|
|
15.01.2019 16:35 | Tapio Keränen | ||
| Korjauksena Reinon tekstiin: Svsa-vaunuun mahtui kolme säiliötä. Lähes samanlaisia kappaletavarasäiliötä kulki myös Hdk-vaunun 103524 kuormana. | ||||
|
|
15.01.2019 16:22 | Juha Puusaari | ||
| Onko kuvauspaikka Hämeentien sillalla? | ||||
|
|
15.01.2019 15:42 | |||
| Kyllä. Lättähattukirjasta muistan lukeneeni että tukkirekka otti lätästä mittaa Jamalissa, Lieksassa. | ||||
|
|
15.01.2019 15:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tasoristeysonnettomuus, muistaakseni. | ||||
|
|
15.01.2019 15:05 | Harri Pesonen | ||
| Mitäs tässä onnetomuudessa kävi ?? | ||||
|
|
15.01.2019 14:42 | Antti Havukainen | ||
| Lentokorkeutta tässä oli noin sata metriä. | ||||
|
|
15.01.2019 14:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Tällä tavalla ne tiedot täsmentyvät. Ensin kuvatekstissä jotakin, sitten historiikista jotakin lisää ja viimein täsmätietoa. Nämä kun jotenkin vielä kumuloituisivat jonnekin yhteiseen tietovarastoon, niin kalustotietous - tai ainakin sen keruu - alkaisi olla hyvissä kantimissa. Juu, ylimalkaisia ovat nuo historiikit. Olisikohan tuo 'joku' saattanut olla minä itse? https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11470.msg89427 Olen suhtautunut karsastaen täällä tuolloin tällöin esiintyvään uskoon siitä, että historiikit ovat puhdasta totuutta ja aikalaissanomalehtikirjoitukset epäluotettavia. Kuitenkin aikalaisdokumenteissa on usein sellaista tietoa, mikä ei historiikkeihin ole päätynyt. Mitä enemmän luen rinnakkain historiikkeja ja sanomalehtikirjoituksia, sitä enemmän näen historiikeissa vääriin johtopäätöksiin johtavia yleistyksiä ja suoranaisia virheitä. |
||||
|
|
15.01.2019 14:06 | Mikko Nyman | ||
| Huikea otos kieltämättä! Kuinka korkealla droonisi (Hesarin käyttämä sanamuoto, josta en itse pidä) kuvaushetkellä oli? |
||||
|
|
15.01.2019 12:49 | Antti Havukainen | ||
| Makuasioitahan nuo värit pitkälti ovat, mutta ainakin omia silmiäni miellyttää eniten juuri tuo 4000 kelvinin värilämpötila, jonka valossa lumikin näyttää puhtaan valkoiselta. Kirkkonummella on käytetty tievalaistuksessa jonkin verran myös selvästi sinertävämpiä noin 6000 kelvinin ledejä, joita kuvassa erottuu heikosti taustalla, mutta niiden tuottama valo on sitten taas jo vähän liiankin "kolkkoa". Ledithän ovat jo käytännössä korvanneet vihertävät elohopeahöyrylamput ja pikkuhiljaa ne alkavat korvata myös oransseja suurpainenatriumlamppuja, joita allekirjoittaneella ei tule yhtään ikävä. Esimerkiksi Kehä 1:llä on jo useamman kilometrin mittainen neutraalinvalkoisilla ledeillä valaistu osuus, jolla ajaminen tuntuu jopa hieman oudolta, kun on aina tottunut ajamaan natriumlamppujen räikeän oranssissa surkean värintoiston valaistuksessa. |
||||
|
|
15.01.2019 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Kurt, kuten joku jo totesi, on nuo historiikit lievästi sanottuna ylimalkaisia. Oe-sarjan vaunujen perusvaunut kuuluivat sarjoihin XCm, BCm, CEi, Em, Eim, Ei ja Eik. Toisin sanoen, näissä oli vakiomallinen 20 800 mm aluskehys, ja suurimmassa osassa A7-telit. |
||||
|
|
15.01.2019 12:05 | Jimi Aalto | ||
| Veturi näkyy olevan 2613. 2633 se ei voi olla, koska se tuhoutui tasoristeysonnettomuudessa Haminassa vuonna 2013. | ||||
|
|
15.01.2019 11:08 | Kurt Ristniemi | ||
| VR-historiikki 1962-1987 kertoo Ha-autojenkuljetusvaunusta sivulla 461: "Taloudellisen kasvun myötä alkoi myös henkilöautojen tuonti kasvaa 1960-luvulla. Uusien autojen kuljetus tuontisatamista sisämaahan kasvoi nopeasti ja siihen tarvittiin sopivaa erikoiskalustoa. Hkk-vaunun alustalle rakennettiin vuonna 1964 kahdeksan Ha-vaunua (kuva 51), lisäksi rakennettiin muutostöinä entisten kaksiakselisten Ek-paikallisjunavaunujen alustoille vuosina 1965-1968 50 Haa- (kuva 52) ja 50 Hac-vaunua (kuva 53). Vuosina 1969-1970 rakennettiin Ggh-vaunujen alustoille 22 Hae-vaunua, ja entisten neliakselisten Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971 yhteensä 69 Oe-vaunua (kuva 54). Rakennettiinpa vuonna 1967 kokeilumielessä Haa-vaunun alustalle kaksikerroksinen Hah-vaunukin (kuva 55). Muutaman vuoden kuluttua vaunujen valmistumisesta VR kuitenkin melko tyystin menetti kuljetusosuutensa jakeluliikenteeseen paremmin soveltuville tehokkaille erikoiskuorma-autoille, ja valtaosa autovaunuista muutettiin toisiin käyttötarkoituksiin." Historiikin sivujen 453-455 taulukosta 6 ei Ha-vaunua löydy, mutta siinä ovat autovaunut Haa, Hab ja Hac numeroineen, rakennusvuosineen, lukumäärineen ja muine tietoineen. |
||||
|
|
15.01.2019 11:06 | Kurt Ristniemi | ||
| VR-historiikin 1962-1987 sivulla 460 on kuva Ha-autojenkuljetusvaunusta (kuva 51). Historiikki kertoo: "Taloudellisen kasvun myötä alkoi myös henkilöautojen tuonti kasvaa 1960-luvulla. Uusien autojen kuljetus tuontisatamista sisämaahan kasvoi nopeasti ja siihen tarvittiin sopivaa erikoiskalustoa. Hkk-vaunun alustalle rakennettiin vuonna 1964 kahdeksan Ha-vaunua (kuva 51), lisäksi rakennettiin muutostöinä entisten kaksiakselisten Ek-paikallisjunavaunujen alustoille vuosina 1965-1968 50 Haa- (kuva 52) ja 50 Hac-vaunua (kuva 53). Vuosina 1969-1970 rakennettiin Ggh-vaunujen alustoille 22 Hae-vaunua, ja entisten neliakselisten Ei-matkustajavaunujen alustoille vuosina 1968-1971 yhteensä 69 Oe-vaunua (kuva 54). Rakennettiinpa vuonna 1967 kokeilumielessä Haa-vaunun alustalle kaksikerroksinen Hah-vaunukin (kuva 55). Muutaman vuoden kuluttua vaunujen valmistumisesta VR kuitenkin melko tyystin menetti kuljetusosuutensa jakeluliikenteeseen paremmin soveltuville tehokkaille erikoiskuorma-autoille, ja valtaosa autovaunuista muutettiin toisiin käyttötarkoituksiin." Historiikin sivujen 453-455 taulukosta 6 ei Ha-vaunua löydy, mutta siinä ovat autovaunut Haa, Hab ja Hac numeroineen, rakennusvuosineen, lukumäärineen ja muine tietoineen. |
||||
|
|
15.01.2019 06:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Ehkä joskus... Alue on kaavoitettu lähes yksinomaan työpaikka-alueeksi, sillä Vehkalan tavoin lentomelun takia uutta asumista ei saa tuonne sijoittaa. Näkyvät kaavakartassakin m1- ja m2-vyöhykkeinä: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/107024_kaupsu_osayleiskaavakartta.jpg | ||||
|
|
15.01.2019 03:51 | Eljas Pölhö | ||
| 1.1.1981 säiliöitä oli: Ss24 = 203 kpl, Ss25 = 19 kpl, Ss26 = 361 kpl, Ss27 = 179 kpl, Ss30 = a) 3 kpl (724000-002, nesteenkuljetussäiliö tärpätin ja mäntyrasvahappojen kuljetukseen) ja Ss30 = b) 20 kpl (724004-023, nesteenkuljetussäiliö syövyttävien liuottavien ja III-luokan palavien nesteiden kuljetukseen (valmistettu haponkestävästä teräksestä). Rautatiearkistosta löytyy tämä ja muita vuosia kanssa vaunuluetteloista. Linkki tähän vuoteen https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1981.0101%20VR%20vaunuluettelo%20(8s).pdf Sisällysluettelon pääotsikot https://rautatiearkisto.info/epolho/ |
||||
|
|
15.01.2019 01:28 | Niila Heikkilä | ||
| Nyt on vielä maisemassa väriä. Millainenhan mahtaa olla tulevaisuuden verrokkikuva. Kovaa kyytiä ollaan siirtymässä 4000K ledeihin. Sen on jokin instanssi päättänyt että se on hyvä katulampun väri. Toki on totta että ledilampun värintoistokyky on hyvä, Cri-arvot alkavat olla 80 ja ylikin. Ei toisaalta kaipaisi sitäkään että kaikki mahdollinen valaistus on vain ja ainoastaan 4000K steriilinomaista valoa. Puistoissa ja paikoissa missä tarvitaan tunnelmaa, 3000K hehkulamppumainen valo on parempi Tämä kuva on kyllä hieno. Yö-VFR:ää dronella. | ||||
|
|
15.01.2019 00:06 | Petri Soronen | ||
| Itse asiassa tässä ilmakuvassa 1944 näyttää että suomen aikana olisi jo raivattu ratalinjaa nykyiselle linjaukselle. Vai onko tuo sähkölinja entiselle sähköasemalle neitsytniemeen? http://www.maisema-arkkitehtuuri.com/sorvali/kartat/i1944.jpg |
||||
|
|
14.01.2019 23:05 | Heikki Jalonen | ||
| Peugeot 404 oli sinällään italialaista muotoilua, Pininfarinan toimiston töitä. Tyylikäs se on, edelleen. Samaa "trapetsi"-tyyliä kuin jo vuotta aikaisemmin (1959) markkinoille tulleet Fiat 1800 ja hieman myöhemmin esitelty edustus-Fiat 2300 - kolmikkoa on jostain katselukulmasta jopa vaikea erottaa toisistaan. Myös Austin Cambridge ja sen badgesiskot ja muutamat muut BMC-valmisteet olivat saman konseptin sovituksia. Eipä Pösöä voi tekniikastaan pahasti moittia, ranskalaisista varmasti paras. Useimmat siitä pitivät ja monilla seuraavakin auto oli samaa merkkiä, varsinkin uusien ostajilla. Korin korroosio oli 404:n leipää ja - jos malli oli Berline - perän erikoisuudet levite siihen päälle. Niistä me 1970-luvun romunropaajat sitten "pääsimme" nauttimaan. Hyvin kypsinä. Breakissa ja Pick-Upissa taka-akseli oli ihan toista maata, todella Afrikka-varma juttu. |
||||
|
|
14.01.2019 22:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Suursäiliöistä on jonkin verran kuvia, ja piirrokset sekä teknisiä tietoja Tepon mainitsemissa VR kuljetuskalusto -vihoissa, vielä 70-luvullakin. UIC vahvisti standardimitat, ja kansainväliseen liikenteeseen sopivat merkittiin neliössä olevalla Pa -merkinnällä, 1974 alkaen i -merkinnällä. Kansainvälisesti niitä mainitaan kusutun "medium conteiner" (e vanhasta tekstistä). Alavan "Vaunukuormaliikenne" (1960) mainitsee Svs - vaunuja olleen1.1.59 66kpl (3 säiliötä). 1960 rakennettiin yksi Svsa-vaunu, johon mahtui 4 säiliötä, ja yksi Hk-vaunu (3s). Näissä suursäiliöinä käytettiin Ss 23(?) , 10m³ kappaletavarasäiliötä, joiden raideleveys poikkesi UIC-standardista (140), ollen vain metrin. Akseliväli oli standardi (195). Syyksi mainitaan sopimattomuus VR:n autoihin. Kuva, ja tekstiä myös "kuljetuskalusto 1963" IV ja VR 1937-1962 s.424. "Kuljetuskalusto 1975" antaa säiliöiden lukumääriksi: Ss24 203 kpl, Ss25 19 kpl, Ss26 361 kpl, Ss27 178 kpl ja Ss30 23 kpl ja Ss 10 (18 1963) . Yksityisten säiliöiden määristä en löytänyt tietoa. Ss23 numero näkyy vain kuvissa, viimeinen epäselvästi. Montako niitä oli, ja missä ne liikennöivät? Arvelen, että Tapsa lisää vielä yllätyskuvia. |
||||
|
|
14.01.2019 22:19 | Tuukka Varjoranta | ||
| Pirun tyylikäs ilmakuva! :-) | ||||
|
|
14.01.2019 21:51 | Jouni Halinen | ||
| Juuri näin Rainer. Faija osti 1976 Toyota Timangin ja joskus 79/80 tuli Maan-autosta kotiin tarjous, että nyt sopisi vaihtaa se 404 avolavaan. Muistan vieläkin että se oli aika järkyn näköinen ”vankkuri” pressukatteineen. Tilanteeseen ei tartuttu. Täytyy sanoa, että kyllä Toyota oli silloin(kin) laatuauto, vain vesipumpun vaihto 100 000 kilsaan. Löysin kuvankin tästä ”komistuksesta” https://urly.fi/185Y Muuten (minun) täytyy kyllä sanoa että normi 404 oli aikakautensa huippumuotoilua, senhän patonkimaan pojat osaavat, tekniikan kanssa ei sitten ole niin väliä. ’ Minäkin ihmettelin että miten ihmeessä vaunuun mahtuu 2 autoa rinnakkain. Kuorman sidonta varmaan täyttää sen ajan vaatimukset, tai lähinnä niiden puutteen, olis voinut heittää edes kakkosnelosen pätkät pyörien eteen. Aikamoista hieromista tuollaisen kuorman lastaus/purkaminen kyllä on. |
||||
|
|
14.01.2019 21:24 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno! | ||||
|
|
14.01.2019 20:59 | Heikki Jalonen | ||
| Peugeot 404 korin leveydeksi ilmoitettiin 1630 mm, mallista riippumatta. Ei ollut tarjolla levike-GeeTeeIitä eikä tärynakki-Turboa... Tuon Ha-vaunun kuormatila lienee ollut 3,4 m leveä, kaksiakselinen lyhyt vaunu kun on. Kaksi Pösöä on siis juuri-ja-juuri rinnakkain sopinut, peili käännettynä. Ei siis peilit, sellainen oli vain vasemmalla puolella. Käsin käännettynä, se ei tosiaankaan liikkunut sähköllä. Kuorman tekoonkaan Maan Autolta ei varmasti käsketty kiirellisimmän hätäisiä rasvaletti-apujannuja vaan paremminkin harkitsevaisen varmakätisiä luottoukkoja. Peugeotin asemaa Suomen autokaupassa tuolloin 1960-luvun puolimaissa voisi peilata vaikka sillä tiedolla, että 404 oli parhaiten myyvä "kalliimman" hintaluokan (yli 10.000 mk) vaunu, hinnat alkaen mallin maksaessa 12480 mk. Vuonna 1964 404-malleja rekisteröitiin 2211 kpl. Vertailun vuoksi, suosittu Ford P5 (17M) tuli kakkosena tuossa kategoriassa, 1974 autoa. Peugeotin kova kilpailija taksimiesten ja pitkän matkan tekijöiden ajokkina, Mercedes Benz 190, möi 1086 yksilöä. Dieseliä haluavien ainoat vaihtoehdot olivatkin vielä tuolloin 404 ja MB. Kestosuosikki VW peruskupla 1200 oli tuonakin vuonna markkinajohtaja 8462 kilpiin pannulla autolla - mutta se olikin hieman toisen kategorian ajokki. |
||||
|
|
14.01.2019 20:50 | Perttu Karttunen | ||
| Tuo merkki se vaan jaksaa seisoa. | ||||
|
|
14.01.2019 20:25 | Mikko Herpman | ||
| Jo vain on kestänyt aikaa tämä hieno sivusto! Toivotaan että seuraavat 20 vuotta menee vain hienommin.. Some/muiden ihmetysten melskeessä! | ||||
|
|
14.01.2019 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyypillistä Peugeotille oli siihen aikaan että vanhempia korimalleja tehtiin rinnakkain uudempien kanssa muutama vuosi ja farmari- ja pakuversiona vielä kymmenisen vuotta. | ||||
|
|
14.01.2019 18:53 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Rautatiehakemisto 1947: Sähkövalo on ja kuukaudessa matkalippuja myydään 700 – 800 kpl. Metsästysmahdollisuudet ovat hyvät ja Nuorisoseura toimii paikkakunnalla. | ||||
|
|
14.01.2019 18:22 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuosta Rikun kommentista tuli mieleen kohta tulee 20 vuotta täyteen ensinmäisen kuvan lisäämisestä! | ||||
|
|
14.01.2019 17:58 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikä mahtaa olla tuon vaunun leveys? Nykyautoja ei mahtuisi kaksi rinnan vaikka panisi ne pystyyn... | ||||
|
|
14.01.2019 16:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Flirttejä 10 vuotta :) | ||||
|
Kuvasarja: Suursäiliövaunuja |
14.01.2019 12:42 | Ilkka Hovi | ||
| Ilmeisesti ainakin osa säiliöistä on saatavissa tehdastuotteena H0 mallailijoille. Veikkaan vaunussa 199653, Ss10 säiliö ja ja 199704 vaunussa. Kuka tietää tarkemmin? | ||||
|
|
14.01.2019 12:40 | Jouni Hytönen | ||
| Eikös tämä alla oleva maantiesiltakin ole uusi, rakennettu Saimaan kanavan uusimisen yhteydessä? Tai no, uusi ja uusi... :) | ||||
|
|
14.01.2019 12:26 | Petri Sallinen | ||
| Ha-litteraan liittyy kompa, koska littera on ns. kierrätyslittera. VR:n vuoden 1912 historiikki toteaa ylimalkaisesti Ha-vaunuista (siis näistä vanhoista kaksiakselisista), että ne eivät kovin hyvin sopineet "suomalaisiin (erityis)olosuhteisiin". Vaunuja oli yhteensä 40 kappaletta — suurin osa niistä rakennettiin Suomessa. Vaunuista 29 rakennettiin Suomessa — rakentajana Björneborgs Mekaniska Verkstad. Suomessa vaunut rakennettiin rautaiselle aluskehykselle — Leeds Railway Plant Co:n rakentamat vaunut taas tehtiin puisille aluskehyksille. Aiheesta on aikaisemmin keskusteltu täällä. https://vaunut.org/kuva/12494?u=515&tag0=11%7C%7C |
||||
|
|
14.01.2019 11:47 | Mikko Herpman | ||
| Ei kai vaan apinaa taas koijattu??? | ||||
|
|
14.01.2019 11:44 | Mikko Nyman | ||
| Ne perustelut ovat tuoneet VR:lle tähän mennessä noin 15 miljoonan euron tulot. VR nimittäin sai muutettua pitkällisen väännön jälkeen Roi–Kjä-yöjunaparin LVM:n maksamaksi ostoliikenteeksi muodollisella 1,4 miljoonan euron vuosihinnalla keväästä 2008 alkaen. | ||||
|
|
14.01.2019 11:32 | Seppo Rahja | ||
| Vanha linjaus kulki siis saman maantiesillan kautta, josta kuvakin on otettu. Jos vuonna 1935 ei siltaa ollut, ehtikö suomalaiset sen rakentaa? Netistä en pikahaulla löytänyt vastausta. Kartta nykytilanteesta, jossa vanhaa linjausta on vielä näkyvissä: https://www.google.fi/maps/@60.7342701,28.683968,6018m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
14.01.2019 09:43 | Jouni Hytönen | ||
| Tuossa olisi Viipurin kartta vuodelta 1935: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Viipuri%20matkailukartta%201935.jpg Siinä rata vielä kulkee Sorvalin saaren pohjoisosan kautta ja katkoviivalinjaus kiertäisi Saunalahden kaupunginosan. Nykylinja kautta kuvassa näkyvän Saimaan kanavan sillan kulkee suoremmin Monreposin puiston jälkeen länteen. | ||||
|
|
14.01.2019 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin? Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa. |
||||
|
|
14.01.2019 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen. | ||||
|
|
14.01.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin.... Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille. |
||||
|
|
13.01.2019 23:58 | Petri Soronen | ||
| Luin jostakin että Viipurissa suunniteltiin uutta linjausta Sorvalin suunnassa ennen sotia. Olisiko linjaus mennyt kuten sitten myöhemmin toteutettiin Saunalahden kaupunginosan pohjoispuolelta? | ||||
|
|
13.01.2019 23:31 | Heikki Jalonen | ||
| Voitaisiin arvata, että tuon kuljetuksen toimeksiantaja oli Maan Auto Oy. Siis Peugeotin tuolloinen (1945...2010) maahantuoja. Kyydissä on aivan uuden näköisiä vaunuja, varmaan jälleenmyyjille menevää toimitusta. Autojen välissä jopa suojapahvi tai mikä superlon-patja lieneekään. Kolme 404 mallia olivat yhä moderni ostos vuonna 1965, malli oli ollut markkinoilla vasta viitisen vuotta. Haluttuja ja melko arvokkaita kulkupelejä. Ainokainen 403 oli jo mallina ehtoopuolessaan, 1965 oli Berline-mallin toiseksi viimeinen tuotantovuosi, ainakin Ranskassa. Monien arvostama malli silti edelleen, joka yksilölle oli ottajansa. Ja varmasti edullisempi ostos kuin tuoreempi velipuolensa. |
||||
|
|
13.01.2019 21:10 | Pekka V. Puhakka | ||
| Hieno homma. Onnea ja menestystä projektille! | ||||
|
|
13.01.2019 20:52 | Tapio Keränen | ||
| Ha-autojenkuljetusvaunuissa oli samanlainen aluskehys kuin Hkk-vaunuissa, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/130729?a=1 | ||||
|
|
13.01.2019 20:21 | Petri Sallinen | ||
| Ha-vaunu oli kaksiakselinen korkealaitainen englantilaistyyppinen avovaunu, mutta tässä yhteydessä kyse ei ole siitä :) Olisiko suursäiliövaunuja voitu sen sijaan rakentaa Haa-vaunujen alustoille? | ||||
|
|
13.01.2019 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Veturitallista löytyy pidempi artikkeli mm. radan teemasta ja joitakin kuvia kalustosta: http://veturitalli.fi/viewtopic.php?f=17&t=1777&sid=e670ceae72b270ae53c283077c9e0832 |
||||
|
|
13.01.2019 20:12 | Osku Reinikka | ||
| On sulla kyllä melkoinen pienoisrautatie! Onko kuvia muualla nähtävissä kuin tällä sivustolla? | ||||
|
|
13.01.2019 20:09 | Tommi K Hakala | ||
| https://vaunut.org/kuva/21397 | ||||
|
|
13.01.2019 19:29 | Robert Sand | ||
| Telit siinä on. On/oli ihan yleinen tapa vetää teleistä euroopan kapearaiteisilla radoilla. Vaunut pystyy näin käyttää tiukemmissa kaarteissa kuin jos kytkin olisi vaunun rungossa. Tämä tapa mahdollistaa myös pitempien vaunujen käyttö. | ||||
|
|
13.01.2019 18:54 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Olli täsmällisistä tiedoista! | ||||
|
|
13.01.2019 18:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nykyisen ratapihakaavion mukaan lipeävaunujen sivuraide on nyt läpiajettava raide. | ||||