|
|
21.12.2018 13:09 | Tapio Nikula | ||
| Ja tarkennuksena vielä, että 2 potenssiin 12 on 1000000000000 2-lukujärjestelmässä. | ||||
|
|
21.12.2018 12:57 | Kari Huuva | ||
| Käsittääkseni junien painot ovat luokkaa 3600-4000tonnia ja siitä kun laskee vaunut ja veturit pois saa vähän osviittaa. | ||||
|
|
21.12.2018 12:40 | Jimi Aalto | ||
| Taisi mennä tämä hylkäyskuntoon. Lehtikuvissa ainakin näkyi hieman runko vääntyneen. | ||||
|
|
21.12.2018 11:16 | Johannes Erra | ||
| Tuollaisia runkoja liikkuu Hampurissa vain linjalla RE1, eli juna on matkalla Rostockin suuntaan. | ||||
|
|
21.12.2018 07:35 | Tommi K Hakala | ||
| Skoteilla vaan kävi kylmät koko brexitin kanssa, olisi pitänyt pystyä eroamaan jo kauan sitten, jotta olisivat pystyneet jäämään EU-jäseneksi. Nyt kova savotta, pitää erota Britanniasta ja sitten hakea uudelleen EU-jäsenyyttä. Tuttu Skotti huokaisi syvään, kun taannoin kysyin Brexitistä, totesi että päätetty mikä päätetty... | ||||
|
|
21.12.2018 02:49 | Jouni Halinen | ||
| Tästä jo etukäteen kysymys. Mistä sinä Esa oikein löydät näiden vaunujen historiikin, kuinka monta hyllymetriä sulla oikein on näistä dokumentteja. Eli mikäs on tämän vaunun koko historiikki Esa. | ||||
|
|
21.12.2018 01:43 | Uwe Geuder | ||
| Jaaha, osavaltion tilaajayhtiö ei ole vielä päivittänyt karttaansa https://www.lnvg.de/typo3conf/ext/p2lnvgmap/res/map/fullscreen.php?layer=2&overlay=0 Metronomille jää ilmeisesti RE 3 Uelzeniin ja RE 4 Bremeniin. https://www.bahn.de/p/view/mdb/kursbuch/mdb_286262_hamburg_hbf_1819_ab.pdf |
||||
|
|
21.12.2018 01:30 | Johannes Erra | ||
| On tuo myös E 40 -sarjalaisen takia hyvä otos, niiden määrä yksityisissäkin käsissä lienee vähenemään päin. DB:n käytössähän 140-sarjalaisia on enää kaksi veturia, viimeisten tietojen mukaan Hannoverissa DB Fahrwegdienstellä, siis ratatyötehtävissä. | ||||
|
|
21.12.2018 01:29 | Johannes Erra | ||
| Aikataulunmukaisia ajoja ei enää ole, mutta normaalin veturikierron ulkopuolella muutama veturi on yhä aktiivinen. Tuossa ollaan vielä vakinaisen veturikierron mukaisissa tehtävissä, eli kuva on jo nyt historiaa. | ||||
|
|
21.12.2018 01:18 | Uwe Geuder | ||
| Tänään, siis 2 viikkoa myöhemmin: Hampuri: Auringonnousu 08:33, auringonlasku 16:01, siis 7½ tuntia Tampere: 09:42 - 15:03, siis alle 5½ tuntia Ero yli 2 tuntia. Käytännössä pimeän tulo riippuu paljon pilvisyydestä tai mahdollisesta lumihangesta, siis se voi vaihdella päivästä toiseen. Suomessa hämärtyy pidemmin kuin Saksassa, koska auringon rata leikkaa horisonttia pienemmässä kulmassa. Se koskee sekä aikaa ennen auringonnousua tai laskua että sen jälkeenkin. |
||||
|
|
21.12.2018 01:06 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taisit löytää virheen kuvatekstistä. :) TPE:n reitti kulkee oikeasti Manchesteriin. | ||||
|
|
21.12.2018 00:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Skotlannissa kun ollaan, voi tämä kansa irtautua entistä enemmän Englannista. | ||||
|
|
20.12.2018 22:45 | Hannu Peltola | ||
| Yritin etsiä ET171:n kuvaa omalta tietokoneeltani, mutta olen aikanaan kuvannut ainoastaan ET470:n: https://vaunut.org/kuva/130238?a=1 | ||||
|
|
20.12.2018 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Hetkinen, menikö tunnistus väärin! Taisi kyllä mennä, korjataan... | ||||
|
|
20.12.2018 22:40 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tämä kuvassa näkyvä runko tosin on sarjaa ICE-T Br 411 ;-) Br 411 suurin sallittu nopeus on 230 km/h. |
||||
|
|
20.12.2018 22:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Samoin Turusta oikein rauhallista joulua ja tapahtumarikasta uutta vuotta. | ||||
|
|
20.12.2018 22:16 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Suomessa on vastaava sää aina ankeampi, koska meillä ei ole samanlaista mahdollisuutta nauttia viehättävän Rouva Liittokanslerin kansalaisille jakamasta säteilystä. | ||||
|
|
20.12.2018 21:58 | Jouni Hytönen | ||
| Jalkaanmenevän talvinen ja sininen kuva! | ||||
|
|
20.12.2018 21:56 | Jouni Hytönen | ||
| Saa nähdä mitä kaikkea hölmöilyä siitä vielä seuraa. | ||||
|
|
20.12.2018 21:39 | Hannu Peltola | ||
| ..."kun meillä on sitten harmaa pilvisyys se yleisin sää" => ns. Haapamäki-sää? | ||||
|
|
20.12.2018 21:31 | Jorma Rauhala | ||
| Saksassa on ihan yhtä pimeää kuin meillä etelä-Suomessakin, eli suomalaisten vouhotus "kaamoksesta" tuntuu nurinkuriselta. Nyt juuri on meillä jopa valoisampaa, kun on lumi maassa. Päivällä Saksassa tuppaa kyllä olemaan enemmän auringonpaistetta kirkkaalta taivaalta, kun meillä on sitten harmaa pilvisyys se yleisin sää. | ||||
|
|
20.12.2018 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Mitä sanotte kuvan veturityypistä? Jokin G-sarjalainen? Ja MUOKS vielä: Entä ensimmäinen vaunu? Umpivaunu on niin pienen näköinen, että voisiko se olla G? |
||||
|
|
20.12.2018 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Tämäkin kuva oli siis harvinaisuus! Ja minä kun olin innoissani, kun pitkästä aikaa näin E40:n ajossa... | ||||
|
|
20.12.2018 21:25 | Hannu Peltola | ||
| Onhan tämä(kin) juna tietysti tyypillistä Hampuria, mutta ei tämän muotoilu ole lähellekään niin onnistunut kuin perinteisen S-bahnin junan: https://en.wikipedia.org/wiki/DRG_Class_ET_171 Sarja ET171 oli todellakin tyypillistä Hampuria vuosikymmenet! | ||||
|
|
20.12.2018 21:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämän junan osalta kävi siis harvinainen tuuri, jos vakinainen käyttö päättyi kaksi päivää kuvan ottamisen jälkeen! | ||||
|
|
20.12.2018 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä ollut hieno silta ja kuva on hyvä! | ||||
|
|
20.12.2018 21:14 | Hannu Peltola | ||
| Voisiko tämä olla peräti juuri toimituksessa LWR:lle? Veturia ollaan selvästi hinaamassa jonnekin. | ||||
|
|
20.12.2018 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on otettu EXIF-tietojen mukaan klo 15.34. Klo 16 oli jo täysin pimeää, Pohjois-Saksassakin oli talviaika! | ||||
|
|
20.12.2018 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on ilmeisesti vanhemman sarjan Ek, koska katolla näkyy olevan torpedoventtiilit kahdessa rivissä. Numeron pituuden perusteella nähdäkseni se ei ole BE, mieluumminkin BG. | ||||
|
|
20.12.2018 19:33 | Jimi Aalto | ||
| Kulkeeko TPE (TransPennine Express, ei Tampere) Birminghamiin asti? | ||||
|
|
20.12.2018 19:28 | Jimi Aalto | ||
| Pakko kehua, kun onnistuneesti käytit nimitystä IET (Intercity Express Train), eikä IEP (Intercity Express Program) | ||||
|
|
20.12.2018 19:03 | Kari Haapakangas | ||
| Mitä luulette, katoaako tuo 411m tuosta brexit-sekoilun myötä. | ||||
|
|
20.12.2018 18:00 | Juhani Pirttilahti | ||
| Hiukan korkeampi on Druimuachdar pass. Sielläkin on asiaankuuluva kyltti, esim. https://www.flickr.com/photos/alexanderjohnson1212/36165202576 Mutta se on jo eri rataosalla. | ||||
|
|
20.12.2018 17:58 | Markku Knuutti | ||
| Hiano vanaha kompura :) | ||||
|
|
20.12.2018 17:47 | Jimi Aalto | ||
| Itse asiassa Corrour on korkein asema, ei korkein kohta. | ||||
|
|
20.12.2018 17:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on niin raitiotie kuin raitiotien kuuluu olla. :-) | ||||
|
|
20.12.2018 15:52 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva! Tuo voisi olla myös kiva postikortti. | ||||
|
|
20.12.2018 11:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Mihin aikaan se pimeä tulee näillä leveysasteilla? | ||||
|
|
20.12.2018 10:34 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä, samaa mallia ovat. Kaasulyhtyjen kehittyneempää mallia, mutta ei kuitenkaan "nykyajan" automaattisia (sähköisellä sytytyksellä ja sammutuksella olevia) kaasulyhtyjä. Verrokkikuvassa on selvästi nähtävissä lyhdyn yläosassa olevan kaasuventtiilin sanka, sytyttäjän sauvalla maan tasalta käytettävissä. Lyhdyn sytyttäjä avasi kaasuntulon vetämällä sankaa sytytyssauvan päässä olleella koukulla ja sytytti sen jälkeen lyhdyn polttimen sauvan päässä olleella pienen öljytuikun liekillä, lyhty kerrallaan. Sammuttaminen kävi joko siten, että sauvalla työnnettiin sanka kiinniasentoon jolloin lyhty sammui, lyhty kerrallaan. Yleensä lyhdyt sammutettiin kuitenkin sulkemalla koko lyhtyryhmää syöttävä kaasujohto, sytytyssauvan alapää passasi syöttöventtiilin karaan. Paineen vähentyessä lyhtyjen sulkuventtiilit palautuivat itsestään kiinni-asentoon josta ne sitten taas sytytettäessä avattiin yksi kerrallaan. Tällä järjestelmällä lyhtyjen sytyttäjän ei tarvinnut kuljettaa tikkaita mukanaan. Kulku helpompaa ja työ nopeampaa, jollei peräti tehokasta. Puhdistamiseen ja korjaamiseen tikkaita tietysti tarvittiin edelleen. |
||||
|
|
20.12.2018 09:33 | Jari Välimaa | ||
| Tämä on vaikeata, kun Suomeen on nyt rakenteilla täysin uusi raideliikennejärjestelmä. Ei ole lähijuna, ei metro eikä perinteinen raitiotie. Koostuu kaupunkiraitiotieosuuksista sekä pikaraitiotie osuuksista. | ||||
|
|
20.12.2018 09:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Nähtävästi sama lyhtymalli sisuskaluineen näkyy selvänä kuvassa https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=G30566&page=1 Varsinkin kun kuvan katsoo täysikokoisena. |
||||
|
|
20.12.2018 02:08 | [Tunnus poistettu] | ||
| Vai olisiko junakuva otettu Leukaluut nimiseltä seisakkeelta https://vaunut.org/kuva/80468 ? Kaarre sopii Leukaluihin erittäin hyvin, talvipäivän auringonpaisteen puolesta juna matkalla rannikolle päin, taustalla vesistöä(?) ja junan loppupäässä ihan kuin erottuisi sen aikainen opastin? | ||||
|
|
20.12.2018 01:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Palasin LVR"10" takia Tomin kommenttiin. Ratkaisu ristiriitaisiin haastattelutietoihin saattaa olla oma väärinymmärrys. Ryhdyin selaamaan käsiin sattuvia karttoja, moinen selailu ei ole tutkimus, mutta antaa vahvasti osviittaa. + = näkyy, - = ei näy : Taloudellinen k/1912 +, yleiskartta 1919 +. maakuntakartta 1923 -, yleiskartta 1933 -, tiekartta 1938-, yleiskartta 1939 +, saksal.merikartta 1940 +, yleiskartta 1950 +, peruskartta 1956 -. | ||||
|
|
20.12.2018 01:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Varmaankaan veturi ei ole kauan ollut Loviisan tien kiskoilla. Kortista on olemassa myös rasteriton valokuvaversio, mutta ei minulla. E-E. Saarisen kirjasessa Ylä - Syvärin rautatie on lisää kuvia. | ||||
|
|
19.12.2018 23:32 | Heikki Jalonen | ||
| Fiat Lux. Mitä valaistumiseen tulee, en ole edes lähellä alinta tasoa, paramuditaa... Mutta, nuo laiturin valot näyttäisivätt olevan kaasulyhtyjä, sukkapolltimolla, sytystyskepillä valoon pantavaa, kaupunkikaasulla toimivaa. Mitään merkkejä sähköistämisestä ei näy. Jos sähkö olisi läsnä, tulisi kyseeseen todennäköisemmin kaarilamppu (vaativalaatuinen teollisuus-satama-käyttö). Mutta, valaisin matala, kaarilamppu korkea. Hehkulampun pollukkaa en tuolta havaitse, niitäkin toki jo vuonna 1912 oli paljon jo käytössä. Enkä öljypolttimoa. Kaasuvalo siis. Lautavaunujen merkinnät ovat tosiaan kryptisiä. On mahdollista, ellei jopa luultavaa, että niissä on käytetty tunnuksena sahojen laivaustunnuksia eli vientileimoja. Jotka puolestaan yleensä olivat täysin "epäkielisiä" - pohjautuen monesti firman ruotsinkieliseen nimeen, mutta anglisoituna. Kuten vaikkapa A/B Uleå O/Y jonka vientileima oli ULEA - koskapa A with Ring oli tärkeissä (englantia puhuvissa) vientimaissa hankala, olipa sitten kyse konossementista tai mistä tahansa tulli-tuulaaki-lapusta tai vaikka tavaran myynti-ilmoituksesta. Myös huolinta- ja laivanselvitysliikkeillä oli vastaavia. |
||||
|
|
19.12.2018 22:37 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nythän hiilijunat ovat alkannet kulkea jopa viikonloppusin. Kuinkahan paljon tonnia tavaraa tulee kun kolme 40 vaunun junaa jyrää jokaisena viikonpäivänä Tahkoluotoon? | ||||
|
|
19.12.2018 22:27 | Heikki Jalonen | ||
| Miten sattuma tässä osuikin: Millau-viaduktin rakennustekniset työt ja konstruktion toteutti Eiffage. Jonka yhtymän tärkeä kantayhtiö toimitti myös kuvan Loimijoen sillan rakenteelliset osat. | ||||
|
|
19.12.2018 21:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tuossa STOP-merkin edessä olevassa irtobetonianturassa taisi lukea KIMILLE lisää liksaa! :) Kuvaajan takana oleva kasvihuone valaisee melko hyvin pilvisen taivaan. | ||||
|
|
19.12.2018 21:45 | Tapio Keränen | ||
| Vaunussa oli oma höyrynkehitin. Vaunua pidettiin ulkoisella höyryllä lämpimänä sen seistessä ratapihalla, jotta vesisäiliöt eivät jäätyisi. | ||||
|
|
19.12.2018 21:42 | Erkki Nuutio | ||
| Puu-, rauta-, kivi- ja rautabetonisillan rakennetta ja suunnittelua käsittelee Urho Palsasen Sillanrakennuksen oppikirja alempaa teknillistä opetusta varten (Otava, 1932, 106 s.) . Tukiansassillan opit löytyvät sieltä ja Windows- tai Apple-laskutikku on jokaisella, mutta taitaa peukalo olla keskellä virtuaalikämmentä. | ||||
|
|
19.12.2018 21:30 | Erkki Nuutio | ||
| Suomen sotaveteraani 6/2014 - lehdessä kertoi Antti Henttonen muistojaan tämän Antrean Kuorekosken rautatiesillan ja Kuukaupin maantiesillan vartioinnista Talvisodan aikana suojeluskuntanuorukaisten toimesta, hän yhtenä näistä - kunnes hänetkin vietiin sodan loppupäivinä Summan taisteluihin. Rautatiesiltaa ja asemakylää pommitettiin Talvisodassa 43 kertaa. Kylästä tuhoutui tai vaurioitui toistasataa rakennusta, mutta silta säilyi vähin vaurioin. Tuholainen ei päässyt Antreaan tai Vuoksen yli, mutta Moskovan rauhassa 12.3.40 tunnetusti nekin rintaman takaiset alueet jouduttiin luovuttamaan, Kuorekosken silta liikennekelpoisena. Lisäksi luovutettiin vetureita ja vaunuja koko pakkoluovutetun alueen tarpeen verran. Neuvostoliiton raukkamaisuudella ei ollut silloin mitään rajoja. Jatkosodassa Eversti Haanterän JR27 valloitti 14.8.41 Antrean ja eteni Vuokselle. Venäläiset olivat räjäyttäneet Kuorekosken sillan. Korjattuna silta oli kesällä 1944 elintärkeä kulkutie siirrettäessä joukkoja Aunuksesta ja ylempää Kannaksen taisteluihin. SA-kuvissa löytynee kuvia sillan sodanaikaisesta korjauksesta. Katso myös: http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/antrean_rautatiesilta2.html |
||||