|
|
24.12.2018 20:28 | Petri P. Pentikäinen | ||
| HS kertoi 22.8.l978, että edellisenä päivänä oli uuden ratalinjan kiskot yhdistetty valtakunnanverkkoon Pitkälahdessa olleen liikennekatkon aikana. Iltapäivällä 2l.8. kello l4 oli ensimmäisenä junana uudelle linjalle ajanut pikajuna Kalakukko. | ||||
|
|
24.12.2018 19:40 | Reijo Kankkunen | ||
| Hyvä kuva näin Jouluna! | ||||
|
|
24.12.2018 17:21 | Jukka Suortanen | ||
| Kuva on kuin joulukortti ja varmasti välittää tervehdyksen kaikille aktiiveille kuin harrastajillekin. Hyvän Joulun tervehdys myös sinulle. | ||||
|
|
24.12.2018 16:24 | Johannes Erra | ||
| Lyypekin suunnan IC-junat ovat tainneet enimmäkseen olla kyllä niitä, jotka ajoivat Kööpenhaminaan saakka junalautan kautta. Tämän yhteyden veturivetoiset junat ajettiin 218-sarjalla ja sen sisarsarjoilla pitkälle 1990-luvulle saakka Saksan puoleisella osuudellaan. Dieselveturivetoisia kaukojunia Hampurista pohjoiseen, sarjojen 218 ja 245 vetäminä, liikkuu edelleen Fehmarniin sekä toisaalta Westerlandiin, mutta ainakin jälkimmäisten veturinvaihto on äskettäin siirretty Hampurista Itzehoeen sähköistyksen pohjoiseen päätepisteeseen saakka. | ||||
|
|
24.12.2018 14:28 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko lähinnä jäähdytyksestä ääni lähtöisin? Kaukaa kuuluvan Dr16-veturin äänessä on minusta jotain samaa, kuin Dr12-veturin jäähdyttimen äänessä. | ||||
|
|
24.12.2018 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Oliko todella niin, että Voikoskella oli lipunmyynti vielä 2000-luvun puolella? Liikennepaikka itsessään on ollut kauko-ohjattu vuodesta 1963, mutta ehkä siellä on sitten ollut tarve asemamies–suorittajalle Voikosken vilkkaahkon tavaraliikenteen vuoksi. | ||||
|
|
24.12.2018 10:38 | Jouni Hytönen | ||
| Aseman edustan vuorimännyt ovat vähän villiintyneet. :) | ||||
|
|
24.12.2018 10:18 | Markku Knuutti | ||
| Niinisalo Rules 12. 6. 80 - 7. 5. 81 :D | ||||
|
|
24.12.2018 09:48 | Pasi Seppälä | ||
| Tämä käy talvikuvasta mainiosti, varsinkin kun hieno kuura on sattunut puiden oksille. Ja joulua myös sinnekin. | ||||
|
|
24.12.2018 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Toivottavasti niin hyvä, lämmin hellä on mieli museolla nyt joulun kunniaksi. Muistelen joskus kyselleeni museolta näiden Nyblinin kuvien perään, mutta vastaus oli silloin jotenkin siihen suuntaan, että aineistoa digitoidaan koko ajan eivätkä he osaa sanoa milloin on Nyblinin kuvien vuoro. Museohan digitoi kuvat tuommosiksi melkeinpä peukalonkynnen kokoisiksi ja yleensä dynamiikkan alapäästä tukkoon. Mutta onhan niillä sellaisinakin se hyöty, että näkee millaisia kuvia on olemassa. |
||||
|
|
24.12.2018 01:12 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva, tuli suoraan tuon https://vaunut.org/kuva/29831 jälkeen... Olisi mainostetulle tuotteelle käyttöä, jos se sitten toimii... | ||||
|
|
23.12.2018 23:39 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Nimenomaan tuo mainittu särötön ja pörinätön lähestymisäänimaisema. Kuin rataa pitkin olisi tulossa teollisuuslaitos, jonka korkealla sijaitsevassa, vaaleankeltaisella sisustetussa valvomohuoneessa seurataan vihreitä SELMA-laitosdiagnostiikan tuottamia näyttötekstejä, tuotannon äänen kaikuessa vaimeasti valvomoon, vain linkoavaa pesukonetta muistuttavana tasaisena jylynä. | ||||
|
|
23.12.2018 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Sekä Kielin että Lübeck – Puttgardenin rata olivat siihen aikaan sähköistämättömiä. https://de.wikipedia.org/wiki/Intercity_(Deutschland)#/media/File:DB_IC-Netzplan_1971.png Että IC-junat olisivat päättyneet Lübeckiin tuntuu oudolta, mutta tietoa asiasta minulla ei ole. En tainnut käydä alueella ~1972 ja 1987 välisinä vuosina. |
||||
|
|
23.12.2018 22:51 | Roope Prusila | ||
| Lisäsin tunnisteisiin vetureiden numerot. P 262:n saapuminen asemalle tuli kuvattua videolle, linkki videoon: https://youtu.be/Tr4-BttJZnY | ||||
|
|
23.12.2018 22:49 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin palaute/viestilomakkeella vienon toiveen museolle josko he ottaisivat DN:n kuvat finnaan työn alle. Sarja on varmaan aika kattava koskien rautateiden veturi ja vaunukalustoa 1800 luvun puolella. | ||||
|
|
23.12.2018 22:29 | Uwe Geuder | ||
| Minustakin näyttää sitä, että perävalot ovat päällä. Juna kulkee siis vasenta raidetta. Se selittää, miksi ohjaamossa ei ehkä ole ketään. En usko, että kumpikaan henkilöistä olisi veturinkuljettaja. Mistä ovesta se olisi tullut? (Tai sitten se on kävellyt tuonne ihan toisesta.) ohjaamosta Ilmeisesti joku poikkeustilanne. Luulisin, että henkilökunnasta on kuitenkin kyse. Huomioliivejä ei ole siihen aikaan ollut vielä käytössä. Nykyisin jokaisella konduktöörillä on semmoinen, jos joutuu astumaan raiteille. Tuo rakennusmateriaali on selvästi lännen. Käytetty yksittäisiä tiiliä ja katossa on hienoa soraa. DDR:ssä olisi käytetty kevyitä elementtejä ja katossa vain huopaa tai sitten mineriittiaaltolevyjä. Ks. https://www.spielwaren-hegmann.de/modelleisenbahn-H0/anlagenbau-baumaterial-9x/busch-1391-baracke-h0-1gu8.html . Tupakka-automaatteja ei tainnut enää olla DDR:ssä siihen aikaan (yksi malli valmistettiin 50-luvulla, mutta kun ne olivat ruostuneet rikki, ei niitä ole enää korvattu). Eikö olisi ollut niin monta eri tupakkamerkkejäkään. Olisin yllättänyt, jos DDR:ssä olisi ollut näin hienoja lasipallolamppuja, ainakin Itä-Berliinin ulkopuolella. |
||||
|
|
23.12.2018 19:43 | Kari Haapakangas | ||
| Minulla oli aikanaan mahdollisuus viettää loppupalvelusaika Niinisalossa, joka kuitenkin sijaitsee niin kerta kaikki sen "jumalan selän takana ", että päädyin lopulta Sodankylään... | ||||
|
|
23.12.2018 19:41 | Juhana Nordlund | ||
| Täydet pisteet kuvaajalle siitä, että on nähty vaivaa mennä ulos pakkaseen ennen aamuneljää ikuistamaan tämä tilanne ison harrastajajoukon ja muidenkin junahistoriasta kiinnostuneiden iloksi. | ||||
|
|
23.12.2018 19:39 | Juhana Nordlund | ||
| Siellä on sitten Eipt:kin ollut mukana matkassa. Jotenkin sellaisen liikenteessä esiintyminen tällaisina aikoina tuntuu vaan niin epätodelliselta. EFiti-vaunussa on toki alkuperäisempi sisustus. Sinisistä pitävien kannalta on mahtavaa, että tuota kalustoa näkee edes juhlapyhien liikenteessä. | ||||
|
|
23.12.2018 19:24 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Sr1 on 3031, Sr2:sen numero päättyy kahteen? | ||||
|
|
23.12.2018 19:04 | Petri Sallinen | ||
| Suomen Rautatiemuseon kuvankäyttöhinnasto löytyy tuolta. https://rautatiemuseo.fi/sites/rautatiemuseo.fi/files/files/Muut/palveluhinnasto_2017.pdf |
||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 19:03 | Eljas Pölhö | ||
| 1082 varastoitiin suojakäsiteltynä syyskuussa 1976 ja siirrettiin Ohenmäen varastoalueelle. Sieltä se vedettiin Kuopion konepajalle tammikuussa 1981. Tämä koeajo oli VR:n järjestämä ja matkalle osallistui VR:n henkilökunnan lisäksi tiedotusvälineiden edustajia. 1004 ja 1082 olivat koeprojekteja, kun haluttiin selvittää vetureiden kunnon säilyminen varastoinnissa ja bonuksena VR sai kaksi pääratojen liikenteeseenkin sopivaa veturia yleisötilaisuuksia varten. Varkauden asemalta alkava nousu päättyy vähän ennen tasoristeystä. Minulta puuttuu vuoden 1981 Rautatieuutiset (vesivahinko), joten jos jollakin on lehden artikkeli tästä, se olisi kiva nähdä. Oma raporttini (6-sivuinen pdf) kulkuaikoineen ja extroineen (kuvat, rataprofiilit, Tv1-2 kulkuaikamitoitus) on arkistosivullani nimellä Tr1 1082 koeajot 1981. https://rautatiearkisto.info/epolho/Kulkuaikamittaukset%20ja%20koeajot/ |
||||
|
|
23.12.2018 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Tällainen liiteri siellä 2013 kuvan mukaan on https://goo.gl/maps/6tm7CMrEtzG2 | ||||
|
|
23.12.2018 18:30 | Jouni Halinen | ||
| Kyllä mulle sanottiin valokuvataiteen museosta että ne kuvat ovat vain sijoitettu R-museoon, ja ne pitäisi olla sieltä helposti saatavissa, no hinnasta ei ollut puhetta. Kyllähän kaikkien loppupeleissä verovaroin elävien laitosten pitäisi jakaa hallussansa olevaa materiaalia vähintäänkin omakustannushinnalla. Siinä on max. puolen päivän duuni, pannaan vaikka hattu kiertämään. Nyt kun katsoin, niin onhan museo lisännyt noin 7000 R-kuvaa finnaan, pikaisesti silmäilemällä siellä ei ole DN:n kuvia, mutta odotellaan, kyllähän se näinkin käy. https://rautatiemuseo.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FImage%2F%22&filter%5B%5D=online_boolean%3A%221%22&type=AllFields Olen lisännyt näköjään kääntöpöydälle linkin kuviin vuonna 2017 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10054.0 Tässä on vielä semmoinen pointti, että kuvat ottanut taho on edelleen olemassa eli Atelje Nyplin on toiminut samalla LY-tunnuksella avoimena yhtiönä vuodesta 1915, DN on varmaan sitä ennen toiminut elinkeinonharjoittajana. Miten se sitten vaikuttaa tähän asiaan, sitä en tiedä. |
||||
|
|
23.12.2018 18:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Eipä tullut kaupassa käytyä kun mitään puutetta ei ollut. Seuraavalla kerralla, ehkä käyn ihmettelemässä? | ||||
|
|
23.12.2018 16:24 | Petri Sallinen | ||
| Homma ei missään arkistossa toimi tuolla tavalla. Jos kuva on lahjoitettu/luovutettu jollekin arkistolle, niin arkisto määrittelee itse, miten kuvia käytetään. Yleensä se tarkoittaa sitä, käyttöoikeudesta peritään maksu. Julkaisuoikeusmaksu on korkeampi kuin tutkimuskäyttömaksu. Tämä kaikki huolimatta siitä, kuka kuvat on ottanut tai kenellä niihin on tekijänoikeus. Arkisto hallitsee yleensä vain yksittäiskappaleita, ei välttämättä niiden tekijänoikeuksia. Samasta aiheesta voi olla olemassa lukemattomia kopioista — joku arkisto perii siitä suolaisen maksu, joku ei peri. Tämä on kuitenkin vain pääsääntö. Kuvakokoelman luovutuskirja voi sisältää ehtoja, joilla kuvien tekijä/tekijänoikeuksien haltija voi rajoittaa kuvien käyttöä tai yhtä hyvin edistää niiden käyttöä. Luovutuskirjassa voi esimerkiksi olla ehtoja tai rajoitteita kuvien käytöstä tai julkaisusta. Ehtona voi periaatteessa olla myös määre, että kuvien lainaamisesta ei saa periä maksua tai että niistä peritään vain muodollinen maksu, jolla katetaan arkiston ylläpidon kustannuksia. Tällä voidaan haluta edistää kuvien käyttöä kansalaisten parissa. Esimerkiksi SA-kuva ei peri julkaisuoikeusmaksuja lainkaan. Kuvat — myös täysresoluutiokuvat — ovat vapaasti kaikkien käytettävissä, kunhan mainitsee lähteen. Tässä on lähtökohtana se, että TK-kuvaajien ottamat kuvat ovat syntyneet "työajalla" — siis valtion kustantamina. Niitä on myös säilytetty valtion kustannuksella — siis veronamaksajien varoin. Siksi SA-kuva on antanut kuvat korvauksetta kansalaisten käyttöön. Periaatteessa samaa voitaisiin noudattaa minkä tahansa valtiollisen tai julkishallinnollisen — ehkä myös kunnallisen — arkiston hallitseman materiaalin osalta. Rautatiemuseo on tällainen laitos. Se hallinnoi valtiollisen organisaation arkistomateriaalia. Todennäköisesti suurin osa sen arkiston sisältämästä tavarasta on virastomuotoisen Valtionrautateiden aikana syntynyttä kamaa. VR:llä oli jopa palkkarenkeinä valokuvaajia, joiden tehtävänä oli palkkatyönä kiertää maata ja ottaa rautatieaiheisa propagandakuvia. Tässä mielessä ainakin osa Rautatiemuseon arkiston materiaalista on verrattavissa SA-kuvien kamaan. Ei välttämättä Daniel Nyblinin ottamat kuvat, ellei sitten VR palkannut Nyblinin aikanaan ottamaan kuvia omaan propagandakäyttöön (kuten muistelen tapahtuneen), jollon Nyblin olisi saanut VR:ltä palkan ottamistaan kuvista. Helsingin kaupungin omistavat kuvat melko uudessa Helsinkikuvia-palvelussa ovat myös ilmaisia. Tästä pisteet ja papukaijamerkit Helsingin kaupungille. Arkistokäytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA) Mikkelissä ottaa kuvien käyttöoikeudesta nimellisen korvauksen, vaikka arkisto on yksityinen ja edustaa yksityistä teollisuutta. Tosin monia yksityisiä arkistoja rahoitetaan osin julkisin varoin, jolla silläkin voi olla merkitystä valittuun tapaan hinnoitella arkistomateriaalin käyttöä. Paljon arkistokuvia ostaneena voin sanoa, että hintahaitari on lavea. Julkaisuoikeuden voi saada muutamalla eurolla, mutta parhaimmillaan yhden kuvan julkaisuoikeus maksaa peräti 150 euroa — eli lähes mitä vaan muutaman euron ja 150 euron väliltä. Tutkimuskäyttön — ilman julkaisuoikeutta — kuvan voi saada ilmaiseksi, jos sen esille kaivaminen ei aiheuta työtä (=eli se on jo digitalaisessa muodossa). Usein tutkimuskäyttöönkin tarkoitettu kuva voi maksaa 30 euroa. Rautatieaiheista kamaa on Rautatiemuseon lisäksi Kansallisarkistossa. Siellä materiaali ei maksa mitään — paitsi silloin, jos materiaali kopioidaan tai skannataan laitoksen ulkopuolella. En tiedä, olisiko Nyblinin kuvia myös Kansallisarkistossa. Ehkä kannattaa selvittää asia. Kovasti odottaisin, että myös Suomen Rautatiemuseo omaksuisi SA-kuva-palvelun tavan antaa materiaalia kansalaistan käyttöön. En tiedä, olisiko siitä apua, jos tässä lähdettäisiin hakemaan viranomaispäätöstä asiaan. Tämä todennäköisesti edistäisi rautatiehistoriallisen aineiston käyttöä ja jopa popularisoisi rautatiehistorialista tutkimusta. |
||||
|
|
23.12.2018 16:21 | Jari Välimaa | ||
| Niin olikin, ihan kuvien kanssa https://twitter.com/PorinPR/status/1068159574627287041 |
||||
|
|
23.12.2018 16:04 | Riku Outinen | ||
| Satakunnan tykistörykmentti osallistui Arctic Shield 18 harjoitukseen Rovajärvellä. Siihen liittyvää liikennettä. | ||||
|
|
23.12.2018 15:57 | Jari Välimaa | ||
| Oliko tulossa hakemaan kalustoa, kun tuolloin ei ollut harjoituksia Niinisalossa ? | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 14:42 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja ja mustavalkokuvat sopivat kyllä täydellisesti höyryveturikuviin! | ||||
|
|
23.12.2018 13:56 | |||
| "Paljon käytetty kuvauskallio" :-) | ||||
|
|
23.12.2018 13:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkohan seuraava vaihe että tähän rakennetaan uusi, vanhaa jäljittelevä silta ja rataa jatketaan. Noh, tuskimpa. | ||||
|
|
23.12.2018 13:03 | Jouni Halinen | ||
| Olen tästä aikaisemminkin kirjoittanut, kyselin vuosia sitten valokuvataiteen museosta Daniel Nyblinin rautatieaiheisten kuvien sijoituspaikasta, sieltä sanottiin että kaikki kuvakokoelmat ovat sijoitettu aihealuettain pääasiassa eri museoihin ja ko. kuvat ovat Rautatiemuseossa. Netistä kopsattua: ”Daniel Nyplin kokoelma XIV, Rautatiemuseo, Hyvinkää, n. 100 valokuvaa erityisesti asemista, vetureista ja vaunuista”. Museo ei siis ”omista” kuvia, ne ovat siellä vain säilytyksessä, joten mitään suurempaa rahastusta ei pitäisi tapahtua. Eikö täältä nyt löytyisi joku jolla on suhteita museoon, ja kävisi siellä kopsaamassa ne tänne. Ovat varmaan lasinegatiivejä. Eikö fiksuin tapa olisi kuvata ne digikameralla, ei tule mitään lämpöongelmia, niin kuin skannauksessa voi käydä. Joku osaa varmaan kertoa tästä asiasta tarkemmin. |
||||
|
|
23.12.2018 12:02 | Jimi Aalto | ||
| Saatiinhan tämäkin kone kuntoon.https://vaunut.org/kuva/68352?tag0=1%7CHr12%7C2215 | ||||
|
|
23.12.2018 12:00 | Jimi Aalto | ||
| Totta. Luultavasti palaa liikenteeseen. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 11:41 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko yleisöajo erikseen tilattu vai järjestikö VR sen oma-aloitteisesti? Varkaudesta on Pieksämäen suuntaan kohtalaista nousua. Olikohan kaltevuudeltaan 6 promillea? Päättyykö mäki ko. tasoristeykseen mennessä vai päästiinkö veturia kuormittamaan myös mäkilähtökokeella? | ||||
|
|
23.12.2018 10:40 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Käkisalmelta. Käkisalmi jäi raja-aidan taakse sodassa. | ||||
|
|
23.12.2018 10:38 | Julius Ylitalo | ||
| Jos katsotaan postikortti kuvia, tämä voisi olla yksi niistä. | ||||
|
|
23.12.2018 10:37 | Julius Ylitalo | ||
| Martinkylän seisakkeella tapahtui junaturma. Martinkylän seisake sijaitsee noin 2km Nikkilästä Keravan suuntaan. | ||||
|
|
23.12.2018 09:03 | Tuomas Pätäri | ||
| Hienoa salapoliisityötä, johon itselläni ei ollut riittävää 2600-yksilöiden tietämystä! Katselin uudelleen orkkiskuvaa ja pystyin nyt poissulkemaan laatimassasi listassa olevista muut numerot kuin 2631:n. Sitä tosiaan veikkailinkin, kun pyöri seudulla muutenkin. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 08:24 | Jouni Hytönen | ||
| Kuinkas kauan tämä veturi ehti olla varastoituna? Tuliko viisi vuotta täyteen? Tämä ja 1004 olivat varmaankin nykykielellä kriisivarastopilotteja, joista luultavasti tehtiin johtopäätöksiä siitä, millä nopeudella höyryvetureita olisi tarpeen vaatiessa kaivettavissa varastojonosta liikenteeseen. Kymmenen vuotta myöhemmin varastot tyhjennettiin. | ||||
|
|
23.12.2018 07:33 | Joni Jurmu | ||
| Voisi hyvinkin olla viimeinen. | ||||
|
Kuvasarja: Tr1 1082 |
23.12.2018 02:06 | Eljas Pölhö | ||
| HUOM! Korjasin kuvauspaikan, se oli n. 700m Lehtoniemeltä Varkauteen päin. Kuvausajon jälkeen juna odotti meitä Lehtoniemen tasoristeyksessä n. 100m liikennepaikalta Varkauden suuntaan. Meillä oli autokuljetus asemalta kuvauspaikalle ja edelleen siitä junalle. Huomasin mokan kun laskin junan nopeudet eri km-väleillä (nyt vasta, melkein 40v myöhemmin). | ||||
|
|
23.12.2018 00:58 | Jouni Halinen | ||
| Käkisalmen markkinoilla ennen sotia Veikko Lavi https://www.youtube.com/watch?v=R08_KvPXcys |
||||
|
|
23.12.2018 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lada Niva parkissa... | ||||
|
|
22.12.2018 23:48 | Jouni Hytönen | ||
| Satuitko käymään aika lailla suoraan selkäsi takana olevassa kaupassa? Minulla oli hämmästys suuri, kun huomasin, että ulkoa melko hienon näköisen rakennuksen sisään oli säilötty vanha hapan puinen kauppa. :D | ||||
|
|
22.12.2018 23:43 | Tapio Keränen | ||
| Onko puukori? Näyttäisi aivan Dm4-kiitojunavaunustolta. Vaihdelyhdystä valo valaisee myös lähihankea. | ||||
|
|
22.12.2018 19:32 | Ilkka Hovi | ||
| Siinäpä matkustajavaunu, jossa on kahden penkkirivin pituinen postiosasto. Vaunun seinä maalattu keltaiseksi, mutta onko seinässä myös ovi. Vaikuttaisi, että oven kohdalla on astinlauta. VR:llä oli EP vaunuja puolivaunua postiosastona ja siitä pienempään päin siten että yksi vaunu oli vain yhden ikkunan levyinen (penkki - jalkatila - penkki postiosaston kokona.) VR:llä muutettiin postin pyynnöstä kaikki EP vaunut vähintään puoleksi matkustamo - postiosastoksi. | ||||
|
|
22.12.2018 19:26 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni tämän puolen (Humppilan puoli sillasta) kiviholvi räjäytettiin v. 1918 punaisten toimesta. Sillan ankkurointi peruskallioon oli tehty tälle puolelle jokea. Radan loppuvaiheissa sillan pitkittäinen pysyminen paikoillaan huoletti VR:n siltajaostoa, josta ehdotettiin ettei sillalla ajeta liian lujaa eikä tehdä äkkijarrutuksia. Sillan purkaja veti sillan alas traktorilla joka oli tällä (kuvan) puolella jokea. Silta tuli alas hyvin sievästi jalkojen ohjaamana ja oli helpohko polttoleikata osiin. Museorautatie ei ollut kiinnostunut sillasta; rataa ei saatu Jokioisille asti, silta vaati korjaamista ja aluksi oli onnekasta että edes Jokioinen vh - Minkiö väli saatiin pelastettua. Lisäksi rata-alue Humppilaan saakka saatiin varmistettua ettei sitä myydä nopeasti paikallisille maanomistajille, jotka perinteisesti olisivat voineet tarvita rata-aluetta laitumeksi tai soran lähteeksi. En muista että ratapohjan säilyminen olisi ollut kiistakysymys. |
||||
|
|
22.12.2018 18:52 | Jouni Hytönen | ||
| Raiteen kuivatus toimii oivallisesti. | ||||
|
|
22.12.2018 17:27 | Eljas Pölhö | ||
| Varkaudessa oli tuona päivänä Tve3 481 ja Tka7 190. Sanoisin, että Tve3 ja joku pieni vaunu sen kuvaajan puoleisessa päässä. | ||||