattilaksi. Kärjestä puuttuu selkeästi varsinainen ydinkärki, se on varmaan lisätty siihen siinä vaiheessa kun ohjus on sijoitettu siiloonsa. Kyljissä on erilaisia sensoreita ohjaustoimintoja varten ja kaksi polttoainekorkkia, toiseen säiliöön tulee ajoaine ja toiseen hapetin. Toinen vaihtoehto on että tämä rakennelma on vielä keskeneräinen, ja lopullinen konkstruktio on tälläinen https://vaunut.org/kuva/75268?paik=pietari | ||||
|
|
27.02.2019 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Kumpaakaan vaunusarjaa ei ole tehty vielä vuonna 1960. Tietojeni mukaan Gbkk vaunut ovat uudistuotantoa, ja ne poikkesivat toisistaan vain jarrulaitteiden osalta. | ||||
|
|
27.02.2019 16:30 | Kuronen Jarmo | ||
| Niin mutta onko niitä vielä tehty -60 vuonna? Ja eikös ne ole vielä muutettu Gbk-sarjasta? | ||||
|
|
27.02.2019 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan on Osa laivankuljetusalustalla: https://vaunut.org/kuva/21411 kommentit. Vertaa https://vaunut.org/kuva/76840 ja https://vaunut.org/kuva/86238 | ||||
|
|
27.02.2019 15:57 | Teppo Niemi | ||
| Toinen vaihtoehtohan olisi Gbkk. | ||||
|
|
27.02.2019 15:54 | Jari Välimaa | ||
| Kaukovalo on tuo sininen valo | ||||
|
|
27.02.2019 15:48 | Jari Välimaa | ||
| Vaunun etuvalojen lisäksi vaunussa on sivuvalot, joista yksi näkyy kuvassa oikealla. Lisäksi kuljettajan tehtävänä on kilautella kelloa, jos joku horjahtelee ajoradalle. Autoilijoiden ja ratikan risteykset kaikki on varustettu liikennevaloilla. |
||||
|
|
27.02.2019 15:47 | Timo Salo | ||
| Vähän niinkuin suomen posti, supistaa itsensä kohta hengiltä. Suurempi osa laskuistakin tulee nykyään muulla jaolla... | ||||
|
|
27.02.2019 15:43 | Timo Salo | ||
| Ns. täydellinen kuva... | ||||
|
|
27.02.2019 15:05 | Kari Haapakangas | ||
| Rannikkosotilaiden huoltoyhdistys. | ||||
|
|
27.02.2019 14:49 | Kuronen Jarmo | ||
| Gbk. Itseasiassa se näkyy aika pitkälle myös väristä, sivuseinien pituudesta ja sivuovien aukeamis suunnastakin. | ||||
|
|
27.02.2019 14:32 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tilannekuva junan ikkunasta 26.2.2019: https://vaunut.org/kuva/131442 . | ||||
|
|
27.02.2019 12:41 | Mauri Monto | ||
| Kiitos, hyvä tieto! | ||||
|
|
27.02.2019 12:16 | Erkki Schoultz | ||
| Keskimmäinen laiva on joko Oihonna tai Wellamo (sisarlaivat, rakennettu Englannissa 1898). | ||||
|
|
27.02.2019 11:55 | Teppo Niemi | ||
| Laakeripesän ohjaimet ovat levyrautaohjaimet. Laakeripesä näyttää olevan no 10. Vaunussa näkyy luokkamerkintä II. Näillä tiedoin vaunusarja on D, myöhemmin Dk. Vuodesta 1956 eteenpäin C. | ||||
|
|
27.02.2019 11:18 | Hannu Peltola | ||
| Veturi näyttää kovasti antiikkiselta. Onko kuvassa jokin A-sarjalainen? | ||||
|
|
27.02.2019 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Erikoinen vaunu ja jännää, että tämä merkitty Ei-vaunuksi! Tämä olisi varmaan voinut olla myös VEi. Vaunun alla on tyypilliset Arch Bar -telit. Niitä en ole ennen nähnyt matkustajavaunun alla. Kulkuominaisuudet eivät välttämättä olleet kummoiset, mutta eipä ollut nopeudetkaan. Näkyykö vasemmalla DE-vaunun nurkka? Vaunussa on mielenkiintoinen naamiomaalaus! | ||||
|
|
27.02.2019 10:24 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Komeasti näkyy luminen maisema, hieno kuva! | ||||
|
|
27.02.2019 10:12 | Erkki Nuutio | ||
| Riihimäen aseman ja varikkoalueen rakennushistoria (2018) : https://www.senaatti.fi/app/uploads/2018/11/2018_arkbyroo_Riihim%C3%A4en-rautatieasema.pdf Toivottavasti nyt linkki toimii! Senaatti kiinteistöjen rakennushistoriaselvityksissä on myös mukava selostus Oulun radan alittavan tiesillan vaiheista. |
||||
|
|
27.02.2019 10:01 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Olivat 3304 + 3319. | ||||
|
|
27.02.2019 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Sotasaalisvaunujen listalla tämä on kirjattu Ei-vaunuksi. Samoin numerosarja on Ei-vaunujen numerosarjaa. Ja Ei vaunut 22107 - 22116 olivat silloin myös Ei-sarjaa, vaikka niissä oli sairasosasto. Pituuteen liittyen: Veikkaanpa ettei ollut pisin vaunu. Taitaa Osa olla pidempi. Mutta olisikohan tässä sama kuin tuossa reilut vuosi sitten uutisoidussa pisimmässä matkustajajunassa? Mutta hyvin todennäköistä, että pisin matkustajavaunuksi rekisteröity vaunu. |
||||
|
|
27.02.2019 09:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hervannan korvessa ajaessa on ihan hyvä nähdä eteenpäin. :-) | ||||