|
|
06.01.2019 15:53 | Kari Huuva | ||
| Eiköhän se ole syystä tai toisesta suistunut raiteelta? | ||||
|
|
06.01.2019 14:51 | Urpo Mustapää | ||
| Ruotsin ainoa aktiivikäytössä oleva kolmen Ruotsin jalan (891mm) rata, muut taitavat olla pelkästään museokäytössä. | ||||
|
|
06.01.2019 14:34 | Seppo Rahja | ||
| "Pitkän" pään käyntisillat ovat kovin ylimitoitettuja. Onkohan syynä se, että polttoainetankki on pitänyt saada mahdollisimman suureksi minkä vuoksi toista teliä siirretty. | ||||
|
|
06.01.2019 07:39 | Jouni Halinen | ||
| Oletko Tage sukua Börje Löfmanille, hän kun on lisännyt Albumit auki sivuille yli 700 Helsinkikuvaa 50/60/70 luvuilta. Kumma juttu, että tällaisessa yli 700 kuvan Helsinki setissä ei ole R-aiheisia kuvia laisinkaan, mitä nyt yksi kuva kiviäijistä. http://bot.fi/2wkk |
||||
|
|
06.01.2019 07:15 | Juhani Lahti | ||
| Ainakin hyvin näkyy lumi nostavan letkut koukuistaan. | ||||
|
|
06.01.2019 01:51 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjaamon lämmityksestä huolehtivalla Webastolla oli vain ½- ja 1/1- tehon säädöt. Lämpöä puski (jopa palamiskaasujakin) hyttiin hyvin täydellä teholla, mutta ½-tehoa ei yleensä käytetty (Webasto oli herkkä nokeentumaan tuolla puoliteholla ja toiminta epävarmentua), joten käytännössä olivat käytössä vain 0- ja 1-asennot. Onneksi vesikiertoinen järjestelmä loi runsaasti vaihtoehtoja ohjaamon lämpötilan säätelyyn. | ||||
|
|
05.01.2019 23:30 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo Fisu oli oman akvaarion kala. Alustamerkkejä oli tosiaan useampia, mutta firman kaikki laskut taisivat kyllä mennä osoitteeseen 3044 West Grand Boulevard, Detroit, Michigan, U.S.A. Ja sieltä käskyt tulivat mihin laskut menivät. Mutta, ei se itse asiaa mihinkään muuta: laatutyötä Fisu teki. Kestävää ja toimivaa - Kenraali Aika on sen jo monen monta kertaa osoittanut. | ||||
|
|
05.01.2019 23:23 | Uwe Geuder | ||
| Juu vaihteleva se onkin. Ludmilla ei tainnut koskaan päästää Hampuriin asti ennen 1990. Ja viimeinen V200 poistettiin liikenteestä jo 1984 tai 1987 sarjasta riippuen. Toki Pohjois-Saksassa on liikenteessä museo-V200. Myös eräs ratarakennusfirmalla oli vielä V200 käytössä ainakin viitisen vuotta sitten. | ||||
|
|
05.01.2019 23:13 | Kusti Kinnunen | ||
| Varmaan ihan hyvin pöllyttää lumet sivulle. | ||||
|
|
05.01.2019 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Johannes, korjataan 750 V --> 1650 V. Luin sen toissa päivänä, kun olin siellä, mutta olisin pitänyt tarkistaa enkä pitänyt luottaa siihen, että muistan vielä :) Juu, mutta Tanskan talousvoima on ihan toista luokkaa kuin mainitsemasi Itä-Euroopan maiden. | ||||
|
|
05.01.2019 22:17 | Johannes Erra | ||
| Lähiliikenteen sähköistys on 1650 V tasavirtaa, oli aiemmin 1500 V eli sama kuin Alankomaiden rataverkolla. Tanskan päärataverkon sähköistys aloitettiin 1980-luvulla, ja siten se on tosiaan melko uusi systeemi. Mistään täysin poikkeuksellisesta ei silti ole kyse: Virossa, Irlannissa sekä toistaiseksi Latviassa vain pääkaupungin lähiliikenne on sähköistetty. Kreikan sähköistyssysteemi on kokonaisuudessaan 1990-luvulta tai uudempaa perua. Albaniassa, Kosovossa ja Moldovassa rautateitä ei ole sähköistetty lainkaan. | ||||
|
|
05.01.2019 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fisher Body oli toiminnassa vuosina 1908 - 1984. Fisher Company jatkoi nimen käyttöä 2010 asti. Tiedot aina niin luotettavasta Wikipediasta. Fisher Body valmisti autonkoreja useammmallekin autonvalmistajalle. | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1978-2009 |
05.01.2019 20:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva kertoo enemmän - kiitos! | ||||
|
|
05.01.2019 16:07 | Mikko Herpman | ||
| Aika tarkasti viistää lumen pintaa Dr18 aura. Mahtaakohan pöllyttää hyvin lunta sivulle jos sattuu ekana lumisateen jälkeen baanalle. Miten lienee muiden aurat, Vectronissahan on myös aika alhaalla.. | ||||
|
|
05.01.2019 14:57 | Arttu Manninen | ||
| Hieno kuva! Heittäisin sellaisen ajatuksen, että on veturi voinut olla vuoden -63 jälkeenkin käytössä; joillakin tehtailla pidettiin lyhyttä rataa savi- ja hiekkakasoilta savensyöttösuppiloille, laitteet oli suunniteltu syötettäväksi kuuppavaunuista ja kuopilta ajettua savea pidettiin varastokasassa tehtaan vieressä, mistä sitä (ja hiekkaa) annosteltiin kuuppiin. | ||||
|
|
05.01.2019 14:50 | Arttu Manninen | ||
| Niinikuin Robert ansiokkaasti todistaa, veturi on Tankavaarassa sittemmin palvellut move1. Pyöräilin tämän veturin luo 1980-luvun alussa Eurajoen Kaukomäelle, missä se nökötti pusikossa Satoturpeen Irjanteen työmaan hylätyn turveradan alkupäässä, tehtaan takana. Puhumme siis eri työmaasta kuin Panelian aseman Kahalansuon työmaa. Veturi on ilmiselvästi kokenut Suo Oy/Vapo -dieselöinnin Fordson Majorin koneella, joten olen aina olettanut sen tulleen Satoturpeelle Kihniöstä tai Parkanosta. Satoturpeen Kahalan romuissa oli osiin purettu toinen Vapon move, jonka akselistot ovat nykyään Toijalan museon ex Urjalan tiilitehtaan movessa. Oletan siis että Satoturve osti 60/70-lukujen vaihteessa pari käytettyä movea Kihniön suunnalta. Kuva voisi olla Kaukomäeltä, samanlaista pusikkoa kuin muistikuvissani. | ||||
|
|
05.01.2019 14:46 | Juha Kutvonen | ||
| Asjallista vetämisen meininkiä! | ||||
|
|
05.01.2019 09:19 | Petri Nummijoki | ||
| Dr13-veturin ikkunalämmitys ei näytä alkuperäiseltä, kuten kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/73032. Tämä rajaa 60-luvun pois, koska Dr13-kirjan mukaan ohjaamon lämmitys uusittiin vuodesta 1970 lähtien ja koko sarjaan vuoteen 1975 mennessä. | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1978-2009 |
05.01.2019 09:17 | Erkki Nuutio | ||
| Huipputarkkoja kuvia edesmenneeltä puheenjohtajaltamme. Arvostavat terveiset sinne pilven päälle! | ||||
|
|
04.01.2019 23:25 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä on tosiaan vähän hankalampi tunnistuspähkylä. Mutta, tutkitaanpas... Takaovessa 3 saranaa kuten isoon arvokoriin kuuluukin; mutta keskisarana on epätavallisen alhaalla, selvästi ikkunalinjan alapuolella, epätavallista. Tulipellin takana on luksullinen matkustamon tuuletusluukku. Vöyreä upotettu varapyörä ollut joskus eturapakaaressa; jäänyt tarpeettomaksi rautaisten pyörien myötä. Tosi paljon louvereita konepellin kupeella; ei kuitenkaan hienoja luukku-juttuja. Konepelti pitkä, riittävän pitkä suoralle 8-sylinteriselle. Taka-akselilla 6-pulttinen napa (akseli voi tietetenkin olla vaihtunut ties mihin traktorin osaan, montakin kertaa...). Laajakrominen, mutta muuten suoralinjainen jäähdyttimenkehys, suora ylähelma eikä vekkejä (ks. E.P.:n linkin kuva). Diagnoosi: La Salle, 7-seater, 1928 tai 1929, kori Fisher tehdaskori. Vastaavassa Cadillacissa olisi konepellin kupeessa niitä hienoja säätyileviä luukku-juttuja ja - mikäli mahdollista - vielä enemmän kimmeltäviä kiilto-osia. Vaikka La Salle olikin Cadillacin talousmalli, myös siinä oli uutena erittäin riittävä määrä nikkelikimmeltä. Tuon yksilön useimmat koriste-osat ovat kadonneet, ilmeisesti aarteenetsijöiden mukaan. |
||||
|
|
04.01.2019 22:42 | Juhani Rönn | ||
| Hieno kuva, kotitalokin kuvassa! | ||||
|
|
04.01.2019 21:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aatelkaas, jos ELSA-rata olisi rakennettu heti niin tästä (teoriassa) mentäisiin tyyliin Dm12:lla. | ||||
|
|
04.01.2019 20:44 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja jäin tuijottamaan sen ajattomuutta! Onko tässä kuvassa mitään yksityiskohtaa, mikä rajaa kuvan 1980-luvulle? Kuva voisi olla miltä ajalta tahansa 1960-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuvuosiin. Kuvan Gbk (tai Gbl) taitaa olla uusin elementti. | ||||
|
|
04.01.2019 18:25 | Hannu Peltola | ||
| Siinä tapauksessa olet aloittanut jenkkiautoharrastuksen minua aikaisemmin, minä sain kipinän vasta 5-vuotiaana, kun serkku tuli Ruotsista vierailulle uudella Mustangilla! (...ja tämän jälkeen seurasi 20 pitkää ja synkkää vuotta, kunnes 25-vuotiaana olin ostamassa ensimmäistä jenkkiä ja Hollolassa istuin vuoden 1970 Mustang HT:n kuskin paikalle. Hallintalaitteet ja tunnelma olivat aivan samat, kuin serkun 1971 Mussessa ja kaukana edessä pikkuisen kiristetty 302 hyrskytteli rauhattomasti tyhjäkäynnillä! Näennäisen koeajon jälkeen nimet olivat jo kauppasopimuksessa!...) EDIT: Sivuraide-osiossa näkyy olevan auto-ketjukin. Eli tämmöisellä sai (tuolloin) nuoren miehen pään sekaisin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11459.0 |
||||
|
|
04.01.2019 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jaa, kirjaviisautta se vaan on...! Tosin jenkkiautot ovat kiinnostaneet minua jo imeväisikäisestä lähtien, mukana repertuaarissa on arkkitehtuuri ja rautatiet. Huom! Järjestys mielivaltainen! | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
04.01.2019 16:55 | Jouni Hytönen | ||
| Tai siis 1082:n palauttaminen liikennekelpoiseksi on varmaankin edelleen pienempi työ, vaikka siinäkin projektissa on ollut omat vastoinkäymisensä. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
04.01.2019 16:52 | Jouni Hytönen | ||
| 1020 on nukkunut Ruususen unta Haapamäen tallissa useampia vuosia. Tuskin kunto on sinä aikana heikentynytkään. En ole kyllä vuosikausiin kuullut arvioita, onko työtä jossain vaiheessa tarkoitus vielä jatkaa. Olisiko työn alkaessa ollut tarkoitus, että Veturipuisto osallistuu kustannuksiin/rahoittaa työn peräti kokonaan muulta paitsi työn osalta ja tältä asetelmaltahan sitten myöhemmin putosi pohja pois. HMVY:lläkään ei liene akuuttia tarvetta tuollaiselle isolle linjahöyryveturille ja niitä on kuitenkin jo kaksi muutakin eri toimijoilla ajokuntoisina. | ||||
|
|
04.01.2019 16:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Tässä ei todellakaan pidä tehdä tiukempaa rajausta, ympäristö on mainiosti mukana. | ||||
|
|
04.01.2019 15:28 | Pasi Seljas | ||
| Kyllä se on TC2, vaikka tuota merkintää ei kyllä aikalaiset koskaan käyttäneet (ammattimiehet erikseen). Mallit olivat vain kuutiotilavuuden mukaan. Taisi olla vielä L-mallejakin, liekö olleet viisivaihteisia. Ja sitten vielä Ghia, jossa oli varmaan kierroslukumittari ja kiiltäviä listoja, vinyylikatto mm. Mulla oli tuommonen 1600 köyhän miehen coupe, eli 2D, jollainen lienee kuvassakin. | ||||
|
|
04.01.2019 15:08 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä Otanmäestä kulki Mierontietä pitkin juna Kaanaaseen, varmaan heti siitä asti kun lopettava pigmenttitehdas aloitti. Ja eikös Vihannissakin kaivettu kuparia sinkin ohessa, joten varmasti sieltäkin kulki juna Harjavaltaan. | ||||
|
|
04.01.2019 15:02 | Juha Kutvonen | ||
| Tavaraliikennettä näyttää olleen vielä tuolloin Transpointin harjoittamana. Nythän asema-alue on jo niin metsittynyt, ettei liikennöinti edes resiinoilla ole enää mahdollista. | ||||
|
|
04.01.2019 14:18 | Jimi Aalto | ||
| Eipä oikeastaan. Suurimmalla osalla oli jonkinlaisia kuvausvälineitä mukana. | ||||
|
|
04.01.2019 11:00 | Erkki Nuutio | ||
| Veturia ei uskalla arvata, kun ei erotu juuri enempää kuin hytin etuseinä ja muita sellaisia piirteitä jotka ovat useimmissa sarjoissa samanlaisia. A-veturi ei jaksaisi tuota junaa juuri liikuttaa, joten joku G-sarjoista on kyseessä. Tenderi vaikuttaa lyhyeltä. Ensimmäinen vaunu lienee matkatavaravaunu Ge. Lanterniinikattoisia sellaisia teki Pasila esikoistyönään 1903 ja Helsinki sitä ennen. Ainakin seuraavat kolme vaunua ovat sarjaa D (II lk) = avosilta ja 5 ryhmää sivuikkunoita. Samoja vaunuja kuin tässä: https://www.vaunut.org/kuva/130226 . Knackstedt & Näther taisi saada pientä sivutiliä Saksan pääesikunnalta strategisten kohteiden kuvailusta. Jos tämän arkistot säästyivät sodilta, löytynee tämä ja muutakin sieltä. Itse kuvaamon arkistoa ei taida enää olla. |
||||
|
|
04.01.2019 10:52 | Markku Touronen | ||
| Voin itse virtolaisena vahvistaa, että tämä kuva on 100%:lla varmuudella Virtain asemalta, ja näkymä nimenomaan Haapamäen suuntaan. | ||||
|
|
04.01.2019 10:47 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ome-junalla meinasin Pyhäsalmen kuparirikastetta. | ||||
|
|
04.01.2019 06:49 | Jyrki Längman | ||
| Tervetuloa takaisin Kari | ||||
|
|
04.01.2019 00:33 | Petri Nummijoki | ||
| Kyseinen ilmoitus liittyy siihen, että jäänmurtajalaivasto oli vasta 70-luvulla kyllin vahva pitämään Perämeren satamat auki ympäri vuoden. 60-luvulla ne menivät vielä talvikuukausina kiinni ja rautateillä oli erityistä talviliikennettä, kun tavaraa tuotiin junilla etelämmäs auki oleviin satamiin. Usein pohjoisin ympäri vuoden auki pidetty satama oli Kaskinen mutta kovana talvena 1966 peräti vain Uusikaupunki ja silloin Haminakin meni Itäisellä Suomenlahdella kiinni hetkeksi aikaa. Lisäksi pohjoisin auki oleva satama ei tarkoita, etteikö talviliikennettä olisi ollut sen eteläpuolellakin, koska niihin saattoi päästä pienemmillä tai heikommin jäävahvistetuilla laivoilla. Oliko sitten ilmoituksen mukaiselle liikenteelle tarvetta niin en tiedä mutta epäilisin, ettei merkittävästi. Jäänmurtajalaivastoon tuli jo 60-luvun jälkipuoliskolla huomattavaa vahvistumista (Hanse 1966, Varma 1968, Apu 1970) ja toisaalta vuoden 1966 veroisia taisivat olla seuraavaksi vasta 80-luvun puolivälin kovat talvet 1985 ja 1987, jolloin oli jo isojakin jäänmurtajia. Toisin sanoen talviliikenteen kulta-ajat rautateillä taisivat päättyä juurikin vuoteen 1966 mutta on sitä jonkin verran täytynyt olla vielä 70-luvun alkuvuosinakin, koska Tr1-vetureita tarvittiin vielä talvikuukausien lisävetovoimaksi. |
||||
|
|
03.01.2019 23:31 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Eikös sekin (oletaan että puhutaan Outokumpu-Harjavalta -junasta) kulkenut reittiä Outokumpu-Viinijärvi-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Parkano-Pori-Harjavalta? Vihannin ja Otamäen kaivosten tuotteet menivät Raaheen. | ||||
|
|
03.01.2019 23:22 | Tuomas Pätäri | ||
| Vau! Juna kulkee todella hienossa miljöössä, jonka tärkeimpiä elementtejä aurinko vielä upeasti korostaa. | ||||
|
|
03.01.2019 21:48 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kulkeneissa korteissa, varhaisemmat postileimat: 27.7.1903 ja 29.7.1903. Kortista löytyy myös väritetty vaihtoehto n:o 1076. PL 12.2.1905. | ||||
|
|
03.01.2019 21:30 | Hannu Peltola | ||
| Höpsis, sinun asiantuntemus mm. suomalaisista vaunuista ja amerikkalaisista autoista tuntuu olevan loppumaton! Nämä lumivuohellliset junat ovat jo pitkään olleet minun ykköskiinnostus ja jotain tiedon jyviä niistä tarttuu päähän (lähinnä se, kuinka vähän aiheesta loppujen lopuksi tietää!). Yritin etsiä Google Street viewstä tätä kuvan paikkaa, tie kulkee pitkät pätkät Pend Oreille -joen laaksossa radan vieressä, mutta aivan vastaavaa en löytänyt. Puusto on kasvanut 62 vuodessa hurjasti ja vaikuttaa siltä, että tässä kuvassa taiteilija on ottanut aikamoisia vapauksia. |
||||
|
|
03.01.2019 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, asiantuntemuksesi on MAHTAVA! Nostan stetsoniani sinulle. | ||||
|
|
03.01.2019 21:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Varhaisin näkemäni on kulkenut -03. (puh.komm. ARoi) | ||||
|
|
03.01.2019 20:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole sama juna. Toisessa painoksessa näkyy yksi (eri) vaunu lisää. Rautuun, ja edemmäs piti Kiviniemessä vaihtaa laivaa. (puh.komm. ARoi) | ||||
|
|
03.01.2019 20:53 | Jouni Halinen | ||
| Olen näemmä lisännyt tämän kuvan tänne jo aiemmin, se on kuitenkin niin huonolaatuinen, että sen voisi poistaa täältä, tämä tiedoksi YP:le. https://vaunut.org/kuva/78052 | ||||
|
|
03.01.2019 20:14 | |||
| Laittaisin roponi likoon Sr1:sen puolesta jos sillä lähtee käsikäytöllä. Ei ainakaan mikään höyry eikä diesel pysy sen mukana, muista sähkövetureista en tiedä. | ||||
|
|
03.01.2019 19:02 | Teemu Saukkonen | ||
| Kontiomäkeen on mennyt iltapäivällä VET, ne varmaan tulivat tuossa 4603:ssa. | ||||
|
|
03.01.2019 18:24 | Joni Leskinen | ||
| Taustalla näkyy Sementtitehtaankadun tasoristeys. Tuota esiopastinta en tuolta kohtaa kyllä muista | ||||
|
|
03.01.2019 17:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yksi? Jos Ome-juna Harjavaltaan oli jo kulussa tuohon aikaan. :) | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
03.01.2019 17:51 | Kari Jokinen | ||
| Mitäs koneelle tänään`? Sehän oli viimeksi kuullessani kunnostuksessa eli saadaanko j0 ensi kesäksi ajoon? Entäs 1020 jonka kunnostus alkoi jo 32 vuotta sitten - onko se unohdettu kokonaan`? | ||||
|
|
03.01.2019 17:51 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Olikohan noita Seinäjoelta Parkanon ja Kankaanpään kautta Poriin läpimeneviä junia kuitenkaan lopulta paljon? | ||||