Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 27.12.2018 14:25 Seppo Rahja  
  Keski-Norjassa Flåm-Myrdal radan pituus on 20 km ja nousu 866 m korkeuteen eli kaltevuus 4,3 %. Ja pito tulee vain kitkasta rautapyörien ja kiskojen välillä. Junan molemmissa päissä on veturi.
kuva 27.12.2018 12:04 Julius Ylitalo  
  Loj on Lohjanjärvi
kuva 27.12.2018 11:09 Teppo Niemi  
  Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla.
kuva 27.12.2018 06:53 Markku Knuutti  
  Ainakin valmistuessaan " torni " oli Vaasan Läänin Puhelimen. Tornissa oli aikoinaan lähi-tv kanavalla näyttänyt kamera , jota pystyi telkun kauko-ohjaimella käänteleen ja tzoomaileen.
kuva 27.12.2018 03:21 Timo Humalisto  
  Keskustelusta herää kysymys, että olisiko porkkana periaatteessa toiminut kahdella välivaunulla: veto-väli-väli-veto?
kuva 27.12.2018 02:09 Seppo Rahja  
  Kuvaussuunta on koilliseen eli aurinko on nousemassa ja juhannuksen tienoilla kun on noin korkealla tuossa suunnassa.
kuva 26.12.2018 23:35 Kusti Kinnunen  
  Upea kuva!
kuva 26.12.2018 23:34 Esa J. Rintamäki  
  Ihan kuin tuon Wismar-vaunun oikealla puolella oleva rekka olisi Mack...?
kuva 26.12.2018 23:03 Heikki Jalonen  
  Skootteri onkin mainio peli tuossa liikenne-hässäkässä. Nuoren vauhdikkaan neidin ajokkina onkin peräti alkumallinen Vespa (etulyhty rapakaaren päällä), noin 1946...1954 mallistoa. Kuin luotu liikenteen esteiden ympäri pujotteluun. Tööttäillen.
kuva 26.12.2018 22:49 Heikki Jalonen  
  Sopisi olla Goliath F400 tämäkin. Reiätön pärstä ja kaappariovet, lyhdyt tulipellin tasalla.

Sonniahan siinä suostutellaan kyytiin, kukaties iloisella virkakierroksellaan eikä malttaisi millään jättää mukavaa käymäpaikkaa. Eli Koljatti toimii seudun päivystävän sonnin kulkuvälineenä, melko sopivaa...
kuva 26.12.2018 22:34 Reino Kalliomäki  
  Asiaa koskevaa sekoitin kommenttiini Krauss-luettelosta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11453.0
Nuo puukopalliset kaatovaunut näyttävät vähän isommilta kuin tavallinen ¾ m³n kuuppavaunu. Kurt linkitti mainion Helsinkikuvan!
kuva 26.12.2018 22:32 Heikki Jalonen  
  Saattaisi tosiaankin olla Goliath, malli F400 - naamassa ei ole ritilämaskia toisin kuin yleensä Goliatheissa oli. Ikäluokka noin 1938. Ehkä sen toisen kuvan pari kuljetinta (joita arvelin Tempoiksi) saattaisivat olla tätä samaa (pienois-) mallia - vaikea sanoa pelkästään sen kuvan kautta.
kuva 26.12.2018 22:32 Kari Kuusela  
  Baldwinin moguli? Tenderiä lukuun ottamatta kuin G7 ( Sk4 ).
kuva 26.12.2018 22:24 Heikki Jalonen  
  Huomatkaapa tuolla taustalla vaunun kuormana olevat kaksi vaaleata/valkoista Tempo Vidal (noin 1936...1940) tavarankuljetuskojetta, seuranaan pari traktoria, väriyhdistelmän perusteella Fendt-tuotteita; paljon-paljon uudempia oikeahytillisiä malleja.

Kolmipyöräinen Tempo oli melkoisen erikoinen laite, vaan kyllä siihenkin ratkaisuun logiikkansa oli. Mikään ei kääntynyt tiukemmin ja kaatunut ketterämmin... Tempo veteli edestä, toisin kuin Commercialet ja Scammel Scarabit.
kuva 26.12.2018 22:21 Esa J. Rintamäki  
  Eikös tuo etualan öljypolttoinen BR41 totellutkin vuoden 1968 sarjamerkkimuutoksen jälkeen nimeä 042? Mielenkiintoinen kuvasarja, meinaan!
kuva 26.12.2018 22:12 Esa J. Rintamäki  
  Ei tuolla kimmokumipyörätrukilla ole hätää, mikäli vaan malttaa pysytellä asfaltilla. Hiekalle sillä ei pitäisi olla asiaa... t. nimim. Kokenut trukkikuski.
kuva 26.12.2018 22:08 Esa J. Rintamäki  
  Hienoa työtä tuo nosturin pienoismalli!
kuva 26.12.2018 22:04 Heikki Jalonen  
  Tuo keltainen LKW vastaa Opel Blitz-vaunun tuntomerkkejä, vuosimalliston 1951-60 suhteen. Vaikuttaa postin (Deutsches Post) kuljettimelta. Vähän sen takana taitaa olla toinen täsmälleen samanlainen, mutta vihreä. Voisikohan se olla Holsten-panimon vihreää; Hampurissa kun ollaan?

Vasemmalla, myös varsin vihreänä ja pölkkykuormassa, saattaisi myöskin olla Opel Blitz, sellaista 1930-luvun lopun (...1950) kuosia. Melko taakka on Salaman selkään sälytetty, kun ei kuitenkaan ole kyse mistään varsinaisesta raskassarjalaisesta.

Mutta, mutta, sitten... Siinä vieressä: aivan selvä tämän vuosituhannen puolen pyöräkkäperäinen Linde-vastapainotrukki. Mistähän se tänne on tipahtanut? Ja sen vieressä samaa moderniutta oleva tunnistamaton työntömastotrukki; sisäkone-parka on joutunut ulos, pahaan paikkaan pienille kimmokumipyörilleen...

Pulloveturi näyttäisi puolestaan jo päässeen muistomerkiksi.
kuva 26.12.2018 21:21 Kimmo Säteri  
  Jos tarkkoja ollaan, niin tuo ainoana IC-värityksessä ollut 218-sarjalainen eli 218217 ei kyllä elinkaarensa aikana juurikaan käynyt Hampurin seudulla. ;) Regensburg taisi olla kyseisen veturin kotivarikko varsin pitkään.
kuva 26.12.2018 14:02 Pasi Utriainen  
  Nykyisin vetokalusto näyttäisi olevan tehokkaassa kierrossa eikä veturit paljoa varikoilla jouda seisomaan. Ja ainakin täällä Savon suunnalla vaikuttaisi olevan hiukan pulaa sähkövetureista, kun normaalisti Sr1-vetoisia puutavarajunia on toisinaan vedetty 2*Dv12 -vedolla.
kuva 26.12.2018 12:42 Petri Sallinen  
  Saksalaisten konepajojen tietokanta antaa veturista seuraavat tiedot:

Krauss D, 2644/1892, type IVcd, Bauart Bn2t, Spurweite 1000 mm (neu), G.Zitting, Helsingfors für Pekonlahti "1".
kuva 26.12.2018 12:10 Kurt Ristniemi  
  Kuva on Helsikikuvissa tarkkana: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N2717&page=1
"Satamarataa rakennetaan. Pengerrystöitä Hietalahden sataman kohdalla. Kivimateriaalia kaadetaan junan vaunuista pengerrykseen. Taustalla Jätkäsaari."
kuva 26.12.2018 11:20 Jimi Aalto  
  Olin vaunun 2 yläkerran ainut matkustaja. Vaunu 4 oli suhteellisen tyhjä, vaunussa 1 oli muutamia matkustajia.
kuva 26.12.2018 02:04 Reino Kalliomäki  
  Veturi näyttää kovin kevyeltä, ja onkin. Krauss-Maffein arkistotiedon mukaan se painoi 5400 kg tyhjänä, ja 6880 kg työkunnossa. Lisämerkintänä raideleveys 1000 mm on yliviivattu ja korjattu 750 mm:ksi erivärisellä kynällä (myöhemmin?). Muissa kuvissa raideleveys vaikuttaa metriltä. Koska veturin vesivarasto on rungon muodostamassa "laatikossa", ei kaventaminen ole helppo. Se merkitsee myös korkeampaa runkoa, eli vapaa tila kattilan alla pienenee. Kuvassa se onkin suuri. Onneksi linkissä sanotaankin veturin painavan työkunnossa 7 tonnia.
Vasta Pekonlahden kuvassa veturi näyttää 10-tonniselta. Kattilakin vaikuttaa suuremmalta. Bernhard Schmeiserin kirjassa (1977) maahantuojaksi mainitaan Gustav Zitting, Helsingfors, no 2644/1892. Numero näkyy selvästi P. kuvassa.
kuva 25.12.2018 23:42 Erkki Nuutio  
  Kun alamme siirtyä Tapanin puoleen, sallinette elävöittää pyhien viettoa myös kevyemmällä mutta ehkä pohjaltaan synkemmällä ja todemmalla iskusävelmällä, joka huojuu iltasella torin kautta sivukadulle:

Miss´päättyy Pitkäsilta ja alkaa Sörnäinen
Kas siellä mä joka ilta, joroissa jatsailen.
En milloinkaan mä yksin jää, mun gentelmannit piirittää,
mä olen Sörkan ruusu, oon kukka kallehin.

Miss jauhaa jatsirumpu ja haitari se soi,
siell ruusuksi aukee kumpu, se mulle maineen toi.
Siell kaien kanssa karkeloin ja nokkaani ma puuteroin,
ma oonhan Sörkan ruusu, oon kukka kaunehin.
Miksí surra huolisin, teen varpusesta splittarin
ma olen Sörkan ruusu, oon kukka tuoksuvin.

Sörkan ruusu (T.Palmroth, sanat Palle) Ilmari Sitari (=Reino Volanen) ja Amarillo-orkesteri, 1932.
Karhean iskevät sanat ja oikein kaunis valssi - melkeinpä Palmroth-Pallen paras.

Monenlaisissa merkeissä, Hyvää jäännösvuotta ja Sopuisaa uusiovuotta!
kuva 25.12.2018 23:32 Jouni Hytönen  
  Myllykosken ratapihan viimeisetkin jäänteet on tässä parin vuoden sisään purettu. Eteläpään vaihteet säilyivät pisimpään, mutta nyt ei ole jäljellä enää muuta kuin läpikulkuraiteet ja välilaituri.
kuva 25.12.2018 23:27 Jouni Hytönen  
  Punavalkoisuus paikoitellen pyrki jälleen esiin haalistuvan harmaan alta. :)
kuva 25.12.2018 23:05 Jarmo Pyytövaara  
  Sama rakennus oli edelleenkin paikalla, vastaavan tapaisissa kauppahuoneissa, olen kuitenkin käynyt. Eiväthän ne aivan huippua ole mutta se hintataso, aivan uskomaton, siellä tulee väkisinkin Sulo Vileniksi ja sille ei voi mitään!
kuva 25.12.2018 22:49 Erkki Nuutio  
  Onko tässä metrin raideleveys ja 10 tonnia painanut veturi, jotka mainitaan Helsingin satamaradan rakentamiseen liittyen täällä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119349?page=8 ?
kuva 25.12.2018 21:34 Teemu Sirkiä  
  Olisikohan maalaustyyppi vaihtunut samoihin aikoihin, kun tämäntyyppinen https://vaunut.org/kuva/126529 jalka otettiin käyttöön? Kv-Pm -välillä oli myös vanhan järjestelmän aikaan jotkin opastimet tällaisella jalalla - ilmeisesti, mikäli alkuperäistä opastinta oli esimerkiksi siirretty muutosten yhteydessä.
kuva 25.12.2018 20:01 Tapio Nikula  
  Pm-Mi kauko-ohjaus rakennettiin 60-luvun alussa. Melkein kaikissa tolpissa oli noin 15-millisestä pyöreästä tangosta valmistetut askelmat. Askelman pituus oli noin 150 milliä ja askelma oli hitsattu kohtisuorasti tolpan kylkeen. Askelmatapin pää oli pikkuisen taivutettu ylöspäin, jotta mastoon kiipeävällä tolppa-apinalla ei jalka lipeäisi. Askelmatappiin löi aina välillä polvensa sangen makeasti (kokemusta on). Ainakin Pm:n opastinmestarin pajalla oli 60-luvulla kymmeniä tolppia rakenteilla. Ja kaikki tietysti punavalkoisia ja varustettu noilla tappiaskelmilla. Tolppaa maalatessa oli vaikea saada punaisen ja valkean saumakohtaa nätin näköiseksi.
kuva 25.12.2018 19:34  
  1980 syksyllä käytiin tuo Risto noukkimassa Ohenmäen varikon tarhasta päivystysvuorossa Iisalmessa, lähti sitten kohti Kuopion konepajaa.
kuva 25.12.2018 18:21 Timo Arolainen  
  Sarjassamme tämän olisin tiennyt...nopeat söivät hitaan.
kuva 25.12.2018 17:42 Petri P. Pentikäinen  
  Valo-opastimet varhaisimmista ajoista lähtien lienivät punavalkoisia, värikuvio periytyi semaforitolpista. Punavalkovärit korvautuivat hopealla (lisäksi juuressa keltamusta raidoitus ratapihoilla) melko hitaalla tahdilla 1970-luvun aikana. Tällä sivustolla Opastin-tunnisteella löytyy äkkivilkaisulla tuoreimmillaan 1978 punavalkoinen opastintolppa (Honkalassa). Plus Vammalan erikoinen entiseen semaforimastoon kytketty opastin vielä reilusti 1980-luvun puolella.

Kuvan opastimet liippaavatkin Kannusta läheltä, sillä ovat museoidut Kälviän liikennepaikalta Pohjanmaan radan remontin yhteydessä, vuosimallia 1962 kuten lättäkin taustalla. Tämä opastintolpparatkaisu on mallia 1960-luvun alku, varhaisemmat erosivat mm. ollen varusteltu vinotikkailla.
kuva 25.12.2018 16:27 Jukka Ahtiainen  
  Mukava on tunnelma kuvassa. Ainakin 60-luvulla tolpat oli punavalkoisia.
kuva 25.12.2018 14:27 Hannu Peltola  
  Etualan rautatieharrastaja poseeraa niin terhakkaana...
kuva 25.12.2018 14:25 Reino Kalliomäki  
  Markon veikkaus on oikea. Mutta osaako joku kertoa vaunun numeron?
kuva 25.12.2018 14:21 Reino Kalliomäki  
  Pietarsaari. Vanhanaikainen tapa tehdä vesisäiliö tallin sisään, tässä tapauksessa on oma "viskuri" molemmille (joka) pilttuille. Karin paikka on oikea!
kuva 25.12.2018 14:12 Reino Kalliomäki  
  Myllykoski tosiaankin, Jarkko ehti ensin!
kuva 25.12.2018 14:04 Kari Ranta-Ojala  
  Millon noita puna valkoisia opastin mastoja oli käytössä? Olivatko nuo ensimmäisiä valo opastimia. Muistan että joskus 70-luvulla myös Kannuksessa oli tuollaiset opastimet.
kuva 25.12.2018 11:22 Kari Kuusela  
  Pietarsaari?
kuva 25.12.2018 10:43 Pasi Seppälä  
  Lisää ääniä Myllykoskelle: https://vaunut.org/kuva/6565
kuva 25.12.2018 09:20 Pekka V. Puhakka  
  Myllykoski tämä on melko selvästikin. Mm. sähköistystä punaruskeiden susien aikaan ei Jsk:lla tainnut olla.
kuva 25.12.2018 09:08  
  Vettähän tuosta vaikuttaisi saavan, siis "vesiviskuri". Ja sanotaan vaikka Seinäjoki.
kuva 25.12.2018 09:05  
  Jämsänkoskeltahan tuo vahvasti näyttää. Mutta koska se on jo lausuttu, sanon Myllykoski.
kuva 25.12.2018 08:49 Marko Laine  
  Veiikkaus: LWR:n matkustajavaunun kori Uudenkylän aseman lähettyvillä.
kuva 25.12.2018 08:22 Jukka Voudinmäki  
  Jämsänkoski ja paikallisen paperitehtaan vaihtotyöveturi, Move 66.
kuva 25.12.2018 01:33 Reino Kalliomäki  
  Oikein muistettu, Esa! Paremmin.
kuva 25.12.2018 01:11 Esa J. Rintamäki  
  Vastaus: Lohjan kauppala. Sama kuva löytyy Radan varrella-kirjasta sivulta 91. Nimi muuttui Tytyriksi vuonna 1969. Kirjassa kuvan vuosiluvuksi kerrotaan 1930.
kuva 24.12.2018 21:47 Esa J. Rintamäki  
  No, minä käytin pari iltaa ja katsoin pikasilmäyksellä nuo 7 000 kuvaa. Joitakin Nyblinin kuvia siellä näkyi olevan, mutta aika vähäisessä määrin.

Muutamia aika mielenkiintoisia kuvia siellä oli, mm. motin liite 22401, johon oli väsätty EFi-mäiset kuormausovet, sekä jokunen virkatarvehenkilövaunu myös...

Mitäpä sitä ei harrastuksensa eteen tekisi, vai mitä...?
kuva 24.12.2018 20:28 Petri P. Pentikäinen  
  HS kertoi 22.8.l978, että edellisenä päivänä oli uuden ratalinjan kiskot yhdistetty valtakunnanverkkoon Pitkälahdessa olleen liikennekatkon aikana. Iltapäivällä 2l.8. kello l4 oli ensimmäisenä junana uudelle linjalle ajanut pikajuna Kalakukko.