Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.01.2019 15:53 Kari Huuva  
  Eiköhän se ole syystä tai toisesta suistunut raiteelta?
kuva 06.01.2019 14:51 Urpo Mustapää  
  Ruotsin ainoa aktiivikäytössä oleva kolmen Ruotsin jalan (891mm) rata, muut taitavat olla pelkästään museokäytössä.
kuva 06.01.2019 14:34 Seppo Rahja  
  "Pitkän" pään käyntisillat ovat kovin ylimitoitettuja. Onkohan syynä se, että polttoainetankki on pitänyt saada mahdollisimman suureksi minkä vuoksi toista teliä siirretty.
kuva 06.01.2019 07:39 Jouni Halinen  
  Oletko Tage sukua Börje Löfmanille, hän kun on lisännyt Albumit auki sivuille yli 700 Helsinkikuvaa 50/60/70 luvuilta.
Kumma juttu, että tällaisessa yli 700 kuvan Helsinki setissä ei ole R-aiheisia kuvia laisinkaan, mitä nyt yksi kuva kiviäijistä. http://bot.fi/2wkk
kuva 06.01.2019 07:15 Juhani Lahti  
  Ainakin hyvin näkyy lumi nostavan letkut koukuistaan.
kuva 06.01.2019 01:51 Jorma Toivonen  
  Ohjaamon lämmityksestä huolehtivalla Webastolla oli vain ½- ja 1/1- tehon säädöt. Lämpöä puski (jopa palamiskaasujakin) hyttiin hyvin täydellä teholla, mutta ½-tehoa ei yleensä käytetty (Webasto oli herkkä nokeentumaan tuolla puoliteholla ja toiminta epävarmentua), joten käytännössä olivat käytössä vain 0- ja 1-asennot. Onneksi vesikiertoinen järjestelmä loi runsaasti vaihtoehtoja ohjaamon lämpötilan säätelyyn.
kuva 05.01.2019 23:30 Heikki Jalonen  
  Tuo Fisu oli oman akvaarion kala. Alustamerkkejä oli tosiaan useampia, mutta firman kaikki laskut taisivat kyllä mennä osoitteeseen 3044 West Grand Boulevard, Detroit, Michigan, U.S.A. Ja sieltä käskyt tulivat mihin laskut menivät. Mutta, ei se itse asiaa mihinkään muuta: laatutyötä Fisu teki. Kestävää ja toimivaa - Kenraali Aika on sen jo monen monta kertaa osoittanut.
kuva 05.01.2019 23:23 Uwe Geuder  
  Juu vaihteleva se onkin. Ludmilla ei tainnut koskaan päästää Hampuriin asti ennen 1990. Ja viimeinen V200 poistettiin liikenteestä jo 1984 tai 1987 sarjasta riippuen. Toki Pohjois-Saksassa on liikenteessä museo-V200. Myös eräs ratarakennusfirmalla oli vielä V200 käytössä ainakin viitisen vuotta sitten.
kuva 05.01.2019 23:13 Kusti Kinnunen  
  Varmaan ihan hyvin pöllyttää lumet sivulle.
kuva 05.01.2019 22:40 Uwe Geuder  
  Kiitos Johannes, korjataan 750 V --> 1650 V. Luin sen toissa päivänä, kun olin siellä, mutta olisin pitänyt tarkistaa enkä pitänyt luottaa siihen, että muistan vielä :) Juu, mutta Tanskan talousvoima on ihan toista luokkaa kuin mainitsemasi Itä-Euroopan maiden.
kuva 05.01.2019 22:17 Johannes Erra  
  Lähiliikenteen sähköistys on 1650 V tasavirtaa, oli aiemmin 1500 V eli sama kuin Alankomaiden rataverkolla. Tanskan päärataverkon sähköistys aloitettiin 1980-luvulla, ja siten se on tosiaan melko uusi systeemi. Mistään täysin poikkeuksellisesta ei silti ole kyse: Virossa, Irlannissa sekä toistaiseksi Latviassa vain pääkaupungin lähiliikenne on sähköistetty. Kreikan sähköistyssysteemi on kokonaisuudessaan 1990-luvulta tai uudempaa perua. Albaniassa, Kosovossa ja Moldovassa rautateitä ei ole sähköistetty lainkaan.
kuva 05.01.2019 21:28 Esa J. Rintamäki  
  Fisher Body oli toiminnassa vuosina 1908 - 1984. Fisher Company jatkoi nimen käyttöä 2010 asti. Tiedot aina niin luotettavasta Wikipediasta. Fisher Body valmisti autonkoreja useammmallekin autonvalmistajalle.
Kuvasarja:
Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1978-2009
 
05.01.2019 20:31 Reino Kalliomäki  
  Kuva kertoo enemmän - kiitos!
kuva 05.01.2019 16:07 Mikko Herpman  
  Aika tarkasti viistää lumen pintaa Dr18 aura. Mahtaakohan pöllyttää hyvin lunta sivulle jos sattuu ekana lumisateen jälkeen baanalle. Miten lienee muiden aurat, Vectronissahan on myös aika alhaalla..
kuva 05.01.2019 14:57 Arttu Manninen  
  Hieno kuva! Heittäisin sellaisen ajatuksen, että on veturi voinut olla vuoden -63 jälkeenkin käytössä; joillakin tehtailla pidettiin lyhyttä rataa savi- ja hiekkakasoilta savensyöttösuppiloille, laitteet oli suunniteltu syötettäväksi kuuppavaunuista ja kuopilta ajettua savea pidettiin varastokasassa tehtaan vieressä, mistä sitä (ja hiekkaa) annosteltiin kuuppiin.
kuva 05.01.2019 14:50 Arttu Manninen  
  Niinikuin Robert ansiokkaasti todistaa, veturi on Tankavaarassa sittemmin palvellut move1. Pyöräilin tämän veturin luo 1980-luvun alussa Eurajoen Kaukomäelle, missä se nökötti pusikossa Satoturpeen Irjanteen työmaan hylätyn turveradan alkupäässä, tehtaan takana. Puhumme siis eri työmaasta kuin Panelian aseman Kahalansuon työmaa. Veturi on ilmiselvästi kokenut Suo Oy/Vapo -dieselöinnin Fordson Majorin koneella, joten olen aina olettanut sen tulleen Satoturpeelle Kihniöstä tai Parkanosta. Satoturpeen Kahalan romuissa oli osiin purettu toinen Vapon move, jonka akselistot ovat nykyään Toijalan museon ex Urjalan tiilitehtaan movessa. Oletan siis että Satoturve osti 60/70-lukujen vaihteessa pari käytettyä movea Kihniön suunnalta. Kuva voisi olla Kaukomäeltä, samanlaista pusikkoa kuin muistikuvissani.
kuva 05.01.2019 14:46 Juha Kutvonen  
  Asjallista vetämisen meininkiä!
kuva 05.01.2019 09:19 Petri Nummijoki  
  Dr13-veturin ikkunalämmitys ei näytä alkuperäiseltä, kuten kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/73032. Tämä rajaa 60-luvun pois, koska Dr13-kirjan mukaan ohjaamon lämmitys uusittiin vuodesta 1970 lähtien ja koko sarjaan vuoteen 1975 mennessä.
Kuvasarja:
Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1978-2009
 
05.01.2019 09:17 Erkki Nuutio  
  Huipputarkkoja kuvia edesmenneeltä puheenjohtajaltamme. Arvostavat terveiset sinne pilven päälle!
kuva 04.01.2019 23:25 Heikki Jalonen  
  Tämä on tosiaan vähän hankalampi tunnistuspähkylä.

Mutta, tutkitaanpas... Takaovessa 3 saranaa kuten isoon arvokoriin kuuluukin; mutta keskisarana on epätavallisen alhaalla, selvästi ikkunalinjan alapuolella, epätavallista. Tulipellin takana on luksullinen matkustamon tuuletusluukku. Vöyreä upotettu varapyörä ollut joskus eturapakaaressa; jäänyt tarpeettomaksi rautaisten pyörien myötä. Tosi paljon louvereita konepellin kupeella; ei kuitenkaan hienoja luukku-juttuja. Konepelti pitkä, riittävän pitkä suoralle 8-sylinteriselle. Taka-akselilla 6-pulttinen napa (akseli voi tietetenkin olla vaihtunut ties mihin traktorin osaan, montakin kertaa...). Laajakrominen, mutta muuten suoralinjainen jäähdyttimenkehys, suora ylähelma eikä vekkejä (ks. E.P.:n linkin kuva).

Diagnoosi: La Salle, 7-seater, 1928 tai 1929, kori Fisher tehdaskori.

Vastaavassa Cadillacissa olisi konepellin kupeessa niitä hienoja säätyileviä luukku-juttuja ja - mikäli mahdollista - vielä enemmän kimmeltäviä kiilto-osia. Vaikka La Salle olikin Cadillacin talousmalli, myös siinä oli uutena erittäin riittävä määrä nikkelikimmeltä. Tuon yksilön useimmat koriste-osat ovat kadonneet, ilmeisesti aarteenetsijöiden mukaan.
kuva 04.01.2019 22:42 Juhani Rönn  
  Hieno kuva, kotitalokin kuvassa!
kuva 04.01.2019 21:34 Juhani Pirttilahti  
  Aatelkaas, jos ELSA-rata olisi rakennettu heti niin tästä (teoriassa) mentäisiin tyyliin Dm12:lla.
kuva 04.01.2019 20:44 Hannu Peltola  
  Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja jäin tuijottamaan sen ajattomuutta! Onko tässä kuvassa mitään yksityiskohtaa, mikä rajaa kuvan 1980-luvulle? Kuva voisi olla miltä ajalta tahansa 1960-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuvuosiin. Kuvan Gbk (tai Gbl) taitaa olla uusin elementti.
kuva 04.01.2019 18:25 Hannu Peltola  
  Siinä tapauksessa olet aloittanut jenkkiautoharrastuksen minua aikaisemmin, minä sain kipinän vasta 5-vuotiaana, kun serkku tuli Ruotsista vierailulle uudella Mustangilla!
(...ja tämän jälkeen seurasi 20 pitkää ja synkkää vuotta, kunnes 25-vuotiaana olin ostamassa ensimmäistä jenkkiä ja Hollolassa istuin vuoden 1970 Mustang HT:n kuskin paikalle. Hallintalaitteet ja tunnelma olivat aivan samat, kuin serkun 1971 Mussessa ja kaukana edessä pikkuisen kiristetty 302 hyrskytteli rauhattomasti tyhjäkäynnillä! Näennäisen koeajon jälkeen nimet olivat jo kauppasopimuksessa!...)

EDIT: Sivuraide-osiossa näkyy olevan auto-ketjukin. Eli tämmöisellä sai (tuolloin) nuoren miehen pään sekaisin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11459.0
kuva 04.01.2019 17:58 Esa J. Rintamäki  
  No jaa, kirjaviisautta se vaan on...! Tosin jenkkiautot ovat kiinnostaneet minua jo imeväisikäisestä lähtien, mukana repertuaarissa on arkkitehtuuri ja rautatiet. Huom! Järjestys mielivaltainen!
Kuvasarja:
Tr1 1082
 
04.01.2019 16:55 Jouni Hytönen  
  Tai siis 1082:n palauttaminen liikennekelpoiseksi on varmaankin edelleen pienempi työ, vaikka siinäkin projektissa on ollut omat vastoinkäymisensä.
Kuvasarja:
Tr1 1082
 
04.01.2019 16:52 Jouni Hytönen  
  1020 on nukkunut Ruususen unta Haapamäen tallissa useampia vuosia. Tuskin kunto on sinä aikana heikentynytkään. En ole kyllä vuosikausiin kuullut arvioita, onko työtä jossain vaiheessa tarkoitus vielä jatkaa. Olisiko työn alkaessa ollut tarkoitus, että Veturipuisto osallistuu kustannuksiin/rahoittaa työn peräti kokonaan muulta paitsi työn osalta ja tältä asetelmaltahan sitten myöhemmin putosi pohja pois. HMVY:lläkään ei liene akuuttia tarvetta tuollaiselle isolle linjahöyryveturille ja niitä on kuitenkin jo kaksi muutakin eri toimijoilla ajokuntoisina.
kuva 04.01.2019 16:01 Teemu Saukkonen  
  Tässä ei todellakaan pidä tehdä tiukempaa rajausta, ympäristö on mainiosti mukana.
kuva 04.01.2019 15:28 Pasi Seljas  
  Kyllä se on TC2, vaikka tuota merkintää ei kyllä aikalaiset koskaan käyttäneet (ammattimiehet erikseen). Mallit olivat vain kuutiotilavuuden mukaan. Taisi olla vielä L-mallejakin, liekö olleet viisivaihteisia. Ja sitten vielä Ghia, jossa oli varmaan kierroslukumittari ja kiiltäviä listoja, vinyylikatto mm. Mulla oli tuommonen 1600 köyhän miehen coupe, eli 2D, jollainen lienee kuvassakin.
kuva 04.01.2019 15:08 Tero Korkeakoski  
  Kyllä Otanmäestä kulki Mierontietä pitkin juna Kaanaaseen, varmaan heti siitä asti kun lopettava pigmenttitehdas aloitti. Ja eikös Vihannissakin kaivettu kuparia sinkin ohessa, joten varmasti sieltäkin kulki juna Harjavaltaan.
kuva 04.01.2019 15:02 Juha Kutvonen  
  Tavaraliikennettä näyttää olleen vielä tuolloin Transpointin harjoittamana. Nythän asema-alue on jo niin metsittynyt, ettei liikennöinti edes resiinoilla ole enää mahdollista.
kuva 04.01.2019 14:18 Jimi Aalto  
  Eipä oikeastaan. Suurimmalla osalla oli jonkinlaisia kuvausvälineitä mukana.
kuva 04.01.2019 11:00 Erkki Nuutio  
  Veturia ei uskalla arvata, kun ei erotu juuri enempää kuin hytin etuseinä ja muita sellaisia piirteitä jotka ovat useimmissa sarjoissa samanlaisia. A-veturi ei jaksaisi tuota junaa juuri liikuttaa, joten joku G-sarjoista on kyseessä. Tenderi vaikuttaa lyhyeltä.
Ensimmäinen vaunu lienee matkatavaravaunu Ge. Lanterniinikattoisia sellaisia teki Pasila esikoistyönään 1903 ja Helsinki sitä ennen.
Ainakin seuraavat kolme vaunua ovat sarjaa D (II lk) = avosilta ja 5 ryhmää sivuikkunoita. Samoja vaunuja kuin tässä: https://www.vaunut.org/kuva/130226 .
Knackstedt & Näther taisi saada pientä sivutiliä Saksan pääesikunnalta strategisten kohteiden kuvailusta. Jos tämän arkistot säästyivät sodilta, löytynee tämä ja muutakin sieltä. Itse kuvaamon arkistoa ei taida enää olla.
kuva 04.01.2019 10:52 Markku Touronen  
  Voin itse virtolaisena vahvistaa, että tämä kuva on 100%:lla varmuudella Virtain asemalta, ja näkymä nimenomaan Haapamäen suuntaan.
kuva 04.01.2019 10:47 Juhani Pirttilahti  
  Ome-junalla meinasin Pyhäsalmen kuparirikastetta.
kuva 04.01.2019 06:49 Jyrki Längman  
  Tervetuloa takaisin Kari
kuva 04.01.2019 00:33 Petri Nummijoki  
  Kyseinen ilmoitus liittyy siihen, että jäänmurtajalaivasto oli vasta 70-luvulla kyllin vahva pitämään Perämeren satamat auki ympäri vuoden. 60-luvulla ne menivät vielä talvikuukausina kiinni ja rautateillä oli erityistä talviliikennettä, kun tavaraa tuotiin junilla etelämmäs auki oleviin satamiin. Usein pohjoisin ympäri vuoden auki pidetty satama oli Kaskinen mutta kovana talvena 1966 peräti vain Uusikaupunki ja silloin Haminakin meni Itäisellä Suomenlahdella kiinni hetkeksi aikaa. Lisäksi pohjoisin auki oleva satama ei tarkoita, etteikö talviliikennettä olisi ollut sen eteläpuolellakin, koska niihin saattoi päästä pienemmillä tai heikommin jäävahvistetuilla laivoilla.

Oliko sitten ilmoituksen mukaiselle liikenteelle tarvetta niin en tiedä mutta epäilisin, ettei merkittävästi. Jäänmurtajalaivastoon tuli jo 60-luvun jälkipuoliskolla huomattavaa vahvistumista (Hanse 1966, Varma 1968, Apu 1970) ja toisaalta vuoden 1966 veroisia taisivat olla seuraavaksi vasta 80-luvun puolivälin kovat talvet 1985 ja 1987, jolloin oli jo isojakin jäänmurtajia. Toisin sanoen talviliikenteen kulta-ajat rautateillä taisivat päättyä juurikin vuoteen 1966 mutta on sitä jonkin verran täytynyt olla vielä 70-luvun alkuvuosinakin, koska Tr1-vetureita tarvittiin vielä talvikuukausien lisävetovoimaksi.
kuva 03.01.2019 23:31 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Eikös sekin (oletaan että puhutaan Outokumpu-Harjavalta -junasta) kulkenut reittiä Outokumpu-Viinijärvi-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Parkano-Pori-Harjavalta? Vihannin ja Otamäen kaivosten tuotteet menivät Raaheen.
kuva 03.01.2019 23:22 Tuomas Pätäri  
  Vau! Juna kulkee todella hienossa miljöössä, jonka tärkeimpiä elementtejä aurinko vielä upeasti korostaa.
kuva 03.01.2019 21:48 Jarmo Pyytövaara  
  Kulkeneissa korteissa, varhaisemmat postileimat: 27.7.1903 ja 29.7.1903. Kortista löytyy myös väritetty vaihtoehto n:o 1076. PL 12.2.1905.
kuva 03.01.2019 21:30 Hannu Peltola  
  Höpsis, sinun asiantuntemus mm. suomalaisista vaunuista ja amerikkalaisista autoista tuntuu olevan loppumaton! Nämä lumivuohellliset junat ovat jo pitkään olleet minun ykköskiinnostus ja jotain tiedon jyviä niistä tarttuu päähän (lähinnä se, kuinka vähän aiheesta loppujen lopuksi tietää!).

Yritin etsiä Google Street viewstä tätä kuvan paikkaa, tie kulkee pitkät pätkät Pend Oreille -joen laaksossa radan vieressä, mutta aivan vastaavaa en löytänyt. Puusto on kasvanut 62 vuodessa hurjasti ja vaikuttaa siltä, että tässä kuvassa taiteilija on ottanut aikamoisia vapauksia.
kuva 03.01.2019 21:07 Esa J. Rintamäki  
  Hannu, asiantuntemuksesi on MAHTAVA! Nostan stetsoniani sinulle.
kuva 03.01.2019 21:03 Reino Kalliomäki  
  Varhaisin näkemäni on kulkenut -03. (puh.komm. ARoi)
kuva 03.01.2019 20:56 Reino Kalliomäki  
  Ei ole sama juna. Toisessa painoksessa näkyy yksi (eri) vaunu lisää. Rautuun, ja edemmäs piti Kiviniemessä vaihtaa laivaa. (puh.komm. ARoi)
kuva 03.01.2019 20:53 Jouni Halinen  
  Olen näemmä lisännyt tämän kuvan tänne jo aiemmin, se on kuitenkin niin huonolaatuinen, että sen voisi poistaa täältä, tämä tiedoksi YP:le. https://vaunut.org/kuva/78052
kuva 03.01.2019 20:14  
  Laittaisin roponi likoon Sr1:sen puolesta jos sillä lähtee käsikäytöllä. Ei ainakaan mikään höyry eikä diesel pysy sen mukana, muista sähkövetureista en tiedä.
kuva 03.01.2019 19:02 Teemu Saukkonen  
  Kontiomäkeen on mennyt iltapäivällä VET, ne varmaan tulivat tuossa 4603:ssa.
kuva 03.01.2019 18:24 Joni Leskinen  
  Taustalla näkyy Sementtitehtaankadun tasoristeys. Tuota esiopastinta en tuolta kohtaa kyllä muista
kuva 03.01.2019 17:56 Juhani Pirttilahti  
  Yksi? Jos Ome-juna Harjavaltaan oli jo kulussa tuohon aikaan. :)
Kuvasarja:
Tr1 1082
 
03.01.2019 17:51 Kari Jokinen  
  Mitäs koneelle tänään`? Sehän oli viimeksi kuullessani kunnostuksessa eli saadaanko j0 ensi kesäksi ajoon? Entäs 1020 jonka kunnostus alkoi jo 32 vuotta sitten - onko se unohdettu kokonaan`?
kuva 03.01.2019 17:51 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Olikohan noita Seinäjoelta Parkanon ja Kankaanpään kautta Poriin läpimeneviä junia kuitenkaan lopulta paljon?