Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.12.2018 13:09 Tapio Nikula  
  Ja tarkennuksena vielä, että 2 potenssiin 12 on 1000000000000 2-lukujärjestelmässä.
kuva 21.12.2018 12:57 Kari Huuva  
  Käsittääkseni junien painot ovat luokkaa 3600-4000tonnia ja siitä kun laskee vaunut ja veturit pois saa vähän osviittaa.
kuva 21.12.2018 12:40 Jimi Aalto  
  Taisi mennä tämä hylkäyskuntoon. Lehtikuvissa ainakin näkyi hieman runko vääntyneen.
kuva 21.12.2018 11:16 Johannes Erra  
  Tuollaisia runkoja liikkuu Hampurissa vain linjalla RE1, eli juna on matkalla Rostockin suuntaan.
kuva 21.12.2018 07:35 Tommi K Hakala  
  Skoteilla vaan kävi kylmät koko brexitin kanssa, olisi pitänyt pystyä eroamaan jo kauan sitten, jotta olisivat pystyneet jäämään EU-jäseneksi. Nyt kova savotta, pitää erota Britanniasta ja sitten hakea uudelleen EU-jäsenyyttä. Tuttu Skotti huokaisi syvään, kun taannoin kysyin Brexitistä, totesi että päätetty mikä päätetty...
kuva 21.12.2018 02:49 Jouni Halinen  
  Tästä jo etukäteen kysymys. Mistä sinä Esa oikein löydät näiden vaunujen historiikin, kuinka monta hyllymetriä sulla oikein on näistä dokumentteja. Eli mikäs on tämän vaunun koko historiikki Esa.
kuva 21.12.2018 01:43 Uwe Geuder  
  Jaaha, osavaltion tilaajayhtiö ei ole vielä päivittänyt karttaansa https://www.lnvg.de/typo3conf/ext/p2lnvgmap/res/map/fullscreen.php?layer=2&overlay=0

Metronomille jää ilmeisesti RE 3 Uelzeniin ja RE 4 Bremeniin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/mdb_286262_hamburg_hbf_1819_ab.pdf
kuva 21.12.2018 01:30 Johannes Erra  
  On tuo myös E 40 -sarjalaisen takia hyvä otos, niiden määrä yksityisissäkin käsissä lienee vähenemään päin. DB:n käytössähän 140-sarjalaisia on enää kaksi veturia, viimeisten tietojen mukaan Hannoverissa DB Fahrwegdienstellä, siis ratatyötehtävissä.
kuva 21.12.2018 01:29 Johannes Erra  
  Aikataulunmukaisia ajoja ei enää ole, mutta normaalin veturikierron ulkopuolella muutama veturi on yhä aktiivinen. Tuossa ollaan vielä vakinaisen veturikierron mukaisissa tehtävissä, eli kuva on jo nyt historiaa.
kuva 21.12.2018 01:18 Uwe Geuder  
  Tänään, siis 2 viikkoa myöhemmin:

Hampuri: Auringonnousu 08:33, auringonlasku 16:01, siis 7½ tuntia

Tampere: 09:42 - 15:03, siis alle 5½ tuntia

Ero yli 2 tuntia.

Käytännössä pimeän tulo riippuu paljon pilvisyydestä tai mahdollisesta lumihangesta, siis se voi vaihdella päivästä toiseen. Suomessa hämärtyy pidemmin kuin Saksassa, koska auringon rata leikkaa horisonttia pienemmässä kulmassa. Se koskee sekä aikaa ennen auringonnousua tai laskua että sen jälkeenkin.
kuva 21.12.2018 01:06 Juhani Pirttilahti  
  Taisit löytää virheen kuvatekstistä. :) TPE:n reitti kulkee oikeasti Manchesteriin.
kuva 21.12.2018 00:51 Juhani Pirttilahti  
  Skotlannissa kun ollaan, voi tämä kansa irtautua entistä enemmän Englannista.
kuva 20.12.2018 22:45 Hannu Peltola  
  Yritin etsiä ET171:n kuvaa omalta tietokoneeltani, mutta olen aikanaan kuvannut ainoastaan ET470:n: https://vaunut.org/kuva/130238?a=1
kuva 20.12.2018 22:41 Hannu Peltola  
  Hetkinen, menikö tunnistus väärin! Taisi kyllä mennä, korjataan...
kuva 20.12.2018 22:40 Tuukka Varjoranta  
  Tämä kuvassa näkyvä runko tosin on sarjaa ICE-T Br 411 ;-)
Br 411 suurin sallittu nopeus on 230 km/h.
kuva 20.12.2018 22:40 Jimi Lappalainen  
  Samoin Turusta oikein rauhallista joulua ja tapahtumarikasta uutta vuotta.
kuva 20.12.2018 22:16 Petri P. Pentikäinen  
  Suomessa on vastaava sää aina ankeampi, koska meillä ei ole samanlaista mahdollisuutta nauttia viehättävän Rouva Liittokanslerin kansalaisille jakamasta säteilystä.
kuva 20.12.2018 21:58 Jouni Hytönen  
  Jalkaanmenevän talvinen ja sininen kuva!
kuva 20.12.2018 21:56 Jouni Hytönen  
  Saa nähdä mitä kaikkea hölmöilyä siitä vielä seuraa.
kuva 20.12.2018 21:39 Hannu Peltola  
  ..."kun meillä on sitten harmaa pilvisyys se yleisin sää" => ns. Haapamäki-sää?
kuva 20.12.2018 21:31 Jorma Rauhala  
  Saksassa on ihan yhtä pimeää kuin meillä etelä-Suomessakin, eli suomalaisten vouhotus "kaamoksesta" tuntuu nurinkuriselta. Nyt juuri on meillä jopa valoisampaa, kun on lumi maassa. Päivällä Saksassa tuppaa kyllä olemaan enemmän auringonpaistetta kirkkaalta taivaalta, kun meillä on sitten harmaa pilvisyys se yleisin sää.
kuva 20.12.2018 21:28 Hannu Peltola  
  Mitä sanotte kuvan veturityypistä? Jokin G-sarjalainen?
Ja MUOKS vielä: Entä ensimmäinen vaunu? Umpivaunu on niin pienen näköinen, että voisiko se olla G?
kuva 20.12.2018 21:26 Hannu Peltola  
  Tämäkin kuva oli siis harvinaisuus! Ja minä kun olin innoissani, kun pitkästä aikaa näin E40:n ajossa...
kuva 20.12.2018 21:25 Hannu Peltola  
  Onhan tämä(kin) juna tietysti tyypillistä Hampuria, mutta ei tämän muotoilu ole lähellekään niin onnistunut kuin perinteisen S-bahnin junan: https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Class_ET_171 Sarja ET171 oli todellakin tyypillistä Hampuria vuosikymmenet!
kuva 20.12.2018 21:21 Hannu Peltola  
  Tämän junan osalta kävi siis harvinainen tuuri, jos vakinainen käyttö päättyi kaksi päivää kuvan ottamisen jälkeen!
kuva 20.12.2018 21:16 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä ollut hieno silta ja kuva on hyvä!
kuva 20.12.2018 21:14 Hannu Peltola  
  Voisiko tämä olla peräti juuri toimituksessa LWR:lle? Veturia ollaan selvästi hinaamassa jonnekin.
kuva 20.12.2018 21:12 Hannu Peltola  
  Kuva on otettu EXIF-tietojen mukaan klo 15.34. Klo 16 oli jo täysin pimeää, Pohjois-Saksassakin oli talviaika!
kuva 20.12.2018 19:35 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu on ilmeisesti vanhemman sarjan Ek, koska katolla näkyy olevan torpedoventtiilit kahdessa rivissä. Numeron pituuden perusteella nähdäkseni se ei ole BE, mieluumminkin BG.
kuva 20.12.2018 19:33 Jimi Aalto  
  Kulkeeko TPE (TransPennine Express, ei Tampere) Birminghamiin asti?
kuva 20.12.2018 19:28 Jimi Aalto  
  Pakko kehua, kun onnistuneesti käytit nimitystä IET (Intercity Express Train), eikä IEP (Intercity Express Program)
kuva 20.12.2018 19:03 Kari Haapakangas  
  Mitä luulette, katoaako tuo 411m tuosta brexit-sekoilun myötä.
kuva 20.12.2018 18:00 Juhani Pirttilahti  
  Hiukan korkeampi on Druimuachdar pass. Sielläkin on asiaankuuluva kyltti, esim. https://www.flickr.com/photos/alexanderjohnson1212/36165202576 Mutta se on jo eri rataosalla.
kuva 20.12.2018 17:58 Markku Knuutti  
  Hiano vanaha kompura :)
kuva 20.12.2018 17:47 Jimi Aalto  
  Itse asiassa Corrour on korkein asema, ei korkein kohta.
kuva 20.12.2018 17:09 Juhani Pirttilahti  
  Tämä on niin raitiotie kuin raitiotien kuuluu olla. :-)
kuva 20.12.2018 15:52 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva! Tuo voisi olla myös kiva postikortti.
kuva 20.12.2018 11:35 Teemu Saukkonen  
  Mihin aikaan se pimeä tulee näillä leveysasteilla?
kuva 20.12.2018 10:34 Heikki Jalonen  
  Kyllä, samaa mallia ovat. Kaasulyhtyjen kehittyneempää mallia, mutta ei kuitenkaan "nykyajan" automaattisia (sähköisellä sytytyksellä ja sammutuksella olevia) kaasulyhtyjä.

Verrokkikuvassa on selvästi nähtävissä lyhdyn yläosassa olevan kaasuventtiilin sanka, sytyttäjän sauvalla maan tasalta käytettävissä.

Lyhdyn sytyttäjä avasi kaasuntulon vetämällä sankaa sytytyssauvan päässä olleella koukulla ja sytytti sen jälkeen lyhdyn polttimen sauvan päässä olleella pienen öljytuikun liekillä, lyhty kerrallaan.

Sammuttaminen kävi joko siten, että sauvalla työnnettiin sanka kiinniasentoon jolloin lyhty sammui, lyhty kerrallaan. Yleensä lyhdyt sammutettiin kuitenkin sulkemalla koko lyhtyryhmää syöttävä kaasujohto, sytytyssauvan alapää passasi syöttöventtiilin karaan. Paineen vähentyessä lyhtyjen sulkuventtiilit palautuivat itsestään kiinni-asentoon josta ne sitten taas sytytettäessä avattiin yksi kerrallaan.

Tällä järjestelmällä lyhtyjen sytyttäjän ei tarvinnut kuljettaa tikkaita mukanaan. Kulku helpompaa ja työ nopeampaa, jollei peräti tehokasta. Puhdistamiseen ja korjaamiseen tikkaita tietysti tarvittiin edelleen.
kuva 20.12.2018 09:33 Jari Välimaa  
  Tämä on vaikeata, kun Suomeen on nyt rakenteilla täysin uusi raideliikennejärjestelmä. Ei ole lähijuna, ei metro eikä perinteinen raitiotie. Koostuu kaupunkiraitiotieosuuksista sekä pikaraitiotie osuuksista.
kuva 20.12.2018 09:07 Kurt Ristniemi  
  Nähtävästi sama lyhtymalli sisuskaluineen näkyy selvänä kuvassa https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=G30566&page=1
Varsinkin kun kuvan katsoo täysikokoisena.
kuva 20.12.2018 02:08 [Tunnus poistettu]  
  Vai olisiko junakuva otettu Leukaluut nimiseltä seisakkeelta https://vaunut.org/kuva/80468 ? Kaarre sopii Leukaluihin erittäin hyvin, talvipäivän auringonpaisteen puolesta juna matkalla rannikolle päin, taustalla vesistöä(?) ja junan loppupäässä ihan kuin erottuisi sen aikainen opastin?
kuva 20.12.2018 01:55 Reino Kalliomäki  
  Palasin LVR"10" takia Tomin kommenttiin. Ratkaisu ristiriitaisiin haastattelutietoihin saattaa olla oma väärinymmärrys. Ryhdyin selaamaan käsiin sattuvia karttoja, moinen selailu ei ole tutkimus, mutta antaa vahvasti osviittaa. + = näkyy, - = ei näy : Taloudellinen k/1912 +, yleiskartta 1919 +. maakuntakartta 1923 -, yleiskartta 1933 -, tiekartta 1938-, yleiskartta 1939 +, saksal.merikartta 1940 +, yleiskartta 1950 +, peruskartta 1956 -.
kuva 20.12.2018 01:37 Reino Kalliomäki  
  Varmaankaan veturi ei ole kauan ollut Loviisan tien kiskoilla. Kortista on olemassa myös rasteriton valokuvaversio, mutta ei minulla. E-E. Saarisen kirjasessa Ylä - Syvärin rautatie on lisää kuvia.
kuva 19.12.2018 23:32 Heikki Jalonen  
  Fiat Lux. Mitä valaistumiseen tulee, en ole edes lähellä alinta tasoa, paramuditaa... Mutta, nuo laiturin valot näyttäisivätt olevan kaasulyhtyjä, sukkapolltimolla, sytystyskepillä valoon pantavaa, kaupunkikaasulla toimivaa. Mitään merkkejä sähköistämisestä ei näy. Jos sähkö olisi läsnä, tulisi kyseeseen todennäköisemmin kaarilamppu (vaativalaatuinen teollisuus-satama-käyttö). Mutta, valaisin matala, kaarilamppu korkea. Hehkulampun pollukkaa en tuolta havaitse, niitäkin toki jo vuonna 1912 oli paljon jo käytössä. Enkä öljypolttimoa. Kaasuvalo siis.

Lautavaunujen merkinnät ovat tosiaan kryptisiä. On mahdollista, ellei jopa luultavaa, että niissä on käytetty tunnuksena sahojen laivaustunnuksia eli vientileimoja. Jotka puolestaan yleensä olivat täysin "epäkielisiä" - pohjautuen monesti firman ruotsinkieliseen nimeen, mutta anglisoituna. Kuten vaikkapa A/B Uleå O/Y jonka vientileima oli ULEA - koskapa A with Ring oli tärkeissä (englantia puhuvissa) vientimaissa hankala, olipa sitten kyse konossementista tai mistä tahansa tulli-tuulaaki-lapusta tai vaikka tavaran myynti-ilmoituksesta. Myös huolinta- ja laivanselvitysliikkeillä oli vastaavia.
kuva 19.12.2018 22:37 [Tunnus poistettu]  
  Nythän hiilijunat ovat alkannet kulkea jopa viikonloppusin. Kuinkahan paljon tonnia tavaraa tulee kun kolme 40 vaunun junaa jyrää jokaisena viikonpäivänä Tahkoluotoon?
kuva 19.12.2018 22:27 Heikki Jalonen  
  Miten sattuma tässä osuikin: Millau-viaduktin rakennustekniset työt ja konstruktion toteutti Eiffage. Jonka yhtymän tärkeä kantayhtiö toimitti myös kuvan Loimijoen sillan rakenteelliset osat.
kuva 19.12.2018 21:59 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa STOP-merkin edessä olevassa irtobetonianturassa taisi lukea KIMILLE lisää liksaa! :) Kuvaajan takana oleva kasvihuone valaisee melko hyvin pilvisen taivaan.
kuva 19.12.2018 21:45 Tapio Keränen  
  Vaunussa oli oma höyrynkehitin. Vaunua pidettiin ulkoisella höyryllä lämpimänä sen seistessä ratapihalla, jotta vesisäiliöt eivät jäätyisi.
kuva 19.12.2018 21:42 Erkki Nuutio  
  Puu-, rauta-, kivi- ja rautabetonisillan rakennetta ja suunnittelua käsittelee Urho Palsasen Sillanrakennuksen oppikirja alempaa teknillistä opetusta varten (Otava, 1932, 106 s.) . Tukiansassillan opit löytyvät sieltä ja Windows- tai Apple-laskutikku on jokaisella, mutta taitaa peukalo olla keskellä virtuaalikämmentä.
kuva 19.12.2018 21:30 Erkki Nuutio  
  Suomen sotaveteraani 6/2014 - lehdessä kertoi Antti Henttonen muistojaan tämän Antrean Kuorekosken rautatiesillan ja Kuukaupin maantiesillan vartioinnista Talvisodan aikana suojeluskuntanuorukaisten toimesta, hän yhtenä näistä - kunnes hänetkin vietiin sodan loppupäivinä Summan taisteluihin. Rautatiesiltaa ja asemakylää pommitettiin Talvisodassa 43 kertaa. Kylästä tuhoutui tai vaurioitui toistasataa rakennusta, mutta silta säilyi vähin vaurioin.

Tuholainen ei päässyt Antreaan tai Vuoksen yli, mutta Moskovan rauhassa 12.3.40 tunnetusti nekin rintaman takaiset alueet jouduttiin luovuttamaan, Kuorekosken silta liikennekelpoisena. Lisäksi luovutettiin vetureita ja vaunuja koko pakkoluovutetun alueen tarpeen verran. Neuvostoliiton raukkamaisuudella ei ollut silloin mitään rajoja.
Jatkosodassa Eversti Haanterän JR27 valloitti 14.8.41 Antrean ja eteni Vuokselle. Venäläiset olivat räjäyttäneet Kuorekosken sillan.
Korjattuna silta oli kesällä 1944 elintärkeä kulkutie siirrettäessä joukkoja Aunuksesta ja ylempää Kannaksen taisteluihin.
SA-kuvissa löytynee kuvia sillan sodanaikaisesta korjauksesta.

Katso myös: http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/antrean_rautatiesilta2.html