|
|
27.02.2019 09:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hervannan korvessa ajaessa on ihan hyvä nähdä eteenpäin. :-) | ||||
|
|
27.02.2019 08:23 | Kari Haapakangas | ||
| Kaukovalot? Kulukeeko mansen ratikka käymättömillä korpimailla? | ||||
|
|
27.02.2019 00:24 | Anders Still | ||
| Kattila katsastaja Petter Back 1877-1963 Myrskylästä, loviisa/pernaja/porvoo/heinola ympärillä, on Äitin setän mofa | ||||
|
|
27.02.2019 00:04 | Niila Heikkilä | ||
| Entäs jos tuo onkin lyhenne sanoista Tur(Å)bo. Nappia painamalla vaunun saa laitettua kylmäksi pitkäaikaisparkkiin. | ||||
|
|
26.02.2019 23:48 | Anders Still | ||
| sama mieltä komein Höyryveturi suomessa, Hyvää että LWR historia säily | ||||
|
|
26.02.2019 23:43 | Anders Still | ||
| Loviisan veturitalli lämmitäjä oli Paul Brandt. hänen isä oli veturi kuljettaja Karl Vallfrid | ||||
|
|
26.02.2019 23:37 | Anders Still | ||
| LWR1-2 Wiljamaa LWR3-4 Pakaa Junien kohtaukset Aikataulun mukaan 1915 | ||||
|
|
26.02.2019 23:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama kuva vähemmän retusoituna on myös Holmbergin Loviisan radan "rakennuskertomuksessa". Tenderissä lukee nyt vain: "Lovisa Wesijärvi" keskellä seinäpintaa. Joitakin teknisiä tietoja annetaan. Niistä on jäänyt mieleen arinan muoto: 2794 mm x 482,6 mm. Mielikuvaksi syntyi "ratapölkkyrakovalkea"...Onpa tuhti esite! | ||||
|
|
26.02.2019 23:02 | Anders Still | ||
| Hyvä että tämä kuva tuli tännekin löyty myös lovisa-wesijärvi jernväg 1903 C.E Holmberg kirjasta sama kuvan. Kiitos | ||||
|
|
26.02.2019 21:52 | Riku Outinen | ||
| Mussaloon menevää lannoitetta. Ruuhkaa pukkaa, niin näitä seisoo taas ympäriinsä. Tuttua juttua Venäläisten kanssa. Perttu:nämä ei ole VAK-vaunuja eikä Mikkeli ole VAK-ratapiha. | ||||
|
|
26.02.2019 21:29 | Santeri Taskinen | ||
| Mielenkiintoisia symboleita :D | ||||
|
|
26.02.2019 20:30 | Perttu Karttunen | ||
| Eikös nyt tullut sen Kinnin onnettomuuden jälkeen määräys ettei VAK - kuormattuja vaunuja saa säilyttää enää ns missä tahansa, vaan sellaisella sivuraiteella joissa VAK - vaunujen säilytys on sallittua. Joten liekö Mikkeli lähin Kouvolaa jossa noita voi säilyttää. | ||||
|
|
26.02.2019 20:22 | Pasi Seppälä | ||
| Vastaanpa tähän oman arvailuni, kun muutakaan tietoa ei ole tullut. Tällaisilla vaunuilla viedään ainakin lannoitteita Vainikkalasta Kotkan Mussaloon. Välillä näitä hopperiletkoja on tullut rajan yli siihen malliin, että näitä on seisonut Luumäellä ja Harjussa. Kaukanahan tämä Mikkeli on, jos tilapäissäilytyksestä on kyse, mutta kun Kinniinkään ei enää saa jättää...tämä siis arvelua, ei tietoa. | ||||
|
|
26.02.2019 19:26 | Tauno Hermola | ||
| Jos jotain pitäisi veikata istuinkankaan väristä, sen yhden ainoan kerran perusteella, jonka tuollaisella olen matkustanut, punaista tai ruskeaa minäkin veikkaisin. Vähän kuin tämä Resiinan sivuston pohjaväri, olisiko hiukan violettia vivahdetta ollut myös mukana. Siinä jotain vaaleaa pientä kuviota? Toki muistikuva voi olla täysin väärä ;) | ||||
|
|
26.02.2019 18:00 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Veikeää, että lähietäisyydellä näkyvistä asioista on tuota raskaan sarjan ajojohdinpylvästä lukuunottamatta jäljellä jokseenkin: Ei m i t ä ä n . |
||||
|
|
26.02.2019 17:44 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Asiallinen käyttötarkoitus löytyi luukulle. Hienoa. | ||||
|
|
26.02.2019 11:34 | Perttu Karttunen | ||
| Jaa se näyttää tältä. Tässä mietin ohiajellessa että miltä näyttää. | ||||
|
Kuvasarja: Öresundsbron |
26.02.2019 10:30 | Simo Virtanen | ||
| Tuota siltaa ja rantoja on jo parikymmentä vuotta pitänyt pysähtyä tarkastelemaan, mutta kun aina on olevinaan niin kiire. Ylityksiä on tehty niin junalla, autolla kuin lentokoneellakin. Vesikulkuneuvolla vielä tekemättä. Anekdoottina muisteltakoon sillan alkuaikoja, jolloin tietullin sai maksaa myös euroShell-korilla. Niistä ei koskaan tullut veloituksia luottokorttilaskulleni. Opiskelijabudjetilla se lämmitti kovasti mieltä ja kukkaroa. |
||||
|
|
26.02.2019 08:20 | Erkki Nuutio | ||
| Tasoristeys on onnistunut vaikka se ei ole aivan kohtisuorassa raiteeseen nähden. Se pakottaa autoilijat hidastamaan lähes pysähdyksiin edeltävässä 90 asteen tienmutkassa. Nukuksissa autoilevat päätyvät siksi edessä olevalle pellolle, parhaat jopa metsäsaarekkeelle asti. Näkyvyydetkin ovat hyvät kumpaankin suuntaan. | ||||
|
|
26.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Vastaava löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/126464 , jossa VKM-tunnuksen edellä on Ruotsin maatunnus, EVN-numeron maakoodi on silti 80 eli Saksa. | ||||
|
|
26.02.2019 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa junat lehden kuvassa kerrotaan, että se on Dm3 sarjan vaunusta. Tuota Reinon tekstissä mainitut kuvat ovat parempia kuin tuo vinkkini. | ||||
|
|
26.02.2019 00:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Poikkeus 24.7.2014: https://flic.kr/p/ocHPFs | ||||
|
|
25.02.2019 23:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Teppo on oikeassa. Juhanin linkin takana sisäkuvista se ainoa, joka nimen mukaan on moottorivaunusta, ei sitä ole. Siinä osastot olivat pienempiä, ja katon kaarevuus erilainen (?). Lisäksi vesipullon sijainti. Vrt pohjapiirros Taunon linkissä. Tässä Arton kuvassa näkyy katon muoto, ja tutun näköistä istuinkangasta on sen verran jäljellä, että punainen muistikuva lujittuu. Ensimmäisenä tuli mieleen kuvakirja "Valtionrautatiet 1862-1962", Hki 1957. Siitä löytyy useita I-luokan värikuvia sinisine istuimineen. Lopulta, lähes viimeisenä kuvana mielestäni moottorivaunukuva, se sivulla 209 oleva lehtipoikakuva. Mustavalkoinen, mutta selkeästi istuinten rakennetta kuvaava. Oven kätisyys ei ole väärä. Välioven lasista heijastuu sisätilaa, taustalla eteisessä virallisen oloinen kyltti, jonka tekstistä en saa selvää. Kulkukieltoko? Ilmeisesti mootttoriosasto, wc oli vain tupakoimatomien päässä. Finnan kuvissa miesjoukko on Rautatiehallituksen jäseniä tutustumassa niin uuteen kalustoon, etteivät niskasuojat ole ehtineet paikoilleen. Miesten tunnistaminen on helppoa VR 1937-1962 kirjan loppusivuilta. Myös Dm4 sisäkuvia on kirjan sivulla 394. Mainos "Hyvon yllä, hyv'on olla" ei voi olla ennen vuota 1955, jolloin tehdas aloitti toimintansa. |
||||
|
|
25.02.2019 23:13 | Niko Padatsu | ||
| Kiitojunavaunuista löytyy kyllä mutta varsinaisesta Dm4:sta kovin köyhästi. Voidaan toki varmaan olettaa että penkit ovat olleet samaa sinistä mitä suuri osa muustakin 50-lukuisesta kalustosta, sekä sisustus yhteensopiva kiitojunavaunuston kanssa. | ||||
|
|
25.02.2019 22:22 | Tauno Hermola | ||
| Kiitojunavaunuistahan vorgissa on aika lailla kuvia sisätiloista, osa värikuvia. KCik:sta ja KDik:stä löytyy 15 kuvaa https://vaunut.org/kuvat/?tag0=15|KCik|&tag1=17|Sekalaiset|Vaunun+sis%C3%A4tila | ||||
|
|
25.02.2019 20:38 | Niko Padatsu | ||
| Noita Finnassa näkyviä kuvia on toki tullut katsottua mutta värimaailma kiinnostaisi. Se lienee kuitenkin ollut varsin sama mitä muussakin tuon ajan kalustossa? Teppo: Ei ole tullut missään vastaan mutta nythän on sitten syy etsiä kyseinen lehti käsiin. |
||||
|
|
25.02.2019 20:34 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ajantasaisen raiteistokaavion mukaan Tahkoluotoon mahtuisi hyvin vaikkapa 1,5 km pituinen hiilijuna http://portofpori.fi/sites/default/files/files_and_documents/_Tahkoluoto%20Raiteistokaavio%2012102018.pdf | ||||
|
|
25.02.2019 20:29 | Niila Heikkilä | ||
| Kuinka suuri määrä vaunuja mahtuu Tahkoluodon ratapihalle kerralla? | ||||
|
|
25.02.2019 19:23 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ajamalla kolme 60 vaunun hiilijunaa Vainikkalasta Poriin saadaan yhteensä 180 vaunua, eihän siinä sitten enempää junia tarvita kuin 3 paria. | ||||
|
|
25.02.2019 19:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Huhtikuussa voisi nähdä tälläisiä n. 60 vaunun junia Satakunnassa, 1.4 alkaen rajalta tulee 3 junaa Poriin, mutta toiseen suuntaan junien määrä on tippunut kolmesta kahteen. Jos vaunujen purkutahti on 120 vaunua päivässä, niin näissä kahdessa Porista lähtevissä tyhjävaunujunissa vaunuja on kummassakin 60? | ||||
|
|
25.02.2019 18:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että vaikka VKM-tunnuksen edellä on Suomen maatunnus FIN, EVN-numeron maakoodi on silti 26 eli Viro :) | ||||
|
|
25.02.2019 18:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Siniset vaunut liikenteessä ;P | ||||
|
|
25.02.2019 15:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on kaikin puolin hieno vaunu ratkaisuineen. Viereinen Ttv2 on tyystin jäänyt kuvaamatta, vaikka dokumentaarisista syistä kaikki mahdollinen pitäisi oikeasti kuvata. | ||||
|
|
25.02.2019 14:14 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno sivulaitaratkaisu. | ||||
|
|
25.02.2019 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuon Finnan kuvahaun tuloksiin pitää suhtautua pienellä kriittisyydellä, mikäli tarkoituksena on hakea Dm4 moottorivaunun sisäkuvia, sillä tuo haku sisältävät myös kiitojunavaunujen (KEi, KEis ja KCik) sisäkuvia. Sisäkuvista iso osa on 1. tai II lk osastosta, eli KCik (KDik) otettuja kuvia. (korjattu lyöntihuti sarjatunnuksessa) |
||||
|
|
25.02.2019 10:08 | Juhani Pirttilahti | ||
| Finnan hakuun Dm4 niin löytyy museoiden kuvia: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Dm4&type=AllFields | ||||
|
|
25.02.2019 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Oletko tutustunut Junat-lehden numeroon 5/94? | ||||
|
|
25.02.2019 06:37 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mitä tuotetta nämä Mikkeliin mänijät sisältävät? Ja onko kyseessä jokin välivarastointijuttu vai käytetäänkö vaunujen sisältö kaupallisesti jossain Mikkelin tienoon tuotantolaitoksessa? | ||||
|
|
25.02.2019 04:16 | Hannu Peltola | ||
| Todella upea kuva hienosta sillasta! Mistä kohtaa tämä on otettu? Merkkaisitko Seppo kuvauspaikan tiedot kuvaan, jos ei ole liikaa vaivaa. | ||||
|
|
24.02.2019 21:49 | Osku Reinikka | ||
| Niinhän sitä luulis mutta silloin kuvassa pitäs erottua savunohjauspelti ja paineilmatoiminen tuulilasinpyyhkijä joka luultavasti tuonikäisessä Ristossa on. Lisäks voisi vaikka kuvitella että kuvassa erottuu samanlainen vesisäiliö täyttöluukkuineen kattilan kupeessa jollainen on vaikkapa Kukossa. Voisi jopa kuvitella että tässä oltais Vr3 veturissa, joten mihin tuo tieto perustuu? | ||||
|
|
24.02.2019 21:31 | Vesa Höijer | ||
| Seisakkeen nimi voisi myös olla Kotkan satama. | ||||
|
|
24.02.2019 20:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieressä Ttv2; https://www.vaunut.org/kuva/4573 Kai Jpl kuvasit senkin? | ||||
|
|
24.02.2019 20:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä: https://vaunut.org/kuva/58888 | ||||
|
|
24.02.2019 20:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava kuva :) | ||||
|
|
24.02.2019 18:27 | Osku Reinikka | ||
| Missä veturissa kuvaaja on ottamassa kuvaa? | ||||
|
|
24.02.2019 18:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloin tulivatkaan käyttöön yläkulmien valkeat likaavan tavaran kolmiot? Gga-vaunujen siniset yläkulmakolmiot ovat vuodelta 1934, mutta nämä tässä kuvassa näkyvät kalkkivaunujen valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 merkintämääräyksissä. |
||||
|
|
24.02.2019 17:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aikamatkustukseen tarvitaan 141,62 km/h nopeus. Jos pikkulauantaina aamuneljältä Hämeenkadulta Hervantaan palaamassa olevan kansan halutaan saavan nukkua kunnon yöunet ennen työpäivän alkua, tuo on tarpeen. | ||||
|
|
24.02.2019 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Jo pitkään toiminutta Pasilan konepajaa ei ole tulkittu vaihteeksi eikä lastauspaikaksi, vaikka sinne varmasti tuli tavaraa suuret määrät. Kun se oli virkatarpeita varten, ei merkintää oheiseen karttaan tarvittu. Huberin vaihde oli vesijohto- ja hanaherra Huberin tehtaalle. Jossakin luki että kyseinen vaihde olisi siirtynyt SOK:n vaihteeksi. Se ei pidä paikkansa, koska SOK:n vaihde oli paljon myöhempi ja toisella puolella rataa. Huberin vaihteen haltijana ehti olla Donnerin Helsingin kehruutehdas. Sekin muutti pois paljon ennen vuotta 1916 ja laajeni Hyvinkäällä. Ennen SOK:ta toiselle puolelle vei alkuaan vaihde Sörnäisten Puutavara Oy:n puutavaravarastolle, noin vuoden 1905 vaiheilla. Ansiokas kirjoitus Helsingin satamaradoista Resiina 1/94:ssa ei valitettavasti ilmoita vaihteiden avaamisvuosia. |
||||
|
|
24.02.2019 10:28 | Erkki Nuutio | ||
| Tässä kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/109172?kv2=1952&paik=J%C3%A4rvenp%C3%A4%C3%A4+asema näkyy toinen vesiviskureista, ilmeisesti ykkös- ja kakkossraiteen välissä. Käsittääkseni toinen vesiviskuri oli itse tornin kyljessä ja palveli kolmosraidetta. Sen laskutorvi on jo poissa. Eevi Alliston kuvissa (katso http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml ) on myöhemoi kuva vesitornista. Sen mukaan se on vielä ollut jäljellä 1960-luvun alussa (ainakin 1950-luvun lopussa). Oheinen kuva on viimeistään vuodelta 1945, koska heti sodan jälkeen rakennetut tehtaat ja varastot vielä puuttuvat. |
||||
|
|
24.02.2019 10:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minäkin mietin, että tämä voisi olla kopilla varustettu painepesuri. Lipeäpesu ennen maalausta? | ||||
|
|
23.02.2019 22:57 | Topi Lajunen | ||
| Pätkän lisäksi matkavetureita käy kääntymässä tuossa linjaraiteella raideopastimen takana, joka sekin on rajavyöhykkeellä. Kaipa siihen jokin pysyväislupa on olemassa, ei kuljettajille ainakaan erikseen joka kerta siihen lupaa rajavartiolaitokselta saa. | ||||