Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.01.2019 11:06 Pietu Tuovinen  
  Ai että on nättiä! Pitäisi itsekkin alkaa taas ajella...laiskuus *köh* siis sähköratavaurio on estänyt junaliikennettä täällä päin
Kenen tekemä malli tuo Doodle-Bug on ja onko tämä kuvan 2320 yhdellä vai kahdella ohjaamolla varustettu? Kattelin kuvia ja osalla oli kaksi ohjaamoa ja osalla vain yksi.
kuva 26.01.2019 08:05 Juhana Nordlund  
  Siisti, värikäs tilannekuva Vammalan asemalta.

Junanlähettäjän kohdalla oleva vaunu on sarjasta CEit (tai ehkä CEift, jolle en tässä tapauksessa laita isoa panosta). Vaunun vuosimalliksi arvelisin 1964 - 66.
kuva 26.01.2019 04:43 Eljas Pölhö  
  USRA Mikadoista: Mikadot olivat suurilukuisin USRAn veturityypeistä (46% kaikista). Jos jaetaan veturit keveisiin ja raskaisiin (kuten jokseenkin kaikki USRAn versiot), niin USRA Light Mikado oli suurilukuisin (625 veturia) ja USRA Heavy Mikado oli kolmanneksi suurilukuisin (233 veturia).

Great Northernilla oli 9 Heavy-mallia. Ero keveään oli suht’vähäinen, kevyt n. 290800 lb (131,9 t) ja raskas n. 320000 lb (145,1 t) ilman tenderiä. Malleilla oli paljon yhteisiä osia. Great Northern suoritti mittausajoja vertailuksi pari vuotta vanhempaan O-1 malliin, joka oli paperilla marginaalisesti vahvempi. Käytännössä mittausten mukaan linjalla USRA malli (O-3) oli tehokkaampi ja sillä oli pienempi polttoaineen kulutus.

USRAn Mikadojen kovin ennätys tehtiin melko tasaisella Texas&Pacific yhtiön Louisiana Divisionin radalla kun yksi kevyt Mikado veti 126 vaunuun kasvatetun 10100 short tonnin (9160 metrisen tonnin) aikataulunmukaisen junan toisen maailmansodan aikaan.
kuva 26.01.2019 01:22 Hannu Peltola  
  Tässä on tunnelmia samasta tasoristeyksestä vuodelta 1947. Videolla juna #712 on matkalla kohti Seattlea. Näköjään myös tuolloin O-3 #3202 on ollut vetovuorossa! https://m.youtube.com/watch?v=qNEF0ta6yeY
kuva 26.01.2019 00:49 Esa J. Rintamäki  
  Tämä Hannun kuva kommenttinsa kanssa on silmälle namia!
kuva 26.01.2019 00:45 Hannu Peltola  
  Hetkeä aikaisemmin juna kulki Burlingtonin eteläpuolella olevan lyhyen tunnelin läpi. Tänne asemalle saakka kuului kallioseinien moninkertaistama höyryeturin puuskutus ja poistoiskujen kumu. Vielä junan ollessa tunnelissa kuului ensimmäinen kumea tuuuut-tut junan lähestyessä Burlingtonin Main Streetin tasoristeystä. Tasoristeyksen kohdalla veturinkuljettaja huudatti veturin torvea junaturvallisuussäännön mukaisesti pitkällä kumealla tuuttauksella. Kuvaajan kohdalla on aika laittaa varoituskello kalisemaan, juna ohittaa kohta Burlingtonin asemalaituria. Kohta ei kuulukaan muuta, kuin vaunujen teräspyörien kolke kiskojatkoksissa ja satunnainen lovipyörän jumputus. Ilmassa leijuu makea kivihiilisavun tuoksu...
kuva 26.01.2019 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä kutosellakin pääsi menemään: 1950 Chevrolet manuaaalivaihteisena saavutti huippunopeudeksi 85,55 mph eli 137,65 km tunnissa. Automaatilla (Powerglide) moottori oli hitusen isompi (235 cid) ja perän välitys valittu siten, että moottorin kierrosluku manuaalivaihteiseen verrattuna oli 15 % pienempi. 1950 Ford lättäpäällään saavutti tasan 90 mph eli 144,81 km/h.

Kuvan hammaslääkäri todennäköisesti sijoitti fyrkkaansa varusteisiin, olihan Powerglide isomman myllyn kanssa vain 169 taalaa hintaan lisää vuonna 1951 (saatavilla vain DeLuxe-malliin). Puhumattakaan sitten suuntavilkuista, painonappiradiosta, kokopeittävistä pölykapseleista, valkosivurenkaart eivät näy olevan, optiolistassa ne kuitenkin olivat, lukittavasta bensatankin korkista jne...
kuva 26.01.2019 00:13 Heikki Jalonen  
  Dinojuicen korkki on Käkkylässä vasemman takavalon alla. Lyhty kääntyy ylös samalla tapaa kuin Trabantin konepelti - ei kun muovi. Ja ehdottomasti vähintään yhtä usein.

Sama idea oli napattu myös muuten myös Peugeot 403:een. Koska Ranska, niin esanssikorkki oli takalampun alaosan alla. Ei ihan samalla tavalla mutta melkein.
kuva 26.01.2019 00:09 Esa J. Rintamäki  
  Jaa-a, tuo letukka taitaakin olla mallinimeltään Styleline DeLuxe Bel Air. Se olikin suosittu ostajien keskuudessa. Eikös mallinimi Nomad tullutkin letukalle vasta 1955? Farmareiden mallinimi oli Station Wagon noihin aikoihin, kunnes varustelutasolle 210 nimi Townsman tuli 1953... Nomad-nimeä käytettiin sitten vuosimalliin 1961 asti Impala-mallisarjan farmarissa.

Myöhemmin Nomad-nimeä kantoivat vanit.
kuva 26.01.2019 00:01 Hannu Peltola  
  Heikillä on mahtava taito elävöittää kuvat!!!
kuva 25.01.2019 23:57 Heikki Jalonen  
  Tämä on sentään jäljellä. Mutta, kyytiläiset on menetetty. Chrysler ainakin. Ja myös M-B 770.
kuva 25.01.2019 23:57 Hannu Peltola  
  Olikos se juuri 1950-luvun alun Käkkylä, jossa bensatankin korkki löytyy takarekisterikilven alta? Kuvassa Käkkylän lisäksi huomion kiinnittää autoon nojaileva blondi, aito 1950-luvun kaunotar sekin!
kuva 25.01.2019 23:50 Heikki Jalonen  
  1953 Cadillac. Merkin hienoimpia vuosia, varsinkin jos ajatellaan sen etumatkaa muihin - kaikkiin muihin - autoihin joita saatavilla oli.

Apropå: menneinä aikoina oli huoltoasemia, joissa tankkaus tapahtui palveluna - auton käyttäjien ei itse tarvinnut hoitaa sellaista rutiiniaskaretta. Noiden aikojen Cadillac oli eräs ammattitaidon ja työosaamisen testi aikansa bensapojille - missä on bensatankin korkki... paljon menisi, mutta mihin panisi?
kuva 25.01.2019 23:24 Heikki Jalonen  
  Jo auton valinta kertoo, että kuljettaja on vastuunsa kantava kansalainen. 1951 Chevrolet BelAir DeLuxe 2d HT oli varmasti paikallisen hammaslääkärin kulkuväline; ei voitaisi edes ajatella että hän ei olisi tarkkana, olipa sitten liikenteessä tai vastaanotollaan.

Koska hän tarvitsi autoaan vain yksin, itse ja omaan käyttöönsä (rouvalla oli tietysti perheen tarpeita varten saman merkin Nomad Woody), hänelle olisi hyvin riittänyt vaikka yksiovinenkin korimalli jos sellainen olisi ollut saatavilla. Mutta koska ei ollut, niin sitten 2dHT.

Alaspäin kapeneva C-pilari on tuolle mallille ja ajankohdalle niin tyypillinen; kaareva 3-osainen takalasi ominainen.

Taloudelliset syyt tuskin estäisivät häntä vaihtamasta autoaan vaikka joka vuosi viimeistä huutoa olevaan huikentelevaan kahdeksansylinteriseen Lincolniin tai Cadillaciin. Mutta, vastuunsa tuntien, hän ei halua potilaidensa (siis asioiden maksajien) tuntea itseään pelkiksi maksumiehiksi. Korean sota oli jo tarpeeksi kallis hanke, miksi lisätä kanssaihmisten tuskaa muulla. Sitä paitsi, 6-sylinterinen Blue Flame-moottori oli todella kauniisti käyvä. Hyvin, hyvin sopiva jo hieman harmaantuvan aikuisen ammattimiehen ajoneuvoon.
kuva 25.01.2019 23:03 Olli Keski-Rahkonen  
  Hyviä vastauksia! Vuosi on 2007, eli viime hetkiä Länsisataman ja Vempujen liikennöinnissä eletään.
kuva 25.01.2019 23:02 Simo Toikkanen  
  Nuo liikennepaikkaluettelon korjaukset ja lisäykset ovat enää pientä viimeistelyä vailla ja ilmestynevät sivuston luetteloon lähiaikoina. Ovat arvokasta tietoa, ja lisääkin sopii laittaa – pyrin lisäämään ne luetteloon jatkossa vähän ripeämmin.
kuva 25.01.2019 22:58 Olli Keski-Rahkonen  
  Oa-sarjaa on valmistettu 58 kappaletta vuosina 1960 ja 1964-65. Näistä vaunuista on edelleen käytössä Valtterin mainitsemat 30 kappaletta mukaanlukien vaunu 72011, joka tämän kuvassa esiintyvän tavoin siis valmistunut vuonna 1960. Tämä vetää varmasti vertoja pitkäikäisyydessään vanhoille sarjoille Hdk, Ok jne.
kuva 25.01.2019 22:48 Eljas Pölhö  
  Toki voin skannata niitä mitä minulla on jäljellä, mutta laitan mieluummin arkiston puolelle, niin ei tarvitse miettiä dokumentin kokoa niin paljoa. Onko toivomusta rataosasta tai rataosista? Kaikkia ei saa kerralla tai kahdella, ainakaan minulta (skannaus on liian tylsää duunia). Vai olisiko jollain muulla jo valmiiksi skannattuja...?

Asemien ja rataosien tiedot eivät ole juuri kiinnostusta herättäneet ja tekemäni rataosittaiset korjaukset/lisäykset on korjaamatta Resiinan luetteloon ainakin 26.10.2018 jälkeiseltä ajalta. Se ei innosta jatkamaan tästä aiheesta.
kuva 25.01.2019 22:44 Juhani Pirttilahti  
  Tyristorisäädöllä, eli tyri koko stoori.
kuva 25.01.2019 22:36 Jouni Halinen  
  Minusta pitää aina antaa palautetta jos se on totuudenmukaista (nek/pos). En olisi uskonut Jimi A:ta noin nuoreksi harjastajaksi (11 V) eritoten huomioiden hänen kirjoituksiaan näillä sivuilla aikaisemminkin, eli peukut ja iso papukaijamerkki sulle Jimi. Itse olen tällainen lukihäiriöinen 61 (Esan ikäinen) vuotta vanha ukko.

Tänään tuli täyteen 50 vuotta siitä kun faijavainaa vei mut ja pikkuproidin (11v/ 9v) sille ilmaiselle reissulle Sm 1:lä Helsinki-Kirkkonummi-Helsinki.
Reissu oli faijalle siksikin tärkeä, että hän oli töissä Rompalla (42 v) mallipuuseppänä/malliveistäjänä ja oli tehnyt siellä monien muiden moottoreiden valumallien (mm. metron moottorien) lisäksi myös Sm ½ mootorien valumallit. Siinä sitten kuunneltiin kolmistaan, että miten moottorit pelittävät ja juna kulkee ja hyvinhän kaikki meni.

Siihen aikaan ei ollut vielä käytössä ns. taajuusmuuttaja-tekniikkaa (Sam) joten ns. ”ininää” ei kuulunut. Itse olen ns. on/off ”töpseli”sähkömies (0-380 v), eli joku asiasta perillä oleva voisi kommentoida tähän, että millä ”säädöillä” Sm sarjan kalusto silloin(kin) liikui.
kuva 25.01.2019 22:00 Valtteri Renfors  
  Esa: Näitä näyttäisi olevan 30 kappaletta. Lisäksi on myös Oav-vaunuja, jotka ovat samanlaisia.
kuva 25.01.2019 21:47 Teemu Sirkiä  
  Tällä formaatilla olleet selostukset julkaistiin mielestäni viimeisen kerran vuonna 2010. Nykyään on reittikirja ja linjakaavio.
kuva 25.01.2019 20:24 Juhani Pirttilahti  
  Rataosaselostukset tehtiin aikanaan, ja edelleen, koko valtion rataverkolta. Rautatiearkistossa on vielä paljon levytilaa jäljellä! :)
kuva 25.01.2019 20:13 Ossi Rosten  
  Oho, siinä on painavasti lastattu kärry. Viimeiset omin silmin havainnot oli että levyjä oli 1/3 vähemmän ainakin... Siiä tosin jokunen vuosi
kuva 25.01.2019 20:10 Juha Puusaari  
  Onkos tälläisiä rataosaselostuksia muiltakin väleiltä? Jos on niin voisiko saada näkyville tänne?
kuva 25.01.2019 19:51 Esa J. Rintamäki  
  Oa-sarja on ollut onnistunut vaunutyyppi. Sarjan 15 vaunua valmistui vuonna 1960. Tehtiinkö näitä lisää, vai kuitattiinko näiden tarve Rmm-sarjalla?
kuva 25.01.2019 18:04 Erkki Nuutio  
  Kyllä on, varsin tarkasti.
kuva 25.01.2019 16:41 Tuukka Ryyppö  
  Onko kuva siis suunnilleen tästä: https://www.google.com/maps/@61.491047,23.7747063,3a,75y,254.83h,83.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1snXXP5kCqA6OLnAk6zxplAw!2e0!7i13312!8i6656 ?
kuva 25.01.2019 16:00 Sakari Kestinen  
  Timo vissiin tarkoittaa: Организация Сотрудничества Железных Дорог-järjestöä?
kuva 25.01.2019 14:42 [Tunnus poistettu]  
  Tänä talvena oikein räjähtävää pakkasta. Onko syytä huolestua yleisestä turvallisuudesta kun näinkin räjähdysherkkää ilmaa liikkeellä? https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3bc1f25e-ab12-4c98-802e-f0e41dcc599f
kuva 25.01.2019 14:33 Eljas Pölhö  
  Juolahti mieleeni, että ehkä SVR halusi vähän takaisin 57:n kalliista valmistumiskustannuksista saamalla siitä vuokraa rautatierakennukselta. Mitään liikenteellistä pakottavaa tarvetta SVR:llä ei ollut 1874 uudelle veturille, etenkään talvea vasten.
kuva 25.01.2019 14:26 Eljas Pölhö  
  Ajattelinkin ehdottaa, että joku kaivaisi esiin veturin valmistumisjuhlan ajankohdan, jotta nähtäisiin millä ajalla SVR:n kilometrit on ajettu. Muut vastaavat ajoivat noin 30-40'000 virstaa vuodessa. Vähän intensiivisempi käyttö heti alussa, niin kilometrien puolesta veturi on tosiaan voitu lainata ratatyömaalle. 1875 sen kilometrit (virstat) ovat alle A3-sarjan, mitä olen arvellut alkuvaikeuksiksi. Työmaalla työskentely osan vuodesta selittää kyllä yhtä hyvin. 1876 kilometrit olivat A3-sarjan keskitasoa eli "normaalit".
kuva 25.01.2019 13:44 Erkki Nuutio  
  Ilmoitetut ajovirstat 1874 eivät ole este veturi 57:n lähetykselle lautalla Hämeenlinnasta lokakuun 1874 lopussa.
Veturin valmistumisjuhla oli 4.-5.10.74 Tikkurilassa. Ennen sitä lienee ollut vain koeajoja. Epäilemättä veturin kelvollisuus haluttiin ja myös voitiin sen jälkeen todistaa matkustajunia vetämällä. Noin 3500 km ajomatka parinkymmenen päivän aikana on aivan uskottava tulos, jos on selviydytty ilman mainittavia vikaantumisia.
Tampereen Sanomien toimittaja kävi varmasti katsomassa veturia sijoituspaikassaan Viinikanojan eteläpuolella ja luki 57:n valmistajakilvestä "mekanitehtaan". Veturi lähetettiin Hämeenlinnasta kokonaisena lokakuun 1974 lopussa (Hämäläinen).

Näin aikainen ajankohta on mahdoton E1-vetureille. Ne saapuivat osaksi koottuina aikaisintaan muutama kuukausi myöhemmin.
Ne tilattiin työvetureiksi ja työveturina lehdentoimittajakin sellaisen totesi ja sellaisena siitä kirjoitti.
kuva 25.01.2019 09:37 Erkki Nuutio  
  Yön yli mietittyäni olen myös päätynyt siihen, että "työveturi" ei ollut B1, vaan E1. Helsinki ja Pietari eivät olisi antaneet kummallekin välttämätöntä B1 -järjestelyveturia toisen "yrityksen" epämääräiselle pitkälle Tampereen komennukselle, kun lisäksi tarve oli seuraus kyseisen "yrityksen" viivyttelystä uusien veturien tilaamisessa.

Sen sijaan pysyn täysin sillä kannalla, että marraskuun 1874 alussa tuli veturi 57. Se nyt vain sattui olemaan ainoa veturi, jota ei jo ollut luovutettu ja otettu liikenteeseen Hki-Pietari -radalla. Ajankohdan lehtiuutiset selkeästi kertovat, että se oli tehty Hki-Hml -rautatien mekanitehtaassa (valmistuskilvestä paikan päällä luettuna Mekaniska Verkstaden i Hfors). Kaikki ajoitukset täsmäävät.
Ei tämän veturin tuonti kokonaisena hullua ollut. Lotjien kantavuus sen ilmeisesti salli ja Viinikanojan eteläpuolelle muutenkin jouduttiin tekemään kunnon laituri (olisipa kuvia), koska sitä kautta kuljetettiin Viinikan- ja Vihiojan siltojen osat ja paljon kiskoja ja luultavasti soravaunut. Työraide laiturilta tulevan radan varteen oli lähes tasaista maata.

"Työveturi" E1 oli työveturin näköinenkin (https://www.vaunut.org/kuva/111978?tag0=0%7CE1%7C) ja se oli epäilemättä tuotu osakokonaisuuksina, jotka on helppo yhdistää käyttökohteessa. Tarkka saapumispäivä meritse Helsinkin (Sörnäisiin) lienee epäselvä, mutta jäät estivät meriliikenteen pakkasista riippuen 12.74-1.75 vaiheilla. Kuljetus Hämeenlinnasta Tampereelle lotjalla saattoi olla mahdollista vielä vuodenvaihteessa 74/75. Koko ajanhan kuljetettiin sillanosia ja kiskoja Belgiasta Helsinkiin ja Hämeenlinnasta Tampereelle.
Työvetureiden saapumista varmasti kovasti kiirehdittiin sähkeitse. Tampereen työveturi oli lehtiuutisen mukaan tarkoitus kuljettaa lotjalla lokakuun lopulla 1874 (eli sähkeitse lienee jo vahvistettu veturien olleen valmistumassa), mutta todellisuudessa kuljetus lienee vähän viivästynyt. Luultavasti veturia päästiin kokoamaan Tampereella vasta 5.75 . Ensimmäinen uutinen sen käytössä olemisesta taitaa olla vasta 8.75 .

Soraa kuljetettiin puhkaistavasta harjusta jo kesällä 1874 asemalle päin hevoskuormina. Tämä oli ihan tarkoituksenmukaista, koska kuljetusmatka oli aluksi hyvin lyhyt ja vieläpä alamäkeä. Kun lähistö oli sorastettu oikealle tasolle, oltiin jo kevään 1875 vaiheilla ja oli saatu rannasta ylös kiskoja ja vaihteita ja pian työveturi ja soravaunuja. Työ tehostui niillä kuten lehtikin kertoi.

Soraa kuljetettiin niinikään hevoskuormina työsiltaa pitkin ja rakennettiin vähitellen loivasti laskeva sillan eteläpenger. Sen valmistuttua päästiin siltapalkit tuomaan etelästä päin ja työntämään työsillan päälle.
kuva 25.01.2019 08:02 Juhana Nordlund  
  Paikka on tosiaan Kalevankadun länsipää Helsingin Hietalahdessa. Raitiolinjan 6 kiskot näkyvät kuvassa. Länsisataman tavarajunaakin pilkistää kuvassa, veturina kaiketi jokin Dv16. Ajankohdaksi täällä on veikattu noin vuosia 2004 - 2005, lähelle niitä minäkin laitan panokseni, ehkäpä painottuen vuoteen 2006. Tuon näköistä säätä oli kyllä kesällä 2007:kin. Vuoden 2007 jälkeen Dv16:ta ei ole käytetty kaupallisessa ajossa enää kesällä, kesähän tuossa näkyy olevan. Jos oikein muistan, syksy 2007 oli Dv16:n viimeinen liikennöintiajankohta paria poikkeusta lukuun ottamatta. Olli on saattanut olla kuvaamassa teemana Vempun viimeiset hetket Helsingissä.
kuva 25.01.2019 06:24 Petri Soronen  
  Tuo turkoosi Mazda näyttäisi olevan viron kilvissä. Eli vähintään 2004->
kuva 25.01.2019 00:45 Jorma Toivonen  
  Viime aikoina on kehoteltu tavallisia matkustavaisia osallistumaan "ilmastotalkoisiin" ja matkustamaan sähköllä. Kuvaa katsellessa tulee mieleen mm.: Kuinkahan monta ns. "irtoperää" saapuu/lähtee esim. Vuosaaresta päivittäin kuluttamaan tiestöämme (vieraalla kalustolla ja miehistöllä) - riittäisikö niistä yhden kuljettajan kuljettamalle yksikölle? Postikin lopetti lentämisen pohjoiseen ja siirtyi maantielle. Rakasta liikennettä tiestölle suositaan ja näytetään unohtavan edullisin vaihtoehto kuljetuksille. Kilpailijat !!! - unohtakaa matkustajat.
kuva 24.01.2019 23:47 Jari Kuusinen  
  Länsisataman viimeiset hetket ja tikitaalikameroita on saanut jo kaupoista... Kuvan ensimmäiset Land Cruiserit kilvitettiin näemmä elokuusta 2003 alkaen, mutta tässä näyttäisi olevan raikas ja ravitseva sateenjälkeinen alkukesä - oikea herkkujen herkku. Ei tuosta Rellusta irtoaisi vastaavaa aikatietoa? Sanotaan vaikka kesäkuu 2004 tai kesäkuu 2005, laitetaan pelimerkki jälkimmäiselle ja jäädään odottamaan... :)
kuva 24.01.2019 23:22 Esa J. Rintamäki  
  T6 tarkoittaa toimitustilaa, joka saadaan tässä tapauksessa vanhentamalla vastapuristettua profiilia lämpöuunissa noin 184 asteen lämmössä muutaman tunnin ajan. Kiderakenne muodostuu tällöin lopulliseksi ja kovuuskin asettuu toivotuksi. Kuvan lista on lisäksi anodisoitu. 6061 on alumiiniseoksen tunnus (perustuu saksalaiseen standardiin). Ettei vaan olisi lahon muistini mukaan AlMgSi 0,5:ttä?

Toimitustiloja on muitakin.
kuva 24.01.2019 23:21 Juhani Pirttilahti  
  Kyllä, kyllä! Juuri näin.
kuva 24.01.2019 23:20 Jimi Lappalainen  
  Esimerkkikuva oikeasta ulkonäöstä: https://vaunut.org/kuva/55868
kuva 24.01.2019 23:14 Juhani Pirttilahti  
  Kyseisen listan tietoja: Piirustus No VLO22191/1, materiaali 6061 T6, tunnus 46119101, piirretty 9.11.1963.
kuva 24.01.2019 23:10 Esa J. Rintamäki  
  GF tarkoittaa Georg Fischeriä.
kuva 24.01.2019 23:08 Esa J. Rintamäki  
  Alumiinilista lienee Purso Oy:n tuotantoa. Ainakin, kun kävin läpi Nokia Alumiinin profiilipiirustuksia (laatiessani piirustusluetteloita), ei ollut ensimmäistäkään Valmetille tarkoitettua profiilia. Nokia Alumiinista tuli sittemmin Nordic Aluminium Oy.
kuva 24.01.2019 23:08 Eljas Pölhö  
  Minä puolestani voisin ehdottaa, että kumpikin työveturi on sarjaa E1.

A5 57 ajoi SVR:llä 1874 2980 virstaa matkustajajunia ja 415 virstaa yksin. Miksi SVR:n uusin veturi lainattaisiin Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatierakennukselle ja etenkin kun se on mahdollisimman epäsopiva työveturiksi. Lisäksi se oli hankittu Riihimäen-Pietarin rautatierakennuksen toimesta.

B1 9, 10 ja 53 olivat vuoden 1874 tilaston tekstiosan mukaan "uteslutande" ainoastaan Pietarissa, Viipurissa ja Helsingissä päivystystyössä. Niiden tuntimäärät ovat kullakin niin suuret, ettei mikään niistä ole joutanut olemaan paria kuukautta rautatietyömaalla, jonka tunnit ja kilometrit eivät tule SVR:n tilastoon.

B1 54-56 toimitettiin Englannista vasta vuonna 1875. Beyer Peacockin toimituskirjat ovat olemassa ja niistä on koostettu useita kirjoja, laajin on 4-osainen, jokainen monisatasivuinen. Valmistusnumerot sopivat hyvin vuodelle 1875, eikä edes vuoden alkuun. Kai nyt joku olisi kirjoittanut toimitusvuodeksi 1874, jos se niin olisi.

Sen sijaan E1 valmistajalta Carelsilta ei ole säilynyt toimitusluetteloa, vaan se on koostettu jälkikäteen tunnetuista tiedoista. Vetureiden valmistusvuosi 1875 on sopimattoman myöhäinen, mutta perustuu SVR:n vastaanottoaikaan. "Höyryveturit Valtionrautateillä" -kirjassa pohditaan olisivatko ne voineet olla tarkoitetut muualle, mutta jääneet toimittamatta. Parempi ratkaisu on, että ne tulivat rautatierakennukselle jo 1874 ja sieltä aikanaan kirjattiin SVR:lle. Helsingin konepajassa koostettu voi yhtä hyvin tarkoittaa siellä Carelsin osista koottua veturia (ihan kuin A1 sanottiin koostetun Helsingin konepajassa). Toinen on ehkä sitten koottu lopulliseen kuntoon vasta Tampereella.
kuva 24.01.2019 22:28 Jyrki Längman  
  Öö kuvassa on päivystäjä niin olisiko Turun satamasta... no ei todellakaan Tämä on Helsingistä. katu on kalevankatu ja ajankohta 2000-luvun alkupuolelta. Tässä kuvassa näkyy Kalevankadun Hietalahdenpään ratikkakiskot. Välillä Mannerheimintie-Annankatu kulki vuoteen 1959 asti myös ratikkakiskot.
Kuvasarja:
Oodi S-junalle
 
24.01.2019 21:44 Antti Havukainen  
  Muistutettakoon tässä yhteydessä myös, että ylihuomenna 26.1.2019 tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta kaupallisen Sm1-liikenteen ja ylipäätään sähköjunaliikenteen alkamisesta. Suurempia aiheeseen liittyviä juhlallisuuksia tuskin kuitenkaan kannattaa odottaa.
kuva 24.01.2019 21:08 Mikko Herpman  
  Voi voi vaan, vähäväkinen kansa ja vielä vähemmän nostalgia/museohenkistä ja rautatiehenkistä sakkia. Mahdollisuudet ovat niin kovin marginaaliset ilman rahafirman/rahamiehen panostusta ja aitoa kiinnostusta. Olisihan vielä joitain vaikkapa veturitalleja mihin näitäkin voisi jemmata odottamaan vaikka sitä hienoa laajaa museoa mikä voisi laittaa näytteille. Tämän talliin jemmaamisen sijasta pidetään ennemmin tallit tyhjillään.. ja kalusto näin.
kuva 24.01.2019 20:50 Erkki Nuutio  
  Hyvä kun olet löytänyt täydentäviä uutisia. Ensimmäinen tullut veturi oli siis 57 lokakuun loppupäivinä 1874.
Hämäläisen 5.11.74 mukaan se kuljetettiin kokonaisena anturoita myöten (=pitkin) - tarkoittanee siis kiskoja pitkin lotjaan.
Maininta että se on suojassa Sorin ahteen alla täytynee tarkoittaa, että se tuotiin ojan eteläpuolelle.

Kokonaisena kuljetettu 57 ei voine olla Satakunta 31.10.74 -uutisen kertoma, vasta Tampereella koottu työveturi.
Tampereen Sanomat 24.8.75 -uutisen höyryveturi kuljeskeli [noin 20.8.75] Sorinahteen ja Viinikanojan välillä [siis ojan pohjoispuolella], eikä rohjennut sillan yli juosta. Sen täytynee siis olla mainittu työveturi [eikä 57].
Ei olisi ollutkaan helppo vetää 57:aa rannasta aseman työmaalle vaatimatonta kärrytietä pitkin suuren elukkajoukon voimalla.
Mikä paikalla [aseman työmaalla] koottu työveturi sitten oli?
Nimenomaan työveturiksi ostetut E1:t valmistuivat vuonna 1875. Ne eivät siis voine tulla kyseeseen, koska kokoonpantava työveturi tuotiin jo lokakuun lopulla 1874. Vain B1 lienee mahdollinen ja rannasta aseman työmaalle kuljetuksen helpottamiseksi se olisi siis purettu pääosiinsa?

Olisi hyvä löytää vielä lisätietoja. Proomuilla muuten kuljetettiin myös paljon kiskoja ja vaihteita sekä Viinikan- ja Vihiojan sillan teräsosat ja pilarikivet, kaiketi sillan eteläpuolelle kuten 57. Hyvä laituri on pakosti rakennettu proomuja varten.
kuva 24.01.2019 20:34  
  Voi voi - ja vielä kovalla rytinällä (viittaus edellisen linkin kuvatekstiin).
kuva 24.01.2019 19:31 Juhani Pirttilahti  
  Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa kotimaisen rautatiekaluston museoinnin tietyiltä osin vallitsevasta alennustilasta ja kehnoista käytännöistä, jotka toistuvat vuosikymmenestä toiseen. Tämäkin yksikkö on odottanut päätöksiä jo sen verran kauan, että sitä ei kohta tarvitse museoida. Toisaalta sillä välin VR on ehtinyt luopua museotoiminnan taloudellisesta tukemisesta ja näin hyötynyt taloudellisesti, kun tämä asia on jätetty pöydälle. Elämme todellisessa sarvikuonojen maassa.