|
|
12.11.2018 13:21 | Jouni Hytönen | ||
| Mielenkiintoista, että raiteella 502 on kuitenkin fiktiivilähtöopastimet ja junakulkutien päätekohtamerkit, vaikka pääraidevaihteet eivät olekaan kauko-ohjattuja. | ||||
|
|
12.11.2018 13:18 | Jouni Hytönen | ||
| Olisikohan syynä tässä merkin alla olevan vaihteen kunto ja vastaavasti toisessa päässä olevan ei-pääraidevaihteen kunto? Keuruulla kun ei ole edes järjestettävissä kauko-ohjattuja junakohtauksia, tästä ei ole suurtakaan liikenteellistä haittaa. | ||||
|
|
12.11.2018 12:53 | Jouni Hytönen | ||
| Vasemmanpuoleinen, tehtaalle johtava raide on saanut ilmeisesti tämän vuoden aikana uuden portin. | ||||
|
|
12.11.2018 12:21 | Mika Hakala | ||
| Päivän Etelä-Saimaassa pitkähkö juttu Metsäsaimaan radalla kulkevasta tavarajunasta, jossa toimittajat olleet veturissa. Video on sumuinen ja näkyvyys heikko. https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/4780658d-9b5e-47a6-a8d8-478ca18e47e4 Tunnuslukuja leipätekstistä: Metsäsaimaan radalla ajetaan keskimäärin pari kertaa viikossa loka-toukokuussa. Kesällä toisinaan. n.60000m3/530000m3 Metsä Fibren mäntytukeista (tulee raiteitse/käytetty kokonaismäärä). Yksi vaunu vastaa yhtä rekkaa ja vajaat 50 viikottaista rekkaa jää tehdaspäällikön laskujen mukaan, junien ansiosta ajamatta Lappeenrannan kaupungin keskustassa. Sahan valmistuote kulkee kumipyörillä maanteitse. |
||||
|
|
12.11.2018 12:12 | Jouni Hytönen | ||
| Rata on avattu liikenteelle 1.3.1972 eli tämä varoituslaitos vaikuttaa hyvinkin alkuperäisasuiselta. | ||||
|
|
12.11.2018 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: https://vaunut.org/kuva/53293 | ||||
|
|
12.11.2018 10:32 | Kari Suominen | ||
| Tikkurilasta pääkaupunkiin junalla matkaava ei arkiaamun ja arki-iltapäivän hektisessä menossa tarvitse aikataulua. Kun saapuu asemalaiturille ja havaitsee harmikseen kahden junan juuri lähteneen samanaikaisesti kohti Helsinkiä, voi pohjoisen suuntaan vilkaistessaan jo kuitenkin nähdä seuraavan Helsinkiin menevän junan lähestyvät valot. Aseman lähes 30 000 vuorokautista käyttäjää tarvitsevat toimivat yhteydet, mikä lyhentää odottelut minimiin. | ||||
|
|
12.11.2018 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Jos oikein tulkitsin Jukan viestin, olet ilmeisesti tänään saavuttanut Wanhan Weturin arvon? Onneksi olkoon! | ||||
|
|
11.11.2018 23:02 | Jouni Hytönen | ||
| 23261:kö tuolta pilkistää? | ||||
|
|
11.11.2018 20:50 | |||
| Ja eipä ole enää Vma-tyypin kello kilkattamassa vaan sekin on vaihdettu Lme-kelloon. | ||||
|
|
11.11.2018 19:31 | Vesa Höijer | ||
| Vanhaan aikaan ymmärrettiin rakentaa talot kivijalan päälle. | ||||
|
|
11.11.2018 16:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen ettei käsinojien vimpaimille ole ollut vuosikymmeneen juuri käyttöä, kun Seeproilla on tehty vaihto- ja laskumäkitöitä vallan radio-ohjaimilla. Osa käsinojista on saattanut hukkua joikkareineen ratapihojen sepeleihin, kun vhtj:t ovat istuimilla rötväämisen lomassa rampanneet kytkemässä välejä ja kääntelemässä vaihteita. Ei sitä edes huomaa kun semmonen menee käkättimen valjaiden mukana. Olisiko nyt sitten syystä tai toisesta näköpiirissä jälleen enemmän ajopöytien hallintalaitteiden käsittelyä, niin on laitettu pelit ja pensselit sorttiinsa. Tehonsäätöpyörä olis kyl ollut kova. | ||||
|
|
11.11.2018 16:32 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä tiedekeskuksia ja suoria raiteita osataan tehdä, mutta ei pystyssä pysyviä aitoja. Homevaraus taitaa kyllä koskea tiedekeskuksia. |
||||
|
Kuvasarja: Kuvia Imatran seudulta |
11.11.2018 14:01 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja näköjään Imatralla on ollut todella kaunis ruska-aika! | ||||
|
|
11.11.2018 13:32 | Jukka Suortanen | ||
| Todella kaunista syksyistä maisemaa! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Imatran seudulta |
11.11.2018 13:28 | Jukka Suortanen | ||
| On kyllä monipuolinen ja värikäs syksyinen "dieselpainoitteinen" kuvasarja Imatralta. Kiitokset Eevertille näistä komeista kuvista! | ||||
|
|
11.11.2018 11:25 | Pasi Utriainen | ||
| Muutama vuosi sitten tasoristeyksiä ym. radan infraa parannettiin merkittävällä rahasummalla eikä kunnostuksen jälkeen radalla kulkenut yhtään junaa. Nyt sitten tuli purkutuomio. | ||||
|
|
11.11.2018 11:21 | Jimi Aalto | ||
| Asianmukaisuus. | ||||
|
|
11.11.2018 11:19 | Pasi Utriainen | ||
| Ensi vuonna vaunujen määrä lisääntyy, kun pyriittikuljetukset Pyhäsalmen kaivokselta Siilinjärven Yaralle siirtyvät näillä hoidettaviksi. | ||||
|
|
11.11.2018 10:56 | |||
| Olen kaimani kanssa aivan samaa mieltä JP:n kuvaustyylistä. Hienoa taltiointia. | ||||
|
|
11.11.2018 10:27 | Jukka Ahtiainen | ||
| Jarmon kuvat suomalaisista rautatierakennuksista ja rautateihin läheisesti liittyvistä rakennuksista on mielestäni rautatie- ja kulttuurihistoriallisesti hieno työ. Niissä on mallia suomalaisesta osaamisesta mm. vesikaton, räystäiden, alapohjan ja kauneuden osalta, kuten myös kestävyydestä riittävän kunnossapidon myötä. | ||||
|
|
11.11.2018 08:25 | |||
| T58213 Kouvola-Iisalmi. | ||||
|
|
11.11.2018 07:54 | |||
| Kiitos tarkennuksesta! | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Imatran seudulta |
11.11.2018 07:03 | Lari Nylund | ||
| Onpas upea ja värikäs kuvasarja Imatralta. Tästä ei puutu kuin riisipiirakat ja kunnolla munavoita, niin näitähän katsoisi pidempääkin. Kiitos näistä! | ||||
|
|
11.11.2018 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Julius, tarkemmin sanottuna kesällä 1991 alkoi museoliikenne Borgååseen. | ||||
|
|
11.11.2018 00:24 | Uwe Geuder | ||
| Länsimallinen näyttötaulu se on. Voi olla, että siihen aika oli jo mahdotonta saada varaosia, en muista, milloin ne poistettiin käytöstä. Tai sitten valmistus kesti, nehän ovat yksilöllisiä (melkein) jokaiselle asemalle. Mutta näkee selvästi, että ylläpito on yrittänyt parhaansa. Puuttuvat yksiköt juuri siellä jossa on vähiten informaatioarvoa. Tuskin ne ovat hajonneet kaikki juuri siinä paikassa. Ne ovat kai tahallaan vaihdettu näin, että matkustajalle aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa. |
||||
|
|
11.11.2018 00:15 | Julius Ylitalo | ||
| Tikkurila on avattu ensimmäisten joukossa Helsinki - Hämeenlinna rataosan valmistuttua. | ||||
|
|
11.11.2018 00:13 | Julius Ylitalo | ||
| Hups tuli kommentoitua vahingossa Myllykosken asemaan. Mutta Inkeroinen on ollut Anjalankosken kunnassa ennen sen liittymistä Kouvolaan. | ||||
|
|
11.11.2018 00:11 | Julius Ylitalo | ||
| 1990 luvulla alkoi museoliikenne Porvooseen. | ||||
|
|
11.11.2018 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Veturilla on Scharfenberg-kytkin. https://en.wikipedia.org/wiki/Scharfenberg_coupler Se on aikamoinen harvinaisuus vetureissa, mutta tietysti välttämätön, jos haluaa hinata S-Bahn-moottorivaunun. Matkustin siellä itse S-Bahnilla 12 vuotta, josta 8 päivittäin. En ole kertakaan kokenut tai edes kuullut, että moottorivaunu olisi hajonnut. En usko, että se veturi on ollut olemassa siihen tehtävään silloin. Mutta moottorivanunut olivat silloin tietysti 0 - 12 vuotta vanhoja. Kuvan ottohetkellä Stuttgartin S-Bahn oli jo 31 vuotta vanha ja paljon kalustoa jo yli 20 vuotta vanhaa. Varmaan hinaukselle on ollut jo tarvetta säännöllisemmin. |
||||
|
|
10.11.2018 21:59 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Eivät johtaneet. Kyseiset raiteet olivat raakapuunlastausraiteita. Pursialan raiteen linjauksesta osa on jäänyt terminaalin alueelle. | ||||
|
Kuvasarja: Weingarten, Baden |
10.11.2018 19:35 | |||
| Duoraitioliikennettä Orimattila-Lahti-Heinola välille selvitetään. Karlsruhen TramTrain on tästä hyvänä esimerkkinä. Etelä-Suomen Sanomien maksumuurin takana olevan jutun kuvituskuva Karlsruhesta. https://t.co/uDWWpbQpx0 https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2497541 https://www.karlsruher-modell.de/en/index.html |
||||
|
|
10.11.2018 18:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minusta nämä näyttäisivät olevan entisiä Hkb-vaunuja. Tietääkö joku paremmin? Teppo? | ||||
|
|
10.11.2018 17:28 | |||
| Suljettu liikennöinniltä EI90125 30.9.2018 23:59 alkaen Keuruulla raide 502 ja 503 suljettu liikenteeltä vaihteiden huonon kunnon takiia. Loppumisaika arvio heinäkuu 2019. Destia Lähde: https://julia.dy.fi/map/view?mode=bulletins#10.91/62.244/24.6506 |
||||
|
|
10.11.2018 16:47 | Teemu Saukkonen | ||
| Tarkoitin siis että mistä vaunusta näitä on muutettu? | ||||
|
|
10.11.2018 16:02 | Perttu Karttunen | ||
| Ainakin VR Rata käytti noita esim ratapölkkyjen kuljetukseen | ||||
|
|
10.11.2018 14:46 | Pietu Tuovinen | ||
| Dv:t saattaa tulla myös Kontiomäeltä, ainakin Ouluun tulevan junan koneet vaihtuu usein | ||||
|
|
10.11.2018 14:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, tarkoitin siis tuota taustalla olevaa vaunujen välistä liukuovea. Samaa mieltä, että tuollaisia kokolasisia ovia ei saisi olla - muualla kuin ehkä ihmiten omissa kodeissa. | ||||
|
|
10.11.2018 13:58 | Mikko Ketolainen | ||
| Eilen perjantaina kulkenut T3405 kulki kahden Sr1:n vetämänä. vaunuina oli 41 Gbls ja Gbln yleisvaunua ja neljä Kbp vaunua ja kaksi Rbnqs vaunua. Viimeiset kuusi vaunua matkaavat Äänekoskelta Suolahteen PAI65898:na. | ||||
|
|
10.11.2018 13:44 | Kari Suominen | ||
| Eikö juuri joitakin Gbkk -vaunuja varustettu kokeilumielessä metallikaton sijaan myös muovi- ja alumiinikatolla? Ehkä erilaisista kattomateriaaleista johtuen esiintyy Petrin mainitsemia pieniä eroavaisuuksia räystäiden rakenteissa ja listoituksissa. | ||||
|
|
10.11.2018 13:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä vaunuja nämä BHpy:t ovat aiemmin olleet? | ||||
|
|
10.11.2018 12:31 | |||
| Vasemmalla - henkilöauton yläpuolella kuvassa - näkyvät sivuraiteet olivat raakapuunlastausraiteita. Pursialan raiteen linjauksesta osa on jäänyt terminaalin alueelle. Kiitos tarkennuksista! | ||||
|
|
10.11.2018 12:25 | Joni Lahti | ||
| Ihmettelin, miksi näissä härpäkkeissä on auton ratti? Vastaus on, että se vaikutti mekaanisiin jarruihin. Jarrutus alkoi, kun rattia käännettiin oikealle. | ||||
|
|
10.11.2018 11:30 | Petri Sallinen | ||
| Gbk-vaunut maalattiin mustiksi sarjan ensimmäistä vaunua nro 45001 lukuunottamatta. Se oli vielä vanhan mallin mukaan tavaravaunun vihreä — yksilön tuuletusluukut oli myös maalattu seinän värillä. Esimerkiksi vanha Rautatieliikenne-lehti esittelee uuden Gbk-vaunun ja kuvassa on vaunu nro 45001. Ensimmäisestä vaunusta otettua kuvaa on käytetty monessa yhteydessä, vaikka maalaukseltaan se on yksilö. Yleisesti ottaen mustassa Gbk-vaunussa luukut eivät olleet mustia, vaan alumiinin/harmaan väriset. Miksi uuden vaunutyypin väriksi valittiin tavaravaunun vihreän sijasta musta? VRS-standardi vuodelta 1967/68 nimittäin määrittelee yhä tavaravaunun värityksen tavaravaunun vihreäksi. Olen törmännyt sellaiseen väitteeseen, että Gbk-vaunujen seinien kattamiseen olisi käytetty jo tehtaalla mustaksi värjättyä vaneria, joka olisi johtanut tähän valintaan. En tiedä, pitääkö tämä paikkaansa vai pitääkö tämä vain joidenkin vaunujen osalta paikkaansa. Uusissa vaunutyypeissähän saatettiin tehdä kaikenlaisia kokeiluja. Tapio Keräsen Pasilassa ottamissa keskeneräistä Gbkk-vaunua kuvaavassa kuvassa vanerilevyt ovat kuitenkin vaaleat. https://vaunut.org/kuva/65798?t=Gbk Huomaa kuinka vaunussa on kotelomallinen tippalista, Haapamäen vaunussa tätä ei kuitenkaan ole. Joku syy sille kuitenkin oli, että nykytietämyksen mukaan vain sarjan ensimmäinen vaunu olisi maalattu tavaravaunun vihreällä ja kaikki muut mustiksi. Seinän päälle kääntyvän kattopellin reuna ja oven yläpuolinen kotelomallinen tippalista saatettiin myös maalata seinän värillä — en ole löytänyt kuitenkaan logiikkaa asialle. Oliko kyseessä sattumanvarainen valinta vai jostain tietystä numerosta alkanut käytäntö? Gbkk-vaunut valmistuivat vuosina 1970-71. Ruskea väritys tuli käyttöön vuonna 1971. Saattoi olla, että sarjan loppupään vaunut olivat jo punaruskeita. Tosin epäilen sitä, koska ruskeista Gbkk-vaunuista ei ole havaintoja 1970-luvun alkupuolelta. Ehkä asiaa 1970-luvun alussa tarkemmin seuranneet voivat valottaa asiaa tarkemmin. Ruskeiksi maalatuisssa Gbk/Gbkk vaunuissa tuuletusluukut voivat olla alumiinin/harmaan väriset tai ruskealla seinävärillä maalatut. En tiedä, onko näissäkään värivalinnoissa mitään logiikkaa tai ajoittuvatko käytännöt johonkin tiettyyn vuoteen vai onko kyseessä vaunukorjaamoiden/konepajojen väliset erot. Molempia kuitenkin näkee. Tämän todentamiseen riittää esim. haku Vaunut.orgissa. |
||||
|
|
10.11.2018 00:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten minä muistan noiden nurkissa olevien tuuletusluukkujen olleen harmaita? | ||||
|
|
09.11.2018 22:27 | [Tunnus poistettu] | ||
| Kiitettävästi olet selvittänyt tuota mitta-asiaa! Pitää lukea päivällä paremmin vielä läpi. | ||||
|
|
09.11.2018 21:32 | Juha Kutvonen | ||
| Näiden sarjojen värityksestä on keskusteltu mm. täällä: https://vaunut.org/kuva/34747 | ||||
|
|
09.11.2018 20:08 | Tommi K Hakala | ||
| Mikä oli aikoinaan todellinen tilanne Gbk ja Gbl vaunujen maalauksien suhteen, kuinka paljon Gbk/Gbkk vaunuja oli punaisena? Aina itsellä ollut kuva, että ne ovat olleet "mustia". | ||||
|
|
09.11.2018 15:11 | Jouni Hytönen | ||
| Ja onhan Reginasta olemassa myös nelivaunuinen 20 yksikön X55-sarja SJ:n kaukoliikennekäytössä. | ||||
|
|
09.11.2018 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Västtrafik omistaa suoraan omat yksikkönsä, samoin Värmlandstrafik. | ||||
|
|
09.11.2018 15:09 | Jouni Hytönen | ||
| Vaikuttaisi Reginan (takana) teliltä. Noissakin kai oli alussa omat lastentautinsa, mutta mitä puoli vuotta tuli Ruotsissa vuonna 2014 majailtua ja jonkin verran matkusteltua, Reginoista jäi käsitys erittäin pätevästä laitteesta ei-kaikkein-kuormitetuimmille reiteille. Kahden vaunun yksiköt palvelivat loistavasti Borlängestä Gävleen, Moraan ja Örebroon. Kolmivaunuisella yksiköllä saadaan jo vähän isommat massat liikkumaan, esimerkiksi Göteborgin suunnalla. Reginoita on kaikkiaan 89 yksikköä ja niitä löytää oikeastaan kaikkialta muualta paitsi Skånesta ja Tukholman lähiliikenteestä. Reginan istumajärjestys on 3+2, koska kori on varsin leveä. Tåg i Bergslagenin liikenteessä kahvio oli vakiovaruste eli vähän pidemmillä matkoilla sai kahvia ja pientä purtavaa. Kilpailutuksen jälkeen SJ hoitaa nykyisin Tågkompanietin jälkeen Tåg i Bergslagen -liikennettä AB Transition omistamilla Reginoilla. | ||||