|
|
22.12.2018 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Varkaudessa oli tuona päivänä Tve3 481 ja Tka7 190. Sanoisin, että Tve3 ja joku pieni vaunu sen kuvaajan puoleisessa päässä. | ||||
|
|
22.12.2018 17:22 | Eljas Pölhö | ||
| Korjattu, kiitos huomiosta. Kun on tottunut Ruotsissa käytettäviin päivämääriin vvvv-kk-pv, niin Suomessa käytettävät vaativat minulta aina erityistä keskittymistä, mutta silti tulee mokia. | ||||
|
|
22.12.2018 16:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuolta niitä myös saa: http://www.kustantajalaaksonen.fi/ Kirja kuvaa asetinlaitetyypin rakennetta ja kytkentöjen suunnittelua. Se on kirjoitettu enemmän siis reletekniikan kuin junasuorittajan näkökulmasta. Jos turvalaitetekniikka kiinnostaa, niin kirja on erittäin mielenkiintoinen. | ||||
|
|
22.12.2018 16:40 | Jouni Halinen | ||
| Prisman verkkokaupasta pystyy näköjään ostamaan ko. releasetinlaitteen manuaalin?. https://www.prisma.fi/fi/prisma/releasetinlaite-siemens-drs-kovakantinen-kirja |
||||
|
|
22.12.2018 16:25 | Teemu Saukkonen | ||
| Nyt on valot saatu toimintaan, mutta näkemäalueita ei ole raivattu. | ||||
|
|
22.12.2018 16:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Riipan Siemens DrS-releasetinlaite on tässä rakennuksessa tosiaan aiemmin ollut. | ||||
|
|
22.12.2018 15:53 | Jouni Halinen | ||
| Nyt on pakko kysyä näin sähkärina, että miksi näin pienessä rakennuksena tarvitaan/on tarvittu peräti 2 kpl ryhmäkeskuksia plus vielä jossain on mittaritaulu. Keskukset ovat selvästi vanhoja peruja (max. 80-luvulta?), sulakkeita (mallia DDR) on peräti 61 kpl?. Niihin on mm. mahdotonta asentaa nykyjään vaadittavia vikavirtasuojia. Ovatko johtoarinat myös vanhoja peruja?. Onko rakennus mahdollisesti toiminut edellisessä elämässä esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/43735?t=laitekaappi esiintyvänä laitekaappina/relekojuna?. Maakaapelien (katkaistujen) määrä kertoo tästä vaihtoehdosta, eli rakennuksesta on ohjattu/syötetty sähköä lähialueella sijaitseville tasoristyksile/turvalaitteille/opastimille/sähköisille vaihteille. Metrin mittainen ns. nollakisko pistää myös silmään, sillä maadoittaa (ns. potenttiaalin tasaus) koko lähialueen. Museorautatiellä rakennukselle riittää ”2 sulaketta” toinen lampuille ja toinen kahvinkeittimelle. |
||||
|
|
22.12.2018 15:38 | Timo Arolainen | ||
| Päivämäärään lipsahtanut virhe. | ||||
|
|
22.12.2018 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apuveturina näyttäisi olevan sellainen 2600-sarjalainen, jossa ei ole pitkän pään junankeulassa vihertäviä turvallisuusteippauksia, mutta sen sijaan numero teipattuna valonheittimen alle alkuperäiseen tyyliin yhtenäisenä. Pläräsin vaunusomesta tuoreimmat kuvat kustakin 2600-sarjan veturista, joten aineistopohjaisesti tähän muottiin sopivia punakermaisia Dv12-vetureita ovat 2604, 2620, 2631, 2655, 2658 ja 2663. 2655 työskenteli samana päivänä Raumalla ja 2658 meni edellisenä päivänä Joensuusta Kontiomäkeen (https://www.vaunut.org/kuva/129951) ‒ jollei aina Nokelaan asti, jos junaan ei vaihtunutkaan muutaman tunnin Kontiomäessä seisomisen aikana sähkövetäjää ‒ joten nämä veturit voidaan jättää laskuista ilman muuta. Kun vielä huomataan, että 2631 hiihti muutamaa päivää aiemmin samoilla seuduilla (https://www.vaunut.org/kuva/130147) ‒ vieläpä samoin päin kuin kuvassa ‒ vaikuttaisi 2631 jo varsin todennäköiseltä numerolta. | ||||
|
|
22.12.2018 14:51 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ei, mutta sitä on remontoitu. Ainakin reunabetoneita (onkohan oike termi?) on vaihdettu. | ||||
|
|
22.12.2018 14:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ohjaamo näyttäisi tyhjältä ja juna on opastimesta ohi. Eikä enää laiturissakaan. Jonkun poikkeuksellisen tilanteen sä olet 34 vuotta sitten onnistunut kuvaamaan. | ||||
|
|
22.12.2018 14:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Briteissäkin näkee tällaisia ruohottuneita ratapihoja ja niille unohdettua kalustoa. :) | ||||
|
|
22.12.2018 13:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Taaemman 26-sarjalaisen numero jäi pimentoon, ehkä 2631. | ||||
|
|
22.12.2018 13:04 | Kari Siimes | ||
| Tämä höyryveturi Tr1 1082 on ollut kunnostettavana Haapamäen Museoveturiyhdistyksen toimesta. Onko kenelläkään tietoa milloin tämä kunnostus valmistuu? |
||||
|
|
22.12.2018 12:50 | Julius Ylitalo | ||
| Samalla lailla kuin Kumisevan asema Oksavalle, mutta sitä ei kasattu uudelleen. | ||||
|
|
22.12.2018 12:46 | Julius Ylitalo | ||
| Hyrkkään asema on siirretty Oulunsalon Karhuojalle. | ||||
|
|
22.12.2018 12:43 | Julius Ylitalo | ||
| Lehtoselässä, Muhoksen kunnassa ja Muhoksen ja Hyrkkään liikennepaikkojen välillä. | ||||
|
|
22.12.2018 12:42 | Julius Ylitalo | ||
| Onko Muhoksen tapaan myös Utajärveltä välilaituri purettu? | ||||
|
|
22.12.2018 12:37 | Julius Ylitalo | ||
| Kempeleessä pysähdyin kesällä odottamaan Turusta Ouluun matkaavaa junaa, joka lähti klo 20.38 eli myöhässä aikataulusta. | ||||
|
|
22.12.2018 12:34 | Julius Ylitalo | ||
| Kempele on avattu uudelleen vuonna 2016. Ehti olla lakkautettuna 30 vuotta. | ||||
|
|
22.12.2018 12:28 | Julius Ylitalo | ||
| Laurilassa on lyhyt matkustajalaituri, en tiedä tuleeko sille tarvetta. | ||||
|
|
22.12.2018 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana. Kylläpä osaa olla itäinen tunnelma kuvassa, pikkukuvasta luulin kuvan olevan joltain siperialaiselta asemalta! | ||||
|
|
22.12.2018 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä nuo kolme samanlaista vaunua ovat valmistumassa olevia uusia vaunuja, joihin ei ole vielä lisätty merkintöjä. Katotkin ovat putipuhtaita. Tyyppi on D ja SVR 1862/1912 II-kirjan kuvat ovat 160 ja 161. Yllättäen kuvasta 161 puuttuvat myös merkinnät lukuunottamatta irrallista pääteasemakilpeä ja päissä katonrajassa olevia pieniä kilpiä, joiden merkitys on epäselvä (tupakoiville/tupakoimattomille?). SVR:n liikkuva kalusto 31.12.1911 -kirjan kuvat ovat 154 ja 155. Niiden perusteella nämä D-vaunut lienevät II luokan vaunuja väliltä 240-297, 303-344. Arvio perustuu puskinväliin 10730 mm. Oletettaisin vaunujen olevan Helsingin konepajan tekemiä. Mikäli ensimmäiset kaksi vaunua eivät myös ole uusia, ovat ne ainakin täyskorjattuja |
||||
|
|
22.12.2018 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Jännä homma, ettei näitä omia kuvia tule katsoneeksi kovinkaan tarkkaan! Tosiaan, kaksi tyyppiä hortoilee alueella, joka on streng Verboten. Oikean puolimmainen voisi olla junan kuljettaja? Lisäksi nyt kuvaa katsoessa näyttäisi siltä, että junassa on perävalot päällä. Juna kuitenkin jatkoi tästä oikealle kohti Hamburg Hbf:ää. Ainakaan tässä ei ollut mitään isompaa häslinkiä, nappasin kuvan, kun olimme kävelemässä Veddelin asemalle ja sitten kohta jatkoimme samanlaisella junalla kohti keskustaa. | ||||
|
|
22.12.2018 11:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tässä kuvassa oikeastaan tapahtuu? Miksi nuo kaksi ovat eri puolella junaa kuin laituri? | ||||
|
|
22.12.2018 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Hyvin voisi olla Tka6:n peräpotretti. | ||||
|
|
22.12.2018 10:48 | Pietu Tuovinen | ||
| Toisaalta voisiko olla Tka6 tai Tka7 takaapäin? | ||||
|
|
22.12.2018 10:45 | Pietu Tuovinen | ||
| Mikäs kulkine tuolla vasemmassa laidassa on? Tve4 tulee ensimmäisenä mieleen mutta keula näyttää olevan vino ja jotenkin liian leveä ollakseen Tve4:n. | ||||
|
|
22.12.2018 00:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä Saksoissa oli tuolloin eroa... Hyvin jäi lukioikäiselle mieleen Finnjetin saapuminen Travemünden satamaan, jossa heti Trave-joen toisella puolella oli onnellisempi Saksa. Rajalla olevat konekivääritornit, piikkilankaesteet ja suuret valonheittimet pitivät huolen, että onnellisemman Saksan kansa muisti pysyä rautaesiripun nurjalla puolella. Tämä kuva sinällään voisi ehkä olla itäiseltä puoleltakin. S-junan muotoilu ammentaa voimansa 1930-luvun Saksan estetiikasta, asema on samanlainen tiililaatikko kuin itäiset kumppaninsa ja eiköhän Bierstubetkin olleet aika vastaavia. Heikki nosti esille kuvasta tärkeän huomion: vielä tuolloin ei Keski-Euroopassa ollut graffitteja tai muita törkyjä joka talossa. MUOKS: ja Heikille kiitos myös mallinäkökulmasta! Aloin miettiä, millä aseman tekisi H0:ssa ja ehkä helpointa olisi tehdä se Walthersin yhdysvaltalaisista tiilitalomalleista kitbashingillä... |
||||
|
|
21.12.2018 23:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Veikeää, että vaikka tässä onkin suloinen LÄNSI-Saksa, ensimmäinen pikkukuva-intuitsionini oli, että kuvassa on demokraattisella puolella sijaitseva raja-asema. Maanpettureiden kuulustelut ja ensirankaisu hoidetaan alatasanteen rakennuksessa, jonka jälkeen Barkas-koppiauto vie asiakkaan syvemmälle järjestelmään. | ||||
|
|
21.12.2018 23:56 | Jukka Ahtiainen | ||
| Laiturilta näkee nousta junaan. | ||||
|
|
21.12.2018 23:23 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tuo aikataulu ei kyllä pidä paikkaansa :D | ||||
|
|
21.12.2018 23:19 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pieksämäki - Haukivuori 4 min https://junat.dy.fi/liikenne/juna/11908/2018-12-16 |
||||
|
|
21.12.2018 22:03 | Mika Hakala | ||
| Hiljenee vain aatonaattona sunnuntaina, kuten normaalisti. Jouluaattona ja pyhinä on kulussa junapari per päivä. Toki tavanomaista vähemmän. | ||||
|
|
21.12.2018 21:56 | Heikki Jalonen | ||
| Tuon kuvan paikka ja miljöö on aikansa totuutta ja hetkeä. Melko harvat dokumentoivat itse miljöötä; ajatukset olivat yleensä henkilöissä ja ehkä jossain tapahtumassa (Oma und Opa kommt!). Harvoja jaksoi kiinnostaa joku vähän kulahtanut S-bahnan asema tai sen arkipäiväistakin arkipäiväisempi elämänmeno. Pienoismallien rakentajana tiedät, että valmis asemamiljöö vaikka mille ammoin sitten kadonneelle Schwarzwaldin kyläpahasen (käkikello-tyyppiselle) asemalle löytyy suoraan asiantuntevasta kaupasta. Mutta löydäpä tuo valmiina laatikosta, skaala HO.... Mitähän muuten tänään maksaisi rekonstruoida tuokin ympäristö (lavastetyönä) jos vaikkapa jokin Babelsbergin Krimi-tuotanto (z.b. Kommissar Bulli und der S-mörder...) sattuisi vaatimaan juuri tuota epookkia ja miljöötä? |
||||
|
|
21.12.2018 21:31 | Hannu Peltola | ||
| Oikeassa olet, Pauli! Kiitos täsmennyksestä, päivitin kuvatekstin. | ||||
|
|
21.12.2018 21:27 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, S-juna on 472-sarjaa. | ||||
|
|
21.12.2018 21:23 | Hannu Peltola | ||
| Erinomaisen hyvä ja hauska kiteytys 1980-luvun LÄNSI-Saksan tunnelmista, kiitoksia Heikki! Ja mukavaa, että tämä tuolloin 16-vuotiaan koulupojan räpsäisemä otos kiinnostaa! :-) Olimme perheen kanssa automatkalla tuona kesänä Saksassa ja Ranskassa, minä yritin toimia kartturina isän ajaessa ja äiti ja sisko istuivat (ahtaasti) Taunuksen takapenkillä. Hampurissa meillä oli hotelli Veddelissä ja tästä jatkoimme S-Bahnilla keskustaan. Muutamia junakuvia tarttui tuolta matkalta mukaan, ne voisi tietysti jossain vaiheessa koostaa omaksi kuvasarjaksi... | ||||
|
|
21.12.2018 21:22 | Miitre Timonen | ||
| Päättyvästä vuodesta taisi tulla vuosikymmeniin ensimmäinen, jona rantaradalla ei liikkunut sinisiä vaunuja muussa kuin museokaluston siirrossa. Vuonna 2017 oli ainakin East of Sweden -juna. | ||||
|
|
21.12.2018 21:03 | Pauli Kyllönen | ||
| Kuvaajaa lähempänä taitaa olla 472 sarjan S-bahn kalustoa. Kauempana sitten sarjan 474 kalustoa. | ||||
|
|
21.12.2018 21:02 | Pauli Kyllönen | ||
| Tässä kuvassa taitaa olla 472 sarjan S-bahn kalustoa. | ||||
|
|
21.12.2018 20:42 | Heikki Jalonen | ||
| Voi mahoton! Nyt pistit Hannu oikean aikadilataatio-taltion... On tässä miljöötä kerrakseen. 1960-luvun kovinta ydintä, kerrassaan. Saksalaisella kovuudella, Widia. Bahnhofs-Gaststätte vaikuttaa oikein viihdykkäältä Kneipelta, tarjoten nopeus-lähijunamatkan rasitusten uuvuttamien sielujen virkistyksesksi ainakin Astra-Pilsiä. Eiskallt, natürlich. Paikan yrittäjä saattaa olla hieman viherpeukalo, sen perusteella mitä ikkunoista näkyy... Ja nuo pihan valaisimet: kahteen lyhtyyn mahtuu kolme erilaista. Ja miten epä-saksalaista: kumpikaan ei ole Kerzen-gerade kuten pitäisi! Abscheulich! Istutukset laatikoissaan ovat vähän nuupahtaneet, kovin huolimatonta. Näin ei olisi ollut vielä Adenauerin aikaan. Ja entäs nuo puhelinkopit: ei mitään huit-hait paikalle heitettyjä alumiini-kopperoisia vaan hyvää lujaa muuraustyötä, vankkaa kuin - no joo ...muuri. Ei hiivatti, tämmöisiä ei ole enää missään. Ei tägiä, ei töhryä. Ainoastaan pelkkää ajan patinoimaa asiallisuutta. |
||||
|
|
21.12.2018 19:03 | Raimo Harju | ||
| Minäkin meinasin taustakuvaksi, mutta sitten rupesin pelkäämään että se tulee päälle. | ||||
|
|
21.12.2018 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kävin vintissä etsimässä muistiinpanojani ja LÖYSIN! Ggp 32'155 on kuin onkin entinen Dk 380! Silloin 32'156 on ex Dk 397! Olli Keski-Rahkonen, korjaisitko tiedon minulta saamaasi luetteloon. Kiitos, Eljas kommentistasi. Asia onneksi selvisi 2 tunnin pölyn nielemisellä... | ||||
|
|
21.12.2018 17:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinkin tämän Valko-Deeveri -kolmikon äsken Turussa sen erkaannuttua tästä junasta ja harmittelin, kunnei ollut kuvausmahdollisuutta. Kiva huomata, että Sauli sentään sai tästä kuvan. Ja hienon saikin! Kolmoisveturin yhtenäisyyttä ei ole sotkemassa edes jätkänpolkuvaloja minkään yksilön sivustalla. | ||||
|
|
21.12.2018 16:32 | Erkki Nuutio | ||
| B1 oli satamaradan vakiokalustoa ja kuvassakin junan nokassa. Tuntomerkkeinään tenderin puuttuminen ja tutut piirteet, mm. ohjaamon muoto. Yllättävästi vaunujen kyljissä ei näy merkintöjä. Ilmeisesti vaunut on maalattu puhtaaseen,yhtenäiseen ilmeeseen. Ensimmäinen ja toinen vaunu suorastaan kiiltelevät. Helsingin konepajaltahan löytyi varmaan (korjauksesta?) valmistumassa olleita vaunuja. Onko etualan sivuun heitetty työraide kapearaiteinen? Helsinki oli kallioinen kaupunki, mutta suuri osa kallioista on syöty pois, kuvankin kalliosta on jo palanen louhittu. |
||||
|
|
21.12.2018 16:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Eihän siinä kestä kuin viikko pari kun laivaussatsi on valmis maailmalle. Luotsin liikenneluettelosta katsoin että Poriin on nyt tulossa lähipäivinä peräti kolme isoa, hieman alle 100 000 dwt kokoista irtolastilaivaa. Tahkoluodossa on vaihteeksi ruuhkaa? | ||||
|
|
21.12.2018 14:40 | Eljas Pölhö | ||
| Esa, onneksi teit virheen joka oli helppo huomata. Pahimpia ovat tavallisesti luotettavien tahojen kirjoitus ym. virheet, joita ei heti huomaa. Jos esimerkiksi olisit kirjannut tiedot ristiin vaunujen välillä, niin sen löytyminen olisi vaatinut onnekasta sattumaa ja sittenkin aiheuttanut epävarmuutta. Dokumentit VR:n vaunuston lisäys (kuukausittain) ja VR:n vaunuston muutokset (kuukausittain) ovat tallella 20-luvulta jonekkin 60-luvun alkupuolelle saakka Mikkelin maakunta-arkistossa, joten tieto on vielä löydettävissä. Kopsasin joskus viereisen vuoden 1955: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/ | ||||
|
|
21.12.2018 13:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, minä tein aikanaan useita käyntejä rautatiehallituksen vaununrekisteritoimistoon tekemään muistiinpanoja. Mitä tulee kuvan vaunuun, siinä minulla on 32'155:n kohdalla kirjoitusvirhe! Se puuttuu, sen sijaan 32'156 esiintyy kaksi kertaa, se on muutettu vuonna 1956 joko vaunusta Dk 380 vuodelta 1926 TAI vaunusta Dk 397 vuodelta 1927. Alunperin sarja valmistettiin Ggh-sarjan hedelmienkuljetusvaunuksi. Kuvan vaunu on jo muutettu pieneläinten kuljetukseen litteralla Ggp. Dk-vaunuja valmistui aikanaan 26 kpl ja Ggh- ja Ggp-sarjsta (21 kpl) muutettiin 1970 Hac-sarjan autojenkuljetusvaunuiksi ja edelleen myöhemmin Fh-sarjan konduktöörivaunuiksi. Yksi Dk muutettiin BE-sarjaan. Köyhän VR:n oli pieni pakko harrastaa tämän laista kierrättämistä...? Dk oli II luokan 46-paikkainen kaksiakselinen päivävaunu, jonka sarjamerkki alunperin oli D. VR:n 75-historiikissa on D-sarjan kohdalla virhe, vaunuja kerrottiin valmistetun 35 kpl, mikä on väärin. Kärsiikö uskottavuuteni tuon kirotun kirjoitusvirheen ansiosta? |
||||
|
|
21.12.2018 13:45 | Raimo Harju | ||
| Olisko nyt niin , että tällainen uusi kallis kone hylättäisiin , ei kai sentään. Vieläkö löytyy vanhan hyvänajan hitsaaja levyseppä rautakouria , jotka osaavat vääntää raudasta melkein mitä vaan ja oikaista niin kevyitä kuin raskaita teräsrakenteita. | ||||
|
|
21.12.2018 13:09 | Tapio Nikula | ||
| Ja tarkennuksena vielä, että 2 potenssiin 12 on 1000000000000 2-lukujärjestelmässä. | ||||