|
|
23.02.2019 22:57 | Topi Lajunen | ||
| Pätkän lisäksi matkavetureita käy kääntymässä tuossa linjaraiteella raideopastimen takana, joka sekin on rajavyöhykkeellä. Kaipa siihen jokin pysyväislupa on olemassa, ei kuljettajille ainakaan erikseen joka kerta siihen lupaa rajavartiolaitokselta saa. | ||||
|
|
23.02.2019 20:07 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Varsin ajaton tunnelma äkkivilkaisulla. | ||||
|
|
23.02.2019 20:04 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tuohon aikaan maalattiin alkupään Susia konepajakäynneillä uuteen väritykseen, voisiko tässä olla sellaisen valmistelusta kyse? | ||||
|
|
23.02.2019 19:10 | Timo Salminen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
23.02.2019 18:51 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitokset kuviin lisätietoja antaille herroille Erra ja Peltola. | ||||
|
|
23.02.2019 18:46 | Roope Prusila | ||
| Vaunun suurin kapasiteetti 264 matkustajaa. Täältä löytyy enemmän teknisiä tietoja: https://www.tampereenratikka.fi/vaunujen-tekniset-tiedot/ | ||||
|
|
23.02.2019 18:15 | Timo Salminen | ||
| Paljonko näihin vaunuihin olikaan tulossa matkustajapaikkoja? | ||||
|
|
23.02.2019 18:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Lopultakin löysin sen etsimäni luettelon Helsingin sisäisistä liikennepaikoista. Koska siihen liittyy kartta, julkaisin sen uutena kuvana: https://vaunut.org/kuva/131395 | ||||
|
|
23.02.2019 16:22 | Anders Still | ||
| Suuri Kiitos Eljas Pölhö | ||||
|
|
23.02.2019 15:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaan yhä... | ||||
|
|
23.02.2019 15:13 | Eljas Pölhö | ||
| O&K Dampflokomotiven Lieferverzeichnis (Bude+Frickr+Murray, 1978) mukaan 9 = O&K O&K 11297/heinäkuu 1927 ja 11 = O&K 11565/huhtikuu 1928. Hudson muutettiin rata-autoksi 1947. | ||||
|
|
23.02.2019 15:11 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen koppi ja varsi.. Painepesurihan tuo voisi olla, saa lasettaa kuivasta sisätilasta, pesuhommaan voisi pyyhkimet ikkunoissa viitata. Varmaan aika kiva laite, ei tartte pelätä pesuaineroiskeita ja/tai käy kyllä voimillekin jos pitää useita vehkeitä pestä käsin pitkin päivää. | ||||
|
|
23.02.2019 15:05 | Niko Padatsu | ||
| Eikö näistä tosiaan ole tämän parempia "sisäkuvia"? En muista että olisi missään tullut vastaan mitään ohjaamokuvaa kummempaa tulkintaa Dm4:n sisätiloista. (Toki kiitojunan vaunusto lienee ollut kohtuullisen samankaltainen sisustukseltaan?) |
||||
|
|
23.02.2019 14:57 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla ei ole mitään erityistä lähdettä GN:n tendereitä varten. Kuvan tenderi on sikäli tyypillinen GN:n Vanderbild-tenderi, että se on korkeampi kuin veturin hytti. Vesitenderi kiinnitti huomioni tässä kuvassa ja arvelen sen liittyvän Great Northernin vedenlaatuongelmiin. Etenkin Montanassa ja North Dakotassa veden laatu oli sellaisenaan jokseenkin sopimatonta höyryvetureihin ja hyvää vettä sai vain matalista sorakuopista. Jokiveden laatu vaihteli vuodenaikojen mukaan ja se oli liian (saline & alkaline) ja syvissä kaivoissa liian (saline/suolaista) sellaisenaan käytettäväksi. Tämän takia GN rakensi useita vedenpuhdistuslaitoksia ja oletin, että North Dakotassa kuvatussa veturissa on vesitenderi, jotta sopimatonta vettä ei tarvitsisi ottaa. Joku muu saa halutessaan selittää veden laadusta johtuvan ongelman, minulle se on vain ilmaus asiasta. Samoin mikä on oikea suomalainen termi mainituille vesilaaduille. | ||||
|
|
23.02.2019 12:52 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko tämä konsti muuttunut kielletyksi? Lähes joka kerta molemmat pysähtyvät tolpalle, (tai eipä tuo GPS kovin tarkka näy olevan). | ||||
|
|
23.02.2019 12:52 | Harri Pesonen | ||
| Hana mallia Oras =D | ||||
|
|
23.02.2019 12:51 | Harri Pesonen | ||
| Mitäs tuo kone tekee pesee maalaa hioo ?? Aika erikoisen näköinen laite kylläkin. Ei mahda enään olla olemassakaan ?? | ||||
|
|
23.02.2019 12:50 | Harri Pesonen | ||
| Eiköhän kohta noikin lähde romis kuormaan...kumma kun ei ole korjattu. | ||||
|
|
23.02.2019 12:46 | Mikko Nyman | ||
| En käyttäisi muotoa "kulussa vain lauantaisin", sillä tämä junavuoro on asetettu kulkuun huomioiden erityisesti lauantaisin kulkevat matkustajat. | ||||
|
|
23.02.2019 11:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/29458 oli vuosiluku 1991. Oikeastiko vain 15 vuotta oli tällaisen käyttöikä? | ||||
|
|
23.02.2019 10:52 | Erkki Nuutio | ||
| Suuri tulipalo Järvenpään asemalla 15.9.1919 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1176024?page=1 ) Paloi 500 syltä veturinhalkoja vesitornin lähistöltä. Tarkoittanee sitä että mm. paikallisjunien veturit ottivat Järvenpäässä juotavaa ja purtavaa. Esitettyihin kysymyksiin voisi joku paikallistietäväinen vastata. |
||||
|
|
23.02.2019 10:05 | Jaakko Pehkonen | ||
| Joo otan sanoja takasin. En hoksannut että Varkauteen tuodaan sokerijuurikasta Venäjältä. Eli tietyllä tapaa juurikasjunia kulkee edelleen. Harmillisesti vain ei Säkylään. | ||||
|
|
23.02.2019 09:52 | Erno Palonheimo | ||
| https://yle.fi/uutiset/3-10564723 Kyllä siitä uutisoitiin. |
||||
|
|
23.02.2019 09:50 | Jari Välimaa | ||
| Mikähän tuo Turbo-nappula on ? | ||||
|
|
23.02.2019 09:47 | Jari Välimaa | ||
| Ohjaamosta voi sammuttaa myös valot, toimiva nappi on olemassa. Samoin vilkut yms. toimivat. | ||||
|
|
23.02.2019 09:15 | Kusti Kinnunen | ||
| Eräs vaihtotyönjohtaja sanoi että sokerijuurikasta, mutta en ole ihan varma oliko noissa vaunuissa sokerijuurikasta mutta on ainakin aikaisemmin ollut sokerijuurikasta Vtadeissa | ||||
|
|
23.02.2019 01:47 | Anders Still | ||
| LWR 11 ja 9 mikä vuosi oli valmistettu ? LWR1-3 1899 Brooks locomotive works 2-8-0 LWR4-5 1899 Brooks locomotive works 2-6-0 LWR6 1909 Tampella Oy 2-8-0 LWR 1913 moottoridressina "punapiru" LWR7 1921 Orenstein& Koppel 2-8-0 LWR8 1923 Orenstein& koppel 0-4-0wt LWR9 192? Orenstein& koppel 2-8-2 LWR10 1928 Orenstein & koppel 0-4-2t LWR11 19?? Orenstein & Koppel 2-8-2 LWR 1938 Hudson Rata auto |
||||
|
|
23.02.2019 00:45 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tiettävästi Tshernobylin voimalassa yöllä 26/4/86 tehty reaktorin alasajotilannetta tutkinut koe oli alun perin tarkoitus tehdä Leningradin voimalassa. Siellä kuitenkin vastustettiin koetta liian vaarallisena. Veturikirja on jo otettu ensimmäisen lukukerran jälkeen uudelleen esiin. |
||||
|
|
23.02.2019 00:32 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausajankohdaksi voisi päätellä juhannuksen jälkeisen ajan, koska ensimmäisenä kesänä ilman junaliikennettä vuonna 1996 tunnelin suulla oli vielä paksusti jäätä juhannuksena. :) | ||||
|
|
23.02.2019 00:28 | Jouni Hytönen | ||
| Liikennepaikaksi sopisi mieluummin Metsolahti, liikennepaikkakentässä Laukaa johtaa harhaan, vaikka Laukaan kunnan alueella toki ollaankin. | ||||
|
|
23.02.2019 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Ja vastaavasti VVER-1200-tyyppinen viitosreaktori olisi otettu tuotantokäyttöön 29.10.2018. Rakennustyöt ovat alkaneet 25.10.2008 eli ei ihan heti päästy maaliin sielläkään. | ||||
|
|
23.02.2019 00:09 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, Leningradin ydinvoimalan venäjänkielinen Wikipedia-sivu tietääkin kertoa, että ydinvoimalan ykkösreaktori olisi suljettu 21.12.2018 klo 23.30. Enpä muista tämän ylittäneen uutiskynnystä rajan tällä puolen. Rosatomin sivuilla on uutinen asiasta: http://www.rosatom.ru/journalist/news/posle-45-let-bezopasnoy-ekspluatatsii-ostanovlen-energoblok-1-leningradskoy-aes-golovnoy-v-serii-rbm/ | ||||
|
|
23.02.2019 00:00 | Jouni Hytönen | ||
| Ja niin, ilmoittaudun kerhoon, jonka jäsenet lukivat VL86F-kirjan kertaistumalta. Hienoa dokumentointia todellakin, kiitokset tekijöille. | ||||
|
|
22.02.2019 23:58 | Jouni Hytönen | ||
| Suomesta katsottuna lähimmät RBMK-1000:t (4 kpl) löytyvät Sosnovyi Borista melkein huutoetäisyydeltä. | ||||
|
|
22.02.2019 21:11 | Roope Prusila | ||
| Ohjaamokuvia löytyy. Koko ohjaamoa en kiireessä alkanut sovittamaan yhteen kuvaan. Ohjaamoon oli jono koko maketin mitalta, joten kuvat piti ottaa ripeästi. Lisään kuvat jossain kohtaa, jolloin aiheesta saa vaikka pienen kuvasarjan kasaan. | ||||
|
|
22.02.2019 20:23 | Santeri Taskinen | ||
| Hauskan värinen tuo violetti eriste tai vastaava. | ||||
|
|
22.02.2019 20:22 | Santeri Taskinen | ||
| Mikähän suhde tuossa on terästä ja betonia? :D | ||||
|
|
22.02.2019 20:21 | Santeri Taskinen | ||
| Hyvä kuva, tätä jo odottelinkin. Onko sulla ohjaamokuvaa? | ||||
|
|
22.02.2019 19:56 | [Tunnus poistettu] | ||
| RBMK-1000 ei ole sen vaarallisempit ydinmiilu kuin muutkaan. Ongelma oli siinä, että laitoksen varajohtaja kuvitteli reaktorin toimivan ilman jäähdytystä. IAEA paperien mukaan reaktori tulee silmille jos se on 30sec ilman jäähdytystä, tämän opimme jo 1979 Three Mile Islandin mällistä eli Harrisburgista. Alasajettua reaktoria pitää jäähdyttää 8-15% reaktorin sähkötehosta 90min ajan. Laitoksen varajohtajan viimeiset sanat 1995 vuonna hiukan ennen kuolemaansa kuvatussa dokkarissa oli: REAKTORI EI KÄYTTÄYTYNYT KUTEN KÄSKIN! | ||||
|
|
22.02.2019 17:51 | Jouko Niiranen | ||
| Tuo Harmoisen SAMIn tarina -kirja voi todellakin olla vaikea saada. Firmassakin vielä pitkään julkaisemisensa jälkeen sitä annettiin vain harvoille ja valituille ja silloinkin vain kuittausta vastaan. Ilmeisesti kirjan katsottiin vielä 2000-luvun alussa sisältävän liiaksi kilpailijoita hyödyntäviä tietoja. | ||||
|
|
22.02.2019 17:43 | Jouko Niiranen | ||
| Kaippa neutronisäteilytettyä (neutron transmutation doping, NTD) piitä tehtiin myös 1986 jälkeen, jäihän Tshernobyliin ehjiäkin reaktoreita. Ja onhan heillä samanlaisia reaktoreita muuallakin. Tuo reaktorityyppi soveltuu hyvin piitankojen säteilyttämiseen, koska siinä tangot on helppo vaihtaa reaktoriin polttoainesauvojen tilalle säteilytyksen ajaksi. Tuo säteilytys nimenomaan Tshernobylissä tuli tietoon, kun eräs neuvostoliittolaisministeri Suomessa käydessään halusi pitää luennon aiheesta Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Luennon ajoitus ei ehkä ollut kovin hyvä, koska vain muutama kuukausi myöhemmin Tsernobylissä jysähti. | ||||
|
|
22.02.2019 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, saamani sivistyksen ja kokemuksen mukaan ilmatorjuntatykillä ei olekaan tarkoitus osua "samaan reikään" tai täysosumaa. Riittää, kun osuu tarpeeksi lähelle; sirpalevaikutus huolehtii kohteen pahasta vaurioitumisesta ainakin siten että se toisen kenttäpostinumeron kaveri estyy suorittamasta tehtäväänsä. | ||||
|
|
22.02.2019 15:21 | Kurt Ristniemi | ||
| SA-kuvissa näkyy samankaltaisia vaunuja enemmän tai vähemmän hajalle räjähtäneinä tai puuosiltaan palaneina odottamassa korjaukseen tai uudelleenrakentamiseen pääsyä. Tiedä sitten kuinka alkuperäisessä kunnossa tämä vaunu kuvassa on. Muutoksiahan siihen joka tapauksessa on tehty. | ||||
|
|
22.02.2019 15:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Eilen kävi ilmi, ettei V ollut vain paperilla ollut fiktiivinen littera, vaan myös ihka oikea VR:n vaunuun maalattu littera. Sellainen on vuonna 1944 IT-vaunussa Vgkit 214063: https://vaunut.org/kuva/131346 | ||||
|
|
22.02.2019 14:52 | Hannu Peltola | ||
| Olen saanut sellaisen käsityksen, että 40 mm Boforsilla alkoi jo olla sodan lopulla vaikeuksia osua paikaltaankin. Liikkeeltä osuminen olisi ollut varmaan vain kaukainen haave! Kuvan vaunu ei ole aito amerikkalainen, tuuletusluukku vasemmalla puolella on tyypillinen venäläinen ja jenkkivaunussa luukku pitäisi olla vasemmassa yläkulmassa. |
||||
|
|
22.02.2019 13:51 | Petri Sallinen | ||
| Eastern Car Company Ltd toimitti Venäjälle vajaat 5000 kappaletta Kanadassa ja USA:ssa valmistettuja neliakselisia umpitavaravaunuja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Pari näistä jäi Suomeenkin litteralla Gkk. Venäläisten omat tavaravaunutkin ovat mitä ilmeisimmin kopioita amerikkalaista. Muistan nähneeni valokuvan venäläisten valmistamasta telistä, jonka valumuottiin olisi jäänyt alkuperäisen amerikkalaisen tehtaan valmistusmerkintöjä. | ||||
|
|
22.02.2019 13:06 | Kurt Ristniemi | ||
| IT-tykki näkyy paremmin kuvassa https://www.sotasampo.fi/fi/photographs/page/sakuva_153656 Kuvassa näkyy myös, ettei vaunun numeron perässä luonnossa ole '-S'-lisuketta. Olisi nähdäkseni hyvä, että litteralistassa oli valittavissa kaikki litterat, joita SJiF/SVR/VR on käyttänyt. 'Vgk' on toki littera, jolla VR on asiakirjoihin ym. merkinnyt venäläisvaunuja, mutta tässä littera 'Vgkit' on VR:n vaunun kyljessä. Nykyisellään tälle vaunulle ei vorgissa voi antaa oikeaa VR:n litteraa. Voisiko vaunu olla NL:n saamaa Amerikanapua? |
||||
|
|
22.02.2019 12:15 | Kari Haapakangas | ||
| Pystyiköhän tällä ampumaan liikkeessä? 40-millinen on it-tykiksi jo melkoisen "raskas" tapaus. | ||||
|
|
22.02.2019 10:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä Airakselasta on romua kulkenut vielä tänä vuonnakin: https://vaunut.org/kuva/130688 | ||||
|
|
22.02.2019 10:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas, näistä Pikku-Pacificeista näkee varsin harvoin kuvia Vanderbilt-tenderillä! Mitä Eljas kommentoisit tenderin tyypistä? Kuusiakselinen Water Bottom Vanderbilt -tenderi öljysäiliöllä jättää GN:n tapauksessa 5 eri vaihtoehtoa. Minä en osaa tämän tarkemmin tunnistaa tenderiä... | ||||
|
|
22.02.2019 10:45 | Tero Korkeakoski | ||
| On varmaan muuttunut 15 vuodessa tuo tilanne aika hyvin. Kulkeeko täältä enää muuta kuin puuta? Mikä on Airakselan romukuljetusten tilanne? | ||||