|
|
07.12.2018 19:09 | Pietu Tuovinen | ||
| Eilen Itsenäisyyspäivän aamuna Vokit siirrettiin Oulun Oritkariin purkua varten | ||||
|
|
07.12.2018 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipäs vainen olekaan vaunu 22707 vaan 22797! 22707:stä tuli BG 040036 1960-luvulla ja hylättiin 1982. Eis 22707 oli entinen Ei 22113 ja sitä ennen Ei 2966 vuodelta 1929. Eis-sarjamerkin se sai vuonna 1952. Kyseessä oli siis muinoinen sairasosastovaunu, jossa oli 94 istumapaikkaa, A7-telit ja 20 800 mm pituinen aluskehys puskimineen. | ||||
|
|
07.12.2018 17:54 | Timo Järvi | ||
| Deeveri ja puukoriset vaunut, hieno yhdistelmä. Aikanaan, ennen kiskobussiliikenteen lopettamista Deeveri ja pari puukorista vaunua toimi lättähatun korvikkeena Tampereen ja Toijalan välillä. Sitten loppui sekin liikenne, vuosi taisi olla 1987 tai 1988? | ||||
|
|
07.12.2018 17:42 | Timo Järvi | ||
| Kun junissa käytettäisiin vielä perinteisiä loppuopastimia, nekin toisivat osaltaan tunnelmaa ja tuiketta pimeyden keskelle. | ||||
|
|
07.12.2018 17:02 | Pasi Utriainen | ||
| Pieksämäki-Iisalmi-Ylivieska ja Pieksämäki-Varkaus. Tosin Savon radalla pohjoisen suuntaan menee huomattavasti vähemmän puuta. | ||||
|
|
07.12.2018 16:57 | Pietu Tuovinen | ||
| Pietarsaari-Kemi linjalla puuta menee myös molempiin suuntiin | ||||
|
|
07.12.2018 16:00 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mitä kautta (ja miksi) Vilppulan kuorman vaunut kulkevat Pietarin radalla? | ||||
|
|
07.12.2018 15:57 | Jukka Voudinmäki | ||
| Satunnaista ja vähäistä vastakkaisrapuliikennettä on myös Suupohjan radalla (Tuv-Sk, Sk-Ksk) sekä välillä Haapamäki-Seinäjoki (Hpk-Sk, Alv-Jy). | ||||
|
|
07.12.2018 14:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hieno ja mielenkiintoinen kuva! Junassa näyttäisi olevan Harjavallan vaunu(ja) mukana ja perässä olevat sahatavaravaunut taitavat olla matkalla johonkin länsirannikon satamakohteeseen tai sitten on hakemassa kuormaa Vilppulasta? | ||||
|
|
07.12.2018 14:18 | Aki Karvonen | ||
| Jyväskylä-Äänekoski ja Jyväskylä-Pieksämäki ainakin Keski-Suomesta | ||||
|
|
07.12.2018 14:05 | Erkki Nuutio | ||
| Toinen kiinnostava moonikuvainen historiaselvitys, nyt Katajanokan Kanavaterminaalin alueesta: https://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2010/Esityslista6/liitteet/Katajanokan_Kanavaterminaalin_alue_asemakaavahistoria.pdf?Action=sd&id=%7B7A1079D5-FF8F-4AE7-BC58-3E570113F16A%7D . Satamaradan jatko Katajanokalle valmistui 1896. Signe Branderin panoraamakuva (Signe Brander - Panoraamoja, HKM 2016) talvelta 1907 näyttää pohdittavat rakennukset. Norrménin talon edessä on isohko vaihdekoppi. Se on rakennettu viimeistään 1906, mutta todennäköisesti aikaisemmin. Toinen panoraamakuva http://karirydman.blogspot.com/2010/10/panoraamakuva-helsingista-on-vuodelta.html on Kari Rydmanin pohdintojen mukaan vuodelta 1900 tai 1901. Siinä Norrménin talossa on jo tumma koristerappaus (tai ainakin kuva on sellaiseksi jälkivärjätty) , joka näkyy oivasti tästä kuvasta https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002807146.html . HS ilmoittaa kuvan olevan 1897 vaiheilta. Vaihdekoppi (jos on jo) on oikealla, mutta rajautunut kuvan ulkopuolelle. Norrménin talon piirustukset ovat vuodelta 1896. Heti siis alettiin rakentaa kesällä ja talon valmistumispäiväksi voinee ottaa palovakuutuksen allekirjoituspäivän 15.9.1897. Kiire on siis ollut kova ja töitä on kaiketi tehty myös talvella 96/97, ja myös rappauksia on jouduttu kuivaamaan kaminoilla. Yllä olevassa kuvassa talo on nähdäkseni vielä vailla tummaa koristerappaustaan. Arvioin siksi että kuva on kesältä 1897 ja että viimeistelytyöt myös sisätiloissa ovat vielä käynnissä. |
||||
|
|
07.12.2018 12:39 | Reijo Salminen | ||
| Ai kyöpeli voidaan ymmärtää myös 'gårdeniksi' ts puistoksi? Eikös kyöpeli ole slangisanana lähinnä manala tai tuonela tms? | ||||
|
|
07.12.2018 12:30 | Jimi Aalto | ||
| R.I.P Huru. | ||||
|
|
07.12.2018 12:06 | Jimi Aalto | ||
| Juna on luultavasti S 52, mutta voi myös olla 56. | ||||
|
|
07.12.2018 12:02 | Jimi Aalto | ||
| Nam... | ||||
|
|
07.12.2018 11:02 | Petri Nummijoki | ||
| Mielenkiintoista, että tuolla annetaan vetovoimaksi liikkeelle lähdettäessä niinkin kova lukema, kuin 32000 kg (314 kN). Useimmin Hr12-veturille on ilmoitettu 29000 kg. Olisiko sitten niin, että jälkimmäinen on kitkavoima jollain tietyllä kertoimella ja 32000 kg vastaa suurinta vetovoimaa voimansiirron mitoituksen puolesta? | ||||
|
|
07.12.2018 11:00 | Tuomas Pätäri | ||
| Mietin tässä pikaisesti muita rataosia, joilla puun kulkusuunta on kaksisuuntainen. Pohdin asiaa aluksi Kouvolasta Joensuuhun ja tulin päätelmään, että Luumäen ja Lauritsalan sekä Imatran ja Säkäniemen välit ovat yksisuuntaisia, muuten kulku on kaksisuuntaista. Poiksillan hiljattainen liikenne tosin muutti tilannetta hetkeksi Imatra-Poiksilta -osuuden matkalta. Koska Ristiinan tukkiliikenteestä ei liene enää havaintoja, KV-PM-välillä kaksisuuntaista taitaa olla vain Kalvitsan ja Pieksämäen väli (sekä tietyssä mielessä Kouvola-Tanttari-väli, mutta siinä tilanne on hieman erilainen). Muuta Suomea en jaksa nyt miettiä. |
||||
|
|
07.12.2018 10:09 | Jimi Aalto | ||
| Vetikö pahemmin vaurioitunut 3079 matkustajajunaa, vai tavarajunaa? | ||||
|
|
07.12.2018 08:04 | Tuomas Pätäri | ||
| Kolmioraiteesta on käyty keskustelua muuallakin tällä sivustolla, mutta tämän kuvan Ja Arin kommentin yhteyteen voinee jotain todeta, kun raide on nyt käytössä jo jonkin aikaa ollut. Tällä hetkellä suurin yksittäinen kolmioraidetta käyttävä "junaryhmä" ovat Porin hiilikuljetukset, lisäksi ainakin Tampereeen ja Lauritsalan ja osa Tampereen ja Kouvolan välisistä käyttää sitä. En tiedä, onko Kouvolan ja Tampereen välisiä sekatavarajunia optimoitu nimenomaan raiteen myötä siten, että Riihimäen vaunustoa olisi vain tietyissä junissa, vai oliko asia näin jo ennen kolmioraidetta? Kohta palaavat IC-junat huimalla kahden junan viikkomäärällä. |
||||
|
|
07.12.2018 00:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Tässä kuvassa on melko lailla yhtä monta posliinieristintä kuin kuvassa: https://vaunut.org/kuva/78499?kv=1862&kv2=1917&ros=20 Paha nähdä, että ne ajan kuluessa toistaiseksi vähenisivät. Alkuperäistä suurennettaessa junan takaa näkyvät samat pylväät. Kuvan laatu jää kauas Signe Branderin isolla negatiivillä otetuille. Suljinaika voi olla nopeampi, silti arvioisin junan jo miltei pysähtyneen. Vielä se perimätiedon murunen, vaikka se onkin höyhensarjaa: Puhelias alivuokralaisemäntä Saimi T. kertoi noin vuonna 1972, kuinka viilari T. lähestyi häntä. "Lähdetkös Juurkyöpeliin spatsieraamaan?" Kertoi, että Ensi - Linjan jatkeena oli kävelypolku pysäkille. Kertoi usein, voinee verrata runonlaulantaan. Hän oli myöhemmin Hennalan vankileirillä. |
||||
|
|
06.12.2018 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Saksan Breslaussa toiminut kiskoliikennekalustotehdas jatkoi toisen maailmansodan jälkeen toimintaansa nimellä Państwowa Fabryka Wagonów eli PAFAWAG - ja entisellä tehdastontillaan, nyt Puolan Wrocławissa. Nykyään tuo puolalainen kiskoliikennekalustotehdas on Bombardierin omistuksessa. Breslausta toimitettiin Suomeen mm. Hesan raitiotieperävaunuja, ja tehtaan nimenä oli tuolloin v. 1939 Linke-Hofmann-Werke AG. |
||||
|
|
06.12.2018 21:36 | Pietu Tuovinen | ||
| En menisi huutelemaan. Missä tahansa teollisuuslaitoksella saattaa tapahtua ennalta-arvaamaton onnettomuus tms. Talvivaarassa esim. rikkivetyvuoto. Mikäli samalla hetkellä ratapihalla liikkuu junan täydeltä ”siviilejä” eli rautatieharrastajia, niitä ei ehditä evakuoida riittävän nopeasti. Tästä syystä juna käytiin kääntämässä ratapihalla tyhjänä. | ||||
|
|
06.12.2018 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| Apulakiset ovat hauskoja. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
06.12.2018 20:41 | Petri Nummijoki | ||
| Käyttökustannusten kannalta Lättähattuja ei varmaankaan olisi kannattanut korvata mutta kyllä Dv12-vetoisissa junissa muilta osin oli ideaa. Samat veturit kelpasivat tavarajuniinkin ja vaunut olivat kierrätystavaraa pikajunista. Huoltoon veturit ja vaunut oli mahdollista toimittaa muuhun veturijunaan liitettynä. Matkustusmukavuudeltaan pitäisin Dv12-vetoista junaa puuvaunuillakin selvästi Lättähattua korkeatasoisempana ja teräsvaunuilla varaustettuna ylivertaisena. | ||||
|
|
06.12.2018 20:19 | Antti Havukainen | ||
| Juurikin näin kuten herra Kuusinen ylempänä totesi. | ||||
|
|
06.12.2018 17:40 | Juhana Nordlund | ||
| Jarin tarkoittama joutomaakaista on todellakin Vantaan puolella (ja tämä on sopusoinnussa sen kanssa että kuvaaja on tuolla viheralueella). Oikealla näkyvä tie on samalla myös Korutie, joka Helsingin puolella jatkuu Ojamäentienä. | ||||
|
|
06.12.2018 17:07 | [Tunnus poistettu] | ||
| Nyt olisi tosi avarat näkymät kuva-alalla, tänään radasta oikealla kaadettiin puita niinkin reilusti että paikallinen muuntoasema on tullut esiin piilosta, ja näkymät erkanemisvaihteelta Tahkoluotoon päin kuvaamisen puolesta melko hyvät. | ||||
|
|
06.12.2018 16:53 | [Tunnus poistettu] | ||
| Tänään itsenäisyyspäivänä iltapäivän aikaan 4 Dv12 parkissa kuva-alalla, 3 Dv12 iltapäivän Tahkoluodon hiilijunassa ja ainakin vielä yksi Dv12 käymässä Harjavallassa, työmäärät hieman muuttuneet edellisten kommenttien jälkeen? | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
06.12.2018 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Lätät taisivat väistyä Ri - Kr - Hnk vuonna 1979. Samoin Kr - Kkn. Tilalle tuli nimenomaan sellaista kalustoa, jota tämän kuvasarjan kuvissa nähdään. Ri - Kr henkilöliikenne päättyi, kuten ylemmissä kommenteissa kerrotaan, 24.9.1983. Lättiä korvattiin Dv12-kalustolla muuallakin kuin Karjaan suunnalla noihin aikoihin, kehityksen jatkuessa tuolla tavoin Lättäliikenteen päättymiseen 1988. Se oli sen ajan juttu. Veturivetoista liikennettä jäi sen jälkeen Hnk - Kr - Kkn, siitä ensimmäisenä Kr - Kkn jäi Deeveri-liikenteestä pois, kun Sm:t alkoivat ajaa Karjaalle saakka. Teräsvaunuja alkoi näkyä jo melko hyvissä ajoin 1980-luvulla ensin niin, että niitä näkyi esim. kesäliikenteessä osuudella Kr - Hnk. Myöhemmin plootut syrjäyttivät puukoriset vaunut kokonaan. Vuonna 2005 (ulkomuistinvarainen vuosi, tuona syksynä kävin Tms:ssa Dv-vetoisella junalla vielä) veturijunat korvattiin Dm12-kalustolla myös osuudella Kr - Hnk. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
06.12.2018 14:53 | Mikko Herpman | ||
| Mistähän syystä tällä välillä on ajettu tähän aikaan veturijunalla, lättähattulla on ilmeisesti -70 luvun puolella tätä taajista ajettu? https://vaunut.org/kuva/98065 | ||||
|
|
06.12.2018 13:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllä sitä kolme varttia pitikin odottaa, oli nimittäin aika paljon myöhässä. Mutta en ollut vielä lähelläkään kun oikea aika meni jo. | ||||
|
|
06.12.2018 13:36 | Jari Kuusinen | ||
| Minä puolestani veikkaan että kuvaaja on tuossa junaradan ja pyöräradan välisellä joutomaakaistalla, ainakin itse siihen sijouttuisin varmistuakseni ettei kuvauslennokki päädy liian lähelle voimalinjarataa... :) Mutta onko tuossa pyöräradan reunassa kuvaajan kallistuvarunkoinen lähiliikenneyksikkö? |
||||
|
|
06.12.2018 12:33 | Juhana Nordlund | ||
| Näkyykö muuten laukaisunappia painanut kuvaaja pyörätiellä eräänlaisena täplänä tai pisteenä? (Hymiö perään tähän) | ||||
|
|
06.12.2018 11:35 | Erkki Nuutio | ||
| Kiinnostava historiaselvitys Suomen rahapajasta monine valokuvineen: https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/09/2017_Mustonen_Helsinki_Vanha-Rahapaja_RHS-1.pdf . Ylläolevassa kuvassa rahapaja on tuoreesti rapattu/maalattu, Rakennusselvityksessä ei tämä kunnostus selviä, mutta luultavasti se kytkeytyi rakennuksen eteen tehtyyn kivimuuriin, eli Norrménin talon raketamisen lopettelun aikaan (1897). Mielestäni kuvassa näkyvät jotkut kankaat ikkunoissa eivät kerro asumisesta, vaan asumattomuudesta. Etenkin helsinkiläisrakennusten rakennustekniikan vaiheita kuvaa erinomaisesti Matti J. Lahden "Kuinka Helsinkiö on rakennettu" (Rakentajain kustannus, 1960, 336 s.). Siinä sivuilla 138-141 kerrotaan kuinka muurattuja rakennuksia kuivattiin. Aiempi menettely oli muurata talo valmiiksi kesäaikana ja jättää kuivumaan talveksi ennen viimeistelytöitä. Myöhemmin (1910-luvulla) ei talvitaukoa haluttu, vaan kuivumista tehostettiin kuivatuskaminoilla ja koksikoreilla. |
||||
|
|
06.12.2018 10:51 | Erkki Nuutio | ||
| Poissulkisin Richmondin ja H2:n. Nokikaapin kylki näkyy hyvin, eikä siinä ole Richmondin salmiakinmuotoista valmistajankilpeä. H2:n pyöreitä nokkakilpiä ei liene säilynyt, mutta aika vinosti otettujen valokuvien perusteella kyseinen kilpi oli paksureunainen. Siinä ei liene ollut tekstiä, päinvastoin kuin Baldwinin kilvessä. Baldwinin kilven tekstiasettelu vastaa ylläolevaa kuvaa. Veturimuseossa olevan Baldwinin kilven kuva on täällä, mutta en sitä löytänyt |
||||
|
|
06.12.2018 10:36 | Petri Nummijoki | ||
| Ensimmäinen numero näyttäisi kuvaa suurentamalla oleva minusta ennemmin 3. Silloin kai vaihtoehdot olisivat G7 ja H2. I1 sopisi numeron puolesta mutta hylkäisin, koska tenderiveturina minäkin tätä pitäisin. Jos G7- ja H2-vetureiden väliltä pitäisi valita niin G7 oli kai Helsingissä yleisempi mutta olisiko sittenkin H2, koska savupesän kyljessä voisi olla ennemmin suunnikkaan muotoinen kuin pyöreä laatta? | ||||
|
|
06.12.2018 10:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Onhan tässä myös se etu, että kahdeksan pääopastimen alle sijoitetun esiopastimen sijaan nyt riittää kaksi esiopastinta. | ||||
|
|
06.12.2018 10:08 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Raitiotieseura ry:n sivuilla on seuraava kuva: https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/50_125.jpg Se on ilmeisesti otettu samalla vierailulla kuin yllä näkyvä kuva. SRS:n sivulla julkaistussa kuvassa näkyy tämän kuvan junista taaempi raitiotiejuna 50+125. Molemmat raitsikkajunat ovat siis tilausajossa. | ||||
|
|
06.12.2018 02:58 | Niila Heikkilä | ||
| Esiopastinetäisyys olisi luultavasti kasvanut kohtuuttoman suureksi jos ratkaisu olisi joku muu kuin tämä, Toijalan osalta. Uusien turvalaitteiden myötä on pyritty muutenkin entiseen verrattuna tasapitkiin suojaväleihin, joka helpottaa huomattavasti peräkkäinajoa. | ||||
|
|
05.12.2018 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| H2 294 putoaa pois, koska se oli koko ensimmäisen vuosikymmenensä Viipurin veturi. Jos kuvan vuosi on oikein muutaman vuoden tarkkuudella, niin 234 oli hiilipolttoinen ja 244 halkopolttoinen. | ||||
|
|
05.12.2018 22:09 | Oiva Hirvonen | ||
| VR:n Kuopion Knp. Lämpökeskuksessa oli 2-kpl. Höyryveturin kattilaa lämmityskattilana. Lämpökeskus rakennettu 1900-luvun alkupuolella, purettu 1988-92. Vaunut.org, Kuva kattiloista näkyi v.1988. Museorautatieyhdistys Ry..Kuvaaja: Jorma Attila (Lisännyt: Museorautatieyhdistys Ry) Kuopion konepaja, Kuopio tavara kuvasarja: JR 4 Kuopiossa kolmikiskoraiteella ja ympärillä on erinäköistä ja kokoista rautatiekalustoa. Linkki: muuta Rautateihin liittyvää asiaa: http://perinneyhdistys.123kotisivu.fi/ |
||||
|
|
05.12.2018 21:49 | Antti Havukainen | ||
| Tarkennettakoon kuvauspaikkaa sen verran, että laukaisunappia painanut kuvaaja seisoo Vantaan puolella, jossa junakin kokonaisuudessaan vielä noin sekunnin ajan on. Kopteri, josta kuva on otettu kuitenkin lentelee Helsingin ilmatilassa ja kuvan vasemmassa reunassa näkyvät kohteet myöskin sijoittuvat Helsingin kaupungin alueelle. | ||||
|
|
05.12.2018 21:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Valitettavan kehnosti näkyvät nuo veturin yksityiskohdat. Nokan pyöreä kilpi voi olla joko Baldwinin (G7, H1, I1) tai ehkä myös Richmondin (H2). Jos ensimmäinen numero on 2, niin veturi voi olla G7, H1 tai H2. Jos viimeinen numero lisäksi on 4, niin veturi voi olla G7 244, H1 234 tai H2 294. |
||||
|
|
05.12.2018 21:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän tuo Norrménin talo liene tässä jo ihan kylliksi kuivunut: Näyttäisi nimittäin monessakin ikkunassa olevan verhot enemmän tai vähemmän kiinni. Mutta löytyisikö kuvasta muita yksityiskohtia ajoituksen avuksi: uusia rakennuksia tms? |
||||
|
|
05.12.2018 21:06 | Erkki Nuutio | ||
| Juna tuskin pysähtyy, vaan porhaltaa eteenpäin. Tunnistuksista vielä: Baldwin johtuu Baldwinin numerokilveltä veturin nokassa. Erottuva tenderi kertoo ettei ole I1. Ruutua kääntelemällä mieletäni näkyy ensimmäinen numero 2 ja kolmas numero 4, jolloin ainoa mahdollisuus on G7 244 (1898). |
||||
|
|
05.12.2018 21:00 | Erkki Nuutio | ||
| Löytyihän se Iivari Kainulaisen "Helsinkiläisten maallemuutto" vuodelta 1915. Iivari kertoilee pianon säestyksellä ja kieli poskella kolme minuuttia tauotta herrasväki-helsinkiläisten säädyn edellyttämästä muutosta kaupungista kesän ajaksi jonnekin lähimaaseudulle - huonekalut, palvelijat ja muukin mukana. Kainulainen itse ei tosin ollut kovin herraskainen, mutta sopivaa villaa etsi hänkin sitkeästi Albergasta, Malmilta ja muualta. "Vihdoin löytyi Espoon Nuuksiolta pieni torpanpahanen". Ja syksyn tullessa "Papan täytyi tehdä vekseleitä - kesän halvat lystit maksaakseen." Epäilykseni on siis että Norrménin talo oli rappausten kuivatuksessa tyhjillään kesällä 1897 ja että kuva voisi olla loppukesältä 1897. |
||||
|
|
05.12.2018 20:23 | Pave Saarinen | ||
| Hyvä löytö. Joskus löytyy, jos hakee ihan jotain muuta. | ||||
|
|
05.12.2018 19:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinhän se on: Internetistä löytää mitä ihmeellisimpiä 'totuuksia'. Kun nyt ollaan koko lailla sivuraiteella, eli kuvassa olevan laivan väärin nimetyn kaiman aviomiehessä, eli kenraali Johan Reinhold Munckissa, niin todettakoon että hänen oikeat puolisonsa mitä ilmeisimmin olivat: 1. vapaaherratar Wendela Charlotta Wilhelmina von Willebrand (1821 – 1844) 2. Wilhelmina Margareta von Kraemer, joka syntyi vuonna 1826 Porkkalan kartanossa Lammilla ja kuoli vuonna 1889 Erkylän kartanossa, ( https://www.hamewiki.fi/wiki/Johan_Reinhold_Munck ) ja että kenraali oli minun viides serkkuni viiden sukupolven takaa (fifth cousin five times removed). Yhteiset esivahempamme olivat Cav. Capt. Otto von Berg, till Pall ja puolisonsa Helena Henriksdotter Stubbe. https://www.geni.com/people/Johan-Reinhold-Munck/6000000000099963351 |
||||
|
|
05.12.2018 19:39 | Pave Saarinen | ||
| Hyvä löytö. Joskus löytyy, jos hakee ihan jotain muuta. | ||||
|
|
05.12.2018 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo juutuupivireo oli oikein YLIVETO!!!!! Junan odottamisen tunnelma jne... | ||||
|
|
05.12.2018 18:56 | Joni Lahti | ||
| Tässä linkissä puhutaan kenraalitar tarinaa: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ebba_munck/laiva.html - Toisissa lähteissä kerrotaan, että sukellusvene upotti laivan tykkitulella, jolloin yksi merimies kuoli. Toisissa taas kerrotaan sukellusveneen upottaneen laivan torpedolla. Näin ne tiedot varioivat. | ||||