|
|
24.01.2019 19:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa kotimaisen rautatiekaluston museoinnin tietyiltä osin vallitsevasta alennustilasta ja kehnoista käytännöistä, jotka toistuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämäkin yksikkö on odottanut päätöksiä jo sen verran kauan, että sitä ei kohta tarvitse museoida. Toisaalta sillä välin VR on ehtinyt luopua museotoiminnan taloudellisesta tukemisesta ja näin hyötynyt taloudellisesti, kun tämä asia on jätetty pöydälle. Elämme todellisessa sarvikuonojen maassa. | ||||
|
|
24.01.2019 19:15 | Marko Anttila | ||
| Olisiko toinen vetureista kuljetettu osina Tampereelle kasattavaksi kuten ao. uutinen antaa ymmärtää, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/434491?page=1&term=rautatielle&term=rautatiet (31.10.1874 Satakunta no 44 s. 1) ja saman kertausta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/428982?page=2&term=ty%C3%B6weturi (06.11.1874 Uusi Suometar no 130 s. 2), "etta Helsingin rautatieltä pitkin kanawatietä proomilla kuljetettava ja Tampereella kokoon pantawa työweturi jo marraskuun alussa alkaa työssä liikkumaan. Tarkoitus on tällä höyryhewosella kuljettaa santaa rautatien täyttämiseksi ja tasoittamiseksi.". Veturin tilanteesta löytyi vielä maininta joulukuulta 1874, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442493?page=2&term=Rautatien&term=rautatien (24.12.1874 Satakunta no 52 s. 2). "Höyrymeturi, joka Helsinki — Hämeenlinnan rautatien mckaanitehtaasta syksyllä saatiin valmiiksi ja sitten kanawan kantta aluksessa tuotiin tänne soran kulettamista warten, on wielä tähäll asti pidetty suojassa Sorin ahteen alla, missa saa odotella siksi että silta, joka tehdään poikki Wiinikan jokea ja joka myöskin wielä kaipaa rauta-aineitaan, saataisiin malmiiksi, jotta tasottamistyöt Sorin ahteen törmällä pantaisiin alkuun." |
||||
|
|
24.01.2019 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se hapantuu, kuten Hr11:kin. Aikanaan se kirvoittaa miljoonia kommentteja tyyliin: "miksei?" | ||||
|
|
24.01.2019 17:41 | Henrik Hietala | ||
| Kiva kuva, mutta tunnisteissa junan numero hypännyt veturin numeroksi :) | ||||
|
|
24.01.2019 16:40 | Heikki Jalonen | ||
| Hyvähän tuo valo olisi, lokakuulle. Vaikea sanoa, ainoa kunnon varjo on tuolla ratsulla. Varjon jalat ovat vähän pidemmät kuin jättäjänsä, ei se aurinko siis kovin korkeassa zeniitissä ole. Lumi on jotenkin pöpperöistä, kevätlumikin voisi olla kyseessä. Luulisi silloin vain, että jotain selvempiä kasoja olisi jossakin näkyvissä, varmaan tuota aseman aluetta on pidetty puhtaana lumesta. Demobilisaation aikaan (jatkosodan jälkeen) oltiin syyskuussa, sitä aikaa tuo tuskin on. Mantteleita ei näy, sellaisen kanssa kotiutettavat siviiliä kohti lähtivät. Hyvin resuisen, yleensä. Talvisodan jälkeinen aika, välirauhan kotiuttamistoimet, ovat tosiaan myös mahdollinen ajankohta. Siis noin huhtikuu 1940. Paikasta on paha sanoa mitään, mutta jonkinmoinen huoltokeskus tuo ilmeisesti on ollut: näyttäisi kuin siinä olisi hevosten pikatalleja (jollaisen katolla kuvan ottanut ilmeisesti seisoi) tuossa etualalla. Ne viittaisivat jonnekin rintaman/sotatoimialueen läheiseen solmukohtaan; mutta ei kaupunkiin vaan jonnekin maaseutuliikennepaikkaan. Siinä ajassa, Suomen puolelle jääneeseen. |
||||
|
|
24.01.2019 16:25 | Jorma Rauhala | ||
| Postikorttihan tuo on, näkyyhän siinä jopa postileimatkin. Mukavampi näkyminen on raitiotien S-merkki saavuttaessa Erottajankadulta risteykseen. S-merkki on kiinnitetty valurautapylvääseen. | ||||
|
|
24.01.2019 15:26 | Markku Knuutti | ||
| Kah :D Siinähä on tyämaalle menossa aamun aviisia selaten Kurt Wallander. | ||||
|
|
24.01.2019 12:41 | Tapio Keränen | ||
| Finnjetilläkin pääsi matkustamaan vielä runsaat 20 vuotta. | ||||
|
|
24.01.2019 12:31 | Reino Kalliomäki | ||
| "Siellä jossakin" on meillä käsite. Mielestäni se voi nyt johtaa harhaan. Varjoista päätellen aurinko on korkeammalla kuin lokakuussa voi olla. Arvelen, että juna on purettu. Upseeri tarkastaa vielä. Rekiin lastattu sekalainen tavara ei näytä lainkaan sotaväen varusteilta. Olisiko huhtikuu "täällä jossakin"? | ||||
|
|
24.01.2019 12:02 | Pasi Seljas | ||
| Heh, kulkeehan sinne vieläkin metrojunat, mikäli olen oikein ymmärtänyt. | ||||
|
|
24.01.2019 10:56 | Keijo Honkanen | ||
| 1.8.1934 (Lähde: www.kulttuurisampo.fi) | ||||
|
|
24.01.2019 08:17 | Juhana Nordlund | ||
| Ratti-Karia-raitiovaunut rajaavat vuoden 1955 vanhimmaksi mahdolliseksi ajankohdaksi. Todennäköisesti kuva ei ole paljoakaan sitä uudempi, jos lainkaan. | ||||
|
|
24.01.2019 00:24 | Petri P. Pentikäinen | ||
| "Kortistojen kautta lähettivät kautta maan sieltä pohjosista päin. Kuopioon junalle tultiin ja siitä lähettiin tänne ja sitten vaihto oli täällä Helsingissä sinne rantaradalle ja Koivuhoviin sillä samalla litteralla oli perille asti pääsy. 60-70 miestä saman katon alla varmaan oli niissä parakeissa." https://www.youtube.com/watch?v=Xi3Y4_nI1xU |
||||
|
|
23.01.2019 23:46 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä, taaemman raitiovaunun kohdalla, jokseenkin täsmälleen Wulffin konttoritarvepuodin oven kohdalla. Mielestäni se ei kylläkään ole vaaleansininen, vaan valkoinen. Siis jotain harmaa-asteikon sävyä. Mutta tottakai, sille olisi tietenkin keksitty oma hieno nimensä - tyyyliin Arctic Glacier White tai Mother of Pearl White... Oltiin ajassa, jolloin Detroitissa (MI) ahkeroi myriadien markkinointimiesten armeija; tavattoman moni heistä käytti kaiken aikansa vain keksiäkseen uusia nimiä vanhoille väreille. Väristä riippumatta, jos se tosiaan on T-bird, olisi se tosiaan harvinainen osuma Suomen karuissa maastoissa. Suomi-50 skenessä Oldsmo olisi tosiaan lievästi vähemmän epätodennäköinen. Tai Buick. Mutta, paljon, paljon todennäköisempi olisi IFA tai Mosse, mutta ei nyt kuitenkaan tässä. Sen edessä oleva kaksivärinen (?) vaunu - siinä siis sinertäviä sävyjä - saattaisi olla Armstrong Siddeley Sapphire. Itse kuva: tuntuu tutulta, onko tämä postikortti? |
||||
|
|
23.01.2019 23:35 | Antti Havukainen | ||
| Jokseenkin samoilla paikkeilla ollaan tässä vuoden 2018 versiossa: https://vaunut.org/kuva/126806 | ||||
|
|
23.01.2019 22:58 | Erkki Nuutio | ||
| Kuva lienee noin vuodelta 1880 (penkereet jo vihertyneet). Sillan rakentamisen vaiheita ja ongelmia on kuvattu tässä : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11106.0&vaunut_org=&keskustelut=&index_php= HUOM: Vastaukset 11 ja 8-10 ! Sillasta tuli kuvan mukainen vasta kun siihen lisättiin kumpikin reunimmainen pilari ja jänne - luultavasti vuonna 1877 - eli vasta kun kaksipilarinen ja kolmijänteinen silta oli jo ollut käytössä parisen vuotta. Korjattiin siis kuitenkin ennen alkuperäisen sortumista. Alkuperäiset penkereet olivat pakosti olleet liian jyrkät. Viinikanoja kaartui alkuaan kuvan mukaisesti etelään ennen yhtymistään Pyhäjärveen. Taustalla näkyy tiilitehdas likimain nykyisen Hatanpään valtatien ja Jokikadun risteyksessä. Se aloitti noin vuonna 1875 Hatanpään tiilitehtaana (Pihlman) ja jatkoi 1884 Viinikan tiilitehtaana (Numminen). Itse tehdas on oikealla ja tehtaan asuinrakennus on ojan vasemmalla puolella. Vanhaan piirrokseen viitaten peittää vasen korkea pilari taustalla olleen puisen kaarisillan ojan poikki. Tehdas sai savensa ojan eteläpuolelta (Hatanpään vainioilta) ja hiekkansa ojan pohjoispuolelta (Ratinanharjusta). Mielenkiintoinen seikka on, että ennen sillan valmistumista tuotiin näille tienoille proomulla Hämeenlinnasta vuonna 1874 Lempoisten kanavan kautta kaksi veturia (katso Vastaukset 8-10). Tampereen aseman ratapihan rakentamista varten tuodun veturin (oletettavasti B1) on täytynyt rantautua tiilitehtaan laituriin, josta se on jotenkin saatu loivaa ylämäkeä pitkin vedettyä asemalle. Viinikanojan ja Vihiojan sillan välisen radan rakentamista varten tuodun veturin (A5 N:o 57) on täytynyt rantautua ojan toiselle puolelle ja siitä on täytynyt rakentaa työraide jonnekin myöhemmän Lokomon tehdasalueen pohjoisnurkan ohitse varsinaiselle ratalinjalle. Muita sopivia rantautumispaikkoja Pyhäjärveltä päin ei vetureille ole käsittääkseni voinut olla ja lehtikirjoitukset todistavat kahden veturin tulon (proomuilla) ennen ratayhteyden rakentumista. |
||||
|
|
23.01.2019 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ford T-bird oli Fordin vastaus Chevroletin Corvetteen. T-birdistä tuli tosiaankin suosittu heti 1955, sillä siinä oli tarjolla V-8, jonka Corvette sai vasta pikkulohkoisena 1955. 1957 Corvetteen tuli polttoaineen ruiskutus optiona. Samana vuonna T-birdiä sai Paxton-ahtimella varustettuna, tilauksesta tietysti... Ford tavallaan sitten luopui kilpailusta 1958, jolloin se esitteli ns. Squarebirdin, joka oli nelipaikkainen voimakas loistoristeilijä. Ja tällaisena T-birdiä myytiin sitten uransa loppuun saakka. Ford T-bird palasi juurilleen 2002 ns. Retro Birdinä ja tarina loppui sitten 2005. |
||||
|
|
23.01.2019 22:38 | Hannu Peltola | ||
| Tarkoitatko Heikki Thunderbirdillä tuota vaaleansinistä autoa taaemman spåran vasemmalla puolella? Voisiko se olla n. 1950 Oldsmobile? Joko 88 tai 98? | ||||
|
|
23.01.2019 21:06 | Erkki Nuutio | ||
| Kallion kirjasto valmistui vuonna 1912 ja näkyy uudenveroisena vasemman kalliolle nousevan kadun (Porthaninkatu) loppupäässä. Hakaniemen kauppahallin väitetään valmistuneen vuonna 1914. Olisiko se hyvä arvaus. |
||||
|
|
23.01.2019 20:26 | Tapio Keränen | ||
| Torilla rillirataakin. | ||||
|
|
23.01.2019 20:18 | Heikki Jalonen | ||
| Haa, tässäpä meille kumipyöräisen vihollisen kätyreille riittääkin tunnistettavaa... Unohdetaan helpot, tutkitaan poikkeavuuksia. Keltainen Citroen HY: aivan kuin olisi Postin keltainen. Mutta, oliko Postilla tosiaan Kaminoita käytössään? Jos oli, niin oliko pidemmänkin aikaa? Ja sitten: ihan kuin siellä olisi Ford Thunderbird. Mutta, se tuli markkinaan vasta 1955. Olisiko kuva siis vähän tuoreempi kuin 1954? Thunderbirdhän tietenkin oli Suomalaisessa autotodellisuudessa melko yksinäinen kulkija - luultavasti kuvassa ovat kaikki tuon mallin Suomessa liikkuneet yksilöt... Oudon siisti on tuo Volvo L485, perävaunuunsa verraten. Tuon näköisenä Viking oli markkinoilla 1953 alkaen. Ehkä kärry on iäkkäämpi. Pitää huomata, että valokuva on ajalta ennen ristiinkytkentäsäännöksiä; vetoauto ja kärry olivat aina toisiinsa katsastettu vakipari. Tehokasta kalustonkäyttöä. |
||||
|
|
23.01.2019 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mistä lyödään vetoa, että tädeillä olisi sukat ja sukkanauhavyöt? Terv. nimimerkiltä "Sukkahousut romantiikan murhaavat!" | ||||
|
|
23.01.2019 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo siniharmaa auto oikealla tuo mieleen Sämpylä-Mercuryn 1950-luvun vaihteesta... Rekan nuppi on ainakin Volvo. | ||||
|
|
23.01.2019 19:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tervetuloa mukaan, Jimi! Itse olen vieläkin nuorempi eli 61 vee...! Heko heko. Naisystäväni kehottaa minua jatkuvasti aikuistumaan, mitäpä se sitten tarkoittaakin!? | ||||
|
|
23.01.2019 18:16 | Jimi Aalto | ||
| Olen varmaan nuorin tällä sivustolla. Olen 11 vuotta vanha. | ||||
|
|
23.01.2019 17:43 | Petri Soronen | ||
| Pienoismalli tunnelma. | ||||
|
|
23.01.2019 17:06 | Juha Mäkinen | ||
| Sitten peräytetään, mikäli ei tarvitse ylittää tasoristeystä peräytettäessä. Mut on kait kaikissa kaukoliikenteen junissa vaihtotyöpätevä konduktööri mukana? | ||||
|
|
23.01.2019 16:26 | Jaakko Pehkonen | ||
| Miten tällaisessa tilanteessa toimitaan JOS konduktöörillä ei ole vaihtotyönjohtajan pätevyyttä? | ||||
|
|
23.01.2019 14:59 | Eljas Pölhö | ||
| Kilometrisatsit ovat väärissä ryhmissä, alemmat kilometrit samassa järjestyksessä kuuluvat suuntaan Kouvola-Kotka ja ylemmät samassa järjestyksessä suuntaan Kotka-Kouvola. Karhulasta tuli sittemmin Kymi. | ||||
|
|
23.01.2019 12:12 | Heikki Jalonen | ||
| Palvelusta "sa-kuva.fi" löytyy vajaa 50 YH-tilanteeseen otsikoitua kuvaa; ylläoleva kuva ei sisälly niihin. Silmiinpistävää SA-kuvissa on se, että pitkiä aseita ei kanneta niissä muutamissa kuvissa, joissa ollaan kuormastotehtävissä, työpalvelussa tai ruokailussa/huollossa. Muutama huolellisesti ohjesäännön mukaan tehty aseteline on näkyvillä. Vartiossa, partiossa tai marssilla olevat miehet ovat tavalliseen tapaan aseistettuja. Ehkä kyseessä oli YH-kautta koskeva määräys, jolla pyrittiin vähentämään harjoituksen provokatiivisia ulottuvuuksia? Venäjällä tilannetta varmasti seurattiin ja Suomen poliittinen johto varmasti osasi ottaa asian huomioon, tilanne oli tarpeeksi jännittynyt muutenkin. Edelleen, YH-kauden syksy oli melko vähäluminen. Talvi kyllä oli sitten todella kova ja luminen, kun se saapui. Edelläsanotut tukevat kuvan ajoitusta juuri YH-kauteen. |
||||
|
|
23.01.2019 11:42 | Juha Puusaari | ||
| Kilometrit taitaa olla pielessä ainakin Myllykosken ja Inkeroisten osalta. Todennäköisesti Tavastilakin. Ja mikä on Karhula nykyisin ? | ||||
|
|
23.01.2019 11:30 | Ossi Rosten | ||
| Taitaa joku IS seurata vorgia aika tiiviisti :D https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005974915.html |
||||
|
|
23.01.2019 11:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäläisen jarrusillallisen normaalivaunun suomalaislittera oli kantavuudesta riippuen joko Gd tai Gav. Myös rautatiehallitus rakennutti jarrusillallisia yhdysliikennevaunuja (litt. Gb/Gd). Mutta missään näistä vaunutyypeistä ei tietääkseni ollut ikkunaa päätyseinässä. Venäläisiä normaalivaunuja muunnettiin 'väliaikaisiksi' konduktöörivaunuiksi ilmeisesti nimenomaan työjuniin (tai ehkä tavarajuniin). Tässä kuvassa vaunu on ilmeisesti työjunan konduktööri/kalustovaununa. Ilman päädyn ikkunaa pitäisinkin sitä joko Gd- tai Gav-vaununa. Jos myös sivuseinässä olisi ikkuna, asia olisi selvä, mutta nyt vaunu ei aivan vastaa mitään tuntemaani vaunua. Noista FG-vaunuista olisi mukava löytää vähän enemmän tietoa. |
||||
|
|
23.01.2019 10:50 | Hannu Peltola | ||
| Eikö umpivaunu ole perinteinen venäläinen yhdysliikenteen jarrusillallinen vaunu, suomalaiselta litteraltaan Gav? Sivuseinässä ei ole ikkunaa, siinä on perinteinen tuuletusluukku. Kuvan perusteella näyttäisi, että peräpäässä voisi olla ikkuna. Ei kai tästä voi tehdä johtopäätöstä, että vaunu olisi FG-vaunuksi muutettu konduktöörivaunu? Minusta kuvassa mikään ei suoraan viittaa 1940-lukuun, päinvastoin siinä on vahva 1920-luvun tuntu. Voisin hyvin uskoa, että kuva on otettu radan rakentamisen ajoilta 1926-1928. | ||||
|
|
23.01.2019 10:19 | Mika Hakala | ||
| Kts. https://vaunut.org/kuva/43308?liikp1=323 | ||||
|
|
23.01.2019 09:59 | Heikki Jalonen | ||
| Jouni, totta haastat. Hektisen dynaamisessa ympäristössä ponnistelevien toimijoiden nimien ja logojen kulutusvauhti alkaa olla sellainen, että lyhytikäisimmät muodot ovat varmasti tulevaisuuden kylttikokoelmien himoittuja helmiä... | ||||
|
|
23.01.2019 08:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo mainitsemani merkintädetaljit, eli kotipaikka- ja katonkorjausmerkintä, eivät lainkaan auta ajoituksessa: Kotipaikkamerkintä otettiin käyttöön v. 1913 ja katonkorjausnmerkintä oli käytössä jo ainakin v. 1925. Ainoaksi merkintävinkiksi jää siis samankaltaisuus tavaravunuista muunnettujen konduktöörivaunujen kanssa. Niinpä ajoitus onkin sitten kiinni siitä, tehtiinkö noita muunnoksia muulloinkin kuin 1940-luvulla. Veturin vanha savutorvi voisi ehkä selitttyä sillä, että veturi olisi siirretty ratatyömaille. Jos siis ollaan 1940-luvulla. Ja korjaanpa samalla edellisessä kommentissani olevan selvän virheen: Eipä tuossa katetussa vaunussa ikkunaa sivuseinässä olekaan. Miten lienenkään moisen ollut näkevinäni. Mutta päädyssä on, ja se merkinnee sitä, etä vaunu on muunnettu konduktöörivaunuksi. |
||||
|
|
23.01.2019 07:56 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Näköjään tuli typo tunnisteisiin. :) korjattu. | ||||
|
|
23.01.2019 04:57 | Topi Lajunen | ||
| Vaatii toki sen, että konduktöörillä on vaihtotyönjohtajan pätevyys. Se ei enää nykyään valitettavasti ole itsestäänselvyys. | ||||
|
|
22.01.2019 23:01 | Jyrki Talvi | ||
| Etummainen Idän Ihme on 3013 vaihdatko tunnisteisiin. | ||||
|
|
22.01.2019 22:19 | Tuomas Pätäri | ||
| Pilari tehtiin ensin, mutta maatuelle ei varmastikaan tarvinut tehty mitään, sillä (kuten kuvateksti sanoo) siltaa siirrettiin 11 metriä länteen ennen pätkimistä, jolloin seuraava diagonaali osui maatuen päälle. Hommassa ei käytetty proomuja vaan maatuen ja uuden pilarin päälle asennettuja siirtovaunuja (niistä on kuva Siltojemme historia -kirjassa, josta myös kommenttini sisältämät tiedot ja lukuarvot). Yllä olevasta kuvaparista näkee miten päätydiagonaaleja vahvistettiin siirron jälkeen. Nykyinen tarkka mitta on hieman yli 104 metriä. Siirron takia liikenne oli keskeytyneenä 8,5 vrk. Muutostyön tarkempi ajankohta oli huhtikuu 1968. Kahden vanhan pilarin perustuksia jouduttiin kaventamaan hieman, jotta Saimaan syväväylän standardeille sopivat laivat mahtuivat kulkemaan lävitse. |
||||
|
|
22.01.2019 22:01 | Hannu Peltola | ||
| YH voisi kyllä olla hyvä ajoitus! | ||||
|
|
22.01.2019 21:50 | Perttu Karttunen | ||
| Myöhästyin ite tältä viis minsaa :D | ||||
|
|
22.01.2019 21:38 | Jouni Hytönen | ||
| Jonain päivänä vielä ihastellaan aitona säästynyttä Ratahallintokeskus-viittaa. :) | ||||
|
|
22.01.2019 21:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Kielto ei näemmä ole aivan eksplisiittinen, mutta rautatieliikenteenohjauksen käsikirja toteaa näin kohdassa 10.2: "Lupa peräyttämiseen voidaan antaa, mikäli yksikön kuljettajan mukaan liikennöinti vaihtotyönä ei ole mahdollista." Käytännössä kaukoliikenteessä liikkuminen vaihtotyönä on aina mahdollista, koska junassa on konduktööri. | ||||
|
|
22.01.2019 20:41 | Heikki Jalonen | ||
| Onkohan tuo Kansakoulun suunnasta varoittava vanhamallinen tienviitta säilynyt tuossa kaikkien aikojen läpi, vai liekö pystytetty uudelleen? On joka tapauksessa ylätyylisempi kuin tuo Viraston logoa kantava Kalvitsan sijainnin fyysinen väylänosoitin... | ||||
|
|
22.01.2019 20:34 | Nikolas Peippo | ||
| Matkustajajunan peräyttäminen sallittiin 2017 kesällä, ellen ihan väärin muista? | ||||
|
|
22.01.2019 20:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Teemu: Missä matkustajajunan peräyttämin kielletään? Ainakaan JT:n peräyttämistä käsittelevässä luvussa siitä ei ole mainintaa: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lo_2018-35_junaliikenteen_vaihtotyon_web.pdf Yleistä: Vieläkö kaikilla konduktööreillä on lupa/pätevyys toimia tähystäjänä tällaisessa tilanteessa? |
||||
|
|
22.01.2019 20:29 | Heikki Jalonen | ||
| Maukas probleemi kerta kaikkiaan! Kuva on epäselvä ja syväterävyys huono. Amatööriotos, ehkä Kodak-näpsällä läsnäolleen omaan albumiin. Kuvaa suurennettuna tiirailtuani: näen siinä mielestäni vain yhden auton, kuorma-auto jonka nokka pilkistää kahden oikeanpuolimmaisen valopylvään välissä. Mielestäni siinä ei ole häkäpönttövarustusta, pöntön yläosan pitäisi pilkistään hytin takaa. Jos siis eletään vielä bensa-aikaa, oltaneen ajassa ennen talvisotaa, niin pitkään ne pöntöt sitten liikennekuvaa hallitsivat siitä eteenpäin. Auton maski muistuttaa rumannimistä Ford-vuosikertaa eli 1939. Tämä epävarmaa, on tuo kuva sen verran suttuinen. Myöskin sotilaiden varustus on vähän kirjavaa, ettei olisi sitä kuuluisaa m. Cajanderia. Lähinnä olevalla hevosmiehellä vaikuttaisi olevan karvalakkina normaali koivistolainen eikä mikään SA-varusesine. Arvaukseni: tapahtuma voisi liittyä YH:hon eli Ylimääräisiin kertausharjoituksiin, alkaen lokakuussa 1939; paikkana jokin Karjalan kannaksen liikennepaikka. Kuvan ajoitus siis loka-marraskuu 1939. Jos näin on, on kuvassa todellista historian kovaa ydintä. Miehistö näyttäisi kulkevan ilman pitkiä aseita. Luultavasti lähistöllä on joko leiri tai kasarmi, joissa aseet vielä säilössä suurin piirtein rauhan ajan määräysten mukaisesti. YH-aikana työpalveluksessa ei taidettu vielä pitää aseita käden ulottuvilla jatkuvasti; tämä käytäntö sitten äkkiä muuttui 30.11. |
||||
|
|
22.01.2019 19:58 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvinen kuva! | ||||
|
|
22.01.2019 19:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Voi se olla että 10 vuoden päästä on tämäkin hyvin mielenkiintoinen kuva. Siinä ajassa muuttuu moni asia historiaksi. | ||||