Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.12.2018 18:56 Joni Lahti  
  Tässä linkissä puhutaan kenraalitar tarinaa: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ebba_munck/laiva.html - Toisissa lähteissä kerrotaan, että sukellusvene upotti laivan tykkitulella, jolloin yksi merimies kuoli. Toisissa taas kerrotaan sukellusveneen upottaneen laivan torpedolla. Näin ne tiedot varioivat.
kuva 05.12.2018 18:49 Joni Lahti  
  Kiitos korjauksesta. Uskoin tuohon kenraalitar tarinaan. Nyt en enää.
kuva 05.12.2018 18:42 Pasi Seppälä  
  Mielestäni oikein hieno. Lähestyvän junan valot kajastavat kaukana ja tasoristeys herää hälyttämään. Tunnelma on hyvin aistittavissa.
kuva 05.12.2018 18:38 Juhana Nordlund  
  Keltainen vaara tarkoitti Turussa nimenomaan Turun kaupungin liikennelaitoksen (TuKL) busseja. Niitä tässä kuvassa ei taida näkyä. Mutta raitsikoita näkyy, kuvan moottorivaunut ovat Valmet / Tampella / Strömbergejä vuodelta 1956 - Aavevaunuiksikin niitä on kutsuttu. Tyyppimerkintä Valmet RM2.

Perävaunut ovat Karian valmistetta ja ne on täyskorjattu 1950-luvulla. Ne ovat kaksiakselisia Valmetien ollessa neliakselisia telivaunuja. Täyskorjatut Karia-perävaunut olivat hyvin samankaltaisia kuin 1951 valmistuneet Karia-moottorivaunut TuKL 38 - 47, nk. Nesslingit. Nesslingejä ei tässä kuvassa näy. Kuvausajankohtana Aavevaunujen pitkäaikainen nimikkolinja (1) oli jo taakse jäänyttä aikaa raitsikoiden kannalta. Tämä kuva on paikasta, jonne kakkonen ajoi, ja kakkosen pääkalusto oli ykkösen lakkauttamisen jälkeen näitä Valmeteja, joissa oli perävaunu ruuhkissa. Ainoaa teliperävaunua TuKL 141 ei kakkosella eräitä kokeiluja lukuun ottamatta käytetty. 141 oli TuKL:n omaa valmistetta.
kuva 05.12.2018 18:24 Kurt Ristniemi  
  Ebba Munckin historia:
http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ebba_munck/laiva.html
http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/moottori/ebbamunck.htm
https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/ebbamunck.shtml

Tuossa kolmannessa linkissä todetaan laivan nimestä:
"Laiva oli saanut nimensä Suomensukuisesta hovineidistä Ebba Munckista, jonka kanssa Ruotsin prinssi Oscar oli suuren kansansuosion vallitessa mennyt kihloihin samoihin aikoihin, kun laiva prinsessan luvalla sai nimensä 2.1888. Tieto, että se tulisi kenraali J. R. Munckin vaimon nimestä on virheellinen. Hänellä ei ollut Ebba-nimistä puolisoa."
kuva 05.12.2018 17:51 Joni Lahti  
  Kuvassa olevalla pienellä valkoisella höyrylaiva Ebba Munckilla oli huikea historia. Laiva valmistui vuonna 1888 Turussa ja nimi annettiin kenraali Munckin vaimon mukaan. Ensimmäinen reitti oli Pori - Rauma - Uki - M:hamina - Tukholma. Sen jälkeen se ajoi 1889-97 Pori - Turku - M:hamina - Tukholma linjalla. 1897 aloitti liikenteen Turusta pohjoiseen, joka pian laajeni matkalle Helsingistä Vaasaan, mutta 1900 oli taas Tku - Sto linjalla. Vuosina 1901 ja 1902 se ajoi karille ja kunnostettiin. Talvella 1904 Ebba Munck tuurasi Boren laivoja Tku-Sto linjalla. 1914 se siirtyi Helsinkiin FÅA-SHO:n omistukseen ja se liikennöi linjalla Hki-Tallinna.

Sodan puhjettua 1914 venäläiset ottivat laivan omaan käyttöön ja se ajautui punalaivastolle. Nimi oli tuolloin Kometa. Suomessa punaiset polttivat laivan Porista vetäytyessään 1918, jolloin laiva upposi. Laiva korjattiin FÅA-SHO:lle ja se sai nimen Ebba Munck uudelleen. Vuonna 1937 laiva myytiin Viroon ja se sai nimen Endla, joka muutettiin seuraavana vuonna nimeksi Kassari. Kun laiva oli joulukuussa 1939 matkalla Sundsvallista Tallinnaan, neuvostoliittolainen sukellusvene SHTSH-323 upotti sen Hiidenmaan edustalla. Siihen päättyi pikku laivan tarina. Kassari oli II maailmansodan ensimmäinen upotus Suomenlahdella.
kuva 05.12.2018 17:27 Erkki Nuutio  
  Baldwin: tunnistus 100%. G7 (Sk4): tunnistus 90% . Ei I1 : tunnistus 100%. Veturi 2?4 , 244: tunnistus 70%
kuva 05.12.2018 16:58 Erkki Nuutio  
  Tuntuu että Norrménin taloon ei vielä olisi muutettu. Eikö tiilimuurattuja taloja pidetty kuivumassa lämmitettyinä jonkin aikaa ennenkuin puuparketit niihin laskettiin? Ja tulevat asukkaat asuivat villoissaan kesäajan ja palasivat kaupunkiin vasta syksyllä. Perheenpää pääsi Åggelbystä toimeensa junalla ja wosikalla. Näin J.Alfred Tanner lauleli iskelmässä 10-luvulla, vai oliko tuo Iivari Kainulainen?
kuva 05.12.2018 16:33 Erkki Nuutio  
  Vaunujen katot ovat kirkkaan valkeat. Eli käyty tuoreesti konepajalla / varsin uusia. Peltikatto vai valkoista sirotehiekkaa katolla?
Toijalan veturimuseossa on Riian tehtaan vaunun komea valurautainen valmistajankilpi. Se oli VR:n keskusvarastossa saatavilla noin vuonna 1965. Maalasin sen hopeaväriseksi.
Kaikki ovat suojautuneet ihanteellisesti ihosyöpää vastaan. Kokemusperäistä viisautta.
kuva 05.12.2018 15:04 Mikko Mäntymäki  
  Mikähän tuo idea on että pääopastin ja muutaman sadanmetrin päähän esiopastin, ei mitään järkeä...
Kuvasarja:
Eßlingenin kilpailija?
 
05.12.2018 13:00 Eljas Pölhö  
  Minulla ei ole tietoja näiden käyttökokemuksista, mutta ne poistuivat tilastoista noin kymmenessä vuodessa. Se kertonee vastauksen kysymykseen.
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
05.12.2018 12:23 Risto Sollo  
  Aikoinaan halvin junalippu Turkuun Kouvolasta ajatti Hyvinkää-Karjaa välin.Ruisrokkipäivänä viereisissä penkeissä oli levottoman oloista nuorisoa,yhtäkkiä tuli hiljaista,pojat häipyivät reippaasti johonkin.Kohta liikkuvan vaunun katolta kuului rapinaa ja askelia,mistä lie kiivenneet...
kuva 05.12.2018 10:54 Reino Kalliomäki  
  Vaihdettavien pölkkyjen merkintä sorapenkalla näkyy tyylikkäästi!
Kuvasarja:
Eßlingenin kilpailija?
 
05.12.2018 10:10 Petri Nummijoki  
  Onko tiedossa, minkälaisia käyttökokemuksia saatiin Maybach MD 320-moottoreista ja Mekydro K64-vaihteistoista? Lähinnä mietin, olivatko Hr11-, Sv11- ja Vv12-vetureihin toimitetut jotain maanantaipäivän sarjaa vai kohdattiinko samoja vaikeuksia muuallakin?
kuva 05.12.2018 10:03 Jukka Martio  
  Päivä on todennäköisesti tuo 7.5.83, koska on melko varmaa, että kävin tuolla jonakin lauantaina. Maisema tuskin sopii muuhun lauantaihin.
kuva 05.12.2018 09:30 Kurt Ristniemi  
  Vaunussa 6822 taitaa olla vain toiseen akseliin vaikuttava vipujarru?
Vaunujen jarruvivustot näyttävät hyvinkin erilaisilta, mikä saakin minut ihmettelemään, että onko tuossa oikeanpuolimmaisessa vaunussa sittenkään 'hyttiä', eli jarrukoppia, vai onko siinäkin vipujarru?
kuva 05.12.2018 08:30 Erkki Nuutio  
  Menemistä kuhiseva kuva ja väritkin hyvin tallella. Lokomon vielä täysmekaaninen Teräskarhu (AH 121 ?) jossa Deutzin ilmajäähdytysmoottori ja harvahammas-karhinterä sorakatuja varten.
Ajankohdan mukaisia autoja, Ford Anglia, Peugeot 403, Mosse (402 ?) ja Opel Rekord (?)
Raitioväki valaissee Keltaisen vaaran osuutta.
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
05.12.2018 00:46 Eljas Pölhö  
  Ei siinä paljoa eroa ollut edelliseen matkaani H429:llä (2729+Ei+EFi+Ggi; 28.7.1983 eli 2 Ei kevyempi).
Lähtö Lohjalta klo 18:11 (6 min myöh; onneksi Lohjan pysähdys kesti pitempään, että ehdin vaihtaa junaa)
Sulkeissa kesämatka:
Lohja-Nummela 13'28"+pys 1'20" (13'22"+pys 1'04)
Nummela-Ojakkala 7'31"+pys 0'33" (7'22"+pys 0'21")
Ojakkala-Otalampi 7'05"+pys 0'50" (6'57"+pys 1'13")
Otalampi-Selki 4'38"+pys 0'42" (4'46"+pys 0'24")
Selki-Korpi 8'07"+pys 1'37"
Korpi-Röykkä 3'20"+pys 2'27"
Röykkä-Kiljava 4'06"+pys 0'29"
Kiljava-Rajamäki 5'09"+pys 1'54"
(Selki-Rajamäki pysähtymättä 19'45")
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
05.12.2018 00:25 Jorma Toivonen  
  Eljas: H429 myöhässä kuljettiin, eikä kiirettä enää pidetty... (sauna pysyi lämpimänä hieman myöhempäänkin).
kuva 05.12.2018 00:07 Jorma Toivonen  
  Voisikohan pvm olla la 07.05.-83. Ainakin tuolloin junaparissa 426/429 oli vetäjänä Dv12 2554. Saattaa miehistö näyttää olevan tunnistettavissa.
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
05.12.2018 00:03 Jorma Toivonen  
  Pahus... Olen näköjään päässyt Eljastakin kuljettamaan https://vaunut.org/kuva/35911
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
04.12.2018 23:44 Eljas Pölhö  
  Viimeinen päivä, jolloin ajettiin oli lauantai 24.9.1983 ja silloin olivat liikenteessä:
H426 veturi 2547
H425 veturit 2714+2750
H432 veturi 2723+vaunut 22388+22283+22771+22320 (1 EFi+3 Ei)
H429 veturi 2547+vaunut 1 EFi+3 Ei+1G (ehkä Ggi tai vastaava)

Itse matkustin H432 Hy-Lo ja H429 Lo-Rm ja tein niistä kulkuaikataulukot.
kuva 04.12.2018 23:11 Teemu Sirkiä  
  Paikkana nykyään nimellä "Kotkaniemi I" tunnettu tasoristeys kilometrillä 104+0356.
Kuvasarja:
Eßlingenin kilpailija?
 
04.12.2018 22:54 Eljas Pölhö  
  LHB valmisti 2-vaunuisia moottorivaunuja 1954 Meksikoon SCOP/FC del Sureste-yhtiölle ja valtiolle. Niistä on pitkä esittely useiden kuvien ja mittapiirrosten kera Glasers Annalen-lehdessä 4/1955 (s. 79-86+taitettu piirrosliitesivu), lyhyemmät esittelyt Diesel Railway Traction 2/1955 ja 3/1955 ja maininta yhden kuvan kanssa LOK Magazin 70 (1975).

Moottorivaunujunissa oli kummassakin 450 hv Maybach MD 320 ja hydraulinen Mekydro K64-vaihteisto (teho yhteensä 900 hv). Junien suurin nopeus oli 135 km/h, mutta Meksikossa se oli rajoitettu nopeuteen 120 km/h. Yksikön kummankin vaunun päätyteli oli moottoriteli ja sisempi oli juoksuteli (B'2'+2'B'). Vetotelin akseliväli oli 3600 mm, juoksutelin 3200 mm. 2-vaunuisen junan pituus oli 52360 mm ja työpaino 134 t (matkustajineen?). Toisessa vaunussa oli matkatavaraosasto ja 52 istumapaikkaa, toisessa minikeittiö ja 56 istumapaikkaa. Kummassakin vaunussa oli polttoainetila 1150 kg varten (mitä lienee litroissa) ja juomavettä 400 l+500 l. Ilmastointilaitetta varten vesitila oli 650+650 l.

FC del Suresten junat liikennöivät 740 km osuutta Allende-Campeche ja valtion junat Mexica City-Vera Cruz.
kuva 04.12.2018 22:22 Eljas Pölhö  
  Veturi hylättiin 6.1928, joten lähetys lämmityskattilaksi pitäisi olla 9.1928. Taaempi piste on outo ja voi olla töhry, sillä kattilakirjassa ei missään (muualla?) ole käytetty jenkkipäiväystä kk.pv.vv. Seuraava ongelma olisi löytää kattilarekisteristä sen numero. Jos se pysyi VR:llä (esim. talli tai konepaja), niin uuden numeron pitäisi alkaa arvioidulla valmistusvuodella. Jos se siirtyi VR:n ulkopuolelle, niin se pitäisi löytyä höyrykattilarekisterin K-numero. Onpahan nyt ainakin jotakin, mistä jatkaa etsintää.
kuva 04.12.2018 21:41 Petri P. Pentikäinen  
  Seuraava pysäkki tälle vaunulle onkin sitten Mikkeli. https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/4d91505e-ece4-4906-88de-506c7969bba9
kuva 04.12.2018 21:29 Jussi Tepponen  
  Selkeästi Turkuun. Nuo pisteet kuuluvat päivämäärään 9. 19.28
kuva 04.12.2018 21:25 Petri P. Pentikäinen  
  Esteettömyys on toteutunut täydellisen kaiteettomuuden muodossa. Koko rakennelma on unenomainen. Erityisryhmät eivät ole ongelma maassa, jossa ei ole erityisryhmiä. Edes sukupuolinen kanssakäyminen ei ole ongelma, jos sitä ei lainkaan ole. https://www.youtube.com/watch?v=Rnw5FrUABhk
kuva 04.12.2018 20:00 Jarmo Pyytövaara  
  Oikoradan laiturit ovat keskentekoisia. Ilmeisesti varautuvat, henkilöliikenteen aloittamiseen joskus tulevaisuudessa oikoradallakin.

Vaikka laiturit ja kulkutiet eivät ole viimeisenpäälle, niin kuin HÄRMÄSSÄ mutta Kiviniemessä, pysähtyviä junia on runsaasti.

Linkin takaa näkyy kylän koko ja pysähtyvien henkilöjunien aikataulut.
https://www.google.fi/maps/place/Losevo/@60.683042,29.9981796,1087m/data=!3m1!1e3!4m15!1m7!3m6!1s0x4699d95c651a9c09:0x1165f80e1f80c4cf!2sPriozersk,+Leningradin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d61.0390194!4d30.1341099!3m6!1s0x4697714c4cf736cf:0x9f6c5aee9bd89f8c!6m1!1v1!8m2!3d60.6853489!4d30.0042629?hl=fi
kuva 04.12.2018 19:45 Ilkka Hovi  
  Ehkäpä Turkkuun ?
kuva 04.12.2018 15:52 Juhani Pirttilahti  
  Korkean tason esteettömyysajattelua vuonna 2018. Venäjällä ei selvästi ole liikuntavammaisia ihmisiä.
kuva 04.12.2018 15:29 [Tunnus poistettu]  
  Siinäpä on karu ja pelkistetty venäläinen korkeatasoinen laituri, taitaa olla vielä keskeneräinen?
kuva 04.12.2018 14:06 Tero Korkeakoski  
  Joku (takkien tekstin perusteella) Haapamäen ryhmä bongattu Porin torin Heseltä tuolloin la-su välisenä yönä. Oli niin hemmetin kylmä etten viitsinyt jäädä jutulle.
kuva 04.12.2018 08:07  
  Onhan veturissa jarrut jolla koneen voi pitää paikoillaan jos valtaventtiilin pikkuventtiiliä HIEMAN avaa ja laskee lämmityshöyryä sylinteriin. En tarkoita että valtaventtiili jätettäisiin auki vaan hikiventtiilit. Vesi valuu pois eikä venttiilit jäädy, sitten lähtiessä hieman lämmitetään höyryllä. Mikko on oikeilla jäljillä.
kuva 04.12.2018 01:45 Mikko Ketolainen  
  Juliasta tuo junan kulkuaikataulu löytyi.

Ylivieska 16:35→ 16:35

Nivala - 17:05→ 17:01 -3

Haapajärvi (17:33)→ 17:26 -6 19:01→ 18:34 -26 1

Pihtipudas 20:27→ 20:00 -26 20:27→ 21:07 +40 H
H Henkilökunta

Keitelepohja - 21:04→ 21:45 +41

Kannonkoski (21:58)→ 22:40 +42 22:21→ 22:41 +20 001

Saarijärvi 23:27→ 23:49 +22 23:27→ 23:49 +22

Äänekoski 23:58→ 0:21 +23
kuva 04.12.2018 01:40 Mikko Ketolainen  
  Jotain hänksää siellä näyttää olevan, kun junan ikoni näyttää junan olevan vasta saapumassa Äänekoskelle nopeudella 58 km. Tosin puhekuplan GPS:n kello näyttää tätä 00:16:48. Välillä ikoni oli Äänekosken ratapihan kohdalla, eli juna oli perillä.
kuva 04.12.2018 01:04 Juhani Pirttilahti  
  Siinä on bugi. Aikataulu ei ole päivittynyt palvelun sisäiseen tietokantaan. Tästä johtuen tietoja ei löydy.
kuva 04.12.2018 00:34 Mikko Ketolainen  
  Äsken meni tuosta ohitse Ylivieska-Äänekoski puutavarajuna, Junat.dy sivustolla ei ole tietoa tuosta junasta, mutta kartan ikoni kertoo junan kulkevan tunnuksella T58344. Kun klikkaa junan ikonia ja siitä aukeavassa "puhekuplassa" olevaa junan numeroa, tulee vastaukseksi tietoja ei löytynyt. Mikä lie aavejuna kyseessä.
kuva 04.12.2018 00:17 Esa J. Rintamäki  
  Oletan, että suunnanvaihto olisi tuolloin ollut keskellä, joten höyryä ei välttämättä pääse luistista eteenpäin sylinteriin saakka. Jos suunnanvaihtoa hiukankin liikautetaan, niin valtaventtiilin avaamisessa tulisi olla salamannopea, ellei käy kuten monelle lämmittäjälle kävi: vesi kuohahti ja laajeni höyryksi alemmassa paineessa, joten veturi hypähti suuntaansa. Seurauksena meno kääntöpöydän monttuun tai tallin takaseinästä läpi...

Kyllä, minullakin on Ivalon kirja, heko heko...
kuva 03.12.2018 23:45  
  Ja tätä nykyä tästäkään tasoristeyksestä ei voi enää huristella autolla tai millään muullakaan moottoriajoneuvolla yli; https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/liikennemerkein-osoitettu-lapiajokielto-ei-tehonnut-iinatintie-katkaistiin-ajoneuvoliikenteelta/772136/
kuva 03.12.2018 21:17 Mikko Herpman  
  Jätettiin auki? Eikös tuolloin valtaventtiiliä avaamalla kuuma höyry purkaudu noista ulos ja sulata ne liikkumaan? Vaiko oli näin aikanaan ja nyt tuota ei muistettu?
kuva 03.12.2018 20:31 Julius Ylitalo  
  Iinatin seisake on kyllä kaunis.
kuva 03.12.2018 20:14  
  Venttilit jätettiin ajon jälkeen auki.
kuva 03.12.2018 20:01 Jouni Halinen  
  Yhteenveto edellisistä kommenteista, itse en ymmärrä näistä asioista "tuon taivaallista" https://www.youtube.com/watch?v=x0Xy_Ouo9CM&t=949s En ymmärrä miksi "video" alkaa vasta 16 minuutin kohdalta, mutta napsauttamalla sen saa alkamaan alusta. Tässä vielä hiukan lisää aiheesta https://www.youtube.com/watch?v=vs4IV5qIJZY
kuva 03.12.2018 15:41 Heikki Jalonen  
  Konrad Into Nyströmin äidinkieli oli Ruotsi.
kuva 03.12.2018 14:59 Julius Ylitalo  
  Hieno kuva Tavastian pysäkiltä.
kuva 03.12.2018 12:46 Mikko Herpman  
  Onpas hiukkasen huono letku.. varmaan sanonta "Vuotaa kuin seula" pitänee paikkansa..
kuva 03.12.2018 12:44 Mikko Herpman  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta, mitenkähän on aikanaan ollut jäätymiset höyryvetureissa. Kaiketi usein koneet olivat lämpimässä tallissa yön yli mutta kuviahan on täälläkin pakkasessa ulkona yöpyvistä vetureista. Miten näiden kanssa aikanaan on menetelty, onko jouduttu sulattelemaan, vaiko jotenkin jätetty hieman "rautaa auki", ettei pääse jäätymään?
kuva 03.12.2018 10:30 Pave Saarinen  
  11:20 fm (före middag). Kuvaaja oli ruotsinkielinen? Inha työskenteli Suomettaressa toimittajana.
kuva 03.12.2018 08:44 Esko Maasalo  
  Koeajo reitillä tehtiin 7.8.1986 ennen liikenteen aloitusta.
kuva 03.12.2018 01:28 Uwe Geuder  
  En ole Esa kuullut sitä selitystä koskaan aikaisemmin eikä Wikipediakaan mainitse sitä.

Mutta Bockhaus Wahrig Deutsches Wörterbuch 1981 antaa mainitsemasi selityksen

D-Zug: Zug mit Durchgangswagen, der nur auf wenigen Stationen hält (Juna läpi kuljettavilla vaunuilla, joka pysähtyy vain harvoilla asemilla)

Durchgangswagen: Eisenbahn, Wagen mit durchgehendem Gang (Vaunu, jossa on läpi kuljettava käyttävä)

Tuntuu todella oudolta, että koko junatyyppi on saanut nimensä vaunutyypistä. Mutta toinenkin selitys (että juna menee asemalla läpi) ei kuulosta myöskään minun kielikorvaan oikein hyvältä. Niin kuin sanoin alussa, se on vain D-Zug, D:n alkuperä ei ole yleisesti tiedossa.

1973 minä näen ainoa kerta vaunun Saksan junaliikenteessä, jossa oli ovi jokaisen hytin sivussa. Mutta se oli DDR:ssä. Lännessä semmoisia ei enää ollut liikenteessä. Englannissa näin niitä vielä 1980-luvulla. Mutta niissä oli jo kapea käyttäväkin, konduktööri ei tarvinnut enää kulkea ulkokautta.