|
|
20.01.2019 22:18 | Harri Pesonen | ||
| Nopeus laji on tavarajuna asenossa ;) | ||||
|
|
20.01.2019 22:06 | Petri Nummijoki | ||
| Toki tiedän kulunvalvonnan kokeita olleen jo 80-luvun alkupuolella mutta eiköhän 1995 käyttöönotettu järjestelmä ole toteutettu sen hetken ohjelmistoversioilla eikä joillain 10 vuoden takaisilla. | ||||
|
|
20.01.2019 21:16 | Uwe Geuder | ||
| > Hieman kummastuttaa neuvottelijoiden innokkuus yhtyä yhteisiin EU-parametreihin, vaikkei meillä ole yhteisiä raideleveyksiä yms. muun Euroopan kanssa. Voisi kuvitella, että pitkällä tähtäimellä ostajan asema paranee, jos käyttää yleiseurooppalaista opastin- ja turvajärjestelmää, vaikka vetureita eivät voikaan kulkea maiden välissä. Jos valmistaja A on liian kallis tai ei saa hommaa toimimaan, sitten voi ostaa valmistajalta B. Toivottavasti myös B ja C. JKV-STM on vielä viimeinen kerta kansallinen toteutus, jos kerran valittu toimittaja ei osaa, sitten voi voi… Ei kai VR ole yksin vaikeuksia saada ETCS-järjestelmän osia toimimaan. Eikö Tanskassa oli myös semmoinen ikuisuusprojekti saada ETCS johonkin olemassa olevaan moottorivaunuun. Jossakin olen nähnyt videodokumentin. Varmaan enemmän tai vähemmän erilaisia ongelmia, mutta vaikeat asiat harvoin onnistuvat aikatauluissa, olisiko se missä tahansa. Belgiassa lukee monissa veturissa (jokaisessa?), että ETCS on asennettu EU:n rahoituksella. Suomessa on ole vastaava nähnyt. Eikö VR ole osannut hakea vai ei todellakaan olisi saanut, koska veturit eivät kulje toiseen EU-maahan? |
||||
|
|
20.01.2019 20:30 | Tommi K Hakala | ||
| Yes, puolapyörät. | ||||
|
|
20.01.2019 20:21 | Tommi K Hakala | ||
| Hieno juttu, että tälläinen harvinaisuus on kuvattu ! | ||||
|
|
20.01.2019 19:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Vaikka JKV otettiin kaupalliseen käyttöön vasta 90-luvulla, niin tekniikka on kyllä Kekkosen elinajan loppupuolelta 1980-luvulta. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/82075 | ||||
|
|
20.01.2019 18:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nuo säiliöt lienevät kuorma-auton vaihtokuormatiloja, mitoitus ja muoto ovat tyypilliset. Voi arvata, että korien alustakiskojen etäisyys toisistaan on mitoitettu Multilift-vaihtolavalaitteeseen sopiviksi. Eli, alusprofiilien ulkoreunat noin 1045 mm toisistaan, sisäväli noin 895 mm. Yleensä vaihtolavakiskoina käytettiin I-palkkia, kevyissä lavoissa kokoa I160. Jos U-palkkia käytettiin, laipat olivat ulospäin. Jos eivät, niin rakenne ei ole yhteensopiva Multilift-systeemiin, takasivulukkojen koukut tarvitsevat laipan johon tarttua. Kevyen lavan U-palkki on tavallisimmin U180, rakenne tulee siis vähän korkeampi kuin I-palkilla; siksi jälkimmäinen suositumpi. Ehkäpä siellä on myös päällevetokoukutkin palkkien kyljissä, ei kylläkään näe kuvasta varmuudella. Kuvassa näkyvät kontin päädyt vaikuttavat takapäiltä, jossa ei ole normaalisti koukkuja jos kontti on tarkoitus ottaa kyytiin vain yksisuuntaisesti. Vaihtolava sinällään voidaan tehdä myös molemmin suunnin kyytiin vedettäväksi. |
||||
|
|
20.01.2019 18:03 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ja historiassa JKV:n valmistaja on periytynyt jokseenkin näin: Ericsson -> EB Signal -> ABB Signal -> Adtranz -> Bombardier Rail Control Solutions. Sen JKV-STM:n on tehnyt Bombardierin kilpailija Ansaldo STS, jonka nykyään omistaa Hitachi. | ||||
|
|
20.01.2019 17:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jotenkin en usko, että VR olisi muuttanut ohjelmakoodia. Muutokset on varmasti tilattu valmistajalta ihan senkin takia, että valmistajalla on hyväksytty SIL4-luokiteltu prosessi JKV:n ohjelmistokehitykselle. | ||||
|
|
20.01.2019 17:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos tuplavarmistuksesta :D | ||||
|
|
20.01.2019 17:29 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Kaivelin kuva-arkistojani (digitointi vielä pahasti vaiheessa). Kuvaa jossa veturin numero näkyisi en löytänyt, sellainen kyllä on mutta... oli näemmä täälä vorgissa:-) Joka tapauksessa, kuva on napattu junasta T 2365 30/6, veturin 2337, jossa oli akseleita 94 ja lastia 408 tonnia, lähinnä puutavaraa. Kiteeltä otettiin kyytiin muutama puutavaravaunu. Parikkalassa pysähdyttiin jostain syystä. | ||||
|
|
20.01.2019 17:07 | Miska Törö | ||
| Urheiluopiston ja Vierumäen lisäksi ainakin Rantatielle Lahdessa on asennettu puomilaitteiston jalusta, muttei vielä enempää. | ||||
|
|
20.01.2019 16:53 | Petri Nummijoki | ||
| Suomessa on ensimmäisen kerran ajettu kaupallisessa liikenteessä kulunvalvonnan kanssa 1995, joten tuskin se ihan Kekkosen aikaista toteutusta on. Parhaillaan eläköityvät ikäluokat ovat noin 70- ja 80-lukujen taitteessa työuransa aloittaneita, joten luulisi vielä löytyvän porukkaa, joka tuntee 90-luvun toteutukset. Mutta varsinainen kysymykseni koski sitä, voitaisiinko ETCS väliaikaisesti ohittaa vai onko niin, että ilman sitä Sr3 ei osaa, kuin korkeintaan kuluttaa hieman sähköä apulaitekäytöissä? | ||||
|
|
20.01.2019 16:13 | Heikki Jalonen | ||
| Kiitos Jouni linkityksistä, eipä muistunut tuokaan asia mieleen - edes jotta olisi tullut tehtyä hakua. Tämän päivän kulkija ei noilla kulmilla voi enää edes aavistaa, millaista toimintaa on paikalla joskus ollut. Ihmettelee vain jotain tiennimeä: "mikä ihmeen Savikatu, ihan tavallista asvalttiahan tämä on..." Kuvassa 17840 on muuten näkyvissä suorastaan liikuttava pieni, mansardikattoinen kauppatalo, jossa oli Teräs Oy:n rautakauppa. Sattuman oikusta, tuossa pöytäni kulmalla on juuri Kupittaan Saven valmistama fajanssituoppi, Kupittaa Made in Finland. Pohjassa jopa edelleen tallessa myös tarra "Piispa Henrik Koriste Keramiikkeja". Firmalogolla eli promootioesine, firma: Teräs Oy. Siitäpä oli sopiva nauttia eilen - Piispa Henrikin muistopäivänä - virvoittava saunajuoma... |
||||
|
|
20.01.2019 16:04 | Juha Puusaari | ||
| Tässä olis todiste siitä että junan numero 666 oli silloin oikea (kuva oikeasti on otettu 21.7. 2012) https://vaunut.org/kuva/130798?a=1 | ||||
|
|
20.01.2019 15:21 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Helsingin Sanomat kertoi 6.4.1968, että Ylivieskan releasetinlaite valmistuisi "kesän kuluessa". | ||||
|
|
20.01.2019 15:18 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kuljettajan ulkonäkö, Ilta-Sanomain taiton olemus sekä Tarvan lukuisien Joulumaa-vaikeuksien ajoittuminen vuosiin 1981-1982 viittaa siihen, että tässä ollaan Jormankin mainitsemalla vuoden 1981 retkellä veturissa 2337. | ||||
|
|
20.01.2019 14:54 | Mikko Herpman | ||
| Joensuusta eläköitynyt vek. Törrönen vahvisti että kuva on Joensuusta ja vaihdekopin takana on junatoimisto. | ||||
|
|
20.01.2019 14:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kulunvalvontaan liittyy aika suuri määrä erilaista teknistä vimpainta veturin sisuskaluissa, ja ne vievät todella paljon tilaa. Lisäksi, koska antenni nyt on antenni ihan perässään olevasta tekniikasta riippumatta, eli signaalinlukuvirheitä pitäisi tulla ihan sama määrä vanhan JKV:n kuin tämän uuden JKV-STM:nkin kanssa, mun silmiin näyttää siltä, että ongelma on enemmänkin JKV-järjestelmässä kuin veturin laitteissa. Eli, näyttäisi siltä, että virhesignaaleja ohitettaisiin JKV:ssa jostain syystä rutiininomaisesti ja nyt pitäisi sitten ilmeisesti keksiä konsti, jolla tuo ETCS:lle tiedot välittävä JKV-STM osaisi sopivasti valikoiden jättää osia viesteistä samaan tapaan huomioimatta. Siinä voi olla vähän tenkkapoo, jos tosiaan ollaan tilanteessa jossa viralliset määritelmät sanovat yhtä, mutta JKV toimii käytännössä toisella tavalla. Uutta järjestelmää ei silloin oikein voi kirjoittaa toimimaan virallisia määritelmiä vastoin, vaan määritelmät pitäisi silloin muuttaa vastaamaan sitä, miten JKV on silloin Kekkosen aikaan käytännössä ohjelmoitu toimimaan. JKV:n ohjelmakoodihan, jota VR siis on muutellut omien ohjelmoijiensa voimin, ei ole julkista, eikä sitä ymmärtääkseni ole näytetty Ansaldolle, joka tuon STM:n on tehnyt. | ||||
|
|
20.01.2019 12:44 | Perttu Karttunen | ||
| Joensuu edelleen kyllä mun veikkaus. Ollaan Peltolassa vanhan junatoimiston kohdalla ja tuossa rakennuksessa ratapihan kampiasetinlaite. | ||||
|
|
20.01.2019 11:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Toisen lähteen mukaan asetinlaitteen rakentaminen alkoi toukokuussa 1967 ja olisi päättynyt loppukesästä 1968. | ||||
|
|
20.01.2019 11:03 | Petri Nummijoki | ||
| Lisäksi lähtöopastimet näyttävät olevan kolmivaloisia. Niitä ei tainnut olla tuohon aikaan monessakaan paikassa nimenomaan lähtöopastimina, tulo- ja kulkutieopastimina toki. | ||||
|
|
20.01.2019 10:56 | Petri Nummijoki | ||
| Jos ongelmat ovat näissä kulunvalvonnan puolella niin miksi ei voitaisi ottaa ylimenokauden ratkaisuna käyttöön pelkkä vanha kulunvalvonta (JKV) ja unohtaa ETCS siihen asti, kunnes ongelmat on ratkaistu? Onko ETCS niin syvällä veturin järjestelmissä, ettei sitä voi ohittaa millään vai eikö vanhaan kulunvalvontaan saa enää osia? | ||||
|
|
19.01.2019 23:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Ylivieskan releryhmäasetinlaite lienee valmistunut vuonna 1970. Se on samalla viimeinen Ericssonin asetinlaite rataverkollamme ja poistuu käytöstä, kun meneillään oleva uusimistyö on valmis. | ||||
|
|
19.01.2019 22:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Lauantaisin ja sunnuntaisin menee yleensä kahdella koneella koska mukana ei ole Uudenkaupungin päivystysveturia kuten arkisin. | ||||
|
|
19.01.2019 22:39 | Kari Ranta-Ojala | ||
| ylivieskassa on ollut releasetinlaite vissiin melkolailla isojen asemien alkupäästä, kun tässä vuosi on 1974. on tyylikkäät puna-valkoiset mastot näillä valo opastimilla. | ||||
|
|
19.01.2019 22:06 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ilma-aluksesta katsottuna kiskoauton muoto huutaa Muu vaara -liikennemerkin puikulan muodossa. | ||||
|
|
19.01.2019 21:34 | Jouni Halinen | ||
| Tietoa Kupittaan savesta, mm. tämä kartta alueesta https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/turku2.jpg Aika iso fafriikki oli kyseessä. Näkyy kartassa kulkevan myös kaponen rata Halisiin päin. Lisää kuvia tekstissä olevissa linkeissä https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/kupittsavi.shtml Tässä vielä linkit saviradan kuviin https://vaunut.org/kuva/100568?paik=turku&t=savi https://vaunut.org/kuva/17840?paik=turku&t=savi https://vaunut.org/kuva/17841?paik=turku&t=savi https://vaunut.org/kuva/25064?paik=turku&t=savi https://vaunut.org/kuva/17876?paik=turku&t=savi |
||||
|
|
19.01.2019 21:23 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kaunis opastinmetsä kaikkiaan. | ||||
|
|
19.01.2019 20:02 | Heikki Jalonen | ||
| Jarmo, kiitos linkkivinkistä. Sieltä sai lisänäkymää tähän paikkaan, suurin piirtein oikein sain tuon paikan asemoitua. Nosturi on mitä luultavimmin tosiaan EWK (tai sen edeltäjämerkki Schwing). Jotain kovaa se on kuitenkin kokenut, ehkä kaatunut ja "korjattu". Romulaanillahan se tässä onkin, varmaan viime paikassaan seisoen. Pitkä oli tuo Saven iso piippu, varmaan yli 85 m. Milloinkas se kaadettiin? |
||||
|
|
19.01.2019 18:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä on turvalaiteteknisestikin mielenkiintoinen kuva. On lähtöopastimia iso liuta kahdessa eri rivissä, vaihdonkielto-opastin ja vielä junanlähetysopastinkin. | ||||
|
|
19.01.2019 17:39 | |||
| Hyvinhän se jaksaa, entinen koeajohevoseni Kotkasta. | ||||
|
|
19.01.2019 15:01 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kalustopulasta puhuivat uutisissa ja toimivaa kalustoa tuhottiin tässä aiemmin. Saneerattuna ja hyvin huollettuna niin deeverit kuin siniset vaunutkin olisivat kestäneet vielä toisetkin 50 vuotta ;) | ||||
|
|
19.01.2019 02:41 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kustavintiellä nousi onneksi rajotus 70kmh. Vieläkun tasurirekisterin lukihäiriöiset äpärät lopettais sen turkulaisrasismin, Kustavintie yhellä aa:lla. | ||||
|
|
19.01.2019 01:41 | Pietu Tuovinen | ||
| Viime viikolla tuli kuvattua nuo Gbls vaunut 4071:ssä. Olivat tulleet Kontiomäelle Talvivaarasta 55586:ssa https://julia.dy.fi/timetables?s=55586&d=10.1.2019 (Paluu vastaavasti junissa 5308 ja 55533) Kyljen merkintöjen perusteella näillä kuskataan happoa Talvivaaraan. Liittyy varmaankin tähän reilu parin vuoden takaiseen uutiseen: https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/terrafame-aloittaa-yhteistyon-oulun-sataman-kanssa-sataman-rakennustyot-alkavat-heti/743952/ |
||||
|
|
19.01.2019 01:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01382 siinä vuoden 1980 tienoilta oli entinen Ei 22297 vuodelta 1948. | ||||
|
|
19.01.2019 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Siemens suoltaa lisää meille sopimattomia vetureita lisää. Ei onnistunut Hesan metron automatisointi, ei kulunvalvonnan ongelmat (alihankkija ?). Hieman kummastuttaa neuvottelijoiden innokkuus yhtyä yhteisiin EU-parametreihin, vaikkei meillä ole yhteisiä raideleveyksiä yms. muun Euroopan kanssa. Neuvotellaan, neuvotell.... tai no sovitaan lopulta (edes yksi valtio hyväksyy ehdotuksen). | ||||
|
|
19.01.2019 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan "ystävillisiä" nämä lienevät käyttäjän kannalta? Mutta 6-akselia (!), kitkapainoa voitu lisätä riittävästi (akselipainoa ei niinkään), voisi olla mielenkiintoinen ja toimiva (?) kokonaisuus. Ei nuo kW:t, vaan kuinka ne saadaan siirrettyä vaikeuksitta junan kuljettamiseen. | ||||
|
|
18.01.2019 23:50 | Jouni Hytönen | ||
| Ei EFiti, vaan EFit. Kolme ensimmäiseksi muutettua ovat tyyppiä EFits ja neljä seuraavaa EFs. EFiti-vaunuja ei ole näihin sarjoihin muutettu. | ||||
|
|
18.01.2019 22:41 | Jonne Seppänen | ||
| Aha siellä siis valmista, odotellaan seuraavaksi Urheiluopistolle ja tietty Vierumäelle! | ||||
|
|
18.01.2019 21:47 | Henrik Hietala | ||
| Mulla ei kyllä jäänyt noista säkeistä ohi ajaessa muuta muistikuvaa, kuin että jotain numeroita niissä näkyi. | ||||
|
|
18.01.2019 21:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Täältä löytyy jotakin, alueeseen liittyvää: https://vaunut.org/kuva/50540?liikp1=765 | ||||
|
|
18.01.2019 20:30 | Jaakko Pehkonen | ||
| Oliko nuo apulanta(?)säkit Yaraa vai jotain muuta? (Cemagro tai Belor agro) | ||||
|
|
18.01.2019 20:03 | Heikki Jalonen | ||
| Ovelta-ovelle kuljetuksia palvelee luultavimmin Fargo-merkkiä kantava Dodge K-sarjan auto, omaa sukua Commer V. Fargo oli erikoisuus: noina aikoina merkki oli käytössä vain Suomessa. Ja ostajana oli yleensä VR, Posti-Tele tai TVH; joskus kaupungit ja kunnat. Harvoin yksityinen, olipa nokalla sitten mikä badge hyvänsä. Yksityisellä sektorilla Suomessa Chrysler-Rootes-akseli veti jo aika huonosti. Tuo auto saattaisi olla 1967...69 vuosimallistoa. Ovessa siipipyörälogo. Kuormakori on vähän vanhahtavasti pyöräkkä, kuin kapelli, mutta siinäkin logo tai autonumero. Taustalla pilkistää perinteinen tehtaanpiippu. Kuuluukohan se Kupittaan Saven laitoksiin? Jos tulkitsen kuvan oikein (Turun paikallistuntemukseni on huonohko, historiallisten maisemien osalta vielä huonompi...) rantarata kulkee kohti inhaa itää jossain tuolla Gbk-vaunujen takana. Tapion kameran linssi osoittaa siis noin kohti koillista? Sitten tuo nosturi: kovin on vanha ollakseen johonkin uudisrakennustyömaahan liittyvä, vuonna 1975. Saattaisiko se olla jotenkin Savitehtaan varastokentän toimintoihin liittyvä? Vaikuttaa kovasti EWK Rex-koneelta, jostain 1950-luvun lopuilta, kokoluokka 2,5 tonnia. Vähän epävarma on tunnistus, parhaat tuntomerkit jäävät näkymättömiin. |
||||
|
|
18.01.2019 19:26 | Heikki Piirainen | ||
| Hillitympää on tämän ääntely. Liikkeellelähdön ääniä voi kuunnella esimerkiksi tässä: https://youtu.be/zVpVupI_bc0?t=40 | ||||
|
|
18.01.2019 17:46 | Tapio Keränen | ||
| Sivun 452 taulukosta 5 Ha löytyy aivan alalaidasta. Kurt tarkoittanee kaksikerroksista Hab-vaunua. Hae-vaunu on minulta jäänyt huomaamatta. | ||||
|
|
18.01.2019 17:32 | Jimi Aalto | ||
| Ja vihreä EFiti on tietenkin nimeltään EFits. | ||||
|
|
18.01.2019 15:47 | Hannu Peltola | ||
| Olisikohan täällä päässä tullut yhdistetty ajatus & kirjoitusvirhe! Southern tai Western, jokin ilmansuunta se oli... :-) Yhteydet Oaklandiin olivat tosiaan Southern Pacificin kautta, Western Pacific hoiti puolestaan esim. CB&Q:n California Zephyrin loppupään. | ||||
|
|
18.01.2019 15:00 | Timo Patrakka | ||
| Eikös Oaklandiin kuljettu kuitenkin Southern Pacificin avustuksella? Kartassa Ogdenista länteen ratalinja lävistää Ison Suolajärven. Tämä oli SP:n Lucin Cutoff, tuolloin vielä suurelta osin puinen pukkisilta. WP:n ratalinja kiersi järven eteläpuolelta. City of San Francisco (UP:n pitkän matkan juna) saattoi tosin Nevadassa kulkea osan matkaa WP:n raiteilla, nimittäin SP:n ja WP:n vierekkäisiä yksiraiteisia ratoja liikennöitiin yhtiöiden välisellä sopimuksella kaksoisraiteen tapaan. |
||||
|
|
18.01.2019 12:19 | Topi Lajunen | ||
| Valot äkkiseltään näyttävät samankaltaisilta kuin uudemman sarjan Edoissa. Niissähän löytyy samasta valoyksiköstä kahta erilaista valkovaloa (joista toinen on vielä himmennettävissä) sekä punavalot. | ||||
|
|
18.01.2019 12:15 | Topi Lajunen | ||
| Sr1:n tehot kannattaa nyt ainakin ottaa vähän varauksella, ei se ylikuumenematta kestä tehtaan lupaamia tehoja kovin pitkään. | ||||