|
|
27.12.2018 14:25 | Seppo Rahja | ||
| Keski-Norjassa Flåm-Myrdal radan pituus on 20 km ja nousu 866 m korkeuteen eli kaltevuus 4,3 %. Ja pito tulee vain kitkasta rautapyörien ja kiskojen välillä. Junan molemmissa päissä on veturi. | ||||
|
|
27.12.2018 12:04 | Julius Ylitalo | ||
| Loj on Lohjanjärvi | ||||
|
|
27.12.2018 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla. | ||||
|
|
27.12.2018 06:53 | Markku Knuutti | ||
| Ainakin valmistuessaan " torni " oli Vaasan Läänin Puhelimen. Tornissa oli aikoinaan lähi-tv kanavalla näyttänyt kamera , jota pystyi telkun kauko-ohjaimella käänteleen ja tzoomaileen. | ||||
|
|
27.12.2018 03:21 | Timo Humalisto | ||
| Keskustelusta herää kysymys, että olisiko porkkana periaatteessa toiminut kahdella välivaunulla: veto-väli-väli-veto? | ||||
|
|
27.12.2018 02:09 | Seppo Rahja | ||
| Kuvaussuunta on koilliseen eli aurinko on nousemassa ja juhannuksen tienoilla kun on noin korkealla tuossa suunnassa. | ||||
|
|
26.12.2018 23:35 | Kusti Kinnunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
26.12.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin tuon Wismar-vaunun oikealla puolella oleva rekka olisi Mack...? | ||||
|
|
26.12.2018 23:03 | Heikki Jalonen | ||
| Skootteri onkin mainio peli tuossa liikenne-hässäkässä. Nuoren vauhdikkaan neidin ajokkina onkin peräti alkumallinen Vespa (etulyhty rapakaaren päällä), noin 1946...1954 mallistoa. Kuin luotu liikenteen esteiden ympäri pujotteluun. Tööttäillen. | ||||
|
|
26.12.2018 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Sopisi olla Goliath F400 tämäkin. Reiätön pärstä ja kaappariovet, lyhdyt tulipellin tasalla. Sonniahan siinä suostutellaan kyytiin, kukaties iloisella virkakierroksellaan eikä malttaisi millään jättää mukavaa käymäpaikkaa. Eli Koljatti toimii seudun päivystävän sonnin kulkuvälineenä, melko sopivaa... |
||||
|
|
26.12.2018 22:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Asiaa koskevaa sekoitin kommenttiini Krauss-luettelosta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11453.0 Nuo puukopalliset kaatovaunut näyttävät vähän isommilta kuin tavallinen ¾ m³n kuuppavaunu. Kurt linkitti mainion Helsinkikuvan! |
||||
|
|
26.12.2018 22:32 | Heikki Jalonen | ||
| Saattaisi tosiaankin olla Goliath, malli F400 - naamassa ei ole ritilämaskia toisin kuin yleensä Goliatheissa oli. Ikäluokka noin 1938. Ehkä sen toisen kuvan pari kuljetinta (joita arvelin Tempoiksi) saattaisivat olla tätä samaa (pienois-) mallia - vaikea sanoa pelkästään sen kuvan kautta. | ||||
|
|
26.12.2018 22:32 | Kari Kuusela | ||
| Baldwinin moguli? Tenderiä lukuun ottamatta kuin G7 ( Sk4 ). | ||||
|
|
26.12.2018 22:24 | Heikki Jalonen | ||
| Huomatkaapa tuolla taustalla vaunun kuormana olevat kaksi vaaleata/valkoista Tempo Vidal (noin 1936...1940) tavarankuljetuskojetta, seuranaan pari traktoria, väriyhdistelmän perusteella Fendt-tuotteita; paljon-paljon uudempia oikeahytillisiä malleja. Kolmipyöräinen Tempo oli melkoisen erikoinen laite, vaan kyllä siihenkin ratkaisuun logiikkansa oli. Mikään ei kääntynyt tiukemmin ja kaatunut ketterämmin... Tempo veteli edestä, toisin kuin Commercialet ja Scammel Scarabit. |
||||
|
|
26.12.2018 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo etualan öljypolttoinen BR41 totellutkin vuoden 1968 sarjamerkkimuutoksen jälkeen nimeä 042? Mielenkiintoinen kuvasarja, meinaan! | ||||
|
|
26.12.2018 22:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei tuolla kimmokumipyörätrukilla ole hätää, mikäli vaan malttaa pysytellä asfaltilla. Hiekalle sillä ei pitäisi olla asiaa... t. nimim. Kokenut trukkikuski. | ||||
|
|
26.12.2018 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa työtä tuo nosturin pienoismalli! | ||||
|
|
26.12.2018 22:04 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo keltainen LKW vastaa Opel Blitz-vaunun tuntomerkkejä, vuosimalliston 1951-60 suhteen. Vaikuttaa postin (Deutsches Post) kuljettimelta. Vähän sen takana taitaa olla toinen täsmälleen samanlainen, mutta vihreä. Voisikohan se olla Holsten-panimon vihreää; Hampurissa kun ollaan? Vasemmalla, myös varsin vihreänä ja pölkkykuormassa, saattaisi myöskin olla Opel Blitz, sellaista 1930-luvun lopun (...1950) kuosia. Melko taakka on Salaman selkään sälytetty, kun ei kuitenkaan ole kyse mistään varsinaisesta raskassarjalaisesta. Mutta, mutta, sitten... Siinä vieressä: aivan selvä tämän vuosituhannen puolen pyöräkkäperäinen Linde-vastapainotrukki. Mistähän se tänne on tipahtanut? Ja sen vieressä samaa moderniutta oleva tunnistamaton työntömastotrukki; sisäkone-parka on joutunut ulos, pahaan paikkaan pienille kimmokumipyörilleen... Pulloveturi näyttäisi puolestaan jo päässeen muistomerkiksi. |
||||
|
|
26.12.2018 21:21 | Kimmo Säteri | ||
| Jos tarkkoja ollaan, niin tuo ainoana IC-värityksessä ollut 218-sarjalainen eli 218217 ei kyllä elinkaarensa aikana juurikaan käynyt Hampurin seudulla. ;) Regensburg taisi olla kyseisen veturin kotivarikko varsin pitkään. | ||||
|
|
26.12.2018 14:02 | Pasi Utriainen | ||
| Nykyisin vetokalusto näyttäisi olevan tehokkaassa kierrossa eikä veturit paljoa varikoilla jouda seisomaan. Ja ainakin täällä Savon suunnalla vaikuttaisi olevan hiukan pulaa sähkövetureista, kun normaalisti Sr1-vetoisia puutavarajunia on toisinaan vedetty 2*Dv12 -vedolla. | ||||
|
|
26.12.2018 12:42 | Petri Sallinen | ||
| Saksalaisten konepajojen tietokanta antaa veturista seuraavat tiedot: Krauss D, 2644/1892, type IVcd, Bauart Bn2t, Spurweite 1000 mm (neu), G.Zitting, Helsingfors für Pekonlahti "1". |
||||
|
|
26.12.2018 12:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Helsikikuvissa tarkkana: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N2717&page=1 "Satamarataa rakennetaan. Pengerrystöitä Hietalahden sataman kohdalla. Kivimateriaalia kaadetaan junan vaunuista pengerrykseen. Taustalla Jätkäsaari." |
||||
|
|
26.12.2018 11:20 | Jimi Aalto | ||
| Olin vaunun 2 yläkerran ainut matkustaja. Vaunu 4 oli suhteellisen tyhjä, vaunussa 1 oli muutamia matkustajia. | ||||
|
|
26.12.2018 02:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi näyttää kovin kevyeltä, ja onkin. Krauss-Maffein arkistotiedon mukaan se painoi 5400 kg tyhjänä, ja 6880 kg työkunnossa. Lisämerkintänä raideleveys 1000 mm on yliviivattu ja korjattu 750 mm:ksi erivärisellä kynällä (myöhemmin?). Muissa kuvissa raideleveys vaikuttaa metriltä. Koska veturin vesivarasto on rungon muodostamassa "laatikossa", ei kaventaminen ole helppo. Se merkitsee myös korkeampaa runkoa, eli vapaa tila kattilan alla pienenee. Kuvassa se onkin suuri. Onneksi linkissä sanotaankin veturin painavan työkunnossa 7 tonnia. Vasta Pekonlahden kuvassa veturi näyttää 10-tonniselta. Kattilakin vaikuttaa suuremmalta. Bernhard Schmeiserin kirjassa (1977) maahantuojaksi mainitaan Gustav Zitting, Helsingfors, no 2644/1892. Numero näkyy selvästi P. kuvassa. |
||||
|
|
25.12.2018 23:42 | Erkki Nuutio | ||
| Kun alamme siirtyä Tapanin puoleen, sallinette elävöittää pyhien viettoa myös kevyemmällä mutta ehkä pohjaltaan synkemmällä ja todemmalla iskusävelmällä, joka huojuu iltasella torin kautta sivukadulle: Miss´päättyy Pitkäsilta ja alkaa Sörnäinen Kas siellä mä joka ilta, joroissa jatsailen. En milloinkaan mä yksin jää, mun gentelmannit piirittää, mä olen Sörkan ruusu, oon kukka kallehin. Miss jauhaa jatsirumpu ja haitari se soi, siell ruusuksi aukee kumpu, se mulle maineen toi. Siell kaien kanssa karkeloin ja nokkaani ma puuteroin, ma oonhan Sörkan ruusu, oon kukka kaunehin. Miksí surra huolisin, teen varpusesta splittarin ma olen Sörkan ruusu, oon kukka tuoksuvin. Sörkan ruusu (T.Palmroth, sanat Palle) Ilmari Sitari (=Reino Volanen) ja Amarillo-orkesteri, 1932. Karhean iskevät sanat ja oikein kaunis valssi - melkeinpä Palmroth-Pallen paras. Monenlaisissa merkeissä, Hyvää jäännösvuotta ja Sopuisaa uusiovuotta! |
||||
|
|
25.12.2018 23:32 | Jouni Hytönen | ||
| Myllykosken ratapihan viimeisetkin jäänteet on tässä parin vuoden sisään purettu. Eteläpään vaihteet säilyivät pisimpään, mutta nyt ei ole jäljellä enää muuta kuin läpikulkuraiteet ja välilaituri. | ||||
|
|
25.12.2018 23:27 | Jouni Hytönen | ||
| Punavalkoisuus paikoitellen pyrki jälleen esiin haalistuvan harmaan alta. :) | ||||
|
|
25.12.2018 23:05 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Sama rakennus oli edelleenkin paikalla, vastaavan tapaisissa kauppahuoneissa, olen kuitenkin käynyt. Eiväthän ne aivan huippua ole mutta se hintataso, aivan uskomaton, siellä tulee väkisinkin Sulo Vileniksi ja sille ei voi mitään! | ||||
|
|
25.12.2018 22:49 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tässä metrin raideleveys ja 10 tonnia painanut veturi, jotka mainitaan Helsingin satamaradan rakentamiseen liittyen täällä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119349?page=8 ? | ||||
|
|
25.12.2018 21:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikohan maalaustyyppi vaihtunut samoihin aikoihin, kun tämäntyyppinen https://vaunut.org/kuva/126529 jalka otettiin käyttöön? Kv-Pm -välillä oli myös vanhan järjestelmän aikaan jotkin opastimet tällaisella jalalla - ilmeisesti, mikäli alkuperäistä opastinta oli esimerkiksi siirretty muutosten yhteydessä. | ||||
|
|
25.12.2018 20:01 | Tapio Nikula | ||
| Pm-Mi kauko-ohjaus rakennettiin 60-luvun alussa. Melkein kaikissa tolpissa oli noin 15-millisestä pyöreästä tangosta valmistetut askelmat. Askelman pituus oli noin 150 milliä ja askelma oli hitsattu kohtisuorasti tolpan kylkeen. Askelmatapin pää oli pikkuisen taivutettu ylöspäin, jotta mastoon kiipeävällä tolppa-apinalla ei jalka lipeäisi. Askelmatappiin löi aina välillä polvensa sangen makeasti (kokemusta on). Ainakin Pm:n opastinmestarin pajalla oli 60-luvulla kymmeniä tolppia rakenteilla. Ja kaikki tietysti punavalkoisia ja varustettu noilla tappiaskelmilla. Tolppaa maalatessa oli vaikea saada punaisen ja valkean saumakohtaa nätin näköiseksi. | ||||
|
|
25.12.2018 19:34 | |||
| 1980 syksyllä käytiin tuo Risto noukkimassa Ohenmäen varikon tarhasta päivystysvuorossa Iisalmessa, lähti sitten kohti Kuopion konepajaa. | ||||
|
|
25.12.2018 18:21 | Timo Arolainen | ||
| Sarjassamme tämän olisin tiennyt...nopeat söivät hitaan. | ||||
|
|
25.12.2018 17:42 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Valo-opastimet varhaisimmista ajoista lähtien lienivät punavalkoisia, värikuvio periytyi semaforitolpista. Punavalkovärit korvautuivat hopealla (lisäksi juuressa keltamusta raidoitus ratapihoilla) melko hitaalla tahdilla 1970-luvun aikana. Tällä sivustolla Opastin-tunnisteella löytyy äkkivilkaisulla tuoreimmillaan 1978 punavalkoinen opastintolppa (Honkalassa). Plus Vammalan erikoinen entiseen semaforimastoon kytketty opastin vielä reilusti 1980-luvun puolella. Kuvan opastimet liippaavatkin Kannusta läheltä, sillä ovat museoidut Kälviän liikennepaikalta Pohjanmaan radan remontin yhteydessä, vuosimallia 1962 kuten lättäkin taustalla. Tämä opastintolpparatkaisu on mallia 1960-luvun alku, varhaisemmat erosivat mm. ollen varusteltu vinotikkailla. |
||||
|
|
25.12.2018 16:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mukava on tunnelma kuvassa. Ainakin 60-luvulla tolpat oli punavalkoisia. | ||||
|
|
25.12.2018 14:27 | Hannu Peltola | ||
| Etualan rautatieharrastaja poseeraa niin terhakkaana... | ||||
|
|
25.12.2018 14:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Markon veikkaus on oikea. Mutta osaako joku kertoa vaunun numeron? | ||||
|
|
25.12.2018 14:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Pietarsaari. Vanhanaikainen tapa tehdä vesisäiliö tallin sisään, tässä tapauksessa on oma "viskuri" molemmille (joka) pilttuille. Karin paikka on oikea! | ||||
|
|
25.12.2018 14:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Myllykoski tosiaankin, Jarkko ehti ensin! | ||||
|
|
25.12.2018 14:04 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Millon noita puna valkoisia opastin mastoja oli käytössä? Olivatko nuo ensimmäisiä valo opastimia. Muistan että joskus 70-luvulla myös Kannuksessa oli tuollaiset opastimet. | ||||
|
|
25.12.2018 11:22 | Kari Kuusela | ||
| Pietarsaari? | ||||
|
|
25.12.2018 10:43 | Pasi Seppälä | ||
| Lisää ääniä Myllykoskelle: https://vaunut.org/kuva/6565 | ||||
|
|
25.12.2018 09:20 | Pekka V. Puhakka | ||
| Myllykoski tämä on melko selvästikin. Mm. sähköistystä punaruskeiden susien aikaan ei Jsk:lla tainnut olla. | ||||
|
|
25.12.2018 09:08 | |||
| Vettähän tuosta vaikuttaisi saavan, siis "vesiviskuri". Ja sanotaan vaikka Seinäjoki. | ||||
|
|
25.12.2018 09:05 | |||
| Jämsänkoskeltahan tuo vahvasti näyttää. Mutta koska se on jo lausuttu, sanon Myllykoski. | ||||
|
|
25.12.2018 08:49 | Marko Laine | ||
| Veiikkaus: LWR:n matkustajavaunun kori Uudenkylän aseman lähettyvillä. | ||||
|
|
25.12.2018 08:22 | Jukka Voudinmäki | ||
| Jämsänkoski ja paikallisen paperitehtaan vaihtotyöveturi, Move 66. | ||||
|
|
25.12.2018 01:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein muistettu, Esa! Paremmin. | ||||
|
|
25.12.2018 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastaus: Lohjan kauppala. Sama kuva löytyy Radan varrella-kirjasta sivulta 91. Nimi muuttui Tytyriksi vuonna 1969. Kirjassa kuvan vuosiluvuksi kerrotaan 1930. | ||||
|
|
24.12.2018 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, minä käytin pari iltaa ja katsoin pikasilmäyksellä nuo 7 000 kuvaa. Joitakin Nyblinin kuvia siellä näkyi olevan, mutta aika vähäisessä määrin. Muutamia aika mielenkiintoisia kuvia siellä oli, mm. motin liite 22401, johon oli väsätty EFi-mäiset kuormausovet, sekä jokunen virkatarvehenkilövaunu myös... Mitäpä sitä ei harrastuksensa eteen tekisi, vai mitä...? |
||||
|
|
24.12.2018 20:28 | Petri P. Pentikäinen | ||
| HS kertoi 22.8.l978, että edellisenä päivänä oli uuden ratalinjan kiskot yhdistetty valtakunnanverkkoon Pitkälahdessa olleen liikennekatkon aikana. Iltapäivällä 2l.8. kello l4 oli ensimmäisenä junana uudelle linjalle ajanut pikajuna Kalakukko. | ||||