|
|
05.12.2018 18:56 | Joni Lahti | ||
| Tässä linkissä puhutaan kenraalitar tarinaa: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ebba_munck/laiva.html - Toisissa lähteissä kerrotaan, että sukellusvene upotti laivan tykkitulella, jolloin yksi merimies kuoli. Toisissa taas kerrotaan sukellusveneen upottaneen laivan torpedolla. Näin ne tiedot varioivat. | ||||
|
|
05.12.2018 18:49 | Joni Lahti | ||
| Kiitos korjauksesta. Uskoin tuohon kenraalitar tarinaan. Nyt en enää. | ||||
|
|
05.12.2018 18:42 | Pasi Seppälä | ||
| Mielestäni oikein hieno. Lähestyvän junan valot kajastavat kaukana ja tasoristeys herää hälyttämään. Tunnelma on hyvin aistittavissa. | ||||
|
|
05.12.2018 18:38 | Juhana Nordlund | ||
| Keltainen vaara tarkoitti Turussa nimenomaan Turun kaupungin liikennelaitoksen (TuKL) busseja. Niitä tässä kuvassa ei taida näkyä. Mutta raitsikoita näkyy, kuvan moottorivaunut ovat Valmet / Tampella / Strömbergejä vuodelta 1956 - Aavevaunuiksikin niitä on kutsuttu. Tyyppimerkintä Valmet RM2. Perävaunut ovat Karian valmistetta ja ne on täyskorjattu 1950-luvulla. Ne ovat kaksiakselisia Valmetien ollessa neliakselisia telivaunuja. Täyskorjatut Karia-perävaunut olivat hyvin samankaltaisia kuin 1951 valmistuneet Karia-moottorivaunut TuKL 38 - 47, nk. Nesslingit. Nesslingejä ei tässä kuvassa näy. Kuvausajankohtana Aavevaunujen pitkäaikainen nimikkolinja (1) oli jo taakse jäänyttä aikaa raitsikoiden kannalta. Tämä kuva on paikasta, jonne kakkonen ajoi, ja kakkosen pääkalusto oli ykkösen lakkauttamisen jälkeen näitä Valmeteja, joissa oli perävaunu ruuhkissa. Ainoaa teliperävaunua TuKL 141 ei kakkosella eräitä kokeiluja lukuun ottamatta käytetty. 141 oli TuKL:n omaa valmistetta. |
||||
|
|
05.12.2018 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Ebba Munckin historia: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/ebba_munck/laiva.html http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/moottori/ebbamunck.htm https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/ebbamunck.shtml Tuossa kolmannessa linkissä todetaan laivan nimestä: "Laiva oli saanut nimensä Suomensukuisesta hovineidistä Ebba Munckista, jonka kanssa Ruotsin prinssi Oscar oli suuren kansansuosion vallitessa mennyt kihloihin samoihin aikoihin, kun laiva prinsessan luvalla sai nimensä 2.1888. Tieto, että se tulisi kenraali J. R. Munckin vaimon nimestä on virheellinen. Hänellä ei ollut Ebba-nimistä puolisoa." |
||||
|
|
05.12.2018 17:51 | Joni Lahti | ||
| Kuvassa olevalla pienellä valkoisella höyrylaiva Ebba Munckilla oli huikea historia. Laiva valmistui vuonna 1888 Turussa ja nimi annettiin kenraali Munckin vaimon mukaan. Ensimmäinen reitti oli Pori - Rauma - Uki - M:hamina - Tukholma. Sen jälkeen se ajoi 1889-97 Pori - Turku - M:hamina - Tukholma linjalla. 1897 aloitti liikenteen Turusta pohjoiseen, joka pian laajeni matkalle Helsingistä Vaasaan, mutta 1900 oli taas Tku - Sto linjalla. Vuosina 1901 ja 1902 se ajoi karille ja kunnostettiin. Talvella 1904 Ebba Munck tuurasi Boren laivoja Tku-Sto linjalla. 1914 se siirtyi Helsinkiin FÅA-SHO:n omistukseen ja se liikennöi linjalla Hki-Tallinna. Sodan puhjettua 1914 venäläiset ottivat laivan omaan käyttöön ja se ajautui punalaivastolle. Nimi oli tuolloin Kometa. Suomessa punaiset polttivat laivan Porista vetäytyessään 1918, jolloin laiva upposi. Laiva korjattiin FÅA-SHO:lle ja se sai nimen Ebba Munck uudelleen. Vuonna 1937 laiva myytiin Viroon ja se sai nimen Endla, joka muutettiin seuraavana vuonna nimeksi Kassari. Kun laiva oli joulukuussa 1939 matkalla Sundsvallista Tallinnaan, neuvostoliittolainen sukellusvene SHTSH-323 upotti sen Hiidenmaan edustalla. Siihen päättyi pikku laivan tarina. Kassari oli II maailmansodan ensimmäinen upotus Suomenlahdella. |
||||
|
|
05.12.2018 17:27 | Erkki Nuutio | ||
| Baldwin: tunnistus 100%. G7 (Sk4): tunnistus 90% . Ei I1 : tunnistus 100%. Veturi 2?4 , 244: tunnistus 70% | ||||
|
|
05.12.2018 16:58 | Erkki Nuutio | ||
| Tuntuu että Norrménin taloon ei vielä olisi muutettu. Eikö tiilimuurattuja taloja pidetty kuivumassa lämmitettyinä jonkin aikaa ennenkuin puuparketit niihin laskettiin? Ja tulevat asukkaat asuivat villoissaan kesäajan ja palasivat kaupunkiin vasta syksyllä. Perheenpää pääsi Åggelbystä toimeensa junalla ja wosikalla. Näin J.Alfred Tanner lauleli iskelmässä 10-luvulla, vai oliko tuo Iivari Kainulainen? | ||||
|
|
05.12.2018 16:33 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunujen katot ovat kirkkaan valkeat. Eli käyty tuoreesti konepajalla / varsin uusia. Peltikatto vai valkoista sirotehiekkaa katolla? Toijalan veturimuseossa on Riian tehtaan vaunun komea valurautainen valmistajankilpi. Se oli VR:n keskusvarastossa saatavilla noin vuonna 1965. Maalasin sen hopeaväriseksi. Kaikki ovat suojautuneet ihanteellisesti ihosyöpää vastaan. Kokemusperäistä viisautta. |
||||
|
|
05.12.2018 15:04 | Mikko Mäntymäki | ||
| Mikähän tuo idea on että pääopastin ja muutaman sadanmetrin päähän esiopastin, ei mitään järkeä... | ||||
|
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija? |
05.12.2018 13:00 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla ei ole tietoja näiden käyttökokemuksista, mutta ne poistuivat tilastoista noin kymmenessä vuodessa. Se kertonee vastauksen kysymykseen. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 12:23 | Risto Sollo | ||
| Aikoinaan halvin junalippu Turkuun Kouvolasta ajatti Hyvinkää-Karjaa välin.Ruisrokkipäivänä viereisissä penkeissä oli levottoman oloista nuorisoa,yhtäkkiä tuli hiljaista,pojat häipyivät reippaasti johonkin.Kohta liikkuvan vaunun katolta kuului rapinaa ja askelia,mistä lie kiivenneet... | ||||
|
|
05.12.2018 10:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaihdettavien pölkkyjen merkintä sorapenkalla näkyy tyylikkäästi! | ||||
|
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija? |
05.12.2018 10:10 | Petri Nummijoki | ||
| Onko tiedossa, minkälaisia käyttökokemuksia saatiin Maybach MD 320-moottoreista ja Mekydro K64-vaihteistoista? Lähinnä mietin, olivatko Hr11-, Sv11- ja Vv12-vetureihin toimitetut jotain maanantaipäivän sarjaa vai kohdattiinko samoja vaikeuksia muuallakin? | ||||
|
|
05.12.2018 10:03 | Jukka Martio | ||
| Päivä on todennäköisesti tuo 7.5.83, koska on melko varmaa, että kävin tuolla jonakin lauantaina. Maisema tuskin sopii muuhun lauantaihin. | ||||
|
|
05.12.2018 09:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunussa 6822 taitaa olla vain toiseen akseliin vaikuttava vipujarru? Vaunujen jarruvivustot näyttävät hyvinkin erilaisilta, mikä saakin minut ihmettelemään, että onko tuossa oikeanpuolimmaisessa vaunussa sittenkään 'hyttiä', eli jarrukoppia, vai onko siinäkin vipujarru? |
||||
|
|
05.12.2018 08:30 | Erkki Nuutio | ||
| Menemistä kuhiseva kuva ja väritkin hyvin tallella. Lokomon vielä täysmekaaninen Teräskarhu (AH 121 ?) jossa Deutzin ilmajäähdytysmoottori ja harvahammas-karhinterä sorakatuja varten. Ajankohdan mukaisia autoja, Ford Anglia, Peugeot 403, Mosse (402 ?) ja Opel Rekord (?) Raitioväki valaissee Keltaisen vaaran osuutta. |
||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:46 | Eljas Pölhö | ||
| Ei siinä paljoa eroa ollut edelliseen matkaani H429:llä (2729+Ei+EFi+Ggi; 28.7.1983 eli 2 Ei kevyempi). Lähtö Lohjalta klo 18:11 (6 min myöh; onneksi Lohjan pysähdys kesti pitempään, että ehdin vaihtaa junaa) Sulkeissa kesämatka: Lohja-Nummela 13'28"+pys 1'20" (13'22"+pys 1'04) Nummela-Ojakkala 7'31"+pys 0'33" (7'22"+pys 0'21") Ojakkala-Otalampi 7'05"+pys 0'50" (6'57"+pys 1'13") Otalampi-Selki 4'38"+pys 0'42" (4'46"+pys 0'24") Selki-Korpi 8'07"+pys 1'37" Korpi-Röykkä 3'20"+pys 2'27" Röykkä-Kiljava 4'06"+pys 0'29" Kiljava-Rajamäki 5'09"+pys 1'54" (Selki-Rajamäki pysähtymättä 19'45") |
||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eljas: H429 myöhässä kuljettiin, eikä kiirettä enää pidetty... (sauna pysyi lämpimänä hieman myöhempäänkin). | ||||
|
|
05.12.2018 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan pvm olla la 07.05.-83. Ainakin tuolloin junaparissa 426/429 oli vetäjänä Dv12 2554. Saattaa miehistö näyttää olevan tunnistettavissa. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus... Olen näköjään päässyt Eljastakin kuljettamaan https://vaunut.org/kuva/35911 | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
04.12.2018 23:44 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen päivä, jolloin ajettiin oli lauantai 24.9.1983 ja silloin olivat liikenteessä: H426 veturi 2547 H425 veturit 2714+2750 H432 veturi 2723+vaunut 22388+22283+22771+22320 (1 EFi+3 Ei) H429 veturi 2547+vaunut 1 EFi+3 Ei+1G (ehkä Ggi tai vastaava) Itse matkustin H432 Hy-Lo ja H429 Lo-Rm ja tein niistä kulkuaikataulukot. |
||||
|
|
04.12.2018 23:11 | Teemu Sirkiä | ||
| Paikkana nykyään nimellä "Kotkaniemi I" tunnettu tasoristeys kilometrillä 104+0356. | ||||
|
Kuvasarja: Eßlingenin kilpailija? |
04.12.2018 22:54 | Eljas Pölhö | ||
| LHB valmisti 2-vaunuisia moottorivaunuja 1954 Meksikoon SCOP/FC del Sureste-yhtiölle ja valtiolle. Niistä on pitkä esittely useiden kuvien ja mittapiirrosten kera Glasers Annalen-lehdessä 4/1955 (s. 79-86+taitettu piirrosliitesivu), lyhyemmät esittelyt Diesel Railway Traction 2/1955 ja 3/1955 ja maininta yhden kuvan kanssa LOK Magazin 70 (1975). Moottorivaunujunissa oli kummassakin 450 hv Maybach MD 320 ja hydraulinen Mekydro K64-vaihteisto (teho yhteensä 900 hv). Junien suurin nopeus oli 135 km/h, mutta Meksikossa se oli rajoitettu nopeuteen 120 km/h. Yksikön kummankin vaunun päätyteli oli moottoriteli ja sisempi oli juoksuteli (B'2'+2'B'). Vetotelin akseliväli oli 3600 mm, juoksutelin 3200 mm. 2-vaunuisen junan pituus oli 52360 mm ja työpaino 134 t (matkustajineen?). Toisessa vaunussa oli matkatavaraosasto ja 52 istumapaikkaa, toisessa minikeittiö ja 56 istumapaikkaa. Kummassakin vaunussa oli polttoainetila 1150 kg varten (mitä lienee litroissa) ja juomavettä 400 l+500 l. Ilmastointilaitetta varten vesitila oli 650+650 l. FC del Suresten junat liikennöivät 740 km osuutta Allende-Campeche ja valtion junat Mexica City-Vera Cruz. |
||||
|
|
04.12.2018 22:22 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi hylättiin 6.1928, joten lähetys lämmityskattilaksi pitäisi olla 9.1928. Taaempi piste on outo ja voi olla töhry, sillä kattilakirjassa ei missään (muualla?) ole käytetty jenkkipäiväystä kk.pv.vv. Seuraava ongelma olisi löytää kattilarekisteristä sen numero. Jos se pysyi VR:llä (esim. talli tai konepaja), niin uuden numeron pitäisi alkaa arvioidulla valmistusvuodella. Jos se siirtyi VR:n ulkopuolelle, niin se pitäisi löytyä höyrykattilarekisterin K-numero. Onpahan nyt ainakin jotakin, mistä jatkaa etsintää. | ||||
|
|
04.12.2018 21:41 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Seuraava pysäkki tälle vaunulle onkin sitten Mikkeli. https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/4d91505e-ece4-4906-88de-506c7969bba9 | ||||
|
|
04.12.2018 21:29 | Jussi Tepponen | ||
| Selkeästi Turkuun. Nuo pisteet kuuluvat päivämäärään 9. 19.28 | ||||
|
|
04.12.2018 21:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Esteettömyys on toteutunut täydellisen kaiteettomuuden muodossa. Koko rakennelma on unenomainen. Erityisryhmät eivät ole ongelma maassa, jossa ei ole erityisryhmiä. Edes sukupuolinen kanssakäyminen ei ole ongelma, jos sitä ei lainkaan ole. https://www.youtube.com/watch?v=Rnw5FrUABhk | ||||
|
|
04.12.2018 20:00 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Oikoradan laiturit ovat keskentekoisia. Ilmeisesti varautuvat, henkilöliikenteen aloittamiseen joskus tulevaisuudessa oikoradallakin. Vaikka laiturit ja kulkutiet eivät ole viimeisenpäälle, niin kuin HÄRMÄSSÄ mutta Kiviniemessä, pysähtyviä junia on runsaasti. Linkin takaa näkyy kylän koko ja pysähtyvien henkilöjunien aikataulut. https://www.google.fi/maps/place/Losevo/@60.683042,29.9981796,1087m/data=!3m1!1e3!4m15!1m7!3m6!1s0x4699d95c651a9c09:0x1165f80e1f80c4cf!2sPriozersk,+Leningradin+alue,+Ven%C3%A4j%C3%A4!3b1!8m2!3d61.0390194!4d30.1341099!3m6!1s0x4697714c4cf736cf:0x9f6c5aee9bd89f8c!6m1!1v1!8m2!3d60.6853489!4d30.0042629?hl=fi |
||||
|
|
04.12.2018 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| Ehkäpä Turkkuun ? | ||||
|
|
04.12.2018 15:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Korkean tason esteettömyysajattelua vuonna 2018. Venäjällä ei selvästi ole liikuntavammaisia ihmisiä. | ||||
|
|
04.12.2018 15:29 | [Tunnus poistettu] | ||
| Siinäpä on karu ja pelkistetty venäläinen korkeatasoinen laituri, taitaa olla vielä keskeneräinen? | ||||
|
|
04.12.2018 14:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Joku (takkien tekstin perusteella) Haapamäen ryhmä bongattu Porin torin Heseltä tuolloin la-su välisenä yönä. Oli niin hemmetin kylmä etten viitsinyt jäädä jutulle. | ||||
|
|
04.12.2018 08:07 | |||
| Onhan veturissa jarrut jolla koneen voi pitää paikoillaan jos valtaventtiilin pikkuventtiiliä HIEMAN avaa ja laskee lämmityshöyryä sylinteriin. En tarkoita että valtaventtiili jätettäisiin auki vaan hikiventtiilit. Vesi valuu pois eikä venttiilit jäädy, sitten lähtiessä hieman lämmitetään höyryllä. Mikko on oikeilla jäljillä. | ||||
|
|
04.12.2018 01:45 | Mikko Ketolainen | ||
| Juliasta tuo junan kulkuaikataulu löytyi. Ylivieska 16:35→ 16:35 Nivala - 17:05→ 17:01 -3 Haapajärvi (17:33)→ 17:26 -6 19:01→ 18:34 -26 1 Pihtipudas 20:27→ 20:00 -26 20:27→ 21:07 +40 H H Henkilökunta Keitelepohja - 21:04→ 21:45 +41 Kannonkoski (21:58)→ 22:40 +42 22:21→ 22:41 +20 001 Saarijärvi 23:27→ 23:49 +22 23:27→ 23:49 +22 Äänekoski 23:58→ 0:21 +23 |
||||
|
|
04.12.2018 01:40 | Mikko Ketolainen | ||
| Jotain hänksää siellä näyttää olevan, kun junan ikoni näyttää junan olevan vasta saapumassa Äänekoskelle nopeudella 58 km. Tosin puhekuplan GPS:n kello näyttää tätä 00:16:48. Välillä ikoni oli Äänekosken ratapihan kohdalla, eli juna oli perillä. | ||||
|
|
04.12.2018 01:04 | Juhani Pirttilahti | ||
| Siinä on bugi. Aikataulu ei ole päivittynyt palvelun sisäiseen tietokantaan. Tästä johtuen tietoja ei löydy. | ||||
|
|
04.12.2018 00:34 | Mikko Ketolainen | ||
| Äsken meni tuosta ohitse Ylivieska-Äänekoski puutavarajuna, Junat.dy sivustolla ei ole tietoa tuosta junasta, mutta kartan ikoni kertoo junan kulkevan tunnuksella T58344. Kun klikkaa junan ikonia ja siitä aukeavassa "puhekuplassa" olevaa junan numeroa, tulee vastaukseksi tietoja ei löytynyt. Mikä lie aavejuna kyseessä. | ||||
|
|
04.12.2018 00:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oletan, että suunnanvaihto olisi tuolloin ollut keskellä, joten höyryä ei välttämättä pääse luistista eteenpäin sylinteriin saakka. Jos suunnanvaihtoa hiukankin liikautetaan, niin valtaventtiilin avaamisessa tulisi olla salamannopea, ellei käy kuten monelle lämmittäjälle kävi: vesi kuohahti ja laajeni höyryksi alemmassa paineessa, joten veturi hypähti suuntaansa. Seurauksena meno kääntöpöydän monttuun tai tallin takaseinästä läpi... Kyllä, minullakin on Ivalon kirja, heko heko... |
||||
|
|
03.12.2018 23:45 | |||
| Ja tätä nykyä tästäkään tasoristeyksestä ei voi enää huristella autolla tai millään muullakaan moottoriajoneuvolla yli; https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/liikennemerkein-osoitettu-lapiajokielto-ei-tehonnut-iinatintie-katkaistiin-ajoneuvoliikenteelta/772136/ | ||||
|
|
03.12.2018 21:17 | Mikko Herpman | ||
| Jätettiin auki? Eikös tuolloin valtaventtiiliä avaamalla kuuma höyry purkaudu noista ulos ja sulata ne liikkumaan? Vaiko oli näin aikanaan ja nyt tuota ei muistettu? | ||||
|
|
03.12.2018 20:31 | Julius Ylitalo | ||
| Iinatin seisake on kyllä kaunis. | ||||
|
|
03.12.2018 20:14 | |||
| Venttilit jätettiin ajon jälkeen auki. | ||||
|
|
03.12.2018 20:01 | Jouni Halinen | ||
| Yhteenveto edellisistä kommenteista, itse en ymmärrä näistä asioista "tuon taivaallista" https://www.youtube.com/watch?v=x0Xy_Ouo9CM&t=949s En ymmärrä miksi "video" alkaa vasta 16 minuutin kohdalta, mutta napsauttamalla sen saa alkamaan alusta. Tässä vielä hiukan lisää aiheesta https://www.youtube.com/watch?v=vs4IV5qIJZY | ||||
|
|
03.12.2018 15:41 | Heikki Jalonen | ||
| Konrad Into Nyströmin äidinkieli oli Ruotsi. | ||||
|
|
03.12.2018 14:59 | Julius Ylitalo | ||
| Hieno kuva Tavastian pysäkiltä. | ||||
|
|
03.12.2018 12:46 | Mikko Herpman | ||
| Onpas hiukkasen huono letku.. varmaan sanonta "Vuotaa kuin seula" pitänee paikkansa.. | ||||
|
|
03.12.2018 12:44 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen yksityiskohta, mitenkähän on aikanaan ollut jäätymiset höyryvetureissa. Kaiketi usein koneet olivat lämpimässä tallissa yön yli mutta kuviahan on täälläkin pakkasessa ulkona yöpyvistä vetureista. Miten näiden kanssa aikanaan on menetelty, onko jouduttu sulattelemaan, vaiko jotenkin jätetty hieman "rautaa auki", ettei pääse jäätymään? | ||||
|
|
03.12.2018 10:30 | Pave Saarinen | ||
| 11:20 fm (före middag). Kuvaaja oli ruotsinkielinen? Inha työskenteli Suomettaressa toimittajana. | ||||
|
|
03.12.2018 08:44 | Esko Maasalo | ||
| Koeajo reitillä tehtiin 7.8.1986 ennen liikenteen aloitusta. | ||||
|
|
03.12.2018 01:28 | Uwe Geuder | ||
| En ole Esa kuullut sitä selitystä koskaan aikaisemmin eikä Wikipediakaan mainitse sitä. Mutta Bockhaus Wahrig Deutsches Wörterbuch 1981 antaa mainitsemasi selityksen D-Zug: Zug mit Durchgangswagen, der nur auf wenigen Stationen hält (Juna läpi kuljettavilla vaunuilla, joka pysähtyy vain harvoilla asemilla) Durchgangswagen: Eisenbahn, Wagen mit durchgehendem Gang (Vaunu, jossa on läpi kuljettava käyttävä) Tuntuu todella oudolta, että koko junatyyppi on saanut nimensä vaunutyypistä. Mutta toinenkin selitys (että juna menee asemalla läpi) ei kuulosta myöskään minun kielikorvaan oikein hyvältä. Niin kuin sanoin alussa, se on vain D-Zug, D:n alkuperä ei ole yleisesti tiedossa. 1973 minä näen ainoa kerta vaunun Saksan junaliikenteessä, jossa oli ovi jokaisen hytin sivussa. Mutta se oli DDR:ssä. Lännessä semmoisia ei enää ollut liikenteessä. Englannissa näin niitä vielä 1980-luvulla. Mutta niissä oli jo kapea käyttäväkin, konduktööri ei tarvinnut enää kulkea ulkokautta. |
||||